24/1984

Annettu: 29.05.1984

Asetus Asetus pohjoismaiden välillä peruskoulun luokanopettajien yhteispohjoismaisista työmarkkinoista tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sen soveltamisesta annetun lain voimaantulosta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1982 Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä peruskoulun luokanopettajien yhteispohjoismaisista työmarkkinoista tehty sopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 3 päivänä helmikuuta 1984 annetulla, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymällä lailla (365/84) ja jonka tasavallan presidentti on ratifioinut niin ikään 3 päivänä helmikuuta 1984 ja jota koskeva ratifioimiskirja on talletettu Suomen ulkoasiainministeriöön 14 päivänä helmikuuta 1984, tulee voimaan 29 päivänä toukokuuta 1984 niin kuin siitä on sovittu.

Tanskan tekemän varauman mukaisesti sopimusta ei sovelleta Färsaarten osalta.

2 §

Tarkempia määräyksiä sopimuksen määräysten soveltamisesta antaa tarvittaessa opetusministeriö.

3 §

Pohjoismaiden välillä peruskoulun luokanopettajien yhteispohjoismaisista työmarkkinoista tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sopimuksen soveltamisesta 3 päivänä helmikuuta 1984 annettu laki (365/84) ja tämä asetus tulevat voimaan 29 päivänä toukokuuta 1984.

Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1984

SOPIMUS Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä peruskoulun luokanopettajien yhteispohjoismaisista työmarkkinoista

Sopimusvaltiot, jotka, Islantia lukuunottamatta, ovat aikaisemmin tehneet sopimuksen yhteisistä pohjoismaisista työmarkkinoista,

jotka katsovat, että peruskoulunopettajien vapaa ammatillinen siirtyminen pohjoismaasta toiseen hyödyttäisi koululaitoksen kehitystä näissä valtioissa,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Jokainen, joka on suorittanut virallisesti hyväksytyn vähintään kolmivuotiseen opiskeluun perustuvan peruskoulun luokanopettajan tutkinnon yhdessä sopimusvaltiossa, hyväksytään tässä sopimuksessa määritellyin edellytyksin opettajaksi kaikkiin muihin sopimusvaltioihin ja on oikeutettu niissä harjoittamaan opettajan ammattia. Jokainen, jolla on virallisesti hyväksytty luokanopettajan koulutus, on pätevä opettamaan peruskoulun kolmella tai neljällä ensimmäisellä luokalla jossakin sopimusvaltiossa ja voi tässä sopimuksessa esitetyin edellytyksin toimia luokanopettajana peruskoulun neljällä ensimmäisellä luokalla jokaisessa sopimusvaltiossa. Ylempiasteinen opetustyö vaatii lisäsuorituksia.

2 artikla

Yhden sopimusmaan luokanopettajan, joka toimii toisen sopimusmaan peruskoulussa, edellytetään hallitsevan asianomaisen koulun opetuskielen.

Valtiot sitoutuvat järjestämään kokeita asianomaisissa kielissä ja takaamaan opettajille mahdollisuuden osallistua tarvittavaan valmennusopetukseen.

Luokanopettaja, joka hallitsee jotakin skandinaavista kieltä (norjaa, ruotsia tai tanskaa), voidaan ottaa palvelukseen kouluun, jonka opetuskielenä on joku toinen skandinaavinen kieli edellyttäen, että hän kahden vuoden kuluessa suorittaa kokeen asianomaisessa kielessä ja että hänet vapautetaan kyseisen kielen opettamisesta tänä aikana.

3 artikla

Jokaisen, joka on suorittanut virallisesti hyväksytyn luokanopettajan tutkinnon jossakin sopimusmaassa, on Tanskassa suoritettava erillinen ammatillinen / kasvatustieteellinen tutkinto neljän ensimmäisen vuoden aikana, jotta hän olisi pätevä toimimaan opettajana kaikilla asteilla tanskalaisessa kansakoulussa.

4 artikla

Luokanopettaja, joka on hyväksytty tämän sopimuksen mukaisesti, on periaatteessa oikeutettu hakemaan luokanopettajan tointa ja vastaanottamaan sen toisessa sopimusvaltiossa olematta sen maan kansalainen.

Toimiminen luokanopettajana yhdessä sopimusvaltiossa on toisessa, jossa ammatin harjoittaminen jatkuu, katsottava samanarvoiseksi kuin vastaavan ammatin harjoittaminen viimeksi mainitussa maassa.

5 artikla

Jonkin sopimusvaltion luokanopettajan, joka on saanut luokanopettajan toimen toisessa sopimusvaltiossa, on periaatteessa oltava samanarvoinen kuin viimeksi mainitun valtion luokanopettaja, kun on kyse oikeudesta palkkaan ja eläkkeeseen sekä muista toimeen liittyvistä eduista.

6 artikla

Kunkin sopimusvaltion on tämän sopimuksen allekirjoitettuaan - siinä määrin kuin on, mahdollista - tehtävä muutoksia omiin voimassa oleviin sisäisiin määräyksiinsä niiden periaatteiden mukaisesti, jotka on mainittu artikloissa 1-5.

7 artikla

Sopimusvaltioiden keskushallinnon kouluviranomaisten tulee seurata peruskoulun luokanopettajien työmarkkinoilla tapahtuvaa kehitystä valtioissaan ja, mikäli erityistoimenpiteet ovat välttämättömiä, ilmoittaa tästä yhteisistä työmarkkinoista 22 päivänä toukokuuta 1954 tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaisesti asetetulle toimikunnalle.

Keskushallinnon kouluviranomaisten on jatkuvasti välitettävä toisilleen sellaisia tietoja, jotka ovat tärkeitä arvioitaessa sopimusvaltioiden opettajien työmarkkinakehitystä.

8 artikla

Tämä sopimus on ratifioitava ja ratifioimiskirjat talletettava Suomen ulkoasiainministeriöön.

Sopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun kaikkien osapuolien ratifioimiskirjat on talletettu.

Kukin sopimusvaltio voi irtisanoa tämän sopimuksen. Irtisanomisaika on vähintään kuusi kuukautta niin, että sopimus lakkaa olemasta voimassa 1 päivästä heinäkuuta tai 1 päivästä tammikuuta lähtien.

Kukin sopimusvaltio voi välittömästi lakkauttaa sopimuksen voimassaolon yhden tai useamman sopimusvaltion kanssa sodan, sodanvaaran tai muiden kansallisten tai kansainvälisten erityissyiden sitä vaatiessa. Päätöksestä on välittömästi ilmoitettava asianomaisten maiden hallituksille

Edellä olevan vakuudeksi ovat asianomaiset valtuutetut allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1982 yhtenä suomen-, islannin-, norjan-, ruotsin- ja tanskankielisenä kappaleena, kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.