30/1983

Annettu: 19.5.1983

Asetus Asetus Norjan kanssa poroaitojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä muista toimenpiteistä porojen estämiseksi pääsemästä toisen valtakunnan alueelle tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1981 Suomen ja Norjan välillä poroaitojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä muista toimenpiteistä porojen estämiseksi pääsemästä toisen valtakunnan alueelle tehty sopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 21 päivänä toukokuuta 1982 annetulla lailla (425/83) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt niin ikään 21 päivänä toukokuuta 1982 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 18 päivänä huhtikuuta 1983, tulee voimaan 19 päivänä toukokuuta 1983 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Sopimuksen täytäntöönpanon edellyttämät hallinnolliset tehtävät hoitaa maa- ja metsätalousministeriö.

3 §

Norjan kanssa poroaitojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä muista toimenpiteistä porojen estämiseksi pääsemästä toisen valtakunnan alueelle tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 21 päivänä toukokuuta 1982 annettu laki (425/83) ja tämä asetus tulevat voimaan 19 päivänä toukokuuta 1983.

Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1983

Suomen ja Norjan välinen SOPIMUS Poroaitojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä muista toimenpiteistä porojen estämiseksi pääsemästä toisen valtakunnan alueelle

Suomen Tasavallan hallitus ja Norjan Kuningaskunnan hallitus, haluten uudistaa ja kehittää Suomen ja Norjan välillä 18 päivänä maaliskuuta 1952 poroaitojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä muista toimenpiteistä porojen estämiseksi ylittämästä valtakuntien rajaa tehdyn sopimuksen määräyksiä, ovat sopineet seuraavasta uuden sopimuksen tekstistä:

I luku

Paimennusvelvoite

1 artikla
Paimennusvelvoite

Suomalaiset ja norjalaiset poronomistajat ovat velvolliset huolehtimaan porojensa jatkuvasta asianmukaisesta paimentamisesta siten, että niiden pääseminen toisen valtakunnan alueelle mikäli mahdollista estyy.

II luku

Aidat

2 artikla
Mihin aita rakennetaan

Porojen estämiseksi pääsemästä kulkemaan valtakunnanrajan yli rakennetaan ja kunnossapidetään aita Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisen kolmen valtakunnan rajapyykin (rajapyykki 294) ja Suomen, Norjan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton Muotkavaarassa (Krokfjell) olevan yhteisen kolmen valtakunnan rajapyykin väliselle osuudelle.

Yllä mainitulle osuudelle rakennetaan aita yhtäjaksoisesti, lukuunottamatta osuutta Angelista rajapyykkiin 343.

Aidan on seurattava valtakunnanrajaa. Aita saa kuitenkin erityisissä tapauksissa 5 artiklassa mainitun poroaitakomission päätöksellä poiketa aina 2 kilometrin päähän valtakunnanrajasta, milloin kohtuuttomien rakennus- tai kunnossapitokustannusten välttäminen tai aidan tehokkuuden turvaaminen niin vaativat. Jos poikkeama valtakunnan rajasta on yli kaksi kilometriä, on poroaitakomission sitä koskeva päätös vahvistettava noottienvaihdolla valtakuntien välillä. Päätettäessä aidan poikkeamisesta valtakunnan rajasta, on kuitenkin huolehdittava siitä, etteivät toisen valtakunnan poronomistajat menetä laidunaluetta olennaisesti enemmän kuin toisen.

3 artikla
Aitalinja rajana

Niillä osuuksilla, joille valtakuntien välille on 2 artiklan mukaisesti rakennettu aita, pidetään aitalinjaa määräävänä rajana kaikissa tämän sopimuksen alaan kuuluvissa kysymyksissä.

4 artikla
Työselitys ja vastuu aidan rakentamisesta ja kunnossapidosta

Aita rakennetaan ja kunnossapidetään 5 artiklassa mainitun poroaitakomission vahvistaman työselityksen mukaisesti.

Norja rakentaa ja kunnossapitää aidan seuraavilla osuuksilla:

1. Kolmen valtakunnan rajapyykistä Tromssassa (rajapyykki 294) rajapyykkiin 316.

2. Nuolasjoen suulta Angeliin.

3. Rajapyykistä 353 Suomen, Norjan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton Muotkavaarassa (Krokfjell) olevaan yhteiseen kolmen valtakunnan rajapyykkiin.

Suomi rakentaa ja kunnossapitää aidan seuraavilla osuuksilla:

1. Rajapyykistä 316 Nuolasjoen suulle.

2. Rajapyykistä 343 rajapyykkiin 353.

Kummallakin maalla on oikeus kustannuksellaan korottaa tai vahvistaa rakennettua aitaa tarpeelliseksi katsomassaan laajuudessa. Tällaiset työt eivät saa heikentää aidan kestävyyttä.

5 artikla
Poroaitakomissio

Aidan rakentamista ja kunnossapitoa 4 artiklassa mainituilla aitaosuuksilla valvomaan asetetaan nelijäseninen suomalais-norjalainen poroaitakomissio. Sen jäsenistä kummankin valtakunnan hallitus nimittää kaksi neljäksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajana toimii vuorovuosina kummankin valtakunnan edustaja. Ensimmäisellä kerralla ratkaistaan puheenjohtajuus arvalla.

Poroaitakomissio vahvistaa työselityksen raja-aidan rakentamista ja kunnossapitoa varten ja valvoo, että aita rakennetaan, ja kunnossapidetään työselityksen mukaisesti.

Kummankin valtakunnan asianomaisten porotalouden hallintoelinten tehtävänä on asettaa riittävä määrä aidan kunnossapitäjiä, joiden tulee tarkastusmatkoillaan korjata aitoja. Vioista, joita ei täten voida korjata, tulee kunnossapitäjän tehdä kirjallinen selostus poroaitakomissiolle. Tarpeelliset korjaukset on suoritettava mahdollisimman nopeasti.

Kumpikin valtakunta vastaa poroaitakomissioon nimittämiensä jäsenten kustannuksista.

Jos poroaitakomissio ei pääse yksimieliseen ratkaisuun, tulee asia saattaa 24 artiklassa mainitun välityslautakunnan lopullisesti päätettäväksi.

6 artikla
Rakentaminen ja tarkastus

Tämän sopimuksen mukaisesti rakennettavien aitojen rakentamista tarkoittaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä sen kalenterivuoden aikana, joka seuraa 25 artiklan mukaista sopimuksen voimaantuloa.

Kummallakin valtakunnalla on oikeus määrätä tarkastusmies valvomaan ja tarkastamaan aidan korjausta ja kunnossapitoa. Tarkastusmiehen tulee myös valvoa, että aitalinja pidetään siistissä kunnossa ja että sen sopimuksessa tarkoitettu käyttö ja sillä liikkuminen on sopusoinnussa asianomaisen maan voimassa olevien määräysten kanssa.

Havaituista laiminlyönneistä tai vioista on tarkastusmiehen tehtävä kirjallinen Ilmoitus poroaitakomissiolle.

III luku

Porojen rajanylitys

7 artikla
Rajanylitys. Ilmoitus ja pöytäkirja

Kun on todettu, että toisesta valtakunnasta kotoisin olevia poroja on tullut toisen valtakunnan alueelle, on nimismiehen mahdollisimman pian ilmoitettava siitä toisen valtakunnan asianomaiselle nimismiehelle. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi porojen arvioitu lukumäärä, rajanylityspaikka sekä porojen palauttamisen aika ja paikka. Ilmoitus on lähetettävä sähkeitse tai puhelimitse taikka, ellei tämä ole mahdollista, kirjeitse. Kun ilmoitus tehdään puhelimitse, se on mahdollisimman pian vahvistettava kirjallisesti.

Jos suomalaiset ja norjalaiset porot ovat sekaantuneet keskenään siten, että nimismiehen mielestä on toimitettava erotus, on hänen ilmoituksessaan siitä tiedotettava sekä samalla tai mahdollisimman pian sen jälkeen eri ilmoituksella määrättävä erotuksen aika ja paikka.

Jos on syntynyt 12 artiklan mukaan korvattavaa vahinkoa, on nimismiehen tutkittava vahinko ja määrättävä korvauksen suuruus. Tällöin on otettava huomioon, onko oman valtakunnan poroja ollut mukana vahinkoa aiheuttamassa.

Porojen rajanylitykseen liittyvistä tapahtumista on pidettavä pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan on otettava tarkka selostus vahingon laadusta ja määrästä sekä kustannuslaskelma. Pöytäkirjan allekirjoittavat nimismies ja yksi todistaja kummastakin valtakunnasta.

8 artikla
Palauttaminen

Jos suomalaisia poroja tulee Norjan alueelle tai norjalaisia poroja Suomen alueelle, ja porojen rajanylitys on huomattava tai jatkunut pitemmän aikaa tai, jos on tapahtunut suomalaisten ja norjalaisten porojen sekaantumista keskenään, on sen valtakunnan asianomaisen nimismiehen, jossa porot ovat, huolehdittava siitä, että porot mahdollisimman nopeasti palautetaan kotimaahansa.

Jos porojen rajanylitys on vähäinen ja tapahtunut hiljattain ja poronomistajat molemmin puolin rajaa ovat asiasta yhtä mieltä, voidaan porot palauttaa poronhoitajien toimesta takaisin kotimaahansa. Tällaisen yhteisymmärryksen poronomistajien välillä tulee olla kirjallinen. Rajanylityksestä on tehtävä niin pian kuin mahdollista ilmoitus molempien valtakuntien asianomaiselle nimismiehelle. Tällaisen palauttamisen osalta ei sovelleta 7, 11 ja 13 artikloiden määräyksiä.

9 artikla
Velvollisuus porojen noutamiseen

Jos poroja ei ole 8 artiklan 2 kappaleen mukaisesti ajettu takaisin siihen valtakuntaan, josta ne ovat kotoisin, on porojen kotimaan asianomainen nimismies, saatuaan 7 artiklassa mainitun ilmoituksen, velvollinen huolehtimaan siitä, että porot viipymättä noudetaan.

Jos on toimitettava erotus, on porot noudettava erotusta varten määrättynä aikana.

10 artikla
Erotus

Sen paikkakunnan nimismies, jossa erotus on toimitettava, on velvollinen huolehtimaan siitä, että erotus voidaan suorittaa sitä varten määrättynä aikana. Niiden porojen omistaja, joihin vieraat porot ovat sekaantuneet, on itse tai sijaisen edustamana velvollinen avustamaan erotuksessa. Erotuksesta on pidettävä pöytäkirjaa, johon mm. merkitään vieraiden porojen lukumäärä ja mikäli mahdollista kaikki porojen merkit.

Ote erotuksessa pidetystä pöytäkirjasta on mahdollisimman pian toimitettava porojen kotimaan asianomaiselle nimismiehelle.

Porojen kotimaan poronomistaja, joka vastaanottaa erotetut porot, on velvollinen antamaan kirjallisen tunnusteen vastaanotosta. Jäljennös tästä tunnusteesta lähetetään porojen kotimaan nimismiehelle yhdessä pöytäkirjaotteen kanssa.

11 artikla
Maksu luvattomasta laiduntamisesta

Kun 7 artiklan mukainen ilmoitus on lähetetty, on sillä valtakunnalla, johon porot ovat tulleet, oikeus vaatia maksuna porojen luvattomasta maassaolosta enintään 5 laskettujen porojen arvosta.

Jos porot tavataan valtakunnassa sen jälkeen, kun 20 päivää on kulunut 7 artiklassa mainitun ilmoituksen lähettämisestä, käsitellään tilannetta uutena rajanylityksenä. Jos erotus on toimitettu, lasketaan määräaika erotukselle määrätystä päivästä.

12 artikla
Korvaus vahingosta

Vahinko, jonka toisesta valtakunnasta kotoisin olevat porot taikka niiden omistajat tai hoitajat ovat aiheuttaneet toisen valtakunnan asukkaille, sekä vahinko, joka on syntynyt valtiolle porojen omistajien tai hoitajien otettua puuta valtion metsästä, on korvattava. Korvausta ei kuitenkaan voida vaatia valtion metsässä syntyneestä vahingosta, jonka se, joka saamansa ilmoituksen johdosta on oleskellut valtakunnassa ajaakseen takaisin tai noutaakseen porot, on aiheuttanut, mikäli ei ole aiheutettu suurempaa vahinkoa kuin on ollut välttämätöntä.

13 artikla
Korvaus hallintokustannuksista

Kustannukset viranomaisten, todistajien ja valtuutettujen henkilöiden matkoista, porojen kokoamisesta, lukemisesta, poisajosta, paimentamisesta ja erottamisesta, 7 artiklan mukaisen ilmoituksen toimittamisesta sekä muista porojen rajanylityksen aiheuttamista toimenpiteistä on korvattava sellaisella rahamäärällä, jonka Suomessa vahvistaa lääninhallitus ja Norjassa fylkesmanni. Korvausta ei saa määrätä korkeammaksi kuin 5 laskettujen porojen arvosta.

14 artikla
Arvon määräämisen perusta

Arvo, jonka mukaan 11 artiklassa määrätty maksu ja 13 artiklassa mainittu korvaus lasketaan, määrätään edellisen vuoden teurasporojen keskihintojen perusteella siinä valtakunnassa, jonne porojen rajanylitys on tapahtunut.

15 artikla
Korvauksen ja kustannusten maksaminen

Viimeistään kolmen kuukauden kuluttua 17 artiklassa mainitun otteen saapumisesta vahvistaa Suomessa lääninhallitus ja Norjassa fylkesmanni ne rahamäärät, jotka 11 artiklan nojalla on maksettava. Nämä rahamäärät sekä 12 ja 13 artiklan mukaiset korvaukset suoritetaan sen valtakunnan yleisistä varoista, josta porot ovat kotoisin.

Kunkin vuosipuoliskon päätyttyä on lääninhallituksen ja fylkesmannin lähetettävä toisilleen ilmoitus veloitettavista rahamääristä sekä selvittävä nämä tilit keskenään.

Jos poronomistaja joko tahallaan tai varomattomuudellaan aiheuttaa porojensa rajanylityksen, määrää Suomessa lääninhallitus ja Norjassa fylkesmanni, missä määrässä poronomistaja on velvollinen korvaamaan valtiolle sen maksun, joka tämän sopimuksen mukaisesti on toiselle valtakunnalle suoritettu.

Tällä tavalla vastaanotetut rahamäärät on käytettävä poronhoitoa edistäviin tarkoituksiin.

16 artikla
Kirjan pitäminen rajanylityksistä

Asianomaisen nimismiehen ja niiden henkilöiden, jotka 18 artiklan mukaisesti on valtuutettu toimimaan nimismiehen sijasta, on pidettävä lääninhallituksen Suomessa tai fylkesmannin Norjassa virallisesti vahvistamaa kirjaa, johon aikajärjestyksessä merkitään kaikki, mitä porojen rajanylitysten yhteydessä on, tapahtunut. Erittäinkin siihen on merkittävä:

1. sananmukainen jäljennös 7 artiklan mukaan lähetetystä ilmoituksesta sekä tarkka maininta siitä, milloin ja miten se on lähetetty;

2. vastaanotettu ilmoitus siitä, että toisen valtakunnan poroja on tullut toiseen valtakuntaan, ja tarkka maininta sen sisällöstä sekä ilmoitus siitä, milloin ja miten se on vastaanotettu;

3. selostus siitä, mihin toimiin on ryhdytty 2 kohdassa mainitun ilmoituksen johdosta;

4. eritelty ilmoitus niistä kustannuksista, jotka 15 artiklan mukaisesti voidaan kokonaan tai osaksi vaatia perittäviksi toiselta valtakunnalta.

17 artikla
Pöytäkirjan ja kirjan jäljennöksen vaihto

Ote 7 artiklassa mainitusta pöytäkirjasta lähetetään Suomessa lääninhallitukselle ja Norjassa fylkesmannille mahdollisimman pian toimituksen pitämisen jälkeen.

Samalla tavalla lähetetään puolivuosittain ote 16 artiklassa mainitusta kirjasta.

IV luku

Erinäisiä määräyksiä

18 artikla
Toimivallan delegointi

Suomessa lääninhallitus ja Norjassa fylkesmanni voi valtuuttaa yhden tai useamman asianymmärtävän henkilön suorittamaan tämän sopimuksen 7-10 artikloiden mukaan nimismiehelle kuuluvia tehtäviä.

Lääninhallituksen ja fylkesmannin on ilmoitettava toisilleen valtuutettujen henkilöiden nimet ja osoitteet.

19 artikla
Ajo- ja vetoporot. Muuttoteiden käyttö

Tämän sopimuksen määräyksiä ei sovelleta ajo- ja vetoporoihin, joita Suomen tai Norjan asukkaat käyttävät matkoillaan toisessa valtakunnassa. Tällaisia poroja älköön kuitenkaan laidunnettako asuinpaikkojen läheisillä, asianomaisten valtakuntien viranomaisten määräämillä alueilla.

Poronomistajat saavat muuttomatkoillaan käyttää niitä toisen valtakunnan alueella olevia muuttoteitä, jotka poroaitakomissio vahvistaa. Muuttomatkalla on kielletty laiduntamasta poroja toisen valtakunnan alueella.

Sopimusta ei sovelleta teurasporoihin, jotka asianmukaisesti paimennettuina luvallisesti tuodaan maahan.

Erityisten syiden vaatiessa voi toisen valtakunnan asianomainen nimismies antaa niille henkilöille, joiden tehtävänä on aidan tarkastus ja kunnossapito, luvan käyttää tämän valtakunnan aluetta.

20 artikla
Maastoajoneuvojen käyttö

Tämän sopimuksen edellyttämiä tehtäviä suoritettaessa saadaan valtakunnanrajasta riippumatta käyttää apuna tarkoitukseen sopivia maastoajoneuvoja siinä laajuudessa kuin niiden käyttö ei ole vastoin asianomaisessa maassa voimassa olevia moottoriajoneuvoilla kulkemista erämaassa koskevia määräyksiä. Tällöin sovelletaan ajoneuvoon ja sen kuljettajaan niitä määräyksiä, jotka ovat voimassa kuljettajan kotimaassa.

21 artikla
Poromerkkien luettelo ja rekisteröinti

Suomessa Paliskuntain Yhdistyksen ja Norjassa poronhoitohallinnon on pyynnöstä toimitettava toisilleen luettelo niistä poromerkeistä, jotka on rekisteröity kummankin valtakunnan raja-alueella.

Toisessa valtakunnassa on kielletty rekisteröimästä uusia merkkejä, joita helposti voidaan erehtyä pitämään toisessa valtakunnassa aikaisemmin rekisteröityinä merkkeinä.

Uudet merkit, jotka ilmoitetaan rekisteröitäviksi on ennen rekisteröimistä lähetettävä toisen valtakunnan rekisteriviranomaiselle. Tämän on viipymättä ilmoitettava, onko mitään huomautettavaa rekisteröintiä vastaan.

22 artikla
Erotusaidat

Molemmat valtakunnat ovat velvolliset rakentamaan ja kunnossapitämään erotusaitoja alueellaan niihin paikkoihin, jotka poroaitakomissio määrää.

23 artikla
Rangaistusmääräyksiä

Sitä, joka tahallaan tai varomattomuudesta vahingoittaa aitaa tai erotusaitaa taikka aukaisee sellaisissa aidoissa olevan veräjän huolehtimatta sen kunnollisesta sulkemisesta, rangaistaan sakolla, ellei asianomaisessa maassa voimassa olevan rikoslainsäädännön mukaisesti teosta ole määrättävä ankarampaa rangaistusta.

Syyllisen on korvattava aiheuttamansa vahinko.

24 artikla
Välityslautakunta

Tämän sopimuksen tulkitsemisesta tai soveltamisesta syntyneen riidan voi kumpikin valtakunta saattaa kolmijäsenisen välityslautakunnan ratkaistavaksi. Kumpikin valtakunta valitsee siihen yhden jäsenen, kun taas puheenjohtajan, joka ei saa olla Suomen eikä Norjan kansalainen, valitsevat kumpikin valtakunta yhdessä. Mikäli ne eivät voi sopia puheenjohtajasta, tulee niiden pyytää Ruotsin hallitusta nimeämään puheenjohtajan.

Sen jälkeen kun puheenjohtaja on hankkinut asiasta kummankin valtakunnan lausunnot, välityslautakunta määrää kokoontumisensa ajan ja paikan sekä asian käsittelymuodot. Se määrää myös oman palkkionsa sekä miten tämä ynnä muut asian käsittelystä aiheutuneet kustannukset on valtakuntien kesken jaettava.

25 artikla
Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, kun sopimuspuolet ovat diplomaattiteitse toisilleen ilmoittaneet, että niiden valtiosäännön mukaiset vaatimukset sopimuksen voimaantulolle on täytetty.

Sopimus on voimassa kymmenen vuotta. Ellei sitä ole irtisanottu kahta vuotta ennen kuin mainittu aika päättyy, on se voimassa edelleen aina kymmenen vuotta kerrallaan.

Tässä artiklassa tarkoitettu irtisanominen on tehtävä diplomaattiteitse ja kirjallisesti.

Tällä sopimuksella kumotaan Suomen ja Norjan välillä 18 päivänä maaliskuuta 1952 tehty sopimus poroaitojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä muista toimenpiteistä porojen estämiseksi ylittämästä valtakuntien rajaa.

Tämä sopimus on tehty Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1981 kahtena suomen- ja norjankielisenä kappaleena, jotka molemmat ovat yhtä todistusvoimaisia.

Ylläolevan vakuudeksi ovat allekirjoittaneet siihen asianmukaisesti valtuutettuina allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sinetillään.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.