40/1982

Annettu: 1.8.1982

Asetus Asetus Unkarin Kansantasavallan kanssa oikeussuojasta ja oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Budapestissä 22 päivänä toukokuuta 1981 Suomen Tasavallan ja Unkarin Kansantasavallan välillä oikeussuojasta ja oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa tehty sopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 24 päivänä kesäkuuta 1982 annetulla lailla (580/82), jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 24 päivänä kesäkuuta 1982 ja jota koskevat ratifioimiskirjat on vaihdettu Helsingissä 2 päivänä heinä. kuuta 1982, tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1982 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Sopimuspuolen kansalainen, jolla on kotipaikka tai tosiasiallinen oleskelupaikka Suomessa ja joka haluaa hakea Unkarin viranomaiselta sopimuksen 18 artiklassa tarkoitettua maksutonta oikeusturvaa, voi tehdä siitä ilmoituksen oikeusministeriölle, joka toimittaa hakemuksen yhdessä sopimuksen 19 artiklan mukaisesti annettujen todistusten kanssa Unkarin toimivaltaiselle viranomaiselle.

3 §

Todistukseen, joka on annettu kutsun tai haasteen tiedoksiantamisesta Suomessa, on liitettävä määräys sopimuksen 10 artiklan 1 ja 2 kappaleessa tarkoitetusta koskemattomuudesta.

4 §

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa oikeusministeriö.

5 §

Unkarin Kansantasavallan kanssa oikeussuojasta ja oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 24 päivänä kesäkuuta 1982 annettu laki (580/82) sekä tämä asetus tulevat voimaan 1 päivänä elokuuta 1982.

Naantalissa 23 päivänä heinäkuuta 1982

SOPIMUS Suomen Tasavallan ja Unkarin Kansantasavallan välillä oikeussuojasta ja oikeusavusta siviili-, perhe- ja rikosasioissa

Suomen Tasavallan Presidentti ja Unkarin Kansantasavallan Puhemiesneuvosto,

vahvistaen pyrkivänsä, Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1975 allekirjoitetun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjan mukaisesti, kehittämään ja syventämään keskinäistä oikeudellista yhteistoimintaa siviili-, perhe- ja rikosasioissa,

ovat päättäneet tehdä tämän sopimuksen ja tässä tarkoituksessa määränneet valtuutetuikseen:

Suomen Tasavallan Presidentti

Suomen Tasavallan Oikeusministeri Christoffer Taxellin,

Unkarin Kansantasavallan Puhemiesneuvosto

Unkarin Kansantasavallan Oikeusministeri Imre Markójan,

jotka vaihdettuaan oikeiksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavasta:

I luku

Yleiset määräykset

1 artikla
Oikeussuoja

1. Sopimuspuolen kansalaiset nauttivat toisen sopimuspuolen alueella tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa, joiden toimivaltaan siviili-, perhe- ja rikosasiat kuuluvat, samanlaista henkilöön ja omaisuuteen kohdistuvaa oikeussuojaa kuin omat kansalaiset.

2. Sopimuspuolen kansalaisilla on oikeus vapaasti ja esteettömästi kääntyä tämän artiklan 1 kappaleessa mainittujen toisen sopimuspuolen viranomaisten puoleen ja he voivat esiintyä niissä, esittää hakemuksia ja nostaa kanteita samoilla ehdoilla kuin omat kansalaiset.

3. Tämän sopimuksen määräyksiä sovelletaan vastaavasti myös sopimuspuolten alueella niiden lainsäädännön mukaisesti perustettuihin oikeushenkilöihin ja muihin yhteenliittymiin, jotka voivat esiintyä asianosaisina oikeudenkäynnissä.

2 artikla
Oikeusapu

1. Sopimuspuolten oikeusviranomaiset (tuomioistuimet ja viralliset syyttäjät) antavat toisilleen pyynnöstä oikeusapua siviili-, perhe- ja rikosasioissa.

2. Muut viranomaiset, joiden toimivaltaan siviili-, perhe- ja rikosasiat kuuluvat toimittavat oikeusapupyynnöt pyynnön esittävän sopimuspuolen oikeusviranomaisten välityksellä.

3 artikla
Oikeusavun laajuus

1. Sopimuspuolet antavat pyynnöstä toisilleen oikeusapua noudattaen oikeusapupyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön vaatimuksia erityisesti toimittamalla asiakirjoja tiedoksi, kuulemalla todistajia, asiantuntijoita ja asiaan osallisia, luovuttamalla todisteita, suorittamalla asiantuntijatarkastuksia ja katselmuksia.

2. Oikeusapupyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen tulee ryhtyä tässä sopimuksessa tarkoitettuihin toimenpiteisiin viivytyksettä ja noudattaen kiireellisintä oman lainsäädäntönsä mukaista menettelyä. Pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen tulee ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin turvatakseen oikeusapupyynnön asianmukaisen toimeenpanon.

4 artikla
Yhteydenpitojärjestys

1. Sopimuspuolten oikeusviranomaiset pitävät yhteyttä toisiinsa oikeusapua koskevissa kysymyksissä keskusviranomaisten välityksellä.

2. Tässä sopimuksessa tarkoitettuina keskusviranomaisina toimivat, Suomen Tasavallassa, oikeusministeriö ja, Unkarin Kansantasavallassa, oikeusministeriö ja ylin syyttäjäviranomainen.

5 artikla
Oikeusapupyynnön muoto ja sisältö

1. Oikeusapupyyntö on tehtävä kirjallisesti ja sen tulee sisältää:

a) pyynnön esittänyt viranomainen ja se viranomainen, joka huolehtii pyynnön toimeenpanosta, jos tämä on pyynnön esittäneen viranomaisen tiedossa;

b) asia, jossa oikeusapua pyydetään ja pyynnön sisältö;

c) asianomaisten henkilöiden nimet, heidän kansalaisuutensa, ammattinsa sekä kotipaikkansa ja tosiasiallinen oleskelupaikkansa;

d) tämän kappaleen c kohdassa mainittujen henkilöiden edustajien nimet ja osoitteet;

e) asiakirjojen tiedoksiantoa koskevassa asiassa tiedoksiannettava asiakirja;

f) tarvittaessa selonteko selvitettävistä tosiasioista sekä luettelo tarvittavista asiakirjoista ja muista todisteista;

g) rikosasioissa lisäksi kertomus tehdyn rikoksen tosiseikoista ja sen oikeudellinen luonnehdinta.

2. Oikeusapupyynnössä tulee olla toimivaltaisen henkilön allekirjoitus sekä leima.

6 artikla
Oikeusapupyynnön toimeenpanojärjestys

1. Viranomainen, joka huolehtii oikeusapupyynnön toimeenpanosta, soveltaa oman valtionsa lainsäädäntöä. Tämä voi kuitenkin pyynnöstä noudattaa muuta muotoa tai menettelyä, jollei se ole ristiriidassa pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön kanssa.

2. Jos viranomainen, jolle pyyntö on osoitettu, ei ole toimivaltainen antamaan oikeusapua, pyyntö on lähetettävä toimivaltaiselle viranomaiselle ja ilmoitettava tästä asianmukaisesti pyynnön esittäneelle viranomaiselle.

3. Pyynnön esittäneen viranomaisen pyynnöstä sille on hyvissä ajoin ilmoitettava pyydetyn toimenpiteen suorittamisen ajasta ja paikasta. Ilmoitus on samoin annettava asianosaisille tiedoksi, jotta he voivat olla läsnä pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti.

4. Pyynnön esittäneelle viranomaiselle on kirjallisesti ilmoitettava pyynnön toimeenpanosta. Jos pyyntöä ei voida panna toimeen, on pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen viranomaisen kirjallisesti ilmoitettava tästä pyynnön esittäneelle viranomaiselle, mainittava syyt siihen sekä palautettava asiakirjat.

7 artikla
Asiakirjojen tiedoksianto

1. Sopimuspuolen tulee toimittaa tiedoksianto, jos tiedoksi annettava asiakirja on laadittu tämän sopimuspuolen virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä tai siihen on liitetty varmennettu käännös jollekin mainituista kielistä. Asiakirja on kuitenkin annettava tiedoksi, vaikka sitä ei olekaan laadittu tässä artiklassa tarkoitetulla kielellä, toimittamalla se vastaanottajalle, joka vapaaehtoisesti suostuu ottamaan sen vastaan.

2. Asiakirjat, jotka koskevat kutsumista tai haastamista pyynnön esittäneen sopimuspuolen viranomaisen eteen, on toimitettava pyynnön vastaanottavalle sopimuspuolelle vähintään neljäkymmentäviisi päivää ennen kutsussa tai haasteessa mainittua asian käsittelypäivää.

3. Tiedoksiantopyyntöön on liitettävä tiedoksi annettava asiakirja tai sen jäljennös. Asiakirjat on annettava kaksin kappalein.

4. Asiakirja, joka koskee kutsumista tai haastamista pyynnön esittäneen sopimuspuolen viranomaisen eteen, ei saa sisältää määräyksiä pakkokeinoista poissaolon varalta.

8 artikla
Asiakirjojen tiedoksiantotodistus

Todistus asiakirjan tiedoksiannosta laaditaan pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueella voimassa olevien säännösten mukaisesti. Todistuksessa on mainittava tiedoksiannon aika, paikka ja tapa sekä sen henkilön nimi, jolle asiakirja on toimitettu.

9 artikla
Oikeus kieltäytyä antamasta lausuntoja

1. Henkilöllä, joka on oikeusapupyynnön nojalla kutsuttu pyynnön esittäneen tai vastaanottaneen sopimuspuolen viranomaisen eteen todistajana tai asiantuntijana, on oikeus kieltäytyä todistamasta tai antamasta lausuntoa, jos hänellä on kieltäytymiseen oikeus tai velvollisuus pyynnön esittäneen tai vastaanottaneen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan.

2. Pyynnön esittäneen viranomaisen tulee liittää oikeusapupyyntöön selvitys tämän artiklan 1 kappaleessa mainittuja oikeuksia ja velvollisuuksia koskevasta pyynnön esittäneen sopimuspuolen lainsäädännöstä.

10 artikla
Todistajan, asiantuntijan, asianosaisen ja syytetyn koskemattomuus

1. Henkilöä, joka todistajana, asiantuntijana, tai asianosaisena kutsun tai haasteen saatuaan vapaaehtoisesti saapuu pyynnön esittäneen sopimuspuolen viranomaisen eteen, ei saa, kansalaisuudestaan riippumatta, tämän sopimuspuolen alueella panna syytteeseen, vangita tai rajoittaa hänen henkilökohtaista vapauttaan sellaisen rikoksen johdosta, joka on tapahtunut ennen hänen saapumistaan tämän sopimuspuolen alueelle tai tuomion perusteella, joka on hänelle määrätty sellaisesta rikoksesta.

2. Henkilöä, joka haasteen saatuaan vapaaehtoisesti saapuu pyynnön esittäneen sopimuspuolen viranomaisen eteen vastaamaan rikosasiassa, ei saa, kansalaisuudestaan riippumatta, tämän sopimuspuolen alueella panna syytteeseen, vangita tai rajoittaa hänen henkilökohtaista vapauttaan sellaisen rikoksen johdosta, joka on tapahtunut ennen hänen saapumistaan tämän sopimuspuolen alueelle tai tuomion perusteella, joka on hänelle määrätty sellaisesta rikoksesta, ellei tätä rikosta ole mainittu haasteessa.

3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleessa tarkoitettu koskemattomuus lakkaa, kun asianomainen henkilö, jolla on ollut tilaisuus poistua pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueelta kahdeksan yhtäjaksoisen päivän ajan laskettuna siitä päivästä, jolloin hänelle on virallisesti ilmoitettu, ettei hänen läsnäolonsa enää ole tarpeen, on tästä huolimatta jäänyt pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueelle, tai poistuttuaan sieltä on vapaaehtoisesti palannut sinne takaisin. Tähän määräaikaan ei lueta sellaista aikaa, jona asianomainen henkilö ei ole hänestä riippumattomista syistä voinut poistua pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueelta.

4. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleessa tarkoitettua henkilöä, joka esitetyn pyynnön perusteella tiedoksiannetusta kutsusta tai haasteesta huolimatta on jäänyt saapumatta, ei saa tästä syystä rangaista eikä häntä kohtaan saa tämän johdosta käyttää muita pakkokeinoja.

5. Tiedoksiantopyynnössä, joka sisältää kutsun tai haasteen todistajalle tai asiantuntijalle, on mainittava matka- ja toimeentulokuluina maksettavien korvausten määrät, palkkiona suoritettava määrä sekä asiantuntijan osalta hänen tehtävästään suoritettava palkkio. Näiden henkilöiden vaatimuksesta pyynnön esittäneen sopimuspuolen on suoritettava ennakkomaksu kulujen korvaukseksi.

11 artikla
Asiakirjojen laillistaminen

Tätä sopimusta sovellettaessa sopimuspuoli hyväksyy toisen sopimuspuolen toimivaltaisten viranomaisten antamat tai oikeiksi todistamat asiakirjat ilman laillistamista tai muuta vastaavaa muodollisuutta.

12 artikla
Väestökirjatietojen ja muiden asiakirjojen toimittaminen

Tämän sopimuksen soveltamiseksi kumpikin sopimuspuoli antaa lainsäädäntönsä mukaisesti toiselle sopimuspuolelle pyynnöstä väestökirjatietoja, koulutusta koskevia todistuksia, työtodistuksia ja muita asiakirjoja, jotka koskevat toisen sopimuspuolen kansalaisten ja sen alueella kotipaikan omaavien henkilöiden henkilökohtaisia oikeuksia. Mainitut tiedot ja asiakirjat annetaan käännöksettä ja maksuitta.

13 artikla
Oikeusavun epääminen

1. Oikeusapu voidaan evätä, jos sen antaminen saattaa loukata pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen täysivaltaisuutta tai vaarantaa sen turvallisuutta taikka on ristiriidassa sen lainsäädännön perusperiaatteiden kanssa.

2. Oikeusapu rikosasioissa voidaan lisäksi evätä, jos:

a) asia koskee tekoa, jota pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lain mukaan ei katsota rikokseksi mukaan luettuina erityisesti vero-, tulli- ja valuuttarikokset;

b) asia koskee tekoa, jonka osalta pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueella syytteessä oleva henkilö on pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueella haastettu oikeudenkäyntiin tai lainvoimaisella päätöksellä tuomittu rangaistukseen tai vapautettu syytteestä;

c) rikoksen johdosta on käynnissä esitutkinta pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueella;

d) pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset ovat päättäneet olla syyttämättä asiassa tai esitutkinta on keskeytetty tai asia on oikeudessa jätetty sillensä; tai

e) oikeus panna rikos syytteeseen tai siitä tuomittu rangaistus täytäntöön on vanhentunut pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen lain mukaan.

14 artikla
Kielet

1. Jollei tämän sopimuksen 7 artiklan 1 kappaleen tai 26 artiklan 3 kappaleen määräyksistä muuta johdu, oikeusapupyyntöön ja siihen liitettyihin asiakirjoihin tulee liittää varmennettu käännös asiakirjoista pyynnön vastaanottavan sopimuspuolen viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä tai englannin tai saksan kielelle, jollei kysymyksessä olevaa asiakirjaa ole laadittu jollakin näistä kielistä.

2. Oikeusapupyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen toimittama vastaus ja kaikki muut ilmoitukset voidaan laatia pyynnön esittäneen tai vastaanottaneen sopimuspuolen virallisella kielellä tai jollakin sen virallisista kielistä tai englannin tai saksan kielellä.

3. Jos asiakirjoihin tämän sopimuksen määräysten mukaan tulee liittää varmennettu käännös oikeusapupyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen viralliselle kielelle tai jollekin sen virallisista kielistä tai englannin tai saksan kielelle, tulee käännösten olla virallisen kielenkääntäjän, notaarin, keskusviranomaisen tai jommankumman sopimuspuolen diplomaattisen edustajan tai konsuliviranomaisen laatimia tai varmentamia.

4. Suomen Tasavallan viralliset kielet ovat suomen ja ruotsin kieli. Unkarin Kansantasavallan virallinen kieli on unkarin kieli.

15 artikla
Tietojen vaihto

Sopimuspuolten keskusviranomaiset antavat toisilleen pyynnöstä tietoja voimassa olevasta tai olleesta lainsäädännöstä sekä oikeuskäytännöstä tätä sopimusta sovellettaessa esille tulevissa oikeudellisissa kysymyksissä.

16 artikla
Oikeusapukulut

1. Sopimuspuolet eivät vaadi toisiltaan maksuja tai korvausta oikeusavun antamisesta aiheutuneista kuluista.

2. Pyynnön esittäneen sopimuspuolen pyynnöstä pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ilmoittaa pyynnön toimeenpanosta aiheutuneet maksut ja kustannukset.

17 artikla
Vapautus kuluja koskevan vakuuden asettamisvelvollisuudesta

Sopimuspuolten kansalaisille, jotka esiintyvät toisen sopimuspuolen tuomioistuimissa, ei voida määrätä asetettavaksi takausta tai vakuutta sillä perusteella, että he ovat ulkomaalaisia tai että heillä ei ole kotipaikkaa tai tosiasiallista oleskelupaikkaa tämän sopimuspuolen alueella.

18 artikla
Maksuton oikeusturva

Sopimuspuolen kansalaiset saavat toisen sopimuspuolen alueella samoin perustein ja eduin kuin omat kansalaiset maksutonta oikeudellista apua sekä maksuttoman oikeudenkäynnin.

19 artikla
Maksutonta oikeusturvaa koskevat todistukset

1. Henkilö-, perhe- ja varallisuusasemaa koskevat todistukset, joita mahdollisesti vaaditaan maksuttoman oikeusturvan saamiseksi, antavat sen sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset, missä asianomaisella henkilöllä on kotipaikka tai tosiasiallinen oleskelupaikka.

2. Jollei sopimuspuolen kansalaisella, joka hakee maksutonta oikeusturvaa, ole kotipaikkaa tai tosiasiallista oleskelupaikkaa kummankaan sopimuspuolen alueella, todistukset voi antaa tai todistaa oikeiksi sen sopimuspuolen diplomaattinen edustaja tai konsuliviranomainen, jonka kansalainen hän on.

3. Viranomainen, joka tekee päätöksen maksuttoman oikeusturvan myöntämistä koskevassa asiassa, voi vaatia lisätietoja todistuksen antaneelta viranomaiselta.

20 artikla
Maksuttoman oikeusturvan hakeminen

Sopimuspuolen kansalainen, joka aikoo hakea toisen sopimuspuolen viranomaiselta tämän sopimuksen 18 artiklassa tarkoitettua maksutonta oikeusturvaa, voi antaa tätä tarkoittavan hakemuksen sen sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle, missä hänellä on kotipaikka tai tosiasiallinen oleskelupaikka. Tämä viranomainen toimittaa hakemuksen yhdessä tämän sopimuksen 19 artiklan mukaisesti annettujen todistusten kanssa toisen sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle.

II luku

Siviili- ja perheasioita koskevia erityismääräyksiä

21 artikla
Avioeroa koskevat päätökset

Sopimuspuolen kansalaisten avioeroa koskevat sopimuspuolen alueella annetut lainvoimaiset päätökset tunnustetaan toisen sopimuspuolen alueella, jos

a) kumpikin puoliso oli sen sopimuspuolen kansalainen, jonka viranomainen on antanut päätöksen; tai

b) kummallakin puolisolla oli kotipaikka sen sopimuspuolen alueella, jonka viranomainen on antanut päätöksen.

22 artikla
Kadonneeksi tai kuolleeksi julistaminen ja kuoleman tapauksen vahvistaminen

Sopimuspuolen tuomioistuimen antama kadonneeksi tai kuolleeksi julistamista tai kuolemantapauksen vahvistamista koskeva lainvoimainen päätös tunnustetaan toisen sopimuspuolen alueella, jos asianomainen henkilö, hetkellä, jolloin hän viimeisten tietojen mukaan oli elossa, oli sen sopimuspuolen kansalainen, jonka tuomioistuin on antanut päätöksen.

23 artikla
Tunnustamisen epääminen ja menettely

1. Tämän sopimuksen 21 ja 22 artiklassa tarkoitetun päätöksen tunnustaminen voidaan evätä, jos

a) päätös oli annettu ennen tämän sopimuksen voimaantuloa;

b) samojen asianosaisten välinen ja samaa kysymystä koskeva oikeudenkäynti on vireillä sen sopimuspuolen viranomaisessa, missä tunnustamista haetaan ja tämä oikeudenkäynti oli pantu vireille aikaisemmin;

c) päätös on ristiriidassa sen sopimuspuolen alueella annetun päätöksen kanssa, missä tunnustamista haetaan tai sellaisen päätöksen kanssa, joka tämän sopimuspuolen on tunnustettava ja päätös oli annettu samoja asianosaisia ja samaa kysymystä koskeneessa oikeudenkäynnissä, joka oli pantu vireille ennen sitä oikeudenkäyntiä, missä ensiksi mainittu päätös on annettu;

d) päätös on annettu oikeudenkäynnissä, jossa vastaaja ei ole ollut saapuvilla eikä hänelle ollut annettu riittävän ajoissa tietoa oikeudenkäynnin vireillepanemisesta niin, että hän olisi voinut osallistua oikeudenkäyntiin; tai

e) tunnustaminen on ristiriidassa sen sopimuspuolen oikeusjärjestyksen perusperiaatteiden kanssa, missä tunnustamista haetaan.

2. Päätöksen tunnustamista koskeva mahdollisesti tarvittava menettely määräytyy sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, missä tunnustamista haetaan.

24 artikla
Perintöasiat

Sopimuspuolen kansalaisilla on yhtäläinen oikeus kuin toisen sopimuspuolen alueella asuvilla tämän sopimuspuolen kansalaisilla periä tämän sopimuspuolen alueella olevaa omaisuutta ja siellä toteutettavia oikeuksia sekä tehdä ja peruuttaa tällaista omaisuutta ja tällaisia oikeuksia koskeva testamentti. Heillä on oikeus saada perintönä ja testamentilla omaisuutta ja oikeuksia samoilla ehdoilla kuin sopimuspuolen alueella asuvilla omilla kansalaisilla.

25 artikla
Testamentin muoto

1. Sopimuspuolen kansalaisen testamentti katsotaan muodoltaan päteväksi, jos sitä tehtäessä oli noudatettu:

a) sen valtion lainsäädäntöä, jonka alueella testamentti oli tehty; tai

b) sen sopimuspuolen lainsäädäntöä, jonka kansalainen perinnönjättäjä oli testamentin tehdessään tai kuollessaan; tai

c) sen valtion lainsäädäntöä, jonka alueella hänellä oli kotipaikka tai tosiasiallinen oleskelupaikka jonakin mainittuna hetkenä; tai

d) siltä osin kuin testamentti koskee kiinteätä omaisuutta, sen valtion lainsäädäntöä, missä kiinteä omaisuus sijaitsee.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräykset koskevat myös testamentin peruuttamista.

III luku

Rikosasioita koskevia erityismääräyksiä

26 artikla
Syyttämispyyntö

1. Sopimuspuoli ryhtyy toisen sopimuspuolen pyynnöstä oman lainsäädäntönsä mukaisesti syytetoimenpiteisiin omaa kansalaistaan vastaan, sekä sellaista pyynnön vastaanottaneen sopimuspuolen alueella asuvaa pyynnön esittäneen sopimuspuolen kansalaista vastaan, joita epäillään toisen sopimuspuolen alueella tehdystä rikoksesta.

2. Syyttämispyyntö on tehtävä kirjallisesti ja sen tulee sisältää seuraavat tiedot:

a) pyynnön esittäneen viranomaisen nimi;

b) selvitys siitä teosta, jonka johdosta syytetoimenpiteisiin ryhtymistä pyydetään ja rikoksen tekoaika ja -paikka mahdollisimman tarkasti;

c) ne pyynnön esittäneen sopimuspuolen lain säännökset, joiden nojalla teko katsotaan rikokseksi; ja

d) tarkka kuvaus epäillyn henkilöllisyydestä, kansalaisuudesta, kotipaikasta tai tosiasiallisesta oleskelupaikasta ja tarvittaessa asianomaisen henkilön tunnistamista koskevat tosiseikat.

3. Pyyntöön on liitettävä varmennetut jäljennökset esitutkinta-asiakirjoista ja esinetodisteet, jos nämä ovat pyynnön esittäneen sopimuspuolen käytettävissä. Pyyntöä seuraaviin asiakirjoihin ei tarvitse liittää tämän sopimuksen 14 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuja käännöksiä. Pyynnössä tulee olla allekirjoitus sekä leima.

4. Pyynnön vastaanottanut sopimuspuoli ilmoittaa pyynnön esittäneelle sopimuspuolelle pyynnön johdosta tehdystä päätöksestä ja, jos syytetoimenpiteisiin on ryhdytty, syytetoimenpiteen tuloksesta sekä lähettää jäljennöksen päätöksestä.

27 artikla
Tietojen antaminen rikostuomioista

Sopimuspuolet antavat pyynnöstä toisilleen tietoja pyynnön esittäneen sopimuspuolen alueella syytteessä oleville henkilöille lainvoimaisesti tuomituista rangaistuksista.

IV luku

Loppumääräykset

28 artikla
Suhde muihin kansainvälisiin sopimuksiin

Tämän sopimuksen määräykset eivät vaikuta sopimuspuolen oikeuksiin ja velvoitteisiin, jotka johtuvat muista kansainvälisistä sopimuksista, joiden osapuoleksi sopimuspuoli on tullut ennen tämän sopimuksen voimaantuloa.

29 artikla
Sopimuksen voimaantulo

Tämä sopimus on ratifioitava ja se tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä ratifioimiskirjojen vaihtamisesta, joka tapahtuu Helsingissä.

30 artikla
Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa viiden vuoden ajan. Ellei sopimusta sanota irti, se pysyy voimassa viisivuotiskausittain.

2. Irtisanomisesta on ilmoitettava diplomaattisella nootilla vähintään kuusi kuukautta ennen kunkin viisivuotiskauden päättymistä.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet ovat, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja vahvistaneet sen virallisella sinetillään.

Tehty Budapestissa 22 päivänä toukokuuta 1981 kahtena alkuperäisenä kappaleena suomen, unkarin ja englannin kielellä, kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaisia. Mikäli tekstien välillä ilmenee eroavuuksia, on englanninkielinen teksti kuitenkin määräävä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.