50/1980

Asetus Asetus konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen ja siihen liittyvien valinnaisten pöytäkirjojen voimaansaattamisesta.

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §.

Wienissä 24 päivänä huhtikuuta 1963 tehty konsulisuhteita koskeva Wienin yleissopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 12 päivänä kesäkuuta 1980 annetulla, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymällä lailla (621/80), jonka tasavallan presidentti on ratifioinut niin ikään 12 päivänä kesäkuuta 1980 ja jota koskeva ratifioimiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan 2 päivänä heinäkuuta 1980, sekä siihen liittyvät kansalaisuuden saamista koskeva valinnainen pöytäkirja ja erimielisyyksien pakollista ratkaisemista koskeva valinnainen pöytäkirja, jotka on ratifioitu ja joita koskevat ratifioimiskirjat on talletettu vastaavasti kuin yleissopimuksesta on edellä sanottu, tulevat voimaan 1 päivänä elokuuta 1980 niin kuin siitä on sovittu.

2 §.

Ratifioinnin yhteydessä Suomi on tehnyt seuraavan varauman:

Yleissopimuksen 35 artiklan 1 kappaleessa ja 58 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa Suomi ei myönnä kunniakonsuleiden johtamille konsuliedustustoille oikeutta käyttää diplomaattisia tai konsulikuriireja taikka diplomaattisia tai konsulikuriirilähetyksiä eikä myöskään lähettäjävaltion hallitukselle, diplomaattisille edustustoille tai muille konsuliedustustoille oikeutta käyttää sanottuja keinoja yhteydenpidossaan kunniakonsuleiden johtamien konsuliedustustojen kanssa, paitsi erityistapauksissa ja siinä laajuudessa kuin Suomen hallitus siihen suostuu.

3 §.

Ratifiointikirjan tallettamisen yhteydessä Suomi on antanut seuraavat selitykset:

Viitaten yleissopimuksen 22 artiklaan Suomen hallitus toivoo, että niissä maissa, joissa vakiintuneen käytännön mukaan on sallittu vastaanottajavaltion tai kolmannen valtion kansalaisen nimittäminen Suomen kunniakonsuliksi, voisi tämä käytäntö jatkua entisellään. Suomen hallitus toivoo lisäksi, että maat, joiden kanssa Suomi solmii konsulisuhteet, noudattaisivat samanlaista käytäntöä ja antaisivat suostumuksensa sanotuille nimityksille yleissopimuksen 22 artiklan 2 ja 3 kappaleen mukaisesti.

Viitaten yleissopimuksen 49 artiklan 1 kappaleen b kohtaan Suomen hallitus toteaa, että mainittua kohtaa sovellettaessa ei vapautusta myöskään myönnetä maksuista ja veroista, joita kannetaan Suomessa sijaitsevasta irtaimesta omaisuudesta kuten osakkeista tai muista yhtiöosuuksista, jotka oikeuttavat mainitun irtaimen omaisuuden omistajan hallitsemaan yhtiön omistamaa tai muuten hallitsemaa Suomessa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta.

Helsingissä 18 päivänä heinäkuuta 1980

KONSULISUHTEITA KOSKEVA WIENIN YLEISSOPIMUS

Sisältö

(Sisällysluettelo ei kuulu yleissopimuksen alkuperäiskappaleeseen.)


1 artikla Määritelmät
I LUKU
Konsulisuhteet yleensä
I osasto
Konsulisuhteiden solmiminen ja hoito
2 artikla  Konsulisuhteiden solmiminen
3 artikla  Konsulitehtävien hoito
4 artikla  Konsuliedustuston perustaminen
5 artikla  Konsulitehtävät
6 artikla  Konsulitehtävien hoito konsuliedustuston
           toimipiirin ulkopuolella
7 artikla  Konsulitehtävien hoito kolmannessa valtiossa
8 artikla  Konsulitehtävien hoito kolmannen valtion puolesta
9 artikla  Konsuliedustustojen päälliköiden luokittelu
10 artikla Konsuliedustustojen päälliköiden virkaan
           nimittäminen ja hyväksyminen
11 artikla Konsulivaltakirja tai nimittämisilmoitus
12 artikla Eksekvatuuri
13 artikla Konsuliedustustojen päälliköiden väliaikainen
           hyväksyminen
14 artikla Konsuliedustuston toimipiirin viranomaisille
           tehtävä ilmoitus
15 artikla Konsuliedustuston päällikön tehtävien tilapäinen
           hoitaminen
16 artikla Konsuliedustustojen päälliköiden arvojärjestys
17 artikla Diplomaattisten tehtävien hoito
           konsulivirkamiesten toimesta
18 artikla Saman henkilön nimittäminen kahden tai useamman
           valtion konsulivirkamieheksi
19 artikla Konsuliedustuston jäsenten nimittäminen
20 artikla Konsuliedustuston henkilökunnan lukumäärä
21 artikla Konsuliedustuston konsulivirkamiesten keskinäinen
           arvojärjestys
22 artikla Konsulivirkamiesten kansalaisuus
23 artikla Ei-suotaviksi julistetut henkilöt
24 artikla Vastaanottajavaltiolle tehtävät ilmoitukset
           nimityksistä, saapumisista ja lähdöistä
II  osasto
Konsulitehtävien päättyminen
25 artikla Konsuliedustuston jäsenen tehtävien päättyminen
26 artikla Lähtö vastaanottajavaltion alueelta
27 artikla Konsuliedustuston tilojen ja arkiston sekä
           lähettäjävaltion etujen suojelu poikkeuksellisissa
           olosuhteissa
II LUKU
Konsuliedustustoille, lähetetyille konsulivirkamiehille ja
muille konsuliedustuston jäsenille myönnettävät helpotukset,
erioikeudet ja vapaudet
I osasto
Konsuliedustustoille myönnettävät helpotukset, erioikeudet
ja vapaudet
28 artikla Helpotukset konsuliedustuston tehtävien
           suorittamiseksi
29 artikla Kansallislipun ja vaakunan käyttö
30 artikla Tilojen hankkiminen
31 artikla Konsuliedustuston tilojen loukkaamattomuus
32 artikla Konsuliedustuston tilojen verovapaus
33 artikla Konsuliedustuston arkiston ja asiakirjojen
           loukkaamattomuus
34 artikla Liikkumisvapaus
35 artikla Viestiyhteyksien vapaus
36 artikla Yhteydenpito lähettäjävaltion kansalaisiin
37 artikla Ilmoitukset kuolemantapauksista, holhoojan tai
           uskotun miehen määräämisestä, haaksirikosta ja
           lento-onnettomuudesta
38 artikla Yhteys vastaanottajavaltion viranomaisiin
39 artikla Palkkiot ja maksut konsulitoimituksista
II  osasto
Lähetettyjä konsulivirkamiehiä ja muita konsuliedustuston
jäseniä koskevat helpotukset, erioikeudet ja vapaudet
40 artikla Konsulivirkamiesten suojelu
41 artikla Konsulivirkamiesten henkilökohtainen
           loukkaamattomuus
42 artikla Ilmoitus pidätyksestä, tutkintavankeudesta tai
           syytetoimenpiteistä
43 artikla Vapaus tuomiovallasta
44 artikla Velvollisuus esiintyä todistajana
45 artikla Erioikeuksista ja vapauksista luopuminen
46 artikla Vapautus ulkomaalaisena rekisteröinnistä ja
           oleskeluluvista
47 artikla Vapautus työluvista
48 artikla Vapautus sosiaaliturvajärjestelmästä
49 artikla Vapautus verotuksesta
50 artikla Vapautus tullimaksuista ja -tarkastuksesta
51 artikla Konsuliedustuston jäsenen tai hänen
           perheenjäsenensä jäämistö
52 artikla Vapautus henkilökohtaisista palveluksista ja
           suorituksista
53 artikla Konsulierioikeuksien ja -vapauksien alkaminen ja
           päättyminen
54 artikla Kolmansien valtioiden velvollisuudet
55 artikla Vastaanottajavaltion lakien ja määräysten
           noudattaminen
56 artikla Vakuutus kolmannelle henkilölle aiheutuneiden
           vahinkojen varalta
57 artikla Yksityistä ansiotyötä koskevat erityismääräykset
III LUKU
Kunniakonsuleita ja heidän johtamiaan konsuliedustustoja
koskevat säännökset
58 artikla Helpotuksia, erioikeuksia ja vapauksia koskevat
           yleiset määräykset
59 artikla Konsuliedustuston tilojen suojelu
60 artikla Konsuliedustustojen tilojen verovapaus
61 artikla Konsuliedustuston arkiston ja asiakirjojen
           loukkaamattomuus
62 artikla Vapautus tullimaksuista
63 artikla Rikosoikeudelliset toimenpiteet
64 artikla Kunniakonsulin suojelu
65 artikla Vapautus ulkomaalaisena rekisteröinnistä ja
           oleskeluluvista
66 artikla Vapautus verorasituksesta
67 artikla Vapautus henkilökohtaisista palveluksista ja
           suorituksista
68 artikla Kunniakonsulilaitoksen valinnaisuus
IV LUKU
Yleisiä määräyksiä
69 artikla Konsuliasiamiehet, jotka eivät ole
           konsuliedustuston päälliköitä
70 artikla Konsulitehtävien hoito diplomaattisten
           edustustojen toimesta
71 artikla Vastaanottajavaltion kansalaiset tai siellä
           pysyvästi asuvat henkilöt
72 artikla Syrjinnän kieltäminen
73 artikla Tämän yleissopimuksen suhde muihin kansainvälisiin
           sopimuksiin
V LUKU
Loppumääräykset
74 artikla Allekirjoittaminen
75 artikla Ratifiointi
76 artikla Liittyminen
77 artikla Voimaantulo
78 artikla Pääsihteerin ilmoitukset
79 artikla Todistusvoimaiset tekstit
Kansalaisuuden saamista koskeva
VALINNAINEN PÖYTÄKIRJA
Erimielisyyksien pakollista ratkaisemista koskeva
VALINNAINEN PÖYTÄKIRJA

KONSULISUHTEITA KOSKEVA WIENIN YLEISSOPIMUS

Tämän yleissopimuksen osapuolina olevat valtiot,

palauttaen mieliin, että konsulisuhteita on solmittu kansojen välillä muinaisista ajoista lähtien,

pitäen mielessä valtioiden täysivaltaista tasavertaisuutta, kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden säilyttämistä sekä kansakuntien välisten ystävällisten suhteiden edistämistä koskevat Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan tarkoitusperät ja periaatteet,

ottaen huomioon, että Yhdistyneiden Kansakuntien diplomaattisuhteita ja vapauksia käsittelevä konferenssi hyväksyi diplomaattisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen, joka avattiin allekirjoitusta varten 18 päivänä huhtikuuta 1961,

vakuuttuneina siitä, että myös kansainvälinen yleissopimus konsulisuhteista, erioikeuksista ja vapauksista myötävaikuttaisi ystävällisten suhteiden kehittämiseen kansakuntien välillä niiden erilaisista perustuslaillisista ja yhteiskunnallisista järjestelmistä huolimatta,

todeten, että sellaisten erioikeuksien ja vapauksien tarkoituksena ei ole hyödyttää yksilöä, vaan taata konsuliedustustojen tehokas tehtävien hoitaminen asianomaisten valtioiden puolesta,

vahvistaen, että tavanomaisen kansainvälisen oikeuden säännöt tulevat jatkuvasti olemaan määräävinä kysymyksissä, joita tämän yleissopimuksen määräykset eivät nimenomaisesti sääntele,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla
Määritelmät

1. Tässä yleissopimuksessa seuraavilla sanonnoilla on jäljempänä niille annettu merkitys:

a) "konsuliedustusto" tarkoittaa jokaista pääkonsulinvirastoa, konsulinvirastoa, varakonsulinvirastoa tai konsuliasiamiehen virastoa;

b) "konsuliedustuston toimipiiri" tarkoittaa konsuliedustustolle sen konsulitehtävien hoitamista varten määrättyä aluetta;

c) "konsuliedustuston päällikkö" tarkoittaa henkilöä, joka on määrätty toimimaan tässä ominaisuudessa;

d) "konsulivirkamies" tarkoittaa, mukaanluettuna konsuliedustuston päällikkö, jokaista henkilöä, jonka tehtäväksi on annettu tässä ominaisuudessa hoitaa konsulitehtäviä;

e) "konsuliedustuston toimihenkilö" tarkoittaa jokaista konsuliedustuston hallinnollisessa tai teknillisessä palveluksessa olevaa henkilöä;

f) "palveluskunnan jäsen" tarkoittaa jokaista konsuliedustuston palvelustehtäviä suorittamaan otettua henkilöä;

g) "konsuliedustuston jäsenet" tarkoittaa konsulivirkamiehiä, konsuliedustuston toimihenkilöitä ja palveluskunnan jäseniä;

h) "konsuliedustuston henkilökunnan jäsenet" tarkoittaa, konsuliedustuston päällikköä lukuunottamatta, konsulivirkamiehiä, konsuliedustuston toimihenkilöitä ja palveluskunnan jäseniä;

i) "yksityisen palveluskunnan jäsen" tarkoittaa henkilöä, joka on yksinomaan jonkun konsuliedustuston jäsenen yksityisessä palveluksessa;

j) "konsuliedustuston tilat" tarkoittaa omistusoikeudesta riippumatta niitä rakennuksia tai rakennusten osia ja niihin liittyvää maaaluetta, joita käytetään yksinomaisesti konsuliedustuston tarpeisiin;

k) "konsuliedustuston arkistoon" sisältyvät kaikki konsuliedustuston paperit, asiakirjat, kirjeenvaihto, kirjat, filmit, nauhoitukset ja luettelot sekä salakirjoitusvälineet, korttijärjestelmät ja kaikki niiden suojelemiseen ja säilyttämiseen tarkoitetut kalusteet.

2. Konsulivirkamiehet jaetaan kahteen luokkaan, nimittäin lähetettyihin konsulivirkamiehiin ja kunniakonsuleihin Tämän yleissopimuksen II luvun määräyksiä sovelletaan lähetetyn konsulivirkamiehen johtamiin konsuliedustustoihin; III luvun määräykset koskevat kunniakonsulin johtamia konsuliedustustoja.

3. Niiden konsuliedustuston jäsenten erityisasema, jotka ovat joko vastaanottajavaltion kansalaisia tai asuvat siellä pysyvästi, määräytyy tämän yleissopimuksen 71 artiklan mukaisesti.

I LUKU

Konsulisuhteet yleensä

I osasto

Konsulisuhteiden solmiminen ja hoito

2 artikla
Konsulisuhteiden solmiminen

1 Konsulisuhteiden solmiminen valtioiden kesken tapahtuu molemminpuolisella suostumuksella

2. Kahden valtion välisten diplomaattisten suhteiden solmimiselle annettu suostumus sisältää, ellei muuta ole sanottu, suostumuksen konsulisuhteiden solmimiseksi.

3. Diplomaattisten suhteiden katkaiseminen ei sinänsä käsitä konsulisuhteiden katkeamista.

3 artikla
Konsulitehtävien hoito

Konsuliedustustot hoitavat konsulitehtäviä. Niitä hoitavat myös diplomaattiset edustustot tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

4 artikla
Konsuliedustuston perustaminen

1. Konsuliedustusto voidaan perustaa vastaanottajavaltion alueelle ainoastaan tämän suostumuksella.

2. Lähettäjävaltio määrää konsuliedustuston sijaintipaikan, sen luokan ja toimipiirin, joille on saatava vastaanottajavaltion hyväksyminen.

3. Lähettäjävaltio voi myöhemmin muuttaa konsuliedustuston sijaintipaikkaa, luokkaa tai toimipiiriä ainoastaan vastaanottajavaltion suostumuksella.

4. Vastaanottajavaltion suostumus vaaditaan myös, jos pääkonsulinvirasto tai konsulinvirasto haluaa avata varakonsulinviraston tai konsuliasiamiehen viraston muualla kuin sillä paikkakunnalla, jossa se itse sijaitsee.

5. Vastaanottajavaltion nimenomainen etukäteissuostumus vaaditaan myös olemassa olevan konsuliedustuston osan muodostavan toimiston avaamiseksi muualla kuin ensiksi mainitun sijaintipaikassa.

5 artikla
Konsulitehtävät

Konsulitehtävät käsittävät:

a) Lähettäjävaltion ja sen kansalaisten, sekä henkilöiden että yhteisöjen, etujen suojelemisen vastaanottajavaltiossa kansainvälisen oikeuden sallimissa rajoissa;

b) lähettäjävaltion ja vastaanottajavaltion välisten kaupallisten, taloudellisten, sivistyksellisten ja tieteellisten suhteiden kehityksen edistämisen ja ystävällisten suhteiden edistämisen muilla tavoin niiden välillä tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti;

c) tutustumisen kaikin laillisin keinoin vastaanottajavaltion kaupallisen, taloudellisen, sivistyksellisen ja tieteellisen elämän olosuhteisiin ja kehitykseen, raportoinnin niistä lähettäjävaltion hallitukselle ja tietojen antamisen niistä kiinnostuneille henkilöille;

d) passien ja matkustusasiakirjojen antamisen lähettäjävaltion kansalaisille sekä viisumien tai tarvittavien asiapapereiden antamisen henkilöille, jotka haluavat matkustaa lähettäjävaltioon;

e) lähettäjävaltion kansalaisten, sekä henkilöiden että yhteisöjen, auttamisen ja avustamisen;

f) toiminnan notaarina, siviilirekisterin pitäjänä ja muissa vastaavanlaisissa tehtävissä, sekä tiettyjen hallinnollisluontoisten tehtävien suorittamisen edellyttäen, että vastaanottajavaltion lait ja määräykset eivät sitä kiellä;

g) lähettäjävaltion kansalaisten, sekä henkilöiden että yhteisöjen, etujen suojelemisen perintöasioissa kuolemantapausten yhteydessä vastaanottajavaltion alueella vastaanottajavaltion lakien ja määräysten mukaisesti;

h) alaikäisen ja muiden vajaavaltaisten henkilöiden, jotka ovat lähettäjävaltion kansalaisia, etujen suojelun vastaanottajavaltion lakien ja määräysten asettamissa rajoissa, erityisesti, milloin kyseiset henkilöt tarvitsevat holhoojaa tai uskottua miestä;

i) lähettäjävaltion kansalaisten edustamisen tai asianmukaisen edustuksen järjestämisen heille vastaanottajavaltiossa vallitsevan käytännön ja menettelytapojen puitteissa vastaanottajavaltion tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa tarkoituksena saavuttaa vastaanottajavaltion lakien ja määräysten mukaisesti kyseisten kansalaisten oikeuksien ja etujen suojelemiseksi väliaikaisia toimenpiteitä, milloin nämä kansalaiset joko poissaolevina tai mistä tahansa muusta syystä eivät määräaikana voi ryhtyä oikeuksiensa ja etujensa valvomiseen;

j) tiedoksi annettavien oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen välittämisen tai virka-avun pyytämisen oikeudenkäynnissä tai todistusaineiston hankkimisen lähettäjävaltion tuomioistuimia varten voimassa olevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti tai, ellei sellaisia sopimuksia ole, millä tahansa muulla, vastaanottajavaltion lakeihin ja määräyksiin soveltuvalla tavalla;

k) lähettäjävaltion kansallisuutta olevien alusten ja lähettäjävaltiossa rekisteröityjen ilmaalusten sekä niiden miehistöjen valvomisen ja tarkastuksen lähettäjävaltion lakien ja määräysten edellyttämällä tavalla;

1) tämän artiklan k kohdassa mainittujen alusten ja ilma-alusten sekä niiden miehistöjen avustamisen, alusten matkaa koskevien ilmoitusten vastaanottamisen, laiva-asiakirjojen tarkastamisen ja leimaamisen ja, rajoittamatta asemamaan viranomaisten toimivaltaa, kaikkia matkan aikana aluksella tapahtuneita välikohtauksia koskevien tutkimusten suorittamisen sekä kaikenlaisten aluksen päällikön, päällystön ja merimiesten välisten riitaisuuksien ratkaisemisen, mikäli lähettäjävaltion lait ja määräykset siihen oikeuttavat;

m) kaikkien muiden lähettäjävaltion konsuliedustustolle antamien tehtävien suorittamisen, joita vastaanottajavaltion lait ja määräykset eivät kiellä tai joiden suorittamista vastaanottajavaltio ei millään tavoin vastusta tai jotka on mainittu lähettäjävaltion ja vastaanottajavaltion välillä voimassa olevissa kansainvälisissä sopimuksissa.

6 artikla
Konsulitehtävien hoito konsuliedustuston toimipiirin ulkopuolella

Konsulivirkamies voi erityisolosuhteissa vastaanottajavaltion suostumuksella hoitaa tehtäviään konsuliedustuston toimipiirin ulkopuolella.

7 artikla
Konsulitehtävien hoito kolmannessa valtiossa

Lähettäjävaltio voi, siitä asianomaisille valtioille ilmoitettuaan, valtuuttaa tietyssä valtiossa sijaitsevan konsuliedustuston hoitamaan konsulitehtäviä toisessa valtiossa, ellei jompikumpi kyseisistä valtioista sitä nimenomaisesti vastusta.

8 artikla
Konsulitehtävien hoito kolmannen valtion puolesta

Asianmukaisesti siitä vastaanottajavaltiolle ilmoitettuaan lähettäjävaltion konsuliedustusto voi, ellei vastaanottajavaltio tätä vastusta, hoitaa konsulitehtäviä vastaanottajavaltiossa kolmannen valtion puolesta.

9 artikla
Konsuliedustustojen päälliköiden luokittelu

1. Konsuliedustustojen päälliköt jaetaan seuraaviin neljään luokkaan:

a) pääkonsulit;

b) konsulit;

c) varakonsulit;

d) konsuliasiamiehet.

2. Tämän artiklan 1 kappale ei millään tavoin rajoita minkään sopimuspuolen oikeutta määrätä muiden konsulivirkamiesten kuin konsuliedustuston päällikön arvonimistä.

10 artikla
Konsuliedustustojen päälliköiden virkaan nimittäminen ja hyväksyminen

1. Lähettäjävaltio nimittää konsuliedustustojen päälliköt ja vastaanottajavaltio hyväksyy heidät hoitamaan tehtäviään.

2. Konsuliedustuston päällikön nimittämiseen ja hyväksymiseen liittyvät muodollisuudet määräytyvät, tämän yleissopimuksen määräykset huomioon ottaen, lähettäjävaltion ja vastaavasti vastaanottajavaltion lakien, määräysten ja käytännön mukaisesti.

11 artikla
Konsulivaltakirja tai nimittämisilmoitus

1. Lähettäjävaltion tulee antaa konsuliedustuston päällikölle jokaisesta nimityksestä valtakirja tai vastaavaan muotoon laadittu muu asiakirja, jossa vahvistetaan hänen asemansa ja josta säännönmukaisesti käy ilmi hänen täydellinen nimensä, virka-asemansa ja luokkansa, konsuliedustuston toimipiiri ja sijaintipaikka.

2. Lähettäjävaltion tulee lähettää valtakirja tai vastaava muu asiakirja diplomaattista tai muuta sopivaa tietä sen valtion hallitukselle, jonka alueella konsuliedustuston päällikkö tulee toimimaan.

3. Jos vastaanottajavaltio siihen suostuu, lähettäjävaltio voi valtakirjan tai vastaavan muun asiakirjan sijasta lähettää vastaanottajavaltiolle ilmoituksen, joka sisältää tämän artiklan 1 kappaleen edellyttämät tiedot.

12 artikla
Eksekvatuuri

1. Vastaanottajavaltio hyväksyy konsuliedustuston päällikön hoitamaan tehtäviään valtuutuksella, jota kutsutaan eksekvatuuriksi tämän valtuutuksen muodosta riippumatta.

2. Valtio, joka kieltäytyy myöntämästä eksekvatuuria, ei ole velvollinen ilmoittamaan lähettäjävaltiolle tällaisen kieltäytymisen syytä.

3. Lukuun ottamatta 13 ja 15 artiklassa mainittuja tapauksia konsuliedustuston päällikön ei tule ryhtyä virkatehtäviinsä, ennen kuin hän on saanut eksekvatuurin.

13 artikla
Konsuliedustustojen päälliköiden väliaikainen hyväksyminen

Ennen eksekvatuurin myöntämistä voidaan konsuliedustuston päällikkö hyväksyä väliaikaisesti hoitamaan tehtäviään. Tällöin tulee soveltaa tämän yleissopimuksen määräyksiä.

14 artikla
Konsuliedustuston toimipiirin viranomaisille tehtävä ilmoitus

Konsuliedustuston päällikön tultua vaikka väliaikaisesti hyväksytyksi hoitamaan tehtäviään, vastaanottajavaltion tulee välittömästi tehdä siitä kyseisen konsuliedustuston toimipiirin asianomaisille viranomaisille ilmoitus. Sen tulee myös varmistaa, että ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta konsuliedustuston päällikkö voi hoitaa virkatehtävänsä ja käyttää hyväkseen tämän yleissopimuksen mukaisia etuja.

15 artikla
Konsuliedustuston päällikön tehtävien tilapäinen hoitaminen

1. Jos konsuliedustuston päällikkö on estynyt hoitamasta tehtäviään tai konsuliedustuston päällikön virka on avoinna, voi edustuston virkaatekevä päällikkö väliaikaisesti toimia konsuliedustuston päällikkönä.

2. Lähettäjävaltion diplomaattisen edustuston tai, ellei sillä ole tällaista edustustoa vastaanottajavaltiossa, konsuliedustuston päällikön tai hänen estyneenä ollessaan muun lähettäjävaltion asianomaisen viranomaisen tulee ilmoittaa edustuston virkaatekevän päällikön täydellinen nimi vastaanottajavaltion ulkoasiainministeriölle tai tämän nimeämälle viranomaiselle. Tämä ilmoitus tulee yleensä tehdä ennakolta. Vastaanottajavaltio voi tehdä suostumuksestaan riippuvaksi sellaisen henkilön edustuston virkaatekeväksi päälliköksi hyväksymisen, joka ei ole lähettäjävaltion diplomaattinen edustaja tai konsulivirkamies vastaanottajavaltiossa.

3. Vastaanottajavaltion asianomaisten viranomaisten tulee antaa apua ja suojelusta edustuston virkaatekevälle päällikölle. Sinä aikana, jolloin hän hoitaa edustuston päällikkyyttä, tämän yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan häneen samoin perustein kuin kyseiseen konsuliedustuston päällikköön. Vastaanottajavaltio ei kuitenkaan ole velvollinen myöntämään edustuston virkaatekevälle päällikölle mitään helpotusta, etuoikeutta tai vapautta, joihin konsuliedustuston päälliköllä on oikeus ainoastaan sellaisin edellytyksin, joita edustuston virkaatekevällä päälliköllä ei ole.

4. Mikäli lähettäjävaltio tämän artiklan 1 kappaleessa mainitussa tapauksessa määrää vastaanottajavaltiossa sijaitsevan lähettäjävaltion diplomaattisen edustuston diplomaattisen henkilökunnan jäsenen konsuliedustuston virkaatekeväksi päälliköksi, hän nauttii edelleen diplomaattisia erioikeuksia ja vapauksia, ellei vastaanottajavaltio sitä vastusta.

16 artikla
Konsuliedustustojen päälliköiden arvojärjestys

1. Konsuliedustustojen päälliköiden arvojärjestys määräytyy jokaisessa luokassa sen päivämäärän mukaan, jolloin eksekvatuuri on myönnetty.

2. Jos konsuliedustuston päällikkö hyväksytään väliaikaisesti hoitamaan virkatehtäviään ennen kuin hän on saanut eksekvatuurin, hänen arvojärjestyksensä määräytyy väliaikaisen hyväksymisen päivämäärän mukaan; tämä arvojärjestys jää voimaan eksekvatuurin myöntämisen jälkeen.

3. Arvojärjestys kahden tai useamman konsuliedustuston päällikön kesken, jotka saivat eksekvatuurin tai väliaikaisen hyväksymisen samana päivänä, määräytyy niiden päivämäärien mukaan, jolloin heidän valtakirjansa tai 11 artiklan 3 kappaleessa mainitut vastaavat muut asiakirjat tai ilmoitukset jätettiin vastaanottajavaltiolle.

4. Edustustojen virkaatekevät päälliköt seuraavat arvojärjestyksessä kaikkien konsuliedustustojen päälliköiden jälkeen ja heidän keskinäinen arvojärjestyksensä määräytyy niiden 15 artiklan 2 kappaleen mukaisesti tehtävistä ilmoituksista ilmenevien päivämäärien perusteella, jolloin he ryhtyivät hoitamaan edustuston virkaatekevän päällikön tehtäviä.

5. Kunniakonsulit, jotka ovat konsuliedustustojen päälliköitä, seuraavat arvojärjestyksessä kussakin luokassa lähetettyjen edustustopäälliköiden jälkeen edellä olevien kappaleiden mukaisessa järjestyksessä ja niiden sääntöjä seuraten.

6. Konsuliedustustojen päälliköt ovat arvojärjestyksessä ennen konsulivirkamiehiä, jotka eivät ole tässä asemassa.

17 artikla
Diplomaattisten tehtävien hoito konsulivirkamiesten toimesta

1. Sellaisessa valtiossa, jossa lähettäjävaltiolla ei ole diplomaattista edustustoa ja jossa sitä ei edusta kolmannen valtion diplomaattinen edustusto, konsulivirkamies voidaan vastaanottajavaltion suostumuksella ja ilman, että se vaikuttaa hänen konsuliasemaansa, valtuuttaa suorittamaan diplomaattisia tehtäviä. Tällaisten tehtävien hoito ei tuota konsulivirkamiehelle mitään oikeutta vaatia itselleen diplomaattisia erioikeuksia ja vapauksia.

2. Konsulivirkamies voi toimia lähettäjävaltion edustajana kaikissa hallitusten välisissä järjestöissä sen jälkeen kun vastaanottajavaltiolle on osoitettu tätä koskeva ilmoitus. Tällaisessa tehtävässä toimiessaan hänellä on oikeus kaikkiin tavanomaisen kansainvälisen oikeuden tai kansainvälisten sopimusten sellaiselle edustajalle suomiin erioikeuksiin ja vapauksiin; kuitenkaan hän ei konsulitehtäviä hoitaessaan ole oikeutettu suurempaan vapauteen tuomiovallasta kuin siihen, minkä tämä yleissopimus myöntää konsulivirkamiehelle.

18 artikla
Saman henkilön nimittäminen kahden tai useamman valtion konsulivirkamieheksi

Kaksi tai useampi valtio voi vastaanottajavaltion suostumuksella nimittää saman henkilön konsulivirkamieheksi kyseiseen valtioon.

19 artikla
Konsuliedustuston jäsenten nimittäminen

1. Huomioon ottaen 20, 22 ja 23 artiklan määräykset lähettäjävaltio voi vapaasti nimittää konsuliedustuston henkilökunnan jäsenet.

2. Lähettäjävaltion tulee ilmoittaa kaikkien konsulivirkamiesten, lukuunottamatta konsuliedustuston päällikköä, täydellinen nimi, virkaasema ja luokka vastaanottajavaltiolle niin ajoissa, että vastaanottajavaltio halutessaan voi käyttää 23 artiklan 3 kappaleen sille suomia oikeuksia.

3. Lähettäjävaltio voi, jos sen lait ja määräykset niin edellyttävät, pyytää vastaanottajavaltiota myöntämään eksekvatuurin muullekin konsulivirkamiehelle kuin konsuliedustuston päällikölle.

4. Vastaanottajavaltio voi, jos sen lait ja määräykset niin edellyttävät, myöntää eksekvatuurin muullekin konsulivirkamiehelle kuin konsuliedustuston päällikölle.

20 artikla
Konsuliedustuston henkilökunnan lukumäärä

Ellei nimenomaisesti ole sovittu konsuliedustuston henkilökunnan lukumäärästä, vastaanottajavaltio voi vaatia, että henkilökunnan lukumäärä pidetään sen kohtuullisiksi ja normaaleiksi katsomissa puitteissa huomioon ottaen konsuliedustuston toimipiirin olosuhteet ja asianomaisen konsuliedustuston tarpeet.

21 artikla
Konsuliedustuston konsulivirkamiesten keskinäinen arvojärjestys

Lähettäjävaltion diplomaattisen edustuston tai, siinä tapauksessa, että sillä ei ole tällaista edustustoa vastaanottajavaltiossa, konsuliedustuston päällikön tulee ilmoittaa konsuliedustuston konsulivirkamiesten keskinäinen arvojärjestys ja kaikki siinä tapahtuneet muutokset vastaanottajavaltion ulkoasiainministeriölle tai sen nimeämälle viranomaiselle.

22 artikla
Konsulivirkamiesten kansalaisuus

1. Konsulivirkamiesten tulee periaatteessa olla lähettäjävaltion kansalaisia.

2. Konsulivirkamiehiksi ei saa nimittää vastaanottajavaltion kansalaisuuden omaavia henkilöitä, ellei vastaanottajavaltio anna siihen nimenomaista suostumustaan, jonka se voi milloin tahansa peruuttaa.

3. Vastaanottajavaltio voi pidättää itselleen saman oikeuden sellaisten kolmannen valtion kansalaisten suhteen, jotka eivät samanaikaisesti ole lähettäjävaltion kansalaisia.

23 artikla
Ei-suotaviksi julistetut henkilöt

1. Vastaanottajavaltio voi milloin tahansa ilmoittaa lähettäjävaltiolle, että konsulivirkamies on persona non grata tai että konsuliedustuston henkilökunnan jotakin muuta jäsentä ei voida hyväksyä. Lähettäjävaltion on tällöin tapauksesta riippuen joko kutsuttava asianomainen henkilö kotiin tai vapautettava hänet tehtävistään konsuliedustustossa.

2. Jos lähettäjävaltio kieltäytyy täyttämästä tai ei kohtuulliseksi katsottavan ajan kuluessa täytä tämän artiklan 1 kappaleen mukaisia velvollisuuksiaan, vastaanottajavaltio voi tapauksesta riippuen joko peruuttaa asianomaiselle henkilölle myöntämänsä eksekvatuurin tai lakata tunnustamasta häntä konsuliedustuston henkilökunnan jäseneksi.

3. Konsuliedustuston jäseneksi nimitetty henkilö voidaan julistaa epäsuotavaksi ennen hänen saapumistaan vastaanottajavaltion alueelle tai, jos hän jo on vastaanottajavaltiossa, ennen kuin hän ryhtyy hoitamaan tehtäviään konsuliedustustossa. Lähettäjävaltion on tällaisessa tapauksessa peruutettava hänen nimityksensä.

4. Tämän artiklan 1 ja 3 kappaleessa mainituissa tapauksissa vastaanottajavaltio ei ole velvollinen ilmoittamaan lähettäjävaltiolle päätöksensä syitä.

24 artikla
Vastaanottajavaltiolle tehtävät ilmoitukset nimityksistä, saapumisista ja lähdöistä

1. Vastaanottajavaltion ulkoasiainministeriölle tai sen nimeämälle viranomaiselle on ilmoitettava:

a) konsuliedustuston jäsenten nimittäminen, heidän saapumisensa nimityksen jälkeen konsuliedustustoon, heidän lopullinen lähtönsä tai heidän tehtävänsä päättyminen ja kaikki muut heidän asemaansa koskevat mahdolliset muutokset sinä aikana, jolloin he palvelevat konsuliedustustossa;

b) konsuliedustuston jäsenen talouteen kuuluvan perheenjäsenen saapuminen ja lopullinen lähtö sekä tarvittaessa, tuleeko joku henkilö sellaiseksi perheenjäseneksi tai lakkaako hän sitä olemasta;

c) yksityisen palveluskunnan jäsenten saapuminen ja lopullinen lähtö sekä heidän työsuhteensa päättyminen;

d) vastaanottajavaltiossa asuvien henkilöiden palvelukseen ottaminen ja irtisanominen konsuliedustuston jäseninä tai erioikeuksia ja vapauksia nauttivina yksityisen palveluskunnan jäseninä.

2. Saapumisesta ja lopullisesta lähdöstä on mikäli mahdollista myös ilmoitettava ennakolta.

I LUKU

Konsulisuhteet yleensä

II osasto

Konsulitehtävien päättyminen

25 artikla
Konsuliedustuston jäsenen tehtävien päättyminen

Konsuliedustuston jäsenen tehtävät päättyvät muun muassa:

a) lähettäjävaltion ilmoittaessa vastaanottajavaltiolle, että hänen tehtävänsä ovat päättyneet;

b) kun eksekvatuuri peruutetaan;

c) vastaanottajavaltion ilmoittaessa lähettäjävaltiolle, että se on lakannut tunnustamasta häntä konsuliedustuston henkilökunnan jäseneksi.

26 artikla
Lähtö vastaanottaja valtion alueelta

Vastaanottajavaltion on, myös aseellisen selkkauksen sattuessa, myönnettävä konsuliedustuston jäsenille ja niille yksityisen palveluskunnan jäsenille, jotka eivät ole vastaanottajavaltion kansalaisia, sekä heidän talouteensa kuuluville perheenjäsenille, riippumatta näiden kansalaisuudesta, tarpeellinen aika ja mahdollisuudet valmistautua lähtöön ja lähteä maasta mahdollisimman pian asianomaisten jäsenten tehtävien päättymisen jälkeen. Sen on erityisesti asetettava tarvittaessa heidän käyttöönsä tarpeelliset kulkuvälineet heidän ja heidän omaisuutensa, lukuun ottamatta sellaisen vastaanottajavaltiossa hankitun omaisuuden, jonka maastavienti on lähtöhetkellä kielletty, kuljetusta varten.

27 artikla
Konsuliedustuston tilojen ja arkiston sekä lähettäjävaltion etujen suojelu poikkeuksellisissa olosuhteissa

1. Jos konsulisuhteet katkaistaan kahden valtion välillä:

a) vastaanottajavaltion on, myös aseellisen selkkauksen sattuessa, kunnioitettava ja suojeltava konsuliedustuston tiloja sekä konsuliedustuston omaisuutta ja sen arkistoa;

b) lähettäjävaltio voi uskoa konsuliedustuston tilat niissä olevine omaisuuksineen ja arkistoineen jonkin kolmannen valtion hoitoon, jonka vastaanottajavaltio voi hyväksyä;

c) lähettäjävaltio voi uskoa sen omien ja sen kansalaisten etujen suojelemisen sellaiselle kolmannelle valtiolle, jonka vastaanottajavaltio voi hyväksyä.

2. Jos konsuliedustusto suljetaan tilapäisesti tai pysyvästi, sovelletaan tämän artiklan 1 kappaleen a kohdan määräyksiä. Lisäksi,

a) jos lähettäjävaltiolla, vaikka sillä ei ole diplomaattista edustustoa vastaanottajavaltiossa, on toinen konsuliedustusto sen alueella, tälle konsuliedustustolle voidaan uskoa suljetun konsuliedustuston tilojen ja niissä olevan omaisuuden sekä arkiston valvonta sekä, vastaanottajavaltion suostumuksella, konsulitehtävien hoito suljetun konsuliedustuston toimipiirissä; tai

b) jos lähettäjävaltiolla ei ole diplomaattista edustustoa eikä toista konsuliedustustoa vastaanottajavaltiossa, sovelletaan tämän artiklan 1 kappaleen b ja c kohdan määräyksiä.

II LUKU

Konsuliedustustoille, lähetetyille konsulivirkamiehille ja muille konsuliedustuston jäsenille myönnettävät helpotukset, erioikeudet ja vapaudet

I osasto

Konsuliedustustolle myönnettävät helpotukset, erioikeudet ja vapaudet

28 artikla
Helpotukset konsuliedustuston tehtävien suorittamiseksi

Vastaanottajavaltion on kaikin tavoin helpotettava konsuliedustuston tehtävien suorittamista.

29 artikla
Kansallislipun ja vaakunan käyttö

1. Lähettäjävaltiolla on oikeus käyttää kansallislippuaan ja vaakunaansa vastaanottajavaltiossa tämän artiklan määräysten mukaisesti.

2. Lähettäjävaltion kansallislippua ja sen vaakunakilpeä voidaan käyttää siinä rakennuksessa, jossa konsuliedustusto sijaitsee, ja sen ulko-ovella sekä konsuliedustuston päällikön virka-asunnossa ja hänen kulkuvälineissään niitä virkatehtävissä käytettäessä.

3. Tämän artiklan myöntämiä oikeuksia hyväksi käytettäessä on otettava huomioon vastaanottajavaltion lait, määräykset ja käytäntö.

30 artikla
Tilojen hankkiminen

1. Vastaanottajavaltion on joko avustettava omalla alueellaan lakiensa ja määräystensä mukaisesti lähettäjävaltiota sen konsuliedustustolle tarpeellisten tilojen hankkimisessa tai avustettava sitä saamaan tilat muulla tavoin.

2. Tarvittaessa sen on myös autettava konsuliedustustoa saamaan käyttöönsä sopivia asuntoja sen jäsenille.

31 artikla
Konsuliedustuston tilojen loukkaamattomuus

1. Konsuliedustuston tilat ovat loukkaamattomia tämän artiklan tarkoittamassa laajuudessa.

2. Vastaanottajavaltion viranomaiset eivät saa tulla konsuliedustuston tilojen siihen osaan, jota käytetään yksinomaisesti konsuliedustuston työssä, paitsi konsuliedustuston päällikön tai hänen valtuutettunsa tai lähettäjävaltion diplomaattisen edustuston päällikön suostumuksella. Konsuliedustuston päällikön suostumus on kuitenkin otaksuttava annetuksi tulipalon tai muun välittömiä suojelutoimenpiteitä vaativan onnettomuuden sattuessa.

3. Huomioon ottaen tämän artiklan 2 kappaleen määräykset vastaanottajavaltiolla on erityinen velvollisuus ryhtyä kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin konsuliedustuston tilojen suojelemiseksi sinne tunkeutumiselta ja vahingonteolta sekä sen estämiseksi, että konsuliedustuston rauhaa häiritään tai sen arvovaltaa vahingoitetaan

4. Konsuliedustuston tilat, niiden kalustus, konsuliedustuston omaisuus ja sen kulkuvälineet ovat vapaat kaikesta pakko-otosta puolustus- tai julkisiin tarkoituksiin. Jos pakkolunastus on välttämätön näitä tarkoituksia varten, on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin konsulitoiminnan estämisen välttämiseksi ja lähettäjävaltiolle on viipymättä suoritettava riittävä ja tehokas korvaus.

32 artikla
Konsuliedustuston tilojen vero vapaus

1. Lähettäjävaltion tai sen puolesta toimivan henkilön omistamat tai vuokraamat konsuliedustuston tilat ja lähetetyn edustustopäällikön virka-asunto ovat vapautetut kaikista valtiollisista, alueellisista tai kunnallisista maksuista ja veroista, lukuun ottamatta sellaisia, jotka peritään korvauksena erityisistä palveluksista.

2. Tämän artiklan 1 kappaleessa mainittu verovaPaus ei koske tällaisia maksuja ja veroja, jos ne vastaanottajavaltion lain mukaan ovat sen henkilön maksettavat, joka teki sopimuksen lähettäjävaltion tai sen puolesta toimivan henkilön kanssa.

33 artikla
Konsuliedustuston arkiston ja asiakirjojen loukkaamattomuus

Konsuliedustuston arkisto ja asiakirjat ovat aina loukkaamattomia riippumatta niiden sijaintipaikasta.

34 artikla
Liikkumisvapaus

Vastaanottajavaltion on turvattava kaikille konsuliedustuston jäsenille oikeus vapaasti liikkua ja matkustaa vastaanottajavaltion alueella ottaen huomioon sen sellaisia vyöhykkeitä koskevat lait ja määräykset, joille pääsy on valtion turvallisuuden vuoksi kielletty tai rajoitettu.

35 artikla
Viestiyhteyksien vapaus

1. Vastaanottajavaltion on sallittava konsuliedustustolle vapaa viestiyhteys kaikissa virallisissa tehtävissä ja sitä suojattava. Yhteydenpidossa lähettäjävaltion hallituksen, diplomaattisten edustustojen ja muiden konsuliedustustojen kanssa konsuliedustusto saa, riippumatta niiden sijainnista, käyttää kaikkia sopivia keinoja, mukaan luettuina diplomaattisia ja konsulikuriireja, diplomaattisia ja konsulikuriirilähetyksiä sekä koodi- tai salakielisanomia. Konsuliedustusto saa kuitenkin asentaa radiolähettimen ja käyttää sitä vain vastaanottajavaltion suostumuksella.

2. Konsuliedustuston virallinen kirjeenvaihto on loukkaamaton. Virallinen kirjeenvaihto tarkoittaa kaikkea konsuliedustuston ja sen tehtäviin liittyvää kirjeenvaihtoa.

3. Konsulikuriirilähetystä ei saa avata eikä viivyttää. Vastaanottajavaltion viranomaiset voivat kuitenkin, mikäli heillä on vakava syy uskoa lähetyksen sisältävän muuta kuin tämän artiklan 4 kappaleessa mainittua kirjeenvaihtoa, asiakirjoja tai esineitä, pyytää lähetyksen avattavaksi heidän läsnäollessaan jonkin lähettäjävaltion valtuuttaman edustajan toimesta. Jos lähettäjävaltion viranomaiset eivät suostu tähän pyyntöön, on lähetys palautettava lähetyspaikkaansa.

4. Konsulikuriirilähetyksen muodostavien kollien päällä tulee olla näkyvät ulkonaiset merkit, jotka osoittavat niiden luonteen, ja ne saavat sisältää vain virallista kirjeenvaihtoa ja asiakirjoja tai yksinomaan viralliseen käyttöön tarkoitettuja esineitä.

5. Konsulikuriirilla tulee olla asemaansa sekä konsulikuriirilähetyksen muodostavien kollien lukumäärää osoittava virallinen asiakirja. Kuriirina ei saa käyttää ilman vastaanottajavaltion suostumusta vastaanottajavaltion kansalaista eikä vastaanottajavaltiossa pysyvästi asuvaa henkilöä, ellei hän ole lähettäjävaltion kansalainen. Kuriiritehtäväänsä suorittaessaan on hän vastaanottajavaltion suojeluksessa. Hän nauttii henkilökohtaista koskemattomuutta, eikä häntä saa pidättää tai häneltä millään muulla tavalla riistää vapautta.

6. Lähettäjävaltio, sen diplomaattiset edustustot ja konsuliedustustot voivat määrätä tilapäisiä (ad hoc) konsulikuriireja, joihin tämän artiklan 5 kappaleen määräyksiä myös sovelletaan, kuitenkin niin, että siinä mainitut vapaudet lakkaavat tilapäiskuriirin jätettyä haltuunsa uskotun konsulikuriirilähetyksen vastaanottajalle

7. Konsulikuriirilähetys voidaan antaa edelleen toimitettavaksi hyväksyttyyn maahantulopaikkaan saapuvan aluksen tai kaupallisen ilmaaluksen päällikölle. Hänellä tulee olla kuriirilähetyksen muodostavien kollien lukumäärän osoittava virallinen asiakirja, mutta häntä ei katsota konsulikuriiriksi. Asianomaisten paikallisten viranomaisten kanssa siitä sovittuaan konsuliedustusto voi lähettää jäsenensä vapaasti noutamaan kuriirilähetyksen suoraan aluksen tai ilma-aluksen päälliköltä.

36 artikla
Yhteydenpito lähettäjävaltion kansalaisiin

1. Lähettäjävaltion kansalaisia koskevien konsulitehtävien hoitamisen helpottamiseksi:

a) konsulivirkamiehillä on vapaus pitää yhteyttä lähettäjävaltion kansalaisiin ja tavata heitä. Lähettäjävaltion kansalaisilla on yhtäläinen vapaus pitää yhteyttä lähettäjävaltion konsulivirkamiehiin ja tavata heitä;

b) vastaanottajavaltion asianomaisten viranomaisten tulee viipymättä ilmoittaa lähettäjävaltion konsuliedustustolle, jos sen toimipiirissä tämän valtion kansalainen pidätetään, toimitetaan vankilaan tai määrätään tutkintavankeuteen taikka hänen vapautensa muulla tavoin riistetään, mikäli hän ilmoittamista pyytää. Kaikki pidätetyn, vankilassa tai tutkintavankeudessa olevan taikka muulla tavoin vapautensa menettäneen henkilön konsuliedustustolle osoittamat lähetykset on kyseisten viranomaisten viipymättä toimitettava edelleen. Mainittujen viranomaisten on viipymättä ilmoitettava asianomaiselle henkilölle hänen tässä kohdassa mainituista oikeuksistaan;

c) konsulivirkamiehellä on oikeus käydä tapaamassa vankilassa tai tutkintavankeudessa olevaa tai vapautensa muulla tavoin menettänyttä lähettäjävaltion kansalaista, keskustella ja käydä kirjeenvaihtoa hänen kanssaan sekä hankkia hänelle oikeusavustajia. Heillä on myös oikeus käydä tapaamassa kaikkia lähettäjävaltion kansalaisia, jotka oikeuden päätöksen perusteella ovat vankilassa tai tutkintavankeudessa taikka muulla tavoin ovat menettäneet vapautensa heidän toimipiirissään Konsuliviranomaisten ei kuitenkaan tule ryhtyä toimenpiteisiin vankilassa tai tutkintavankeudessa olevan tai muulla tavoin vapautensa menettäneen kansalaisen puolesta, jos hän nimenomaisesti sitä vastustaa.

2. Tämän artiklan 1 kappaleessa mainittuja oikeuksia käytettäessä on otettava huomioon vastaanottajavaltion lait ja määräykset, kuitenkin sillä edellytyksellä, että näiden lakien ja määräysten täytyy sallia niiden päämäärien täydellinen toteuttaminen, joita varten tämän artiklan mukaisesti myönnetyt oikeudet on tarkoitettu.

37 artikla
Ilmoitukset kuolemantapauksista, holhoojan tai uskotun miehen määräämisestä, haaksirikosta ja lento-onnettomuuksista

Jos vastaanottajavaltion asianomaisilla viranomaisilla on käytettävissään tarpeelliset tiedot, he ovat velvolliset:

a) viipymättä ilmoittamaan lähettäjävaltion kansalaisen kuolemasta sille konsuliedustustolle, jonka toimipiirissä kuolema tapahtui;

b) viipymättä ilmoittamaan asianomaiselle konsuliedustustolle jokaisesta tapauksesta, jossa holhoojan tai uskotun miehen määrääminen näyttää olevan alaikäisen tai muun vajaavaltaisen henkilön, joka on lähettäjävaltion kansalainen, etujen mukaista. Tällaisen ilmoituksen tekeminen ei kuitenkaan vaikuta holhoojan tai uskotun miehen määräämistä koskevien vastaanottajavaltion lakien ja määräysten soveltamiseen;

c) jos lähettäjävaltion kansallisuutta oleva alus haaksirikkoutuu tai ajaa karille vastaanottajavaltion ulkoisilla tai sisäisillä aluevesillä tai jos lähettäjävaltiossa rekisteröity ilma-alus joutuu onnettomuuteen vastaanottajavaltion alueella, viipymättä ilmoittamaan siitä tapahtumapaikkaa lähinnä sijaitsevalle konsuliedustustolle.

38 artikla
Yhteys vastaanottajavaltion viranomaisiin

Konsulivirkamiehet voivat virkatehtävissään kääntyä:

a) toimipiirinsä asianomaisten paikallisten viranomaisten puoleen;

b) vastaanottajavaltion aisanomaisten keskusviranomaisten puoleen, mikäli ja myönteisessä tapauksessa siinä laajuudessa kuin vastaanottajavaltion lait, määräykset ja käytäntö tai asianomaiset kansainväliset sopimukset sen sallivat.

39 artikla
Palkkiot ja maksut konsulitoimituksista

1. Konsuliedustusto saa vastaanottajavaltion alueella periä lähettäjävaltion lakien ja määräysten mukaiset palkkiot ja maksut konsulitoimituksista.

2. Tämän artiklan 1 kappaleessa mainitut palkkiot ja maksut sekä niistä annetut kuitit ovat vapaat kaikista vastaanottajavaltion maksuista ja veroista.

II LUKU

Konsuliedustustoille, lähetetyille konsulivirkamiehille ja muille konsuliedustuston jäsenille myönnettävät helpotukset, erioikeudet ja vapaudet

II osasto

Lähetettyjä konsulivirkamiehiä ja muita konsuliedustuston jäseniä koskevat helpotukset, erioikeudet ja vapaudet

40 artikla
Konsulivirkamiesten suojelu

Vastaanottajavaltion tulee kohdella konsulivirkamiehiä asiaankuuluvalla kunnioituksella ja ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin heidän henkilöään, vapauttaan tai arvovaltaansa vastaan kohdistuvien hyökkäysten estämiseksi.

41 artikla
Konsulivirkamiesten henkilökohtainen loukkaamattomuus

1. Konsulivirkamiestä ei saa pidättää tai määrätä tutkintavankeuteen paitsi asianomaisen oikeusviranomaisen päätöksen nojalla törkeästä rikoksesta.

2. Tämän artiklan 1 kappaleessa mainittua tapausta lukuun ottamatta ei konsulivirkamiehiä voida toimittaa vankilaan tai alistaa mihinkään muuhun henkilökohtaisen vapautensa rajoitukseen, paitsi tuomioistuimen lopullista päätöstä täytäntöönpantaessa.

3. Jos konsulivirkamiestä vastaan ryhdytään rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin, hän on velvollinen saapumaan asianomaisten viranomaisten eteen. Asian käsittely tulee kuitenkin suorittaa ottaen huomioon hänelle virallisen asemansa vuoksi kuuluva arvonanto ja, lukuun ottamatta tämän artiklan 1 kappaleessa mainittua tapausta, siten, että konsulitehtävien hoitamiselle koituu mahdollisimman vähän haittaa. Milloin tämän artiklan 1 kappaleessa mainitussa tapauksessa konsulivirkamiehen vapauden riistäminen on tarpeellista, oikeudenkäynti häntä vastaan on aloitettava mahdollisimman pian.

42 artikla
Ilmoitus pidätyksestä, tutkintavankeudesta tai syytetoimenpiteistä

Jos konsuliedustuston jäsen pidätetään tai määrätään tutkintavankeuteen tai häntä vastaan ryhdytään rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin, vastaanottajavaltion tulee heti tehdä siitä ilmoitus konsuliedustuston päällikölle. Siinä tapauksessa, että kyseiset toimenpiteet koskevat häntä itseään, vastaanottajavaltion tulee siitä ilmoittaa lähettäjävaltiolle diplomaattiteitse.

43 artikla
Vapaus tuomio vallasta

1. Konsulivirkamiehet ja konsuliedustuston toimihenkilöt eivät virantoimituksessa suorittamiensa toimenpiteiden vuoksi ole vastaanottajavaltion oikeus- tai hallintoviranomaisten tuomiovallan alaisia.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta siviilioikeudellisessa asiassa, milloin se koskee:

a) sellaista konsulivirkamiehen tai konsuliedustuston toimihenkilön tekemää sopimusta, jossa hän ei ole tehnyt sitoumusta nimenomaisesti tai epäsuorasti lähettäjävaltion edustajana;

b) kolmannen henkilön nostamaa vahingonkorvauskannetta, joka perustuu ajoneuvon, aluksen tai ilma-aluksen vastaanottajavaltiossa aiheuttamaan onnettomuuteen.

44 artikla
Velvollisuus esiintyä todistajana

1. Konsuliedustuston jäsen voidaan kutsua todistajaksi oikeudenkäynnissä tai hallinnollisessa menettelyssä, Konsuliedustuston toimihenkilö tai sen palveluskunnan jäsen ei saa, paitsi tämän artiklan 3 kappaleessa mainituissa tapauksissa, kieltäytyä todistamasta. Jos konsulivirkamies kieltäytyy todistamasta, ei mitään pakotteita tai rangaistusta saa käyttää hänen suhteensa.

2. Konsulivirkamieheltä todistetta pyytävän viranomaisen on vältettävä hänen virkatehtäviensä häiritsemistä. Milloin se on mahdollista, se voi vastaanottaa todisteen hänen asunnossaan tai konsuliedustustossa tai hyväksyä hänen kirjallisesti antamansa lausunnon.

3. Konsuliedustuston jäsenet eivät ole velvollisia todistamaan heidän virkatehtäviinsä liittyvissä asioissa tai esittämään niitä koskevaa virallista kirjeenvaihtoa ja asiakirjoja. Heillä on myös oikeus kieltäytyä antamasta lähettäjävaltion lainsäädäntöä koskevaa asiantuntijalausuntoa.

45 artikla
Erioikeuksista ja vapauksista luopuminen

1. Lähettäjävaltio voi jonkin konsuliedustuston jäsenen kohdalla luopua 41, 43 ja 44 artiklassa mainituista etuoikeuksista ja vapauksista.

2. Tämän artiklan 3 kappaleessa mainituin poikkeuksin on luopumisen kaikissa tapauksissa oltava nimenomainen, ja siitä on kirjallisesti ilmoitettava vastaanottajavaltiolle.

3. Jos konsulivirkamies tai konsuliedustuston toimihenkilö aloittaa oikeudenkäynnin sellaisessa asiassa, jossa hänellä 43 artiklan perusteella on vapaus tuomiovallasta, hän ei saa vedota vapauteensa tuomiovallasta minkään vastakanteen suhteen, jolla on suoranainen yhteys pääkanteeseen.

4. Luopumisen tuomiovaltaa koskevasta vapaudesta siviilijutussa tai hallinnollisessa asiassa ei ole katsottava käsittävän luopumista vapaudesta oikeuden päätöksen täytäntöönpanoa tarkoittavien toimenpiteiden suhteen, joihin nähden tarvitaan erillinen luopuminen.

46 artikla
Vapautus ulkomaalaisena rekisteröinnistä ja oleskeluluvista

1. Konsulivirkamiehet, konsuliedustuston toimihenkilöt ja heidän talouteensa kuuluvat perheenjäsenet ovat kokonaan vapautetut asemamaan ulkomaalaisten rekisteröintiä ja oleskelulupia koskevien lakien ja säännösten mukaisista velvoituksista.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräykset eivät kuitenkaan koske sellaista konsuliedustuston toimihenkilöä, joka ei pysyväisesti ole lähettäjävaltion palveluksessa tai joka harjoittaa jotain ansiotointa vastaanottajavaltiossa, tai ketään sellaisen toimihenkilön perheenjäsentä.

47 artikla
Vapautus työluvista

1. Konsuliedustuston jäsenet ovat lähettäjävaltiolle suorittamansa työn suhteen kokonaan vapautetut vastaanottajavaltion ulkomaalaisen työvoiman käyttöä koskevien lakien ja määräysten työlupia koskevista velvoituksista.

2. Konsulivirkamiesten ja konsuliedustuston toimihenkilöiden yksityisen palveluskunnan jäsenet ovat vapautetut tämän artiklan 1 kappaleessa mainituista velvoituksista, edellyttäen, että he eivät harjoita mitään muuta ansiotointa vastaanottajavaltiossa.

48 artikla
Vapautus sosiaaliturvajärjestelmästä

1. Lukuun ottamatta tämän artiklan 3 kappaleen määräyksiä ovat konsuliedustuston jäsenet lähettäjävaltiolle suorittamiensa palvelusten suhteen sekä heidän talouteensa kuuluvat perheenjäsenet vapautetut vastaanottajavaltiossa mahdollisesti voimassa olevista sosiaaliturvaa koskevista säännöksistä

2. Tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu vapautus koskee myös konsuliedustuston jäsenten yksinomaisessa palveluksessa olevia yksityisen palveluskunnan jäseniä edellyttäen,

a) että he eivät ole vastaanottajavaltion kansalaisia tai vakinaisesti asu siellä ja

b) että he ovat joko lähettäjävaltiossa tai kolmannessa valtiossa voimassa olevien sosiaaliturvaa koskevien säännösten alaisia.

3. Konsuliedustuston jäsenten, joiden palveluksessa on henkilöitä, joita tämän artiklan 2 kappaleessa tarkoitettu vapautus ei koske, on noudatettava vastaanottajavaltion työnantajia velvoittavia sosiaaliturvaa koskevia säännöksiä.

4. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleessa mainittu vapautus ei estä vapaaehtoista liittymistä vastaanottajavaltion sosiaaliturvajärjestelmään edellyttäen, että vastaanottajavaltio sen sallii.

49 artikla
Vapautus verotuksesta

1. Konsulivirkamiehet ja konsuliedustuston toimihenkilöt sekä heidän talouteensa kuuluvat perheenjäsenet ovat vapautetut kaikista henkilöön tai omaisuuteen kohdistuvista valtiollisista, alueellisista tai kunnallisista maksuista ja veroista, ei kuitenkaan:

a) sellaisista välillisistä veroista, jotka säännönmukaisesti sisältyvät tavaroiden tai palvelusten hintaan;

b) vastaanottajavaltion alueella sijaitsevasta yksityisestä kiinteästä omaisuudesta kannettavista maksuista tai veroista, huomioon ottaen 32 artiklan määräykset;

c) vastaanottajavaltion kantamista jäämistö- tai perintöveroista sekä varallisuudensiirtoveroista ja -maksuista ottaen huomioon 51 artiklan b kohdan määräykset;

d) vastaanottajavaltiossa olevasta lähteestä saadusta yksityisestä tulosta, pääomatulot mukaan luettuina, kannettavista maksuista ja veroista, sekä vastaanottajavaltiossa oleviin kaupallisiin tai rahoitusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kannettavista omaisuusveroista;

e) suoritetuista erityispalveluksista perittävistä maksuista;

f) rekisteröimis-, lunastus-, toimituskirja- ja kiinnitysmaksuista tai leimaverosta, ottaen huomioon 32 artiklan määräykset.

2. Palveluskunnan jäsenten työstään saamat palkat ovat vapautetut maksuista ja veroista.

3. Sellaisten konsuliedustuston jäsenten, joiden palveluksessa olevien henkilöiden palkat eivät ole vapautetut vastaanottajavaltion tuloverosta, on noudatettava niitä velvoituksia, joita vastaanottajavaltion lait ja määräykset asettavat työnantajille tuloveron kannon suhteen.

50 artikla
Vapautus tullimaksuista ja -tarkastuksesta

1. Vastaanottajavaltion on sellaisten lakien ja määräysten mukaisesti, jotka se mahdollisesti saattaa voimaan, sallittava seuraavien esineiden maahantuonti ja vapautettava ne kaikista tulleista, veroista ja vastaavista maksuista, jotka eivät johdu varastoimisesta, kuljetuksesta ja vastaavista palveluksista:

a) konsuliedustuston viralliseen käyttöön tarkoitetut esineet;

b) konsulivirkamiehen tai hänen talouteensa kuuluvien perheenjäsenten henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetut esineet, mukaan luettuina hänen pysyvään asettumiseensa tarkoitetut esineet. Kulutustarvikkeet eivät saa ylittää kyseessä olevien henkilöiden välitöntä käyttöä varten tarvittavia määriä.

2. Konsuliedustuston toimihenkilöt nauttivat tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuja erioikeuksia ja vapauksia niiden tavaroiden osalta, jotka tuodaan heidän asettautuessaan ensimmäisen kerran maahan.

3. Konsulivirkamiesten ja heidän talouteensa kuuluvien perheenjäsenten henkilökohtaiset, heidän mukanaan tuomansa matkatavarat ovat vapautetut tarkastuksesta. Ne saadaan tarkastaa ainoastaan, jos on vakavia syitä olettaa niiden sisältävän muita kuin tämän artiklan 1 kappaleen b kohdassa mainittuja esineitä tai tavaroita, joiden tuonnin tai viennin vastaanottajavaltion lait ja määräykset kieltävät tai jotka ovat sen karanteenilakien ja -määräysten alaisia. Tarkastus on tällöin suoritettava asianomaisen konsulivirkamiehen tai hänen perheenjäsenensä läsnäollessa.

51 artikla
Konsuliedustuston jäsenen tai hänen perheenjäsenensä jäämistö

Konsuliedustuston jäsenen tai hänen talouteensa kuuluvan perheenjäsenen kuollessa:

a) vastaanottajavaltion on sallittava kuolleelle kuuluneen irtaimiston maastavienti, lukuun ottamatta sellaista vastaanottajavaltiosta hankittua omaisuutta, jonka maastavienti oli kuolinhetkellä kielletty;

b) vastaanottajavaltio ei saa periä valtiollisia, alueellisia tai kunnallisia jäämistö- tai perintöveroja ja omaisuudensiirtoveroja irtaimistosta, jonka oleminen vastaanottajavaltiossa on johtunut yksinomaan vainajan ominaisuudesta konsuliedustuston jäsenenä tai konsuliedustuston jäsenen perheenjäsenenä.

52 artikla
Vapautus henkilökohtaisista palveluksista ja suorituksista

Vastaanottajavaltion on vapautettava konsuliedustuston jäsenet ja heidän talouteensa kuuluvat perheenjäsenet kaikista henkilökohtaisista palvelusvelvollisuuksista, kaikenluontoisesta julkisesta palvelusta sekä sotilaallisista velvoituksista kuten pakko-otosta, sotilaallisista maksuista ja pakkomajoituksesta.

53 artikla
Konsulierioikeuksien ja -vapauksien alkaminen ja päättyminen

1. Jokainen konsuliedustuston jäsen on oikeutettu tämän yleissopimuksen mukaisiin erioikeuksiin ja vapauksiin siitä hetkestä lähtien, jolloin hän saapuu vastaanottajavaltion alueelle ryhtyäkseen hoitamaan virkaansa tai, jos hän jo on sen alueella, siitä hetkestä lähtien, jolloin hän ryhtyy hoitamaan virkaansa konsuliedustustossa.

2. Konsuliedustuston jäsenen talouteen kuuluvat perheenjäsenet ja hänen yksityisen palveluskuntansa jäsenet saavat tämän yleissopimuksen mukaiset erioikeudet ja vapaudet samasta päivämäärästä lukien, josta lähtien hän on oikeutettu tämän artiklan 1 kappaleen mukaisiin erioikeuksiin ja vapautuksiin tai siitä päivämäärästä lukien, jolloin he saapuvat vastaanottajavaltion alueelle tai tulevat perheen tai yksityisen henkilökunnan jäseneksi, riippuen siitä, mikä päivämääristä on myöhäisin.

3. Kun konsuliedustuston jäsenen tehtävät ovat päättyneet, hänen ja hänen talouteensa kuuluvan perheenjäsenen tai hänen yksityisen palveluskuntansa jäsenen erioikeudet ja vapaudet normaalisti lakkaavat sinä hetkenä, jolloin asianomainen henkilö lähtee vastaanottajavaltiosta, tai siihen myönnetyn kohtuullisen ajan kuluttua riippuen siitä, kumpi tapahtuu ensin, mutta jatkuvat siihen asti myös aseellisen selkkauksen sattuessa. Tämän artiklan 2 kappaleessa mainittujen henkilöiden osalta lakkaavat heidän erioikeutensa ja vapautensa heidän lakatessaan kuulumasta talouteen tai olemasta konsuliedustuston jäsenen palveluksessa edellyttäen kuitenkin, että jos asianomaisten henkilöiden tarkoitus on lähteä vastaanottajavaltiosta kohtuullisen ajan kuluessa, heidän erioikeutensa ja vapautensa ovat voimassa heidän lähtöönsä asti.

4. Konsulivirkamiehen tai konsuliedustuston toimihenkilön vapautus tuomiovallasta jatkuu kuitenkin hänen tehtäviensä hoitamisessa suorittamiinsa tekoihin nähden ilman aikarajoitusta.

5. Konsuliedustuston jäsenen kuollessa hänen talouteensa kuuluvat perheenjäsenet nauttivat edelleen heille myönnettyjä erioikeuksia ja vapauksia siihen asti, kunnes he lähtevät vastaanottajavaltiosta tai kunnes siihen myönnetty kohtuullinen aika on päättynyt riippuen siitä, kumpi näistä tapahtuu ensin.

54 artikla
Kolmansien valtioiden velvollisuudet

1. Jos konsulivirkamies matkustaa kolmannen valtion alueen kautta tai on matkalla kolmannessa valtiossa, joka on myöntänyt hänelle mahdollisesti tarvittavan viisumin, ryhtyäkseen virkaansa tai palatakseen siihen taikka palatakseen lähettäjävaltioon, kolmannen valtion on myönnettävä hänelle kaikki tämän yleissopimuksen muiden artikloiden määräysten mukaiset hänen kauttakulkunsa tai paluunsa turvaamiseksi tarpeelliset vapaudet. Samaa on noudatettava kaikkiin hänen talouteensa kuuluviin, tällaisiin erioikeuksiin ja vapauksiin oikeutettuihin perheenjäseniin, jotka seuraavat konsulivirkamiestä tai matkustavat erikseen hänen luokseen taikka palaavat lähettäjävaltioon.

2. Tämän artiklan 1 kappaleessa mainittuja tilanteita vastaavissa olosuhteissa kolmannet valtiot eivät saa estää muiden konsuliedustuston jäsenten tai heidän talouteensa kuuluvien perheenjäsenten kauttakulkua alueensa kautta.

3. Kolmansien valtioiden on myönnettävä kauttakulussa olevalle viralliselle kirjeenvaihdolle ja muille virallisille tiedotuksille, mukaan luettuina koodi- tai salakielisanomat, sama vapaus ja suojelu, minkä vastaanottajavaltio on tämän yleissopimuksen mukaisesti velvollinen myöntämään. Niiden on myönnettävä konsulikuriireille, joille on annettu mahdollisesti tarvittava viisumi, ja kauttakulussa oleville konsulikuriirilähetyksille sama loukkaamattomuus, minkä vastaanottajavaltio on tämän yleissopimuksen mukaisesti velvollinen myöntämään.

4. Kolmansien valtioiden tämän artiklan 1, 2 ja 3 kappaleen mukaiset velvollisuudet ulottuvat myös niihin näissä kappaleissa mainittuihin henkilöihin ja virallisiin tiedotuksiin sekä konsulikuriirilähetyksiin, joiden oleminen kolmannen valtion alueella johtuu ylivoimaisesta esteestä (force majeure)

55 artikla
Vastaanottajavaltion lakien ja määräysten noudattaminen

1. Kaikkien erioikeuksia ja vapauksia nauttivien henkilöiden velvollisuus on noudattaa vastaanottajavaltion lakeja ja määräyksiä, sikäli kuin nämä eivät ole ristiriidassa heidän erioikeuksiensa ja vapauksiensa kanssa. Heidän tulee myös olla puuttumatta vastaanottajavaltion sisäisiin asioihin.

2. Konsuliedustuston tiloja ei saa käyttää tavalla, joka on ristiriidassa konsuliedustuston tehtävien kanssa.

3. Tämän artiklan 2 kappaleen määräykset eivät kuitenkaan estä mahdollisuutta sijoittaa muiden laitosten tai järjestöjen toimistoja siihen rakennukseen, jossa konsuliedustuston tilat sijaitsevat edellyttäen, että niiden tilat ovat erillään konsuliedustuston tiloista. Tällöin ei kyseisiä toimistotiloja ole katsottava tämän yleissopimuksen tarkoittamien konsuliedustuston tilojen osiksi.

56 artikla
Vakuutus kolmannelle henkilölle aiheutuneiden vahinkojen varalta

Konsuliedustuston jäsenten on noudatettava kaikkia vastaanottajavaltion lakien ja määräysten vaatimuksia, jotka koskevat vakuutusta ajoneuvon, aluksen tai ilma-aluksen käyttämisestä kolmannelle henkilölle aiheutuneiden vahinkojen varalta.

57 artikla
Yksityistä ansiotyötä koskevat erityismääräykset

1. Lähetetyt konsulivirkamiehet eivät saa henkilökohtaiseksi hyödykseen harjoittaa mitään ammatti- tai liiketoimintaa vastaanottajavaltiossa.

2. Tässä luvussa mainittuja erioikeuksia ja vapauksia ei ole myönnettävä:

a) konsuliedustuston toimihenkilöille tai sen palveluskunnan jäsenille, jotka harjoittavat jotain yksityistä ansiotyötä vastaanottajavaltiossa;

b) edellä a kohdassa mainitun henkilön perheenjäsenille tai hänen yksityisen palveluskuntansa jäsenille;

c) konsuliedustuston jäsenen perheenjäsenille, jotka itse harjoittavat ansiotyötä vastaanottajavaltiossa.

III LUKU

Kunniakonsuleita ja heidän johtamiaan konsuliedustustoja koskevat säännökset

58 artikla
Helpotuksia, erioikeuksia ja vapauksia koskevat yleiset määräykset

1. Kunniakonsulin johtamiin konsuliedustustoihin sovelletaan 28, 29, 30, 34, 35, 36, 37, 38 ja 39 artiklaa, 54 artiklan 3 kappaletta ja 55 artiklan 2 ja 3 kappaletta. Tällaisten konsuliedustustojen helpotukset, erioikeudet ja vapaudet määräytyvät lisäksi 59, 60, 61 ja 62 artiklan mukaisesti.

2. Kunniakonsuleihin sovelletaan 42 ja 43 artiklaa, 44 artiklan 3 kappaletta, 45 ja 53 artiklaa sekä 55 artiklan 1 kappaletta. Lisäksi heidän nauttimansa helpotukset, erioikeudet ja vapaudet määräytyvät 63, 64, 65, 66 ja 67 artiklan mukaisesti.

3. Tämän yleissopimuksen mukaisia erioikeuksia ja vapauksia ei ole myönnettävä kunniakonsulin eikä liioin sellaisen virkamiehen johtamassa konsulinvirastossa palvelevan konsuliedustuston toimihenkilön perheenjäsenille.

4. Konsulikuriirilähetysten lähettäminen eri valtioissa sijaitsevien, kunniakonsulin johtamien konsuliedustustojen välillä ei ole sallittua ilman molempien asianomaisten vastaanottajavaltioiden suostumusta.

59 artikla
Konsuliedustuston tilojen suojelu

Vastaanottajavaltion on ryhdyttävä tarpeellisiksi katsottaviin toimenpiteisiin kunniakonsulin johtaman konsuliedustuston suojelemiseksi siihen tunkeutumiselta tai sen vahingoittamiselta sekä viraston rauhan häiritsemisen tai sen arvovallan halventamisen estämiseksi.

60 artikla
Konsuliedustuston tilojen vero vapaus

1. Lähettäjävaltion omistamat tai vuokraamat kunniakonsulin johtaman konsuliedustuston tilat ovat vapautettu kaikista valtiollisista, alueellisista tai kunnallisista maksuista ja veroista, lukuun ottamatta sellaisia, jotka peritään korvauksena erityisistä palveluksista.

2. Tämän artiklan 1 kappaleessa mainittu verovapaus ei koske tällaisia maksuja ja veroja, jos ne vastaanottajavaltion lakien ja määräysten mukaan ovat sen henkilön maksettavat, joka teki sopimuksen lähettäjävaltion kanssa.

61 artikla
Konsuliedustuston arkiston ja asiakirjojen loukkaamattomuus

Kunniakonsulin johtaman konsuliedustuston arkistot ja asiakirjat ovat aina loukkaamattomat riippumatta niiden sijaintipalkasta edellyttäen, että ne säilytetään erillään muista papereista ja asiakirjoista ja erityisesti konsuliedustuston päällikön ja muiden hänen kanssaan työskentelevien henkilöiden yksityisestä kirjeenvaihdosta ja heidän ammattiinsa tai elinkeinoonsa liittyvästä aineistosta, kirjoista tai asiakirjoista.

62 artikla
Vapautus tullimaksuista

Vastaanottajavaltion on sellaisten lakien ja määräysten mukaisesti, jotka se mahdollisesti saattaa voimaan, sallittava seuraavien esineiden maahantuonti ja vapautettava ne kaikista tulleista, veroista ja vastaavista maksuista, jotka eivät johdu varastoimisesta, kuljetuksesta ja vastaavista palveluksista, edellyttäen, että ne on tarkoitettu kunniakonsulin johtaman konsuliedustuston viralliseen käyttöön: vaakunakilvet, liput, nimikilvet, sinetit ja leimasimet, kirjat, viralliset painotuotteet, kansliakalusteet, kansliatarvikkeet ja vastaavat lähettäjävaltion konsulinvirastolle toimittamat tai tilaamat esineet.

63 artikla
Rikosoikeudelliset toimenpiteet

Jos kunniakonsulia vastaan ryhdytään rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin, hänen täytyy saapua asianomaisten viranomaisten eteen. Asian käsittely on kuitenkin suoritettava huomioon ottamalla hänelle virallisen asemansa vuoksi kuuluva arvonanto ja, paitsi milloin hän on pidätettynä tai on muulla tavoin menettänyt vapautensa, siten, että konsulitehtävien hoitamiselle koituu mahdollisimman vähän haittaa. Milloin kunniakonsulilta on tarpeen riistää hänen vapautensa, oikeudenkäynti häntä vastaan on aloitettava mahdollisimman pian.

64 artikla
Kunniakonsulin suojelu

Vastaanottajavaltion velvollisuutena on myöntää kunniakonsulille hänen virallisen asemansa vuoksi mahdollisesti tarpeellinen suojelu.

65 artikla
Vapautus ulkomaalaisena rekisteröinnistä ja oleskeluluvista

Kunniakonsulit ovat kokonaan vapautetut vastaanottajavaltion ulkomaalaisten rekisteröintiä ja oleskelulupia koskevien lakien ja määräysten mukaisista velvoituksista, lukuun ottamatta niitä, jotka vastaanottajavaltiossa harjoittavat ammatti- tai liiketoimintaa henkilökohtaiseksi hyödykseen.

66 artikla
Vapautus verotuksesta

Kunniakonsuli on vapautettu kaikista maksuista ja veroista hänen lähettäjävaltiolta konsulitehtävien hoitamisesta vastaanottamiensa palkkioiden ja palkkatulojen suhteen.

67 artikla
Vapautus henkilökohtaisista palveluksista ja suorituksista

Vastaanottajavaltion on vapautettava kunniakonsuli kaikista henkilökohtaisista palvelusvelvollisuuksista, kaikenluontoisesta julkisesta palvelusta sekä sotilaallisista velvoituksista kuten pakko-otosta, sotilaallisista maksuista ja pakkomajoituksesta.

68 artikla
Kunniakonsulilaitoksen valinnaisuus

Jokainen valtio on vapaa päättämään, nimittääkö tai vastaanottaako se kunniakonsuleita.

IV LUKU

Yleisiä määräyksiä

69 artikla
Konsuliasiamiehet, jotka eivät ole konsuliedustuston päälliköitä

1. Jokainen valtio on vapaa päättämään, perustaako tai salliiko se perustettavan konsuliasiamiesten, joita lähettäjävaltio ei ole ilmoittanut konsuliedustuston päälliköiksi, hoitamia konsulitoimipaikkoja.

2. Ne olosuhteet, joissa tämän artiklan 1 kappaleessa mainitut konsulitoimipaikat saavat harjoittaa toimintaansa, ja niitä hoitavien konsuliasiamiesten mahdolliset erioikeudet ja vapaudet määräytyvät lähettäjävaltion ja vastaanottajavaltion välisen sopimuksen mukaisesti.

70 artikla
Konsulitehtävien hoito diplomaattisten edustustojen toimesta

1. Tämän yleissopimuksen määräykset koskevat soveltuvilta osiltaan myös diplomaattisia edustustoja konsulitehtävien hoitajina.

2. Diplomaattisen edustuston konsuliosaston tehtäviä tai muuten edustuston konsuliasioita hoitavien jäsenten nimet tulee ilmoittaa vastaanottajavaltion ulkoasiainministeriölle tai sen nimeämälle viranomaiselle.

3. Diplomaattinen edustusto voi konsulitehtäviä hoitaessaan kääntyä:

a) konsulitoimipiirin paikallisten viranomaisten puoleen;

b) vastaanottajavaltion keskusviranomaisten puoleen, mikäli vastaanottajavaltion lait, määräykset ja käytäntö tai asianomaiset kansainväliset sopimukset sen sallivat.

4. Tämän artiklan 2 kappaleessa mainittujen diplomaattisen edustuston jäsenten erioikeudet ja vapaudet määräytyvät edelleen kansainvälisen oikeuden diplomaattisia suhteita koskevien säännösten mukaisesti.

71 artikla
Vastaanottajavaltion kansalaiset tai siellä pysyvästi asuvat henkilöt

1. Paitsi milloin vastaanottajavaltio myöntää lisähelpotuksia, -erioikeuksia ja -vapauksia, nauttivat konsulivirkamiehet, jotka ovat vastaanottajavaltion kansalaisia tai siellä vakinaisesti asuvat, vapautta tuomiovallasta ja henkilökohtaista loukkaamattomuutta ainoastaan tehtäviään hoitaessaan suorittamiensa virallisten toimenpiteiden osalta ja 44 artiklan 3 kappaleessa mainittua erioikeutta. Vastaanottajavaltiota sitovat tällaisten konsulivirkamiesten suhteen myös 42 artiklassa mainitut velvoitukset. Jos tällaista konsulivirkamiestä vastaan ryhdytään rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin, ne tulee suorittaa, ellei hän ole pidätettynä tai muulla tavoin menettänyt vapautensa, siten, että se mahdollisimman vähän haittaa konsulitehtävien hoitamista.

2. Muut konsuliedustuston jäsenet, jotka ovat vastaanottajavaltion kansalaisia tai siellä vakinaisesti asuvat ja heidän perheenjäsenensä samoin kuin tämän artiklan 1 kappaleessa mainittujen konsulivirkamiesten perheenjäsenet nauttivat helpotuksia, erioikeuksia ja vapauksia ainoastaan, mikäli vastaanottajavaltio heille niitä myöntää. Ne konsuliedustuston jäsenten perheenjäsenet ja ne yksityisen palveluskunnan jäsenet, jotka itse ovat vastaanottajavaltion kansalaisia tai siellä pysyvästi asuvia, nauttivat niin ikään helpotuksia, erioikeuksia ja vapauksia ainoastaan, mikäli vastaanottajavaltio heille niitä myöntää. Vastaanottajavaltion tulee kuitenkin harjoittaa tuomiovaltaansa tällaisten henkilöiden suhteen niin, että konsuliedustuston tehtävien hoito ei tarpeettomasti häiriinny.

72 artikla
Syrjinnän kieltäminen

1. Tämän yleissopimuksen määräysten soveltamisessa vastaanottajavaltio ei saa harjoittaa syrjintää eri valtioiden välillä.

2. Syrjintää ei kuitenkaan katsota tapahtuvan, jos:

a) vastaanottajavaltio soveltaa tämän yleissopimuksen jotakin määräystä rajoittavasti sillä perusteella, että lähettäjävaltio soveltaa samaa määräystä rajoittavasti vastaanottajavaltion lähettäjävaltiossa oleviin konsuliedustustoihin;

b) valtiot käytännön tai sopimuksen perusteella myöntävät toisilleen edullisemman kohtelun kuin mitä tämän yleissopimuksen määräykset edellyttävät.

73 artikla
Tämän yleissopimuksen suhde muihin kansainvälisiin sopimuksiin

1. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät vaikuta muihin voimassa oleviin kansainvälisiin sopimuksiin niiden sopimuspuolina olevien valtioiden välisissä suhteissa.

2. Mitkään tämän yleissopimuksen määräykset eivät estä valtioita solmimasta kansainvälisiä sopimuksia sen määräysten tehostamiseksi, täydentämiseksi tai kehittämiseksi taikka niiden soveltamisalan laajentamiseksi.

V LUKU

Loppumääräykset

74 artikla
Allekirjoittaminen

Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten kaikkien Yhdistyneiden Kansakuntien tai sen erityisjärjestöjen jäsenvaltioille taikka Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön hyväksyneille valtioille sekä kaikille muille Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen tämän yleissopimuksen sopimuspuoleksi kutsumille valtioille seuraavasti: 31 päivään lokakuuta 1963 asti Itävallan Tasavallan ulkoasiainministeriössä ja sen jälkeen 31 päivään maaliskuuta 1964 asti Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa New Yorkissa.

75 artikla
Ratifiointi

Tämä yleissopimus on ratifioitava. Ratifioimiskirjat on talletettava Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

76 artikla
Liittyminen

Tähän yleissopimukseen voivat liittyä kaikki 74 artiklassa mainittuihin neljään luokkaan kuuluvat valtiot. Liittymiskirjat on talletettava Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

77 artikla
Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen kun kahdeskymmenestoinen ratifioimis- tai liittymiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

2. Jokaiseen valtioon nähden, joka ratifioi yleissopimuksen tai liittyy siihen sen jälkeen kun kahdeskymmenestoinen ratifioimis- tai liittymiskirja on talletettu, sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä tämän valtion ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisen jälkeen.

78 artikla
Pääsihteerin ilmoitukset

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin on ilmoitettava kaikille 74 artiklassa mainittuihin neljään luokkaan kuuluville valtioille:

a) tämän yleissopimuksen allekirjoittamisista sekä ratifioimis- tai liittymiskirjojen tallettamisista 74,75 ja 76 artiklan mukaisesti;

b) päivämäärästä, jolloin tämä yleissopimus tulee voimaan 77 artiklan mukaisesti.

79 artikla
Todistusvoimaiset tekstit

Tämän yleissopimuksen alkuperäiskappale, jonka englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan, joka lähettää oikeaksi todistetut jäljennökset siitä kaikille 74 artiklassa mainittuihin neljään luokkaan kuuluville valtioille.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet hallituksiensa siihen asianmukaisesti valtuuttamat edustajat ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Wienissä 24 päivänä huhtikuuta 1963.

Kansalaisuuden saamista koskeva VALINNAINEN PÖYTÄKIRJA

Tämän pöytäkirjan sekä Wienissä 4 päivän maaliskuuta ja 22 päivän huhtikuuta välisenä aikana 1963 pidetyn Yhdistyneiden Kansakuntien konferenssin hyväksymän, jäljempänä yleissopimukseksi kutsutun konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen sopimuspuolina olevat valtiot,

ilmituoden halunsa luoda niiden väliset, konsuliedustuston jäsenten ja heidän talouteensa kuuluvien perheenjäsenten kansalaisuuden saamista koskevat säännöt,

ovat sopineet seuraavasta:

I artikla

Tässä pöytäkirjassa sanonta "konsuliedustuston jäsenet" tarkoittaa samaa kuin yleissopimuksen 1 artiklan 1 kappaleen g kohdassa, nimittäin "konsulivirkamiehiä, konsuliedustuston toimihenkilöitä ja palveluskunnan jäseniä".

II artikla

Konsuliedustuston jäsenet, jotka eivät ole vastaanottajavaltion kansalaisia, ja heidän talouteensa kuuluvat perheenjäsenet eivät yksistään vastaanottajavaltion lain perusteella saa sen valtion kansalaisuutta.

III artikla

Tämä pöytäkirja on avoinna kaikkien valtioiden, jotka voivat tulla yleissopimuksen sopimuspuoliksi, allekirjoittamista varten seuraavasti: 31 päivään lokakuuta 1963 asti Itävallan Tasavallan ulkoasiainministeriössä ja sen jälkeen 1 päivään maaliskuuta 1964 asti Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa New Yorkissa.

IV artikla

Tämä pöytäkirja on ratifioitava. Ratifioimiskirjat on talletettava Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan.

V artikla

Tähän pöytäkirjaan voivat liittyä kaikki valtiot, jotka voivat tulla yleissopimuksen sopimuspuoliksi. Liittymiskirjat on talletettava Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

VI artikla

1. Tämä pöytäkirja tulee voimaan samana päivänä yleissopimuksen kanssa tai kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun toinen tämän pöytäkirjan ratifioimis- tai liittymiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan riippuen siitä, kumpi päivämäärä on myöhäisempi.

2. Jokaiseen valtioon nähden, joka ratifioi tämän pöytäkirjan tai liittyy siihen sen tultua voimaan tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti, se tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun asianomainen valtio on tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa.

VII artikla

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin tulee ilmoittaa kaikille niille valtioille, jotka voivat tulla yleissopimuksen sopimuspuoliksi:

a) tämän pöytäkirjan allekirjoittamisista ja ratifioimis- tai liittymiskirjojen tallettamisista III, IV ja V artiklan mukaisesti;

b) päivästä, jolloin tämä pöytäkirja tulee VI artiklan mukaisesti voimaan.

VIII artikla

Tämän pöytäkirjan alkuperäiskappale, jonka englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan, joka lähettää siitä oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille III artiklassa tarkoitetuille valtioille.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamat edustajat ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Wienissä 24 päivänä huhtikuuta 1963.

Erimielisyyksien pakollista ratkaisemista koskeva VALINNAINEN PÖYTÄKIRJA

Tämän pöytäkirjan ja Wienissä 4 päivän maaliskuuta ja 22 päivän huhtikuuta välisenä aikana 1963 pidetyn Yhdistyneiden Kansakuntien konferenssin hyväksymän, jäljempänä yleissopimukseksi kutsutun konsulisuhteita koskevan Wienin yleissopimuksen sopimuspuolina olevat valtiot,

ilmituoden halunsa alistaa kaikki niitä koskevat yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat Kansainvälisen tuomioistuimen pakolliseen tuomiovaltaan, elleivät osapuolet kohtuulliseksi katsottavan ajan kuluessa ole sopineet muusta sovintomenettelystä,

ovat sopineet seuraavasta:

I artikla

Yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat kuuluvat Kansainvälisen tuomioistuimen pakollisen tuomiovallan alaisuuteen ja ne voidaan tämän perusteella saattaa Tuomioistuimen käsiteltäviksi minkä tahansa tämän pöytäkirjan sopimuspuolena olevan riitapuolen anomuksesta.

II artikla

Kahden kuukauden kuluessa siitä, kun osapuoli on ilmoittanut toiselle, että sen käsityksen mukaan on olemassa riitakysymys, osapuolet voivat sopia siitä, että Kansainväliseen tuomioistuimeen turvautumisen sijasta käytetään välimiesmenettelyä. Tämän ajan kuluttua umpeen kumpi tahansa osapuoli voi anomuksesta saattaa riidan Tuomioistuimen käsiteltäväksi.

III artikla

1. Saman kahden kuukauden määräajan kuluessa sopimuspuolet voivat päättää sovintomenettelyn käyttämisestä ennen riidan alistamista Kansainvälisen tuomioistuimen käsiteltäväksi.

2. Sovittelulautakunnan tulee esittää suosituksensa viiden kuukauden kuluessa sen nimittämisestä Jos riitapuolet eivät hyväksy sen suosituksia kahden kuukauden kuluessa niiden esittämisestä, kumpi riitapuoli tahansa voi anomuksesta saattaa riidan Tuomioistuimen ratkaistavaksi.

IV artikla

Yleissopimuksen, kansalaisuuden saamista koskevan valinnaisen pöytäkirjan ja tämän pöytäkirjan sopimuspuolina olevat valtiot voivat koska tahansa selittää, että ne tulevat ulottamaan tämän pöytäkirjan määräykset koskemaan kansalaisuuden saamista koskevan valinnaisen pöytäkirjan tulkintaa tai soveltamista koskevia riitoja. Tällaisista selityksistä on tehtävä ilmoitus Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.

V artikla

Tämä pöytäkirja on avoinna kaikkien valtioiden, jotka voivat tulla yleissopimuksen sopimuspuoliksi, allekirjoittamista varten seuraavasti: 31 päivään lokakuuta 1963 asti Itävallan Tasavallan ulkoasiainministeriössä ja sen jälkeen 1 päivään maaliskuuta 1964 asti Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa New Yorkissa.

VI artikla

Tämä pöytäkirja on ratifioitava. Ratifioimiskirjat on talletettava Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

VII artikla

Tähän pöytäkirjaan voivat liittyä kaikki valtiot, jotka voivat tulla yleissopimuksen sopimuspuoliksi. Liittymiskirjat on talletettava Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

VIII artikla

1. Tämä pöytäkirja tulee voimaan samana päivänä yleissopimuksen kanssa tai kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen. kun toinen tämän pöytäkirjan ratifioimis- tai liittymiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan riippuen siitä, kumpi päivämäärä on myöhäisempi.

2. Jokaiseen valtioon nähden, joka ratifioi tämän pöytäkirjan tai liittyy siihen sen tultua voimaan tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti, se tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun asianomainen valtio on tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa.

IX artikla

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin tulee ilmoittaa kaikille niille valtioille, jotka voivat tulla yleissopimuksen sopimuspuoliksi:

a) tämän pöytäkirjan allekirjoittamisista ja ratifioimis- tai liittymiskirjojen tallettamisista V, VI ja VII artiklan mukaisesti

b) tämän pöytäkirjan IV artiklan mukaisesti annetuista selityksistä;

c) päivästä, jolloin tämä pöytäkirja tulee VIII artiklan mukaisesti voimaan.

X artikla

Tämän pöytäkirjan alkuperäiskappale, jonka englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan, joka lähettää siitä oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille V artiklassa tarkoitetuille valtioille.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamat edustajat ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Wienissä 24 päivänä huhtikuuta 1963.

(Allekirjoitukset)

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.