4/1977

Asetus Asetus vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla Brysselissä tehdyn lisäyleissopimuksen voimaansaattamisesta.

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

Brysselissä 31 päivänä tammikuuta 1963 tehty, Pariisissa 29 päivänä heinäkuuta 1960 allekirjoitettua yleissopimusta vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla täydentävä lisäyleissopimus, sellaisena kuin se on muutettuna Pariisissa 28 päivänä tammikuuta 1964 tehdyllä lisäpöytäkirjalla, jonka lisäyleissopimuksen eräät määräykset on 8 päivänä kesäkuuta 1972 annetulla atomivastuulailla (484/72) hyväksytty, johon liittymisestä tasavallan presidentti on päättänyt 7 päivänä tammikuuta 1977 ja jota koskeva liittymiskirja on talletettu 14 päivänä tammikuuta 1977 Belgian hallituksen huostaan, tulee voimaan 14 päivänä huhtikuuta 1977 niin kuin siitä on sovittu.

Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1977

Alkuperäinen sopimus: 20/1972

LISÄYLEISSOPIMUS Pariisissa 29.7.1960 allekirjoitettuun yleissopimukseen vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla

(Muutettuna Pariisissa 28.1.1964 tehdyllä lisäpöytäkirjalla. Lisäpöytäkirjan voimaantuloa koskevat määräykset tekstin lopussa.)

Saksan Liittotasavallan, Itävallan Tasavallan, Belgian Kuningaskunnan, Tanskan Kuningaskunnan, Espanjan, Ranskan Tasavallan, Italian Tasavallan, Luxemburgin Suurherttuakunnan, Norjan Kuningaskunnan, Alankomaiden Kuningaskunnan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan, Ruotsin Kuningaskunnan ja Sveitsin Valaliiton hallitukset;

sopimuspuolina vahingonkorvausvastuusta ydinenergian alalla 29 päivänä heinäkuuta 1960 allekirjoitetussa yleissopimuksessa, joka on tehty Euroopan taloudellisen yhteistyön järjestön, nyttemmin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön piirissä, sellaisena kuin yleissopimus on muutettuna Pariisissa 28 päivänä tammikuuta 1964 allekirjoitetulla lisäpöytäkirjalla (jäljempänä nimitetty "Pariisin yleissopimukseksi")

haluten täydentää mainitussa yleissopimuksessa määrättyjä toimenpiteitä korottaakseen niiden vahinkojen korvausmäärää, jotka voivat johtua ydinvoiman käytöstä rauhanomaisiin tarkoituksiin;

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Tällä yleissopimuksella luotu järjestelmä muodostaa täydennyksen Pariisin yleissopimuksen järjestelmään, on Pariisin yleissopimuksen määräysten alainen, ja sitä on sovellettava seuraavien artiklojen mukaisesti.

2 artikla

a) Tämän yleissopimuksen järjestelmää sovelletaan vahinkoihin, jotka ovat aiheutuneet muista kuin niistä ydintapahtumista, jotka ovat sattuneet kokonaisuudessaan sellaisen valtion alueella, joka ei ole sopimuspuolena tässä yleissopimuksessa, jos

i) vastuu vahingoista on Pariisin yleissopimuksen mukaan sellaisen rauhanomaisiin tarkoituksiin käytetyn ydinlaitoksen haltijalla, joka sijaitsee tässä yleissopimuksessa sopimuspuolena olevan valtion (jäljempänä nimitetty "sopimusvaltioksi") alueella ja on mainittu luettelossa, joka on laadittu ja pidetty ajan tasalla 13 artiklan määräysten mukaisesti, ja

ii) vahinko on sattunut:

1) sopimusvaltion alueella; tai

2) avoimella merellä tai sen yläpuolella aluksessa tai ilmaaluksessa, joka on rekisteröity sopimusvaltiossa; tai

3) avoimella merellä tai sen yläpuolella sopimusvaltion kansalaiselle, edellyttäen kuitenkin, että jos on kysymyksessä vahinko alukselle tai ilma-alukselle, tämä on rekisteröity sopimusvaltiossa;

jolloin edellytetään, että Pariisin yleissopimuksen mukaan tuomiovalta on jonkun sopimusvaltion tuomioistuimilla.

b) Valtio, joka allekirjoittaa tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen, voi allekirjoittaessaan yleissopimuksen tai liittyessään siihen taikka tallettaessaan ratifioimiskirjansa antaa selityksen, että sovellettaessa tämän artiklan a) ii kohdan määräyksiä on luonnolliset henkilöt tai tietyt henkilöryhmät, joiden on sen valtion lain mukaan katsottava asuvan vakinaisesti sen valtion alueella, rinnastettava valtion omiin kansalaisiin. 1)

( 1) Suomi on tallettaessaan liittymiskirjansa 14 päivänä tammikuuta 1977 antanut 2 artiklan b kohdassa tarkoitetun selityksen.)

c) Tässä artiklassa ilmaisu "sopimusvaltion kansalainen" käsittää sopimusvaltion tai sitä muodostavan osan, tai yhteisön taikka muun yksityis- tai julkisoikeudellisen yhtymän, olipa se oikeushenkilö tai ei, jonka kotipaikka on sopimusvaltiossa.

3 artikla

a) Tässä yleissopimuksessa mainituin ehdoin sopimusvaltiot sitoutuvat siihen, että korvaus 2 artiklassa tarkoitetuista vahingoista suoritetaan 120 miljoonan maksuyksikön määrään asti kultakin vahinkotapahtumalta.

b) Tämä korvaus suoritetaan:

i) vähintään 5 miljoonan maksuyksikön määrään varoista, jotka kertyvät vakuutuksesta tai muusta taloudellisesta takuusta; määrä vahvistetaan sen sopimusvaltion laissa, jonka alueella vastuussa olevan laitoksenhaltijan ydinlaitos sijaitsee;

ii) tämän määrän ja 70 miljoonan maksuyksikön välillä julkisista varoista, jotka sen sopimusvaltion, jonka alueella ydinlaitos sijaitsee, on asetettava käytettäväksi;

iii) 70 miljoonan ja 120 miljoonan maksuyksikön välillä julkisista varoista, jotka sopimusvaltioiden on asetettava käytettäväksi 12 artiklassa tarkemmin määrättyjen jakoperusteiden mukaan.

c) Tässä tarkoituksessa on kunkin sopimusvaltion joko

i) määrättävä laitoksenhaltijan vastuumäärä Pariisin yleissopimuksen 7 artiklan mukaisesti 120 miljoonaksi maksuyksiköksi sekä määrättävä, että hänen vastuunsa on katettava niillä varoilla, joita tarkoitetaan tämän artiklan b kohdassa; tai

ii) määrättävä laitoksenhaltijan vastuu määrään, joka vastaa vähintään tämän artiklan b) i kohdan mukaisesti vahvistettua määrää, sekä määrättävä, että tämän määrän ylittävältä määrältä 120 miljoonan maksuyksikön määrään asti on tämän artiklan b) ii ja iii kohdissa mainitut julkiset varat asetettava käytettäväksi toisessa muodossa kuin laitoksenhaltijan vastuun katteena, kuitenkin siten, ettei tämän yleissopimuksen määräämiä aineellisia ja menettelytapasääntöjä loukata.

d) Laitoksenhaltijan velvollisuus suorittaa korvausta, korkoa tai oikeudenkäyntikuluja julkisista varoista, jotka on asetettu käytettäväksi tämän artiklan b) ii ja iii sekä f kohtien mukaisesti, voidaan toteuttaa laitoksenhaltijaa vastaan vain, jos ja kun nämä varat on tosiasiallisesti asetettu käytettäväksi,

e) Sopimusvaltiot sitoutuvat tätä sopimusta täyttäessään olemaan käyttämättä Pariisin yleissopimuksen 15 artiklan b kohdan mukaan niille kuuluvaa oikeutta soveltaa erikoisehtoja:

i) vahingonkorvauksen suhteen, joka suoritetaan tämän artiklan b) i kohdassa mainituista varoista;

ii) julkisista varoista tämän artiklan b) ii ja iii kohtien mukaan suoritetun vahingonkorvauksen suhteen, ellei ehtoja ole määrätty tässä yleissopimuksessa.

f) Korko ja oikeudenkäyntikulut, joita tarkoitetaan Pariisin yleissopimuksen 7 artiklan g kohdassa, on suoritettava tämän artiklan b kohdassa mainittujen määrien lisäksi, ja ne maksaa siltä osin kuin ne koskevat korvausta varoista, jotka mainitaan

i) tämän artiklan b) i kohdassa, laitoksenhaltija;

ii) tämän artiklan b) ii kohdassa, se sopimusvaltio, jonka alueella vastuussa olevan laitoksenhaltijan ydinlaitos sijaitsee;

iii) tämän artiklan b) iii kohdassa, sopimusvaltiot yhteisesti.

g) Tässä yleissopimuksessa "maksuyksiköllä" tarkoitetaan Euroopan maksusopimuksessa mainittua maksuyksikköä, sellaisena kuin se oli määritelty Pariisin yleissopimuksen päivämäärinä.

4 artikla

a) Jos ydintapahtuma aiheuttaa vahinkoa, josta on vastuussa useampi kuin yksi laitoksenhaltija, ei se korkein vastuumäärä, josta on määräyksiä Pariisin yleissopimuksen 5 artiklan d kohdassa, siltä osin kuin julkisia varoja on asetettava käytettäväksi 3 artiklan b) ii ja iii kohtien mukaan, nouse yli 120 miljoonan maksuyksikön.

b) Se yhteinen määrä julkisia varoja, jotka on asetettava käytettäväksi 3 artiklan b) ii ja iii kohtien mukaan, ei siinä tapauksessa ole suurempi kuin erotus 120 miljoonan maksuyksikön sekä niiden määrien välillä, jotka laitoksenhaltijoille määrätään 3 artiklan b) i kohdan mukaisesti tai, kun kysymyksessä on laitoksenhaltija, jonka ydinlaitos sijaitsee tähän yleissopimukseen kuulumattomassa valtiossa, Pariisin yleissopimuksen 7 artiklan mukaisesti. Jos useamman kuin yhden sopimusmaan on asetettava käytettäväksi julkisia varoja 3 artiklan b) ii kohdan mukaan, on niiden asetettava varat käytettäväksi niiden kunkin alueella olevien sellaisten ydinlaitosten lukumäärän suhteessa, joita ydintapahtuma koskee ja joiden haltijat ovat vastuussa.

5 artikla

a) Sen tapauksen varalle, että vastuussa olevalla laitoksenhaltijalla on Pariisin yleissopimuksen 6 artiklan f kohdan mukaan takautumisoikeus, on sen sopimusvaltion, jonka alueella haltijan ydinlaitos sijaitsee, ryhdyttävä tarpeellisiin lainsäädäntötoimiin tehdäkseen tälle ja muille sopimusvaltioille mahdolliseksi tehdä takaisinsaantivaatimus niiden julkisten varojen suhteen, jotka on asetettu käytettäväksi 3 artiklan b) ii ja iii sekä f kohdan mukaan.

b) Mainitussa lainsäädännössä voidaan määrätä, että julkiset varat, jotka on asetettu käytettäväksi 3 artiklan b) ii ja iii sekä f kohdan mukaan, voidaan vaatia takaisin vastuussa olevalta laitoksenhaltijalta, jos vahinko on aiheutunut tämän tuottamuksesta.

6 artikla

Laskettaessa julkisia varoja, jotka on asetettava tämän yleissopimuksen mukaan käytettäväksi, otetaan huomioon vain ne vahingonkorvausvaateet, jotka on pantu vireille 10 vuoden kuluessa ydintapahtumasta lukien. Jos vahinko on aiheutunut ydintapahtumasta, johon on vaikuttanut ydinpolttoaine taikka radioaktiivinen tuote tai jäte, joka vahinkotapahtuman sattuessa oli ollut varastettu, kadotettu tai hylätty ja jota ei ollut otettu jälleen haltuun, ei mainittu määräaika missään tapauksessa ole yli 20 vuotta, laskettuna varastamisen, kadottamisen tai hylkäämisen tapahtumisesta. Määräaika on myös pidennettävä Pariisin yleissopimuksen 8 artiklan d kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja mainituilla ehdoilla. Lisävaatimukset, jotka on esitetty tämän määräajan jälkeen Pariisin yleissopimuksen 8 artiklan e kohdan edellyttämissä tapauksissa, on myös otettava huomioon.

7 artikla

Jos sopimusvaltio käyttää hyväkseen sille Pariisin yleissopimuksen 8 artiklan c kohdan mukaan kuuluvaa oikeutta, on sen määräajan, joka on säädetty vanhentumisajaksi, oltava kolme vuotta, luettuna joko siitä, kun vahinkoa kärsinyt sai tiedon sekä aiheutuneesta vahingosta että vastuussa olevasta laitoksenhaltijasta, tai siitä päivästä, jolloin hänen olisi kohtuudella pitänyt saada niistä tieto.

8 artikla

Jokaisella, jolla on etuja tämän yleissopimuksen määräysten perusteella, on oikeus täyteen korvaukseen kärsitystä vahingosta kansallisen lain mukaan. Sopimusvaltio voi kuitenkin määrätä kohtuulliset jakoperusteet niitä tapauksia varten, jolloin vahingon määrä ylittää tai näyttää tulevan ylittämään

i) 120 miljoonaa maksuyksikköä; tai

ii) sen korkeamman määrän, joka on voimassa Pariisin yleissopimuksen 5 artiklan d kohdan mukaan vastuun kumuloitumisesta johtuen,

siten ettei tästä kuitenkaan aiheudu, mistä tahansa varat ovatkaan Peräisin ja ottaen huomioon 2 artiklan määräykset, syrjintää vahinkoa kärsineen henkilön kansalaisuuden, kotipaikan tai pysyvän asuinpaikan nojalla.

9 artikla

a) Säännöt sellaisten julkisten varojen jakamisesta, jotka on asetettava käytettäväksi 3 artiklan b) ii ja iii sekä f kohdan mukaisesti, vahvistaa se sopimusvaltio, jonka tuomioistuimet ovat pätevät käsittelemään asiaa.

b) Kunkin sopimusvaltion on taattava, että vahinkoa kärsineen oikeus korvaukseen voidaan vaateella toteuttaa, ilman että hänen on ajettava korvauskannetta eri oikeudenkäyntisääntöjen mukaan siitä riippuen, mistä varoista korvaus suoritetaan.

c) Mikään sopimusvaltio ei ole velvollinen asettamaan käytettäväksi julkisia varoja, joita tarkoitetaan 3 artiklan b) ii ja iii kohdissa, niin kauan kuin 3 artiklan b) i kohdassa tarkoitettuja varoja on käytettävänä.

10 artikla

a) Sopimusvaltion, jonka tuomioistuimet ovat pätevät käsittelemään asiaa, on ilmoitettava muille sopimusvaltioille ydintapahtuman sattumisesta ja tapahtumaan liittyvistä olosuhteista, niin pian kuin ilmenee, että tapahtuman aiheuttamat vahingot ylittävät tai näyttävät tulevan ylittämään 70 miljoonan maksuyksikön määrän. Sopimusvaltiot ryhtyvät viipymättä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin järjestääkseen keskinäiset suhteensa asiassa.

b) Vain se sopimusvaltio, jonka tuomioistuimet ovat pätevät käsittelemään asiaa, voi pyytää muilta sopimuspuolilta sellaisten julkisten varojen käytettäväksi asettamista, joita tarkoitetaan 3 artiklan b) iii ja f kohdissa, ja vain sillä on oikeus varojen jakamiseen.

c) Tämä sopimusvaltio käyttää aiheen ilmaantuessa 5 artiklassa tarkoitettua takaisinsaantioikeutta muiden sopimuspuolten puolesta, jotka ovat asettaneet 3 artiklan b) iii ja f kohtien perusteella julkisia varoja käytettäväksi.

d) Kansallisen lain määräysten mukaan tehdyt välipuheet, jotka koskevat vahinkojen korvaamista 3 artiklan b) ii ja iii kohdissa tarkoitetuista julkisista varoista, on muiden sopimuspuolten tunnustettava, ja tuomiot, jotka pätevät tuomioistuimet ovat antaneet sellaisesta korvaamisesta, ovat täytäntöönpanokelpoisia muiden sopimuspuolten alueilla Pariisin yleissopimuksen 13 artiklan d kohdan määräysten mukaisesti.

11 artikla

a) Jos tuomioistuimilla muussa sopimusvaltiossa kuin siinä, jonka alueella vastuussa olevan laitoksenhaltijan ydinlaitos sijaitsee, on tuomiovalta, on ne julkiset varat, joita tarkoitetaan 3 artiklan b) ii ja f kohdissa, asetettava ensiksi mainitun sopimusvaltion käytettäväksi. Sen sopimusvaltion, jonka alueella vastuussa olevan laitoksenhaltijan ydinlaitos sijaitsee, on suoritettava toiselle sopimusvaltiolle takaisin ne määrät, jotka tämä on suorittanut. Nämä molemmat sopimuspuolet määräävät yhteisestä sopimuksesta takaisinsuoritustavan.

b) Sopimusvaltio, jonka tuomioistuimilla on tuomiovalta, neuvottelee sen sopimusvaltion kanssa, jonka alueella vastuussa olevan laitoksenhaltijan ydinlaitos sijaitsee, kun ydintapahtuman jälkeen on vahvistettava lainsäädännölliset tai hallinnolliset määräykset vahingonkorvauksen laadusta, muodosta ja laajuudesta, menettelystä 3 artiklan b) ii kohdassa tarkoitettujen julkisten varojen käytettäväksi asettamisesta sekä, sikäli kuin se on tarpeellista, sanotunlaisten varojen jakoperusteista. Sen on edelleen ryhdyttävä kaikkiin toimenpiteisiin antaakseen sille sopimusvaltiolle, jonka alueella laitos sijaitsee, mahdollisuuden osallistua oikeudenkäynteihin ja sopimusten tekemiseen vahingon. korvauksen määrästä.

12 artikla

a) Ne jakoperusteet, joiden mukaan sopimusvaltiot asettavat käytettäväksi julkisia varoja, joita `tarkoitetaan 3 artiklan b) iii kohdassa, on määrättävä seuraavasti:

i) 50 % toisaalta kunkin sopimusvaltion käyvissä hinnoissa lasketun bruttokansantuotteen ja toisaalta kaikkien sopimusvaltioiden käyvissä hinnoissa lasketun bruttokansantuotteen yhteismäärän välisessä suhteessa, sellaisina kuin käyvät hinnat ovat Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön virallisessa tilastossa ydintapahtuman sattumisvuotta edeltävältä vuodelta;

ii) 50 % toisaalta kunkin sopimusmaan alueella olevien reaktorien lämpötehon ja toisaalta kaikkien sopimusvaltioiden alueilla olevien reaktorien lämpötehon yhteismäärän välisessä suhteessa. Tämä laskenta suoritetaan sen lämpötehon perusteella, joka on ydintapahtuman sattuessa 2 artiklan a) i kohdassa tarkoitetussa luettelossa olevilla reaktoreilla, kuitenkin siten, että laskennassa otetaan reaktori huomioon vasta siitä päivästä lukien, jolloin se ensiksi on tullut kriittiseksi.

b) Tässä yleissopimuksessa "lämpöteho" tarkoittaa:

i) ennen lopullisen käyttöluvan antamista suunniteltua lämpötehoa;

ii) mainitunlaisen luvan antamisen jälkeen sitä lämpötehoa, jonka asianomainen kansallinen viranomainen on sallinut.

13 artikla

a) Kunkin sopimusvaltion on pidettävä huolta siitä, että kaikki ydinlaitokset, joita käytetään rauhanomaisiin tarkoituksiin ja jotka sijaitsevat sen alueella sekä jotka sisältyvät Pariisin yleissopimuksen 1 artiklassa olevaan käsitemääritelmään, merkitään 2 artiklan a) i kohdassa mainittuun luetteloon.

b) Tässä tarkoituksessa on kunkin hallituksen, joka allekirjoittaa sopimuksen tai liittyy siihen, tallettaessaan ratifioimis- tai liittymiskirjansa annettava Belgian hallitukselle täydelliset tiedot mainitunlaisista laitoksista.

c) Näistä tiedoista on käytävä ilmi:

i) kaikista sellaisista laitoksista, jotka eivät vielä ole valmiita, se päivä, josta lukien voidaan odottaa olevan olemassa ydintapahtuman riski;

ii) reaktoreiden suhteen lisäksi, minä päivänä niiden voidaan ensi kerran odottaa saavuttavan kriittisyyden, sekä niiden lämpöteho.

d) Kunkin sopimusvaltion on myös annettava Belgian hallitukselle täsmällinen tieto päivästä, josta lukien ydintapahtuman riski on olemassa, sekä reaktorien suhteen päivästä, jolloin ne ensimmäisen kerran saavuttivat kriittisyyden.

e) Kunkin sopimusvaltion on niin ikään annettava Belgian hallitukselle tieto kaikista muutoksista, jotka on luetteloon tehtävä. Siinä tapauksessa, että muutoksiin sisältyy ydinlaitoksen lisääminen, on tieto annettava viimeistään kolmea kuukautta ennen sitä päivää, jolloin odotetaan riskin ydintapahtumista olevan olemassa.

f) Jos sopimusvaltio katsoo, että tiedot tai muutokset, jotka toinen sopimusvaltio on antanut luetteloon merkittäväksi, eivät vastaa 2 artiklan a) i kohdan ja tämän artiklan määräyksiä, voi ensiksi mainittu valtio tehdä väitteitä niitä vastaan vain esittämällä ne Belgian hallitukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin valtio sai tiedon tämän artiklan kohdan mukaisesti.

g) Jos sopimusvaltio katsoo, että tämän artiklan mukaan annettavaa tietoa ei ole annettu artiklassa määrätyssä ajassa, voi valtio esittää väitteitä ainoastaan esittämällä ne Belgian hallitukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin se sai tiedon seikoista, jotka sen mielestä olisi tullut ilmoittaa.

h) Belgian hallituksen on niin pian kuin mahdollista annettava kullekin sopimusvaltiolle tieto niistä ilmoituksista ja väitteistä, jotka se on tämän artiklan nojalla saanut.

i) 2 artiklan a) i kohdassa mainittuun luetteloon on sisällytettävä kaikki ilmoitukset, jotka mainitaan tämän artiklan b, c, d ja e kohdissa, jolloin väitteet, jotka on esitetty tämän artiklan f ja g kohdan nojalla, saavat takautuvan vaikutuksen esittämispäivästä, edellyttäen että ne hyväksytään.

j) Belgian hallitus toimittaa pyynnöstä kullekin sopimusvaltiolle ajan tasalla olevan luettelon ydinlaitoksista, joita tämä yleissopimus koskee, ja ne yksityiskohtaiset tiedot, jotka niistä on tämän artiklan mukaan annettu.

14 artikla

a) Mikäli tässä yleissopimuksessa ei toisin määrätä, on kullakin sopimusvaltiolla oikeus käyttää sille Pariisin yleissopimuksen mukaan kuuluvia valtuuksia, ja jokaiseen mainitun yleissopimuksen mukaan annettuun määräykseen voidaan vedota muita sopimusvaltioita vastaan, jotta 3 artiklan b) ii ja iii kohdissa tarkoitetut julkiset varat asetetaan käytettäväksi.

b) Sopimusvaltion Pariisin yleissopimuksen 2 artiklan, 7 artiklan c kohdan tai 9 artiklan mukaan antamaan määräykseen, josta seuraa että 3 artiklan b) ii ja iii kohdassa tarkoitettuja julkisia varoja on asetettava käytettäväksi, ei voida vedota toista sopimusvaltiota vastaan, jollei tämä ole antanut siihen suostumustaan.

c) Mikään tämän yleissopimuksen määräys ei estä sopimusvaltiota antamasta määräyksiä, jotka ulottuvat yli Pariisin yleissopimuksen ja tämän yleissopimuksen piirin, mutta mainitunlaisista määräyksistä ei saa johtua muille sopimusvaltioille lisävelvoituksia näiden valtioiden julkisten varojen osalta.

15 artikla

a) Kukin sopimusvaltio voi sopia tähän yleissopimukseen kuulumattoman valtion kanssa julkisista varoista suoritettavasta korvauksesta vahingosta, jonka ydintapahtuma on aiheuttanut.

b) Siinä määrin kuin sellaisen sopimuksen mukaan suoritettavan korvauksen ehdot eivät ole edullisempia kuin ne ehdot, jotka johtuvat toimenpiteistä, joihin asianomainen sopimusvaltio on ryhtynyt Pariisin yleissopimuksen tai tämän yleissopimuksen soveltamiseksi, saadaan sellaisen vahingon määrä, jonka on aiheuttanut tämän yleissopimuksen käsittämä ydintapahtuma ja josta korvaus maksetaan mainitunlaisen sopimuksen nojalla, ottaa huomioon 8 artiklaa sovellettaessa niiden vahinkojen yhteismäärää laskettaessa, jotka ovat aiheutuneet mainitusta tapahtumasta.

c) Tämän artiklan a ja b kohta eivät missään tapauksessa vaikuta niiden sopimusvaltioiden 3 artiklan b) ii ja iii kohdan muKaisiin velvoituksiin, jotka eivät ole antaneet suostumustaan mainitunlaiseen sopimukseen.

d) Kunkin sopimusvaltion, joka aikoo tehdä mainitunlaisen sopimuksen, on ilmoitettava muille sopimusvaltioille aikomuksestaan. Tehdyistä sopimuksista on tehtävä ilmoitus Belgian hallitukselle.

16 artikla

a) Sopimusvaltiot neuvottelevat keskenään kaikista yhteistä etua koskevista kysymyksistä, jotka syntyvät sovellettaessa tätä yleissopimusta ja Pariisin yleissopimusta ja varsinkin viimeksi mainitun yleissopimuksen 20 artiklaa ja 22 artiklan c kohtaa.

b) Ne neuvottelevat keskenään, onko tarkoituksenmukaista tarkistaa tämä yleissopimus viiden vuoden määräajan jälkeen, luettuna sen voimaantulosta, tai muuna ajankohtana sopimusvaltion pyynnöstä.

17 artikla

Erimielisyys, joka syntyy kahden tai useamman sopimusvaltion välillä tämän yleissopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, on asianomaisen sopimusvaltion pyynnöstä alistettava Euroopan ydinenergiatuomioistuimelle, joka on perustettu 20 päivänä joulukuuta 1957 tehdyllä yleissopimuksella turvallisuusvalvonnan järjestämisestä ydinenergian alalla.

18 artikla

a) Varauma yhteen tai useampaan tämän yleissopimuksen määräykseen voidaan esittää milloin hyvänsä ennen tämän yleissopimuksen ratifioimista, jos kaikki allekirjoittajavaltiot ovat nimenomaan hyväksyneet niiden sisällön, tai silloin kun yleissopimukseen liitytään tai ryhdytään soveltamaan 21 ja 24 artikloja, jos kaikki allekirjoittajavaltiot ja yleissopimukseen liittyneet valtiot ovat ne nimenomaan hyväksyneet.

b) Allekirjoittajavaltion hyväksyminen ei kuitenkaan ole tarpeen, ellei se itse ole ratifioinut tätä yleissopimusta kahdessatoista kuukaudessa siitä lukien, kun Belgian hallitus on 25 artiklan mukaisesti ilmoittanut sille varaumasta.

c) Jokainen varauma, joka on hyväksytty tämän artiklan a kohdan mukaisesti, voidaan peruuttaa milloin hyvänsä ilmoituksella Belgian hallitukselle.

19 artikla

Valtio ei voi tulla tämän yleissopimuksen sopimusvaltioksi tai jäädä sopimusvaltioksi siihen olematta Pariisin yleissopimuksen sopimusvaltio.

20 artikla

a) Tämän yleissopimuksen liite muodostaa yleissopimuksen erottamattoman osan.

b) Tämä yleissopimus on ratifioitava. Ratifiointikirjat on talletettava Belgian hallituksen huostaan.

c) Tämä yleissopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua kuudennen ratifiointikirjan tallettamisesta.

d) Jokaisen allekirjoittajavaltion osalta, joka ratifioi tämän yleissopimuksen kuudennen ratifiointikirjan tallettamisen jälkeen, se tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua sen valtion ratifiointikirjan tallettamisesta.

21 artikla

Muutokset tähän yleissopimukseen hyväksytään kaikkien sopimusvaltioiden yhteisestä sopimuksesta. Ne tulevat voimaan, kun kaikki ,sopimusvaltiot ovat ne ratifioineet tai vahvistaneet.

22 artikla

a) Tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen voi kukin Pariisin yleissopimuksen sopimusvaltio, joka ei ole allekirjoittanut tätä yleissopimusta, pyytää siihen liittymistä Belgian hallitukselle osoitetulla ilmoituksella.

b) Liittymiseen tarvitaan kaikkien sopimusvaltioiden yksimielinen hyväksyminen.

c) Kun mainitunlainen hyväksyminen on saatu, tallettaa Pariisin yleissopimuksen sopimusvaltio, joka on pyytänyt liittymistä, liittymiskirjansa Belgian hallituksen huostaan.

d) Liittyminen tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua liittymiskirjan tallettamispäivästä lukien.

23 artikla

a) Tämän yleissopimuksen voimassaolo jatkuu, kunnes Pariisin yleissopimus on lakannut olemasta voimassa.

b) Kukin sopimusvaltio voi omalta osaltaan lopettaa tämän yleissopimuksen soveltamisen ilmoittamalla siitä Belgian hallitukselle vuotta ennen Pariisin yleissopimuksen 22 artiklan a kohdassa vahvistetun 10 vuoden määräajan päättymistä. Jokainen muu sopimusvaltio voi Belgian hallitukselle kuuden kuukauden kuluessa tällaisen ennakkoilmoituksen tiedoksisaannista tehtävällä ilmoituksella lopettaa tämän yleissopimuksen soveltamisen osaltaan siitä päivästä lukien, jolloin sen soveltaminen päättyy sen sopimusvaltion osalta, joka teki ensimmäisen ilmoituksen.

c) Tämän yleissopimuksen voimassaolon päättyminen tai sopimusvaltion eroaminen sopimuksesta ei aiheuta niiden velvoitusten lakkaamista, jotka sopimusvaltiolla ovat tämän yleissopimuksen perusteella sellaisten ydintapahtumien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, jotka ovat sattuneet ennen mainittua voimassaolon päättymistä tai eroamista.

d) Sopimusvaltioiden on neuvoteltava keskenään hyvissä ajoin niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä yleissopimuksen voimassaolon päättymisen jälkeen tai yhden tai useamman sopimusvaltion erottua yleissopimuksesta, jotta tämän yleissopimuksen mukaan sovittuun korva. ukseen verrattava korvaus voidaan asettaa käytettäväksi sellaisen ydintapahtuman aiheuttamaa vahinkoa varten, joka sattuu sen päivän jälkeen, jolloin yleissopimuksen voimassaolo lakkasi tai eroaminen tapahtui ja josta vastaa sopimusvaltioiden alueilla sijaitsevan sellaisen ydinlaitoksen haltija, joka oli toiminnassa mainittuna päivänä.

24 artikla

a) Tätä yleissopimusta sovelletaan sopimusvaltioiden emäalueisiin.

b) Sopimusvaltion, joka haluaa, että tätä yleissopimusta sovelletaan yhteen tai useampaan sellaiseen alueeseen, joista valtio on Pariisin yleissopimuksen 23 artiklan mukaan tehnyt ilmoituksen mainitun yleissopimuksen soveltamisesta, on tehtävä siitä esitys Belgian hallitukselle.

c) Tämän yleissopimuksen soveltaminen sellaiseen alueeseen edellyttää sopimusvaltioiden yksimielistä suostumusta.

d) Niin pian kuin sellainen suostumus on annettu, on asianomaisen sopimusvaltion tehtävä Belgian hallitukselle ilmoitus, joka tulee voimaan ilmoituksen vastaanottamispäivästä lukien.

e) Sellaisen ilmoituksen voi ilmoituksen tehnyt sopimusvaltio peruuttaa siinä tarkoitetun alueen osalta ilmoittamalla tästä Belgian hallitukselle vuotta etukäteen.

f) Jos Pariisin yleissopimuksen soveltaminen lakkaa jonkun sellaisen alueen suhteen, lakkaa myös tämän yleissopimuksen siihen soveltaminen.

25 artikla

Belgian hallitus ilmoittaa kaikille allekirjoittajavaltioille ja liittyneille valtioille ratifiointi ja liittymiskirjojen ja muiden ilmoitusten vastaanottamisesta. Sen on myös ilmoitettava niille tämän yleissopimuksen voimaantulopäivä, hyväksyttyjen muutosten sanamuoto ja näiden muutosten voimaantulopäivä sekä 18 artiklan mukaan tehdyt varaumat.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat ovat asianmukaisesti valtuutettuina allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Brysselissä 31 päivänä tammikuuta 1963 ranskan, saksan, englannin, espanjan, italian ja hollannin kielillä, kaikkien kuuden tekstin ollessa yhtä todistusvoimaisia, yhtenä kappaleena, joka talletetaan Belgian hallituksen huostaan, joka toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille muille allekirjoittajavaltioille ja yleissopimukseen liittyneille valtioille.

Liite lisäyleissopimukseen Pariisissa 29.7.1960 allekirjoitettuun yleissopimukseen vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla

Sopimusvaltioiden hallitukset selittävät, että sellaisten vahinkojen korvaaminen, jotka ovat aiheutuneet ydintapahtumasta, joka ei kuulu lisäyleissopimuksen alaisuuteen pelkästään siksi, että asianomainen ydinlaitos sen käyttötarkoituksen johdosta ei sisälly lisäyleissopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuun luetteloon (mukaan luettuna tapaus, että yksi tai useampi hallitus, mutta eivät kuitenkaan kaikki, katsoo, että tämä laitos, joka ei sisälly luetteloon, ei kuulu Pariisin yleissopimuksen alaisuuteen);

- tapahtuu tekemättä mitään eroa lisäyleissopimuksen sopimusvaltioiden kansalaisten välillä;

- ei rajoitu määrään, joka on alempi kuin 120 miljoonaa maksuyksikköä.

Lisäksi nämä hallitukset pyrkivät, elleivät ne ole jo sitä tehneet, tekemään säännöt korvauksesta sellaisista tapahtumista vahinkoa kärsineille mahdollisimman samanlaisiksi kuin ne säännöt, jotka on vahvistettu ydintapahtumia varten, jotka sattuvat lisäyleissopimuksen alaisuuteen kuuluvien ydinlaitosten osalta.

LISÄPÖYTÄKIRJA 31.1.1963 tehtyyn lisäyleissopimukseen Pariisissa 29.7.1960 allekirjoitettuun yleissopimukseen vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla

II

(Loppumääräykset)

a) Tämän lisäpöytäkirjan määräykset muodostavat erottamattoman osan 31 päivänä tammikuuta 1963 tehdystä lisäyleissopimuksesta 29 päivänä heinäkuuta 1960 allekirjoitettuun Pariisin yleissopimukseen vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla.

b) Tämä lisäpöytäkirja on ratifioitava tai vahvistettava. Tätä lisäpöytäkirjaa koskeva ratifiointikirja on talletettava Belgian hallituksen huostaan. Tätä lisäpöytäkirjaa koskeva vahvistus on ilmoitettava Belgian hallitukselle. i

c) Valtiot, jotka allekirjoittavat tämän lisäpöytäkirjan, sitoutuvat ratifioimaan tai vahvistamaan pöytäkirjan samanaikaisesti kuin ne ratifioivat 31 päivänä tammikuuta 1963 tehdyn yleissopimuksen. Liittyminen mainittuun yleissopimukseen hyväksytään vain, jos se tapahtuu tähän lisäpöytäkirjaan liittymisen yhteydessä.

d) Belgian hallitus ilmoittaa kaikille allekirjoittavaltioille samoin kuin myös hallituksille, jotka ovat liittyneet 31 päivänä tammikuuta r 1963 tehtyyn yleissopimukseen, ratifiointikirjojen ja vahvistusta koskevien ilmoitusten vastaanottamisesta. c

e) Laskettaessa niiden ratifiointien lukua, jotka tarvitaan 31 päivänä tammikuuta 1963 tehdyn yleissopimuksen 20 artiklan c kohdan mukaan, jotta yleissopimus tulee voimaan, on otettava huomioon vain ne allekirjoittajavaltiot, jotka ovat ratifioineet yleissopimuksen sekä ratifioineet tai vahvistaneet tämän lisäpöytäkirjan.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet täysivaltaiset edustajat asianmukaisesti valtuutettuina ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Pariisissa 28 päivänä tammikuuta 1964 englannin, hollannin, ranskan, saksan, italian ja espanjan kielillä, kunkin tekstin ollessa yhtä todistusvoimainen, yhtenä kappaleena, joka talletetaan Belgian hallituksen huostaan, joka toimittaa oikeaksi vahvistetun jäljennöksen kaikille muille allekirjoittajavaltioille ja liittyneille valtioille.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.