8/1976

Asetus Asetus kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä siihen liittyvän valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamisesta.

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §.

Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 16 päivänä joulukuuta 1966 hyväksymä kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 23 päivänä kesäkuuta 1975 annetulla lailla, ja siihen liittyvä valinnainen pöytäkirja, jonka määräykset eduskunta on hyväksynyt niiltä osin kuin ne vaativat eduskunnan suostumuksen, jonka yleissopimuksen ja pöytäkirjan tasavallan presidentti on 23 päivänä kesäkuuta 1975 ratifioinut ja joiden ratifioimiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan, tulevat voimaan 23 päivänä maaliskuuta 1976 niin kuin niistä on sovittu, ottaen kuitenkin huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen osalta 2 §:ssä mainitut varaumat.

2 §.

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ratifioimisen yhteydessä Suomi on tehnyt seuraavat varaumat:

1) Viitaten yleissopimuksen 9 artiklan 3 kappaleeseen Suomi ilmoittaa, että Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan hallinnollinen viranomainen voi päättää pidättämisestä ja vangitsemisesta, jolloin asia tulee tuomioistuimen päätettäväksi vasta määrätyn ajan kuluttua;

2) Viitaten yleissopimuksen 10 artiklan 2 kappaleen b kohtaan ja 3 kappaleeseen Suomi ilmoittaa, että joskin nuoret ja aikuiset rikoksentekijät säilytetään Suomessa yleensä erillään toisistaan, ei pidetä tarkoituksenmukaisena omaksua ehdotonta kieltoa joustavien järjestelyjen mahdollistamiseksi;

3) Viitaten yleissopimuksen 13 artiklaan Suomi ilmoittaa, ettei artikla vastaa Suomen nykyistä lainsäädäntöä siltä osin kuin on kysymys ulkomaalaisen oikeudesta tulla kuulluksi tai valittaa hänen karkoittamistaan koskevasta päätöksestä;

4) Viitaten yleissopimuksen 14 artiklan 1 kappaleeseen Suomi ilmoittaa, että Suomen oikeuden mukaan tuomio voidaan julistaa salaiseksi, milloin sen julkisuus voisi loukata siveellisyyttä tai asettaa valtion ulkoisen turvallisuuden vaaraan;

5) Viitaten yleissopimuksen 14 artiklan 3 kappaleen d kohtaan Suomi ilmoittaa, ettei kohta vastaa Suomen nykyistä lainsäädäntöä siltä osin kuin on kysymys syytetyn ehdottomasta oikeudesta saada oikeusavustaja asian esitutkintavaiheessa;

6) Viitaten yleissopimuksen 14 artiklan 7 kappaleeseen Suomi ilmoittaa, että Suomi tulee noudattamaan nykyistä käytäntöä, jonka mukaan tuomiota voidaan muuttaa tuomitun vahingoksi, jos tuomioistuimen jäsen tai virkamies, syyttäjä tai oikeudenkäyntiasiamies on rikollisella tai vilpillisellä toiminnalla vaikuttanut syytetyn vapauttamiseen tai tuomitsemiseen olennaisesti liian lievään rangaistukseen tai jos jutussa on esitetty vääriä todisteita, joiden vaikutus on ollut sama, sekä törkeähkössä rikosasiassa lisäksi vuoden kuluessa ennen tuntemattomien todisteiden nojalla, jos ne olisivat johtaneet syytetyn tuomitsemiseen rikoksesta tai olennaisesti ankarampaan rangaistukseen; sekä

7) Viitaten yleissopimuksen 20 artiklan 1 kappaleeseen Suomi ilmoittaa, ettei se sovella tämän kappaleen säännöksiä, mikä on sopusoinnussa Suomen Yhdistyneiden Kansakuntien 16. yleiskokouksessa ilmaiseman kannan kanssa, jolloin Suomi äänesti sotapropagandan kieltämistä vastaan sillä perusteella, että se vaarantaa yleissopimuksen 19 artiklassa taatun sananvapauden.

3 §.

Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ratifiointikirjan talletuksen yhteydessä on Suomi antanut seuraavan selityksen: Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 41 artiklan nojalla Suomi tunnustaa sanotun yleissopimuksen 28 artiklassa mainitun ihmisoikeuskomitean oikeuden vastaanottaa ja tutkia sellaisia ilmoituksia, joissa toinen sopimusvaltio väittää, että toinen sopimusvaltio ei täytä tämän yleissopimuksen mukaisia velvoitteitaan.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.