74/1973

Asetus Asetus Espanjan kanssa tehdyn lentoliikennesopimuksen voimaansaattamisesta

Sitten kun Suomen Tasavallan hallituksen ja Espanjan hallituksen välillä on 30 päivänä toukokuuta 1973 allekirjoitettu lentoliikennettä koskeva sopimus, tasavallan presidentti on 21 päivänä syyskuuta 1973 hyväksynyt sopimuksen ja sopimuksen hyväksymistä koskevat nootit vaihdettu 20 päivänä marraskuuta 1973, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sopimus on voimassa 20 päivästä marraskuuta 1973 niinkuin siitä on sovittu.

Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1973.

Suomen Tasavallan hallituksen ja Espanjan hallituksen välinen SOPIMUS kummankin maan alueiden välisestä säännöllisestä lentoliikenteestä.

Suomen Tasavallan hallitus ja Espanjan hallitus;

Chicagossa joulukuun 7 päivänä 1944 allekirjoitettavaksi avatun kansainvälisen siviiliilmailun yleissopimuksen osapuolina

haluten tehdä sopimuksen alueittensa välisen säännöllisen lentoliikenteen aloittamisesta;

ovat sopineet seuraavaa:

1 artikla

Tässä sopimuksessa, ellei lauseyhteys muuta edellytä:

a) tarkoittaa sanonta "yleissopimus" Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitettavaksi avattua kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimusta mukaanluettuina kaikki tämän yleissopimuksen 90 artiklan mukaisesti hyväksytyt liitteet sekä kaikki sen 90 ja 94 artiklan mukaisesti liitteisiin tai yleissopimukseen tehdyt muutokset siinä laajuudessa kuin kumpikin sopimuspuoli on nämä liitteet tai muutokset hyväksynyt;

b) tarkoittaa sanonta "ilmailuviranomaiset" Suomen kohdalla ilmailuhallitusta ja Espanjan kohdalla ilmailuministeriötä ja kummankin kohdalla jokaista henkilöä tai elintä, joka on valtuutettu suorittamaan niitä tai samankaltaisia tehtäviä, joita sanottu viranomainen tällä hetkellä hoitaa;

c) tarkoittaa sanonta "nimetty lentoliikenneyritys" lentoliikenneyritystä, joka on nimetty ja jolle on myönnetty liikennelupa tämän sopimuksen 3 artiklan mukaisesti;

d) sanonta "alue" tarkoittaa valtion ollessa kysymyksessä asianomaisen valtion täysivaltaisuuden alaisia maa-alueita sekä aluevesiä; ja

e) sanonnoilla "lentoliikenne", "kansainvälinen lentoliikenne", "lentoliikenneyritys" ja "lasku ilman kaupallista tarkoitusta" on yleissopimuksen 96 artiklassa niille annettu merkitys.

2 artikla

1) Kumpikin sopimuspuoli myöntää toiselle sopimuspuolelle tässä sopimuksessa määritellyt oikeudet kansainvälisen säännöllisen lentoliikenteen aloittamiseksi tämän sopimuksen liitteen asianomaisen osan mukaisesti. Tällaista liikennettä ja näitä reittejä kutsutaan alempana "sovituksi liikenteeksi" ja vastaavasti "määrätyiksi reiteiksi". Kummankin sopimuspuolen nimeämillä lentoliikenneyrityksillä on harjoittaessaan sovittua liikennettä määrätyillä reiteillä seuraavat oikeudet:

a) lentää ilman välilaskua toisen sopimuspuolen alueen yli:

b) laskeutua mainitulla alueella ilman kaupallista tarkoitusta; ja

c) laskeutua mainitulla alueella tämän sopimuksen liitteessä asianomaisia reittejä varten määrätyissä paikoissa jättääkseen ja ottaakseen kansainvälisessä liikenteessä matkustajia, rahtia ja postia liitteen asianomaisen osan mukaisesti.

2) Älköön minkään tämän artiklan 1 kohdassa katsottako merkitsevän toisen sopimuspuolen lentoliikenneyrityksen oikeuttamista ottamaan toisen sopimuspuolen alueella matkustajia, rahtia tai postia kuljetettavaksi korvausta tai maksua vastaan toiseen paikkaan tämän sopimusvaltion alueella,

3 artikla

1) Kummallakin sopimuspuolella on oikeus nimetä toiselle sopimuspuolelle tehdyllä kirjallisella ilmoituksella yksi lentoliikenneyritys harjoittamaan sovittua liikennettä määrätyillä reiteillä.

2) Saadessaan tällaisen ilmoituksen toisen sopimuspuolen tulee, tämän artiklan 3 ja 4 kohdan määräykset huomioon ottaen, viipymättä myöntää nimetylle lentoliikenneyritykselle asianomaiset liikenneluvat.

3) Kummankin sopimuspuolen ilmailuviranomaiset voivat vaatia toisen sopimuspuolen nimeämää lentoliikenneyritystä osoittamaan, että se täyttää ne vaatimukset, jotka laki ja määräykset mainittujen viranomaisten normaalisti ja kohtuullisesti soveltamina asettavat kansainväliselle lentoliikenteelle yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

4) Kummallakin sopimuspuolella on oikeus kieltäytyä myöntämästä tämän artiklan 2 kohdassa mainittua liikennelupaa tai asettaa välttämättömiksi katsomiaan, tämän sopimuksen 2 artiklassa mainittujen, nimetylle lentoliikenneyritykselle myönnettävien oikeuksien käyttöä koskevia ehtoja aina, milloin se katsoo, ettei tämän lentoliikenneyrityksen pääasiallinen omistusoikeus ja tehokas valvonta kuulu lentoliikenneyrityksen nimenneelle sopimuspuolelle tai sen kansalaisille.

5) Kun lentoliikenneyritys on näin nimetty ja sille on myönnetty liikennelupa, se voi milloin tahansa ryhtyä harjoittamaan sovittua liikennettä edellyttäen, että tätä liikennettä koskeva, tämän sopimuksen 9 artiklan mukaisesti laadittu tariffi on voimassa.

4 artikla

1) Kummallakin sopimuspuolella on oikeus peruuttaa liikennelupa tai toistaiseksi kieltää toisen sopimuspuolen nimeämää yritystä käyttämästä hyväkseen tämän sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuja oikeuksia, tai asettaa näiden oikeuksien käytölle välttämättömiksi katsomiaan ehtoja:

a) milloin se katsoo että tämän lentoliikenneyrityksen pääasiallinen omistusoikeus ja tehokas valvonta ei kuulu lentoliikenneyrityksen nimenneelle sopimuspuolelle tai sen kansalaisille, tai

b) milloin kyseessä oleva lentoliikenneyritys on jättänyt noudattamatta nämä oikeudet myöntäneen sopimuspuolen lakeja tai määräyksiä, tai

c) milloin lentoliikenneyritys muutoin ei liikennöi tässä sopimuksessa mainittujen ehtojen mukaisesti.

2) Mikäli ei välitön peruuttaminen, hyväksikäytön lykkääminen tai tämän artiklan 1 kohdassa mainittujen ehtojen asettaminen ole välttämätöntä lakien ja määräysten jatkuvan rikkomisen estämiseksi, tätä oikeutta älköön käytettäkö ennen kuin toisen sopimuspuolen kanssa on neuvoteltu. Tässä tapauksessa neuvottelut on aloitettava kahdenkymmenen (20) vuorokauden kuluessa siitä päivästä kun jompikumpi sopimuspuoli on esittänyt neuvotteluja koskevan pyynnön.

5 artikla

1. Kummankin sopimuspuolen nimeämien lentoliikenneyritysten kansainvälisessä liikenteessä toimivat ilma-alukset, niinkuin myös niiden vakiovarusteet, polttoaineet, voiteluöljyt ja ilmaaluksessa olevat varastot (mukaanluettuina ruoka, juomat ja tupakka) ovat vapaat kaikista tulleista, tarkastusmaksuista ja muista maksuista ja veroista saapuessaan toisen sopimuspuolen alueelle edellyttäen, että varusteet ja varastot jäävät alukseen siksi kunnes ne jälleenviedään.

2) Samoista maksuista ja veroista, lukuunottamatta tehdyistä palveluksista kannettuja maksuja, ovat myös vapaat:

a) sopimuspuolen alueella tämän sopimuspuolen viranomaisen määräämissä rajoissa toisen sopimuspuolen kansainvälisessä liikenteessä toimivaan ilma-alukseen otetut aluksessa käytettävät varastot;

b) jommankumman sopimuspuolen nimeämän lentoliikenneyrityksen kansainvälisessä liikenteessä käytettävän ilmaaluksen huoltoa tai korjausta varten toisen sopimuspuolen alueelle tulleet varaosat;

c) toisen sopimuspuolen nimeämän lentoliikenneyrityksen kansainvälisessä liikenteessä toimivan ilma-aluksen tarpeisiin tarkoitettu polttoaine ja voiteluöljy siinäkin tapauksessa, että niitä käytetään lennettäessä sen sopimuspuolen alueen yläpuolella olevalla matkaosuudella, jossa ne on otettu alukseen.

Edellä a), b) ja c) kohdissa tarkoitettu materiaali voidaan vaatia pidettäväksi tullivalvonnan tai -tarkastuksen alaisena.

6 artikla

Kummankin sopimuspuolen ilma-alusten käyttämät vakiovarusteet niinkuin myös ilmaaluksessa pidettävät tarvikkeet ja varastot saadaan purkaa toisen sopimuspuolen alueelle ainoastaan tämän alueen tulliviranomaisen suostumuksella. Tällöin ne voidaan asettaa mainittujen viranomaisten valvontaan siihen asti kunnes ne jälleenviedään tai niiden suhteen muutoin menetellään tullimääräysten mukaisesti.

7 artikla

Kummankin sopimuspuolen alueiden kautta välittömällä läpikulkumatkalla olevien matkustajien tarkastus tulee järjestää mahdollisimman yksinkertaiseksi. Välittömästi kauttakulkeva matkatavara ja rahti ovat vapaat tulleista ja muista samankaltaisista maksuista.

8 artikla

1) Sopimuspuolten lentoliikenneyrityksillä tulee olla kohtuulliset ja yhtäläiset mahdollisuudet harjoittaa sovittua liikennettä määrätyillä reiteillä niiden alueiden välillä.

2) Harjoittaessaan sovittua liikennettä kummankin sopimuspuolen lentoliikenneyrityksen tulee ottaa huomioon toisen sopimuspuolen nimeämän lentoliikenneyrityksen edut siten, ettei viimemainitun liikennöimistä samoilla reiteillä tai niiden osilla tarpeettomasti haitata.

3) Sopimuspuolten nimeämien lentoliikenneyritysten tarjoaman sovitun liikenteen tulee mahdollisimman tarkoin vastata niitä vaatimuksia, joita yleisö asettaa määrätyillä reiteillä tapahtuvalle kuljetukselle, ja sen päätarkoituksena tulee olla sellaisen liikennekapasiteetin tarjoaminen kalustoa kohtuullisesti kuormittaen kuin liikenneyrityksen sanottua liikennettä suorittamaan nimenneen sopimuspuolen alueelta lähtevän tai sinne saapuneen matkustajien, rahdin ja postin kuljetuksen nykyinen ja kohtuudella arvioitavissa oleva tarve edellyttää. Sellaisilla määrätyillä reiteillä olevilla paikoilla, jotka ovat muiden valtioiden kuin lentoliikenneyrityksen nimenneen valtion alueella, otettujen tai jätettyjen matkustajien, rahdin tai postin kuljettamisessa tulee noudattaa yleisperiaatetta, jonka mukaan liikennekapasiteetin on oltava suhteessa:

a) lentoliikenneyrityksen nimenneen sopimusvaltion alueelle saapuvan ja sieltä lähtevän liikenteen tarpeeseen;

b) sen alueen liikennetarpeeseen, jonka kautta lentoreitti kulkee, kun ensin on otettu huomioon alueen käsittävien valtioiden lentoliikenneyritysten liikenne;

c) kauttakulkuliikenteen tarpeeseen.

9 artikla

1) Seuraavissa kohdissa sanonta "tariffi" tarkoittaa hintoja, jotka maksetaan matkustajain, matkatavarain ja rahdin kuljetuksesta ja niitä ehtoja, joiden mukaan näitä hintoja sovelletaan mukaanluettuina asiamiesten ja muita apupalveluja koskevat toimipalkkiot ja ehdot, mutta poisluettuina postinkuljetuksen hinnat ja kuljetusehdot.

2) Toisen sopimuspuolen lentoliikenneyrityksen kuljetuksissaan toisen sopimuspuolen alueelle tai alueelta soveltamat tariffit on vahvistettava kohtuullisiksi ottamalla asianmukaisesti huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät kuten liikennekustannukset, kohtuullinen voitto ja muiden lentoliikenneyritysten tariffit.

3) Molempien sopimuspuolten asianomaisen lentoliikenneyrityksen on, mikäli mahdollista, sovittava tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tariffeista neuvoteltuaan muiden samaa reittiä joko kokonaan tai osittain liikennöivien lentoliikenneyritysten kanssa ja tällaisen sopimuksen laatimisessa on, mikäli mahdollista, käytettävä hyväksi Kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) tariffien määräämiseksi käyttämää menettelyä.

4) Täten sovitut tariffit on alistettava sopimuspuolten ilmailuviranomaisten hyväksyttäviksi viimeistään yhdeksänkymmentä (90) päivää ennen niiden suunniteltua käyttöönottoa. Erikoistapauksissa tätä määräaikaa voidaan lyhentää edellyttäen, että mainitut viranomaiset siitä sopivat.

5) Tällainen hyväksyminen voidaan antaa nimenomaisesti. Elleivät kummatkaan ilmailuviranomaiset ole ilmoittaneet hylkäävää kantaansa 30 päivän kuluessa tämän artiklan 4 kohdan mukaisesta alistamisesta, tariffit katsotaan hyväksytyiksi. Siinä tapauksessa, että alistusmääräaikaa lyhennetään siten kuin 4 kohdassa on säädetty, ilmailuviranomaiset voivat sopia siitä, että määräaika, jonka kuluessa hylkäävä kanta on ilmoitettava, voi olla kolmeakymmentä päivää lyhyempi.

6) Ellei tariffeista päästä sopimukseen tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti, tai jos toinen ilmailuviranomainen ilmoittaa toiselle ilmailuviranomaiselle tämän artiklan 5 kohdan mukaisen määräajan kuluessa vastustavansa jotain 3 kohdan määräysten mukaisesti sovittua tariffia, molempien sopimuspuolten ilmailuviranomaisten on, neuvoteltuaan jonkun sellaisen valtion ilmailuviranomaisten kanssa, joiden mielipiteen ne katsovat hyödylliseksi, pyrittävä määräämään tariffi keskinäisellä sopimuksella.

7) Elleivät ilmailuviranomaiset pääse sopimukseen heille tämän artiklan 4 kohdan nojalla alistetun tariffin hyväksymisestä, tai tämän artiklan 6 kohdan mukaisesta tariffin määräämisestä, erimielisyys on ratkaistava tämän sopimuksen 13 artiklan määräysten mukaisesti.

8) Tämän artiklan mukaisesti määrätty tariffi pysyy voimassa kunnes uusi tariffi määrätään. Tästä huolimatta tariffin voimassaoloa ei saa jatkaa tämän kohdan perusteella kahtatoista (12) kuukautta pitemmäksi ajaksi luettuna siitä päivästä, jolloin se muuten olisi lakannut olemasta voimassa.

10 artikla

Kumpikin sopimuspuoli myöntää toisen sopimuspuolen nimeämälle lentoliikenneyritykselle oikeuden vapaasti siirtää virallisen vaihtokurssin mukaan ne tuloylijäämät, jotka ne ovat ansainneet matkustajia, postia ja rahtia sen alueella kuljettaessaan.

11 artikla

Sopimuspuolten ilmailuviranomaisten on aika ajoin neuvoteltava keskenään läheisen yhteistyön hengessä varmistaakseen tämän sopimuksen ja sen liitteen määräysten toteuttamisen ja asianmukaisen noudattamisen.

12 artikla

1) Mikäli jompikumpi sopimuspuoli pitää tämän sopimuksen jonkin määräyksen muuttamista toivottavana, se voi pyytää neuvotteluja toisen sopimuspuolen kanssa. Tällaiset neuvottelut, jotka voidaan käydä ilmailuviranomaisten keskeisinä ja jotka voivat tapahtua joko keskustelujen tai kirjeenvaihdon muodossa, tulee aloittaa kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa pyynnön esittämisestä. Näin sovitut muutokset tulevat voimaan, kun ne on vahvistettu diplomaattisella noottien vaihdolla.

2) Muutokset tämän sopimuksen liitteeseen voidaan tehdä sopimuspuolten asianomaisten ilmailuviranomaisten keskinäisellä sopimuksella ja ne tulevat voimaan, kun niistä on ilmoitettu diplomaattista tietä.

13 artikla

1) Mikäli sopimuspuolten kesken syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta, sopimuspuolet pyrkivät ensisijassa ratkaisemaan sen neuvotteluin.

2) Mikäli sopimuspuolet eivät saa sovintoa aikaan neuvotteluteitse, ne voivat sopia erimielisyyden siirtämisestä jonkun henkilön tai elimen ratkaistavaksi; elleivät ne tästä sovi, erimielisyys on alistettava jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä ratkaistavaksi kolmijäseniselle välitystuomioistuimelle, johon kumpikin sopimuspuoli nimeää yhden välimiehen ja näin nimetyt nimittävät kolmannen. Sopimuspuolen on nimettävä välimies kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut toiselta sopimuspuolelta diplomaattista tietä pyynnön erimielisyyden ratkaisemiseksi välimiesteitse sellaisessa tuomioistuimessa ja kolmas välimies on nimitettävä tätä seuraavan kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa. Ellei jompikumpi sopimuspuoli nimeä välimiestä määräajan kuluessa, tai ellei kolmatta välimiestä ole nimitetty määrätyn ajan kuluessa, voi jompikumpi sopimuspuoli pyytää kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön puheenjohtajaa nimittämään tarpeen mukaan välimiehen tai välimiehet - Sellaisessa tapauksessa on kolmannen välimiehen oltava kolmannen valtion kansalainen, ja hänen tulee toimia välitystuomioistuimen puheenjohtajana.

3) Sopimuspuolten on noudatettava jokaista tämän artiklan 2 kohdan mukaan tehtyä ratkaisua.

14 artikla

Tämä sopimus ja sen liite on saatettava sopusointuun jokaisen monenkeskisen sopimuksen kanssa, joka saattaa tulla molempia sopimuspuolia sitovaksi.

15 artikla

Kumpikin sopimuspuoli voi milloin tahansa ilmoittaa toiselle sopimuspuolelle päätöksestään irtisanoa tämä sopimus; tällainen ilmoitus on samanaikaisesti toimitettava Kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle. Tällaisessa tapauksessa sopimus lakkaa olemasta voimassa kahdentoista (12) kuukauden kuluttua siitä päivästä lukien, jolloin toinen sopimuspuoli on vastaanottanut mainitun ilmoituksen, paitsi jos irtisanominen peruutetaan yhteisellä sopimuksella ennen mainitun määräajan päättymistä. Ellei toinen sopimuspuoli tunnusta vastaanottaneensa ilmoitusta, se katsotaan vastaanotetuksi neljäntoista (14) päivän kuluttua siitä kun Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö on sen vastaanottanut.

16 artikla

Tämä sopimus tulee voimaan sitten, kun noottien vaihdolla on vahvistettu, että sopimuspuolten valtiosääntöjen tämän sopimuksen voimaantulolle asettamat vaatimukset on täytetty.

Tämän vakuudeksi allamainitut, hallitustensa siihen valtuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 1973 suomen, espanjan ja englannin kielellä.

Liite Suomen Tasavallan hallituksen ja Espanjan hallituksen väliseen sopimukseen niiden alueiden välisestä säännöllisestä lentoliikenteestä

1) a) Suomen hallituksen nimeämä lentoliikenneyritys voi harjoittaa säännöllistä lentoliikennettä seuraavalla reitillä molempiin suuntiin

Paikkakuntia Suomessa - kaksi välillä olevaa paikkakuntaa yksi - paikkakunta Espanjassa.

b) Espanjan hallituksen nimeämä lentoliikenneyritys voi harjoittaa säännöllistä lentoliikennettä seuraavalla reitillä molempiin suuntiin:

Paikkakuntia Espanjassa - kaksi välillä olevaa paikkakuntaa - yksi paikkakunta Suomessa.

2) Jommankumman sopimuspuolen nimeämillä lentoliikenneyrityksillä on oikeus jättää pois yksi tai useampia välillä olevia paikkakuntia määrätyillä reiteillä.

3) Sopimuspuolten ilmailuviranomaiset sopivat reittien määräämisestä mukaanluettuina välillä olevat paikkakunnat.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.