PÖYTÄKIRJA N:o 3 "Alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista

I OSA

"Alkuperätuotteet"-käsitteen määrittely

1 artikla

Sopimusta sovellettaessa ja tämän pöytäkirjan 2 ja 3 artiklan määräyksiä rajoittamatta katsotaan:

1. Yhteisön alkuperätuotteiksi,

a) kokonaan Yhteisössä tuotetut tuotteet,

b) tuotteet, jotka on tuotettu Yhteisössä ja joiden valmistukseen on käytetty muita kuin a-kohdassa mainittuja tuotteita, edellyttäen että sanottuja tuotteita on riittävässä määrin valmistettu tai käsitelty 5 artiklan tarkoittamalla tavalla. Tämä ehto ei kuitenkaan koske tuotteita, jotka ovat tämän pöytäkirjan tarkoittamassa mielessä Suomen alkuperätuotteita;

2. Suomen alkuperätuotteiksi,

a) kokonaan Suomessa tuotetut tuotteet,

b) tuotteet, jotka on tuotettu Suomessa ja joiden valmistukseen on käytetty muita kuin a-kohdassa mainittuja tuotteita, edellyttäen että sanottuja tuotteita on riittävässä määrin valmistettu tai käsitelty 5 artiklan tarkoittamaila tavalla. Tämä ehto ei kuitenkaan koske tuotteita, jotka ovat tämän pöytäkirjan tarkoittamassa mielessä Yhteisön alkuperätuotteita.

C-luettelossa mainitut tuotteet jätetään väliaikaisesti tämän pöytäkirjan soveltamisen ulkopuolelle.

2 artikla

1. Sikäli kuin toisaalta Yhteisön tai Suomen ja toisaalta Itävallan, Islannin, Portugalin, Ruotsin ja Sveitsin välisestä kaupasta samoin kuin näistä viidestä maasta joidenkin välisestä kaupasta määrätään sopimuksin, joissa on samanlaisia määräyksiä kuin tässä pöytäkirjassa, katsotaan samoin:

A. Yhteisön alkuperätuotteiksi sellaiset 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet, joita, sen jälkeen kun ne on viety Yhteisöstä, ei ole laisinkaan valmistettu tai käsitelty missään mainituista viidestä maasta tai joita ei ole valmistettu tai käsitelty niissä siinä määrin, että niistä tulisi jonkin tällaisen maan alkuperätuotteita tämän pöytäkirjan 1 artiklan 1 b- tai 2 b-kohdan määräyksiä vastaavien määräysten nojalla, jotka sisältyvät edellä mainittuihin sopimuksiin, ja edellyttäen että:

a) tässä valmistuksessa tai käsittelyssä on käytetty pelkästään näistä viidestä maasta minkä tahansa, Yhteisön tai Suomen alkuperätuotteita;

b) kun 5 artiklassa mainituissa A- ja B-luettelossa prosenttisäännöllä rajoitetaan, kuinka suuri osa arvosta saa tietyin ehdoin olla ei-alkuperätuotteita, arvonlisäys on saavutettu noudattaen jokaisessa näistä maista prosenttisääntöjä sekä muita näissä luetteloissa olevia sääntöjä ilman maasta toiseen tapahtuvan yhdistämisen mahdollisuutta;

B. Suomen alkuperätuotteiksi sellaiset 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuotteet, joita, sen jälkeen kun ne on viety Suomesta, ei ole laisinkaan valmistettu tai käsitelty missään näistä viidestä maasta tai joita ei ole valmistettu tai käsitelty niissä siinä määrin, että niistä tulisi jonkin tällaisen maan alkuperätuotteita tämän pöytäkirjan 1 artiklan 1 b- tai 2 b-kohdan määräyksiä vastaavien määräysten nojalla, jotka sisältyvät edellä mainittuihin sopimuksiin, ja edellyttäen että:

a) tässä valmistuksessa tai käsittelyssä on käytetty pelkästään näistä viidestä maasta minkä tahansa, Yhteisön tai Suomen alkuperätuotteita;

b) kun 5 artiklassa mainituissa A- ja B-luettelossa prosenttisäännöllä rajoitetaan, kuinka suuri osa arvosta saa tietyin ehdoin olla ei-alkuperätuotteita, arvonlisäys on saavutettu noudattaen jokaisessa näistä maista prosenttisääntöjä sekä muita näissä luetteloissa olevia sääntöjä ilman maasta toiseen tapahtuvan yhdistämisen mahdollisuutta.

2. Edellä olevien 1. Aa- ja 1. Ba-kohdan määräyksiä sovellettaessa ei se seikka, että muita kuin sanotuissa kohdissa tarkoitettuja tuotteita on käytetty yhteensä enintään 5 % valmiiden joko Yhteisöön tai Suomeen tuotujen tuotteiden arvosta, vaikuta viimeksi mainittujen tuotteiden alkuperän määrittelyyn, edellyttäen että näin käytetyt tuotteet eivät olisi riistäneet alkuaan Yhteisöstä tai Suomesta viedyiltä tuotteilta niiden alkuperäluonnetta, jos niitä olisi käytetty siellä valmistukseen.

3. Edellä 1. Ab-, 1. Bb- ja 2-kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa mitään ei-alkuperätuotetta ei saa käyttää vain niin valmistettuna tai käsiteltynä, kuin 5 artiklan 3 kohdassa määrätään.

3 artikla

Artiklan 2 määräyksistä poiketen ja edellyttäen, että kaikki mainitun artiklan ehdot on kuitenkin täytetty, valmiit tuotteet pysyvät edelleen Yhteisön tai vastaavasti Suomen alkuperätuotteina vain mikäli valmistukseen käytettyjen Yhteisön tai Suomen alkuperätuotteiden arvo on valmiiden tuotteiden arvosta prosentuaalisesti suurin. Mikäli näin ei ole, näiden viimeksi mainittujen tuotteiden katsotaan olevan sen maan alkuperätuotteita, jossa saavutettu arvonlisäys on niiden arvosta prosentuaalisesti suurin.

4 artikla

Seuraavia tuotteita pidetään 1 artiklan 1 a- ja 2 a-kohdan tarkoittamassa mielessä joko Yhteisössä tai Suomessa "kokonaan tuotettuina":

a) niiden maaperästä tai niiden merenpohjasta saadut kivennäistuotteet;

b) siellä korjatut kasvituotteet;

c) siellä syntyneet ja kasvatetut elävät eläimet

d) siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saadut tuotteet;

e) siellä metsästämällä tai kalastamalla saadut tuotteet;

f) niiden alusten merestä pyydystämät merikalastus- ja muut tuotteet;

g) niiden tehdasaluksilla yksinomaan f-kohdassa mainituista tuotteista valmistetut tuotteet;

h) siellä kerätyt ainoastaan raaka-aineiksi soveltuvat käytetyt tavarat;

i) siellä suoritetuista valmistustoiminnoista syntyneet jätteet;

j) siellä yksinomaan kohdissa a - i mainituista tuotteista valmistetut tavarat.

5 artikla

1. Sovellettaessa 1 artiklan 1 b- ja 2 b-kohtaa katsotaan riittäväksi:

a) valmistus tai käsittely, jonka seurauksena tuotetut tavarat siirtyvät toiseen tariffinimikkeeseen kuin se, jota sovelletaan kuhunkin valmistukseen tai käsittelyyn käytetyistä tuotteista, lukuun ottamatta kuitenkaan A-luettelossa mainittuja valmistus- ja käsittelymenetelmiä, joihin sovelletaan tämän luettelon erityismääräyksiä;

b) B-luettelossa mainitut valmistus- ja käsittelymenetelmät.

Tariffin osilla, ryhmillä ja nimikkeillä tarkoitetaan Brysselin nimikkeistössä tavaroiden sijoittelussa tullitariffien nimikkeisiin käytettäviä osia, ryhmiä ja nimikkeitä.

2. Silloin kun jonkin valmiin tuotteen osalta A-luettelossa ja B-luettelossa prosenttisäännöllä rajoitetaan valmistuksessa käytettäviksi sallittujen tuotteiden arvo, näiden tuotteiden kokonaisarvo - riippumatta siitä onko niiden tariffinimike muuttunut valmistuksen, käsittelyn tai kokoamisen kuluessa kummassakin luettelossa säädettyjen rajojen ja ehtojen puitteissa - ei saa suhteessa valmiin tuotteen arvoon ylittää näissä kahdessa luettelossa säädettyä määrää, jos määrä on kummassakin sama, tai korkeampaa määristä, jos ne ovat erilaiset.

3. Sovellettaessa 1 artiklan 1 b- ja 2 b- kohtaa katsotaan seuraavat valmistus- ja käsittelytavat aina riittämättömiksi tekemään tavaroista alkuperätuotteita riippumatta siitä, onko nimike muuttunut vai ei:

a) käsittelyt, joiden tarkoituksena on taata tavaroiden kunnon säilyminen kuljetuksen ja varastoinnin aikana (tuuletus, ripustaminen, kuivaaminen, jäähdyttäminen, suolaveteen, rikkihapokkeeseen tai muuhun liuokseen upottaminen, turmeltuneiden osien poistaminen ja niiden kaltaiset toimenpiteet);

b) pelkkä pölynpoisto, seulominen, lajittelu, laatuluokittelu, yhteensovittaminen (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi), peseminen, maalaaminen, paloittelu;

c) i) uudelleen pakkaaminen ja kollien jakaminen tai yhdistäminen;

ii) pelkkä pullotus, pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, kartongille, laudoille jne. kiinnittäminen ja kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoimenpiteet;

d) merkkien, nimilappujen ja muiden niiden kaltaisten tunnusmerkkien kiinnittäminen tuotteisiin tai niiden pakkauksiin;

e) erilaistenkin tuotteiden pelkkä sekoittaminen, mikäli yksi tai useammat seoksen aineosista eivät vastaa tässä pöytäkirjassa määrättyjä ehtoja, jotta niitä voitaisiin pitää Yhteisön tai Suomen alkuperätuotteina;

f) tavaroiden osien pelkkä yhdistäminen kokonaiseksi tavaraksi;

g) kahden tai useamman edellä a - f kohdassa mainitun toimenpiteen suorittaminen;

h) eläinten teurastus.

6 artikla

1. Milloin 5 artiklassa mainituissa A- ja B-luettelossa määrätään, että Yhteisössä tai Suomessa tuotettujen tavaroiden katsotaan olevan niiden alkuperätuotteita vain sillä ehdolla, että valmistuksessa tai käsittelyssä käytettyjen tuotteiden arvo ei ylitä määrättyä prosenttilukua tuotettujen tavaroiden arvosta, tämän prosenttiluvun määrittämisessä huomioon otettavat arvot ovat:

- toisaalta,

tuoduiksi osoitettujen tuotteiden osalta: niiden tullausarvo maahantuontihetkellä;

epämääräistä alkuperää olevien tuotteiden osalta: ensimmäinen todettavissa oleva näistä tuotteista sen sopimuspuolen alueella maksettu hinta, jossa valmistus tapahtuu;

- toisaalta

valmiiden tavaroiden hinta vapaasti tehtaalla, josta vähennetään vietäessä palautetut tai palautettavat sisäiset verot.

Tämä artikla koskee myös 2 ja 3 artiklan soveltamista.

2. Sovellettaessa 2 ja 3 artiklaa saavutetulla arvonlisäyksellä ymmärretään eroa toisaalta valmiiden tavaroiden vapaasti tehtaalla -hinnan, josta on vähennetty kyseisestä maasta tai Yhteisöstä vietäessä palautetut tai palautettavat sisäiset verot, ja toisaalta kaikkien tähän maahan tai Yhteisöön tuotujen ja siellä valmistukseen käytettyjen tuotteiden tullausarvon välillä.

7 artikla

Yhden lähetyksen muodostavien Suomen tai Yhteisön alkuperätuotteiden kuljetus voi tapahtua muiden kuin Yhteisön, Suomen, Itävallan, Islannin, Portugalin, Ruotsin tai Sveitsin alueiden kautta, tarvittaessa uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden näillä alueilla, mikäli viimeksi mainittujen alueiden kautta tapahtuva kuljetus on oikeutettua maantieteellisin perustein ja mikäli tavarat ovat pysyneet kauttakulkumaan tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa ja ne eivät ole siellä tulleet myyntiin eikä kulutukseen ja niille ei ole siellä suoritettu muita toimenpiteitä kuin mahdollisesti purkaus tai jälleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet.

II OSA

Hallinnollisen yhteistyön muodot

8 artikla

1. Alkuperätuotteet tämän pöytäkirjan 1 artiklan tarkoittamassa mielessä saavat Yhteisöön tai Suomeen tuotaessa sopimuksen määräyksissä määrätyt etuudet, kun niistä esitetään Suomen tai Yhteisön jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antama tämän pöytäkirjan V liitteessä olevan mallin mukainen tavaratodistus A.SF.1.

2. Sovellettaessa 2 ja tarvittaessa 3 artiklaa käytetään tämän pöytäkirjan VI liitteessä olevan mallin mukaisia tavaratodistuksia A.W.1. Niitä antavat kunkin sellaisen maan tulliviranomaiset, jossa tavaroita on joko säilytetty, ennen kuin ne on jälleenviety samassa tilassa, tai jossa niitä on valmistettu tai käsitelty 2 artiklassa tarkoitetulla tavalla, kun esitetään aikaisemmin annetut tavaratodistukset.

3. Jotta tulliviranomaiset voisivat varmistua olosuhteista, joissa tavaroita on säilytetty kunkin asianomaisen maan alueella silloin kun niitä ei ole pantu tullivarastoon ja kun ne on jälleenvietävä samassa tilassa, näiden viranomaisten on tavaranhaltijan pyynnöstä tehtävä merkintä aikaisemmin annettuihin ja tavaroiden tuonnin yhteydessä esitettyihin tavaratodistuksiin asianmukaisesti tuontihetkellä ja myöhemmin kerran kuudessa kuukaudessa.

4. Suomen tai Yhteisön jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat valtuutettuja antamaan 2 artiklassa tarkoitetuissa sopimuksissa mainittuja tavaratodistuksia näissä sopimuksissa määrätyin ehdoin ja edellyttäen, että todistuksissa mainitut tuotteet ovat Suomen tai Yhteisön alueella. Käytettävän todistuksen malli on tämän pöytäkirjan VI liitteessä.

5. Kun tässä pöytäkirjassa käytetään sanoja "tavaratodistus" tai "tavaratodistukset" nimenomaan mainitsematta, onko kysymys 1 kohdassa mainitun mallin mukaisesta todistuksesta vai 2 kohdassa mainitun mallin mukaisesta todistuksesta, määräyksiä sovelletaan erotuksetta molempiin todistuslajeihin.

9 artikla

Tavaratodistus annetaan vain viejän kirjallisesta hakemuksesta, joka on laadittava tähän tarkoitukseen määrätylle lomakkeelle.

10 artikla

1. Viejävaltion tulliviranomaiset antavat tavaratodistuksen silloin kun siinä mainitut tavarat viedään maasta. Se annetaan viejän käytettäväksi heti kun tosiasiallinen vienti on tapahtunut tai varmistettu.

Poikkeuksellisesti tavaratodistus voidaan antaa myös siinä mainittujen tavaroiden viennin jälkeen, silloin kun sitä ei ole annettu vientihetkellä erehdysten, tahattomien laiminlyöntien tai erityisolosuhteiden vuoksi. Tällaisessa tapauksessa todistukseen on tehtävä erityismerkintä olosuhteista, joissa se on annettu.

Tavaratodistus voidaan antaa vain jos sen voidaan katsoa olevan sopimuksessa määrätyn etuuskohtelun soveltamiseen oikeuttava todistus.

2. Tavaratodistuksissa, jotka laaditaan 8 artiklan 2 ja 4 kohdassa määrätyin ehdoin, tulee viitata aikaisemmin annettuun todistukseen tai todistuksiin, jonka tai joiden nojalla uudet todistukset annetaan.

3. Tavaratodistushakemukset sekä 2 kohdassa tarkoitetut todistukset, joiden nojalla uudet todistukset annetaan, tulee viejämaan tulliviranomaisten säilyttää vähintään kahden vuoden ajan.

11 artikla

1. Tavaratodistus on esitettävä neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona viejävaltion tulliviranomainen on sen antanut, sen tuojavaltion tullitoimipaikassa, jossa tavarat ilmoitetaan tulliselvitettäviksi.

2. Tavaratodistukset, jotka esitetään tuojavaltion tulliviranomaisille 1 kohdassa mainitun esittämismääräajan päätyttyä, voidaan hyväksyä etuuskohtelua sovellettaessa, kun määräajan noudattamatta jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista olosuhteista.

Näiden tapausten lisäksi tuojavaltion tulliviranomaiset voivat hyväksyä todistukset, kun tavarat on esitetty niille ennen mainitun määräajan päättymistä.

3. Riippumatta siitä, onko tavaratodistuksiin tehty merkintä 8 artiklan 3 kohdan määräysten mukaisesti, tuojavaltion tulliviranomaiset säilyttävät ne tässä valtiossa voimassa olevien säädösten mukaisesti.

12 artikla

Tavaratodistus laaditaan tapauksesta riippuen tämän pöytäkirjan V tai VI liitteessä olevan mallin mukaiselle lomakkeelle. Se laaditaan jollakin niistä kielistä, joilla Yhteisön ja Suomen välinen sopimus on tehty, tai ruotsin kielellä, ja viejävaltion sisäisen lainsäädännön määräysten mukaisesti. Jos se laaditaan käsin, se on täytettävä musteella ja painokirjaimin.

Todistuksen koon tulee olla 210 X 297 mm. Käytettävän paperin tulee olla valkoista, hiokkeetonta, liimakäsiteltyä kirjoituspaperia, jonka paino on vähintään 25 gr/m2. Siinä tulee olla vihreä painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee kaikki mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehdyt väärennykset silmin havaittaviksi.

Yhteisön jäsenvaltiot ja Suomi voivat pidättää itselleen todistusten painatusoikeuden tai antaa sen hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Viimeksi mainitussa tapauksessa jokaisessa todistuksessa on oltava merkintä tästä hyväksymisestä. Jokaisessa todistuksessa on oltava kirjapainon nimi ja osoite, tai merkki, josta tämä voidaan tunnistaa. Siinä tulee myös olla sarjanumero, jonka avulla se voidaan yksilöidä.

13 artikla

Tuojavaltiossa tavaratodistus esitetään tulliviranomaisille tämän valtion säädösten määräämässä järjestyksessä. Mainitut viranomaiset voivat vaatia siitä käännöksen. Ne voivat lisäksi vaatia, että tuontitavarailmoitusta täydennetään maahantuojan vakuutuksella siitä, että tavarat täyttävät sopimuksen soveltamiseksi vaadittavat ehdot.

14 artikla

1. Yhteisö ja Suomi myöntävät vaatimatta tavaratodistuksen esittämistä sopimuksen määräysten mukaan alkuperätuotteille kuuluvat etuudet yksityishenkilöille pikkulähetyksinä tuleville tai matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyville tavaroille, sikäli kuin on kysymys muusta kuin kaupallisesta tuonnista, ja kun tavaroiden ilmoitetaan täyttävän näiden määräysten soveltamiseksi asetetut ehdot ja mikäli ei ole mitään syytä epäillä tämän ilmoituksen oikeellisuutta.

2. Tuontia, joka on satunnaista ja käsittää ainoastaan vastaanottajien tai matkustajien henkilökohtaiseen tai perheen käyttöön tulevia tavaroita, ei pidetä kaupallisena, jos näiden tavaroiden luonteella ja määrällä ei osoittaudu olevan kaupallista tarkoitusta. Lisäksi näiden tavaroiden kokonaisarvo ei pikkulähetysten osalta saa ylittää 60 laskentayksikköä ja matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvien tavaroiden osalta 200 laskentayksikköä.

3. Laskentayksikön (L.Y.) arvo on 0,88867088 g hienoa kultaa. Mikäli laskentayksikköä muutetaan, sopimuspuolet ottavat yhteyttä sekakomiteatasolla sen uuden kulta-arvon määrittämiseksi.

15 artikla

1. Tavaroihin, jotka on lähetetty Yhteisöstä tai Suomesta muussa kuin 2 artiklassa mainituissa maissa pidettävään näyttelyyn ja jotka myydään näyttelyn jälkeen Suomeen tai Yhteisöön tuotaviksi, myönnetään maahan tuotaessa sopimuksen määräysten mukaiset etuudet, edellyttäen että ne täyttävät tämän pöytäkirjan ehdot niin että niitä voidaan pitää Yhteisön tai Suomen alkuperätuotteina ja sikäli kuin todistetaan tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla:

a) että viejä on lähettänyt nämä tavarat Yhteisön tai Suomen alueelta näyttelymaahan ja pitänyt niitä siellä näytteillä;

b) että mainittu viejä on myynyt tai luovuttanut nämä tavarat Suomessa tai Yhteisössä olevalle vastaanottajalle;

c) että tavarat on lähetetty näyttelyn aikana tai välittömästi sen jälkeen Suomeen tai Yhteisöön siinä tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyyn;

d) että sen jälkeen kun tavarat on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.

2. Tavaratodistus tulee esittää normaalissa järjestyksessä tulliviranomaisille. Siinä on mainittava näyttelyn nimi ja osoite. Tavaroiden luonteesta ja olosuhteista, joissa niitä on pidetty näytteillä, voidaan tarvittaessa vaatia kirjallinen lisäselvitys.

3. Kohtaa 1 sovelletaan kaikkiin kaupan, teollisuuden, maatalouden ja käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joissa tavarat näyttelyn aikana pysyvät tullivalvonnan alaisina, sellaisia tilaisuuksia lukuun ottamatta, jotka on järjestetty kaupoissa tai liiketiloissa yksityisiin tarkoituksiin ulkomaisten tavaroiden myymiseksi.

16 artikla

Taatakseen tämän osan oikean soveltamisen Yhteisön jäsenvaltiot ja Suomi avustavat toisiaan tullihallintojensa välityksellä tavaratodistusten aitouden ja oikeellisuuden tarkistamisessa, 8 artiklan 4 kohdan nojalla annetut tavaratodistukset mukaan luettuina.

Sekakomitealla on oikeus tehdä tarvittavat päätökset, jotta hallinnollisen yhteistyön muotoja voitaisiin ajallaan soveltaa Yhteisössä ja Suomessa.

17 artikla

Rangaistus- ja muita seuraamuksia sovelletaan kaikkiin niihin henkilöihin, jotka laativat tai laadituttavat vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tavaralle etuuskohteluun oikeuttavan tavaratodistuksen.

III OSA

Loppumääräykset

18 artikla

Yhteisö ja Suomi ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta tavaratodistuksia voidaan esittää tämän pöytäkirjan 13 artiklan mukaisesti 1 päivästä huhtikuuta 1973 lähtien.

19 artikla

Yhteisö ja Suomi ryhtyvät omalta osaltaan tämän pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

20 artikla

Selventävät huomautukset, A-, B- ja C- luettelo sekä tavaratodistusmallit muodostavat tämän pöytäkirjan erottamattoman osan.

21 artikla

Tavaroille, jotka täyttävät I osan ehdot ja jotka 1 päivänä huhtikuuta 1973 ovat joko matkalla Yhteisöön tai Suomeen tahi Yhteisössä tai Suomessa väliaikaisesti varastoituina, tullivarastoissa tai vapaavyöhykkeillä, voidaan myöntää sopimuksen määräysten mukaiset etuudet, edellyttäen että neljän kuukauden kuluessa mainitusta päivästä lukien tuontivaltion tulliviranomaisille esitetään vientivaltion asianomaisten viranomaisten jälkikäteen antama tavaratodistus sekä kuljetusolosuhteet todistavat asiakirjat.

22 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta tavaratodistukset, joita Yhteisön jäsenvaltioiden ja Suomen tulliviranomaiset ovat oikeutetut antamaan 2 artiklassa mainittuja sopimuksia sovellettaessa, annetaan näissä sopimuksissa määrätyin ehdoin. Ne sitoutuvat myös varmistamaan tähän tarvittavan hallinnollisen yhteistyön, erityisesti 2 artiklassa mainittujen sopimusten puitteissa vaihdettavien tavaroiden kuljetuksen ja säilytyksen valvomiseksi.

23 artikla

1. Rajoittamatta 2 pöytäkirjan 1 artiklan määräyksiä, ei sellaisille valmistukseen käytetyille tuotteille, jotka eivät ole Yhteisön, Suomen tai tämän pöytäkirjan 2 artiklassa mainittujen maiden alkuperätuotteita, voida hakea tullinpalautusta eikä saada tullihelpotusta missään muodossa siitä päivästä lukien, josta lähtien vastaavanlaisten alkuperätuotteiden tulli on Yhteisössä ja Suomessa alennettu 40 prosenttiin perustulleista.

2. Rajoittamatta 2 pöytäkirjan 1 artiklan määräyksiä, kun Tanskan, Norjan tai Yhdistyneen kuningaskunnan tulliviranomaiset antavat tavaratodistuksen, jotta Suomessa myönnettäisiin Suomessa voimassa olevat ja sopimuksen 3 artiklan 1 kohdassa mainitut tullietuudet, Tanskaan, Norjaan tai Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tuoduille ja siellä valmistukseen käytetyille tuotteille ei voida näissä kolmessa viimeksi mainitussa maassa hakea tullinpalautusta tai saada tullihelpotusta missään muodossa, paitsi jos on kysymys tämän pöytäkirjan 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tuotteista.

3. Rajoittamatta 2 pöytäkirjan 1 artiklan määräyksiä, kun Suomen tulliviranomaiset antavat tavaratodistuksen, jotta Tanskassa, Norjassa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa myönnettäisiin näissä kolmessa maassa voimassa olevat ja sopimuksen 3 artiklan 1 kohdassa mainitut tullietuudet, Suomeen tuoduille ja siellä valmistukseen käytetyille tuotteille ei voida Suomessa hakea tullinpalautusta tai saada tullihelpotusta missään muodossa, paitsi jos on kysymys tämän pöytäkirjan 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tuotteista.

4. Tässä artiklassa tai seuraavissa artikloissa "tullilla" tarkoitetaan myös vaikutukseltaan vastaavia veroja.

24 artikla

1. Tavaratodistuksissa mainitaan tarvittaessa, että niiden tarkoittamat tavarat ovat saaneet alkuperätuotteen luonteen ja että niiden koko jatkovalmistus on tapahtunut yksinomaan Suomessa tai Tanskassa, Norjassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai tämän pöytäkirjan 2 artiklassa mainituissa viidessä muussa maassa, siihen päivään saakka, josta lähtien mainittuihin tuotteisiin sovellettava tulli on poistettu toisaalta Yhteisön alkuperäisessä kokoonpanossaan ja Irlannin ja toisaalta Suomen välillä.

2. Muissa tapauksissa niissä ilmoitetaan tarvittaessa myös jokaisella seuraavista alueista saatu arvonlisäys:

- Yhteisö alkuperäisessä kokoonpanossaan,

- Irlanti,

- Tanska, Norja, Yhdistynyt kuningaskunta,

- Suomi,

- jokainen tämän pöytäkirjan 2 artiklassa mainituista viidestä maasta.

25 artikla

1. Tuonnissa Suomeen tai Tanskaan, Norjaan tai Yhdistyneeseen kuningaskuntaan voidaan Suomessa tai näissä kolmessa maassa voimassa olevat ja sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaiset tullietuudet myöntää ainoastaan sellaisille tuotteille, joista annetusta tavaratodistuksesta käy ilmi, että ne ovat saaneet alkuperä. tuotteen luonteen ja että niiden koko jatkovalmistus on tapahtunut yksinomaan Suomessa tai kolmessa edellä mainitussa maassa tahi tämän pöytäkirjan 2 artiklassa mainituissa viidessä muussa maassa.

2. Muissa kuin 1 kohdassa mainituissa tapauksissa voi toisaalta Suomi ja toisaalta Yhteisö ryhtyä siirtymäaikana toimenpiteisiin, jotta sopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa määrättyjä tulleja ei kannettaisi niitä Suomen tai Yhteisön alkuperätuotteita vastaavasta arvosta, joita on käytetty muiden tämän pöytäkirjan ehdot täyttävien ja myöhemmin Suomeen tai Yhteisöön tuotavien tuotteiden valmistukseen.

26 artikla

Sopimuspuolet ryhtyvät niihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen sovittaessa Itävallan, Islannin, Portugalin, Ruotsin ja Sveitsin kanssa järjestelyistä tämän pöytäkirjan soveltamisen varmistamiseksi.

27 artikla

1. Sovellettaessa tämän pöytäkirjan 2 artiklan 1. A- kohtaa, jokaista tuotetta, joka on mainitussa artiklassa tarkoitetuista viidestä maasta jonkin alkuperätuote, kohdellaan ei-alkuperätuotteena sinä aikana tai niinä aikoina, jolloin Suomi soveltaa tähän tuotteeseen ja kyseiseen maahan nähden kolmansien maiden tullia tai vastaavanlaista suojatoimenpidettä Suomen ja edellä mainitussa artiklassa tarkoitetun viiden maan välistä kaupankäyntiä koskevien määräysten nojalla.

2. Sovellettaessa tämän pöytäkirjan 2 artiklan 1. B-kohtaa, jokaista tuotetta, joka on mainitussa artiklassa tarkoitetuista viidestä maasta jonkin alkuperätuote, kohdellaan ei-alkuperätuotteena sinä aikana tai niinä aikoina, jolloin Yhteisö soveltaa tähän tuotteeseen ja kyseiseen maahan nähden kolmansien maiden tullia tämän maan kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla.

28 artikla

Sekakomitea voi päättää tämän pöytäkirjan I osan 5 artiklan 3 kohdan, II osan, III osan 23, 24 ja 25 artiklan sekä I, II, III, V ja VI liitteen määräysten muuttamisesta. Sillä on erityisesti valta määrätä tarpeellisista toimenpiteistä niiden saattamiseksi tiettyjen tavaroiden tai tiettyjen kuljetustapojen erityisvaatimuksia vastaaviksi.

PÖYTÄKIRJA N:o 3 "Alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista I LIITE SELVENTÄVÄT HUOMAUTUKSET

1 huomautus - 1 artiklaan

Sanonta "Yhteisö" tai "Suomi" käsittää myös Yhteisön jäsenvaltioiden tai Suomen aluevedet.

Aavalla merellä toimivien alusten, mukaanlukien "tehdasalukset", joissa niiden kalastamat tuotteet valmistetaan tai käsitellään, katsotaan olevan sen valtion aluetta, johon ne kuuluvat, edellyttäen että ne täyttävät 5. selventävässä huomautuksessa esitetyt ehdot.

2 huomautus - 1, 2 ja 3 artiklaan

Ratkaistaessa onko tavara Yhteisön tai Suomen tai jonkin 2 artiklassa mainitun maan alkuperää, ei tutkita, ovatko tavaran valmistuksessa käytetyt energiatuotteet, laitteistot, koneet ja työkalut kolmansien maiden alkuperää vai eivät.

3 huomautus - 2 ja 5 artiklaan

Sovellettaessa 2 artiklan 1. A b- ja 1. B b-kohdan määräyksiä on saavutetun arvonlisäyksen osalta noudatettava prosenttisääntöä A- ja B-luettelon erityismääräysten mukaisesti. Kun valmis tuote on mainittu A-luettelossa, prosenttisääntö on siten mahdollisesti käytetyn ei-alkuperätuotteen osalta nimikkeenmuutoksen ohella vaadittava lisäperuste. Samoin sovelletaan jokaisessa maassa saavutetun arvonlisäyksen osalta määräyksiä, joiden mukaan A- ja B-luettelossa saman tuotteen osalta määrättyjä prosenttimääriä ei voida laskea yhteen.

4 huomautus - 1, 2 ja 3 artiklaan

Pakkausten ja niiden sisältämien tavaroiden katsotaan muodostavan yhden kokonaisuuden. Tätä määräystä ei kuitenkaan sovelleta pakkauksiin, jotka eivät ole pakatulle tuotteelle tavanomaisia ja joilla pakkaustehtävästään riippumatta on oma pysyvä itsenäinen käyttöarvonsa.

5 huomautus - 4 artiklan f-kohtaan

Sanonta "niiden alukset" tarkoittaa vain aluksia:

- jotka on rekisteröity Yhteisön jäsenvaltiossa tai Suomessa;

- jotka purjehtivat Yhteisön jäsenvaltion tai Suomen lipun alla;

- jotka ainakin puoleksi ovat Yhteisön jäsenvaltioiden tai Suomen kansalaisten tai sellaisen yhtiön omistuksessa, jonka pääkonttori sijaitsee jossakin näistä valtioista ja jonka toimitusjohtaja tai -johtajat, johtokunnan tai hallintoneuvoston puheenjohtaja ja näiden elinten jäsenten enemmistö ovat Yhteisön jäsenvaltioiden tai Suomen kansalaisia ja lisäksi jonka pääomasta - kysymyksen ollessa henkilö- tai rajoitetuin vastuin toimivasta yhtiöstä - ainakin puolet kuuluu näille valtioille, näiden valtioiden julkisille yhteisöille tai kansalaisille;

- joiden päällystö on kokonaisuudessaan Yhteisön jäsenvaltioiden tai Suomen kansalaisia;

- jonka miehistöstä vähintään 75 % on Yhteisön jäsenvaltioiden tai Suomen kansalaisia.

6 huomautus - 6 artiklaan

"Vapaasti tehtaalla -hinnalla" tarkoitetaan sille valmistajalle, jonka yrityksessä viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, maksettavaa hintaa, kaikkien valmistuksessa käytettyjen tuotteiden arvo mukaan luettuna.

"Tullausarvolla" tarkoitetaan Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 1950 allekirjoitetun tavaroiden tullausarvoa koskevan yleissopimuksen mukaista tullausarvoa.

7 huomautus - 8 artiklaan

Tulliviranomaiset, jotka tekevät merkintöjä tavaratodistuksiin 8 artiklan 3 kohdan määräysten nojalla, voivat suorittaa tavaroiden tarkistuksen kyseisessä valtiossa voimassa olevien säädösten mukaisesti.

8 huomautus - 10 artiklaan

Kun tavaratodistus koskee alunperin Yhteisön jäsenvaltiosta tai Suomesta tuotuja tuotteita, jotka jälleenviedään samassa tilassa, jälleenvientivaltion antamissa uusissa todistuksissa tulee 24 artiklan määräyksistä riippumatta ehdottomasti mainita valtio, jossa ensimmäinen todistus on annettu. Kun on kysymys tavaroista, joita ei ole pantu tullivarastoon, todistuksista tulee myös käydä ilmi, että 8 artiklan 3 kohdassa määrätyt merkinnät on tehty asianmukaisesti.

9 huomautus - 16 ja 22 artiklaan

Kun tavaratodistus on annettu 8 artiklan 2 tai 4 kohdan määräysten mukaisesti ja Se koskee samassa tilassa jälleenvietyjä tavaroita, määrämaan tulliviranomaisten tulee voida hallinnollisen yhteistyön puitteissa saada jäljennös aikaisemmin annetusta tavaroita koskevasta todistuksesta (tai todistuksista).

10 huomautus - 23 ja 25 artiklaan

"Voimassa olevilla tullimääräyksillä" tarkoitetaan Tanskassa, Norjassa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Suomessa 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 1 päivänä tammikuuta 1973 sovellettavaa tullia tai tullia, jota sopimuksen määräysten mukaisesti myöhemmin sovelletaan mainittuihin tuotteisiin, kun tämä tulli on alhaisempi kuin muihin Yhteisön tai Suomen alkuperätuotteisiin sovellettava tulli.

11 huomautus - 23 artiklaan

"Tullinpalautuksella tai tullihelpotuksella missä muodossa tahansa" tarkoitetaan kaikkia valmistukseen käytettyihin tuotteisiin sovellettavien tullien täydellistä tai osittaista takaisin maksamista tai perimättä jättämistä koskevia määräyksiä, edellyttäen että ne nimenomaisesti tai tosiasiallisesti sallivat tällaisen takaisinmaksun tai perimättäjätön siinä tapauksessa, että mainituista tuotteista valmistetut tavarat viedään maasta, mutta ei siinä tapauksessa, että ne on tarkoitettu kotimaiseen kulutukseen.

12 huomautus - 24 ja 25 artiklaan

24 artiklan 1 kohta ja 25 artiklan 1 kohta merkitsevät etenkin:

- että 1 artiklan 2 b-kohdan viimeisen virkkeen määräyksiä ei ole sovellettu alkuperäisessä kokoonpanossaan olevan Yhteisön sekä Irlannin tuotteisiin, joita on Suomessa käytetty valmistukseen;

- että tätä virkettä "vastaavia 2 artiklassa tarkoitetuissa sopimuksissa olevia määräyksiä ei mahdollisesti ole sovellettu alkuperäisessä kokoonpanossaan olevan Yhteisön sekä Irlannin tuotteisiin, joita on jokaisessa näistä viidestä maasta käytetty valmistukseen.

13 huomautus 25 artiklaan

Kun alkuperätuotteita, jotka eivät täytä 25 artiklan 1 kohdassa olevia ehtoja, tuodaan Tanskaan, Norjaan tai Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, sopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa määrättyjen tullinalennusten perustana oleva tulli on tuontimaan kolmansiin maihin 1 päivänä tammikuuta 1972 tosiasiallisesti soveltama tulli.

PÖYTÄKIRJA N:o 3 "Alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista II LIITE A-LUETTELO

Luettelo valmistus- ja käsittelymenetelmistä, joiden seurauksena tullitariffinimike muuttuu, mutta jotka eivät tee valmistetuista tai käsitellyistä tavaroista "alkuperätuotteita" tahi tekevät niistä "alkuperätuotteita" vain tietyin ehdoin

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

PÖYTÄKIRJA N:o 3 "Alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista III LIITE B-LUETTELO

Luettelo valmistus- ja käsittelymenetelmistä, jotka tekevät valmistetuista tai käsitellyistä tavaroista "alkuperäistuotteita" huolimatta siitä, että tullitariffinimike ei muutu niiden seurauksena.

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

PÖYTÄKIRJA N:o 3 "Alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista IV LIITE C-LUETTELO

Luettelo tuotteista, joihin tätä pöytäkirjaa ei sovelleta

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

PÖYTÄKIRJA N:o 3 "Alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista V LIITE EEC-SUOMI -SOPIMUS

(Lomakemalli on jätetty tästä pois.)

PÖYTÄKIRJA N:o 3 "Alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista VI LIITE EEC-SUOMI -SOPIMUS

(Lomakemalli on jätetty tästä pois.)

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.