67/1973

Asetus Asetus Euroopan talousyhteisön kanssa tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta.

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

Sitten kun Suomen Tasavallan ja Euroopan talousyhteisön välillä Brysselissä 5 päivänä lokakuuta 1973 allekirjoitetun sopimuksen sekä ne sopimukseen liittyvien liitteiden ja pöytäkirjojen eräät määräykset, jotka vaativat eduskunnan suostumuksen, on 21 päivänä marraskuuta 1973 annetulla lailla (879/73) hyväksytty ja tasavallan presidentti ratifioinut sopimuksen sekä sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen voimaantuloa varten tarvittavien toimenpiteiden suorittamisesta, sanottu sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1974 niin kuin siitä on sovittu.

Tarkempia määräyksiä sopimuksen määräysten soveltamisesta antaa tarvittaessa ulkoasianministeriö.

Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 1973.

Suomen Tasavallan ja Euroopan Talousyhteisön välinen SOPIMUS

Suomen tasavalta toiselta puolen, Euroopan talousyhteisö toiselta puolen,

haluten saada ratkaistuksi asianmukaisesti taloudelliset ongelmat, joita Euroopan talousyhteisön laajeneminen aiheuttaa Suomelle, ja kehittää kauppaansa puuttumatta toistensa itsenäiseen päätöksentekovaltaan sekä turvaamalla, pitäen kunniassa kohtuullisia kilpailuolosuhteita, kaupankäynnin tyydyttävän tasapuolisuuden,

päättäen tässä tarkoituksessa poistaa asteittain esteet keskinäisen kauppavaihtonsa oleelliselta osalta tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen vapaakauppa-alueiden muodostamista koskevien määräysten mukaisesti,

ovat päättäneet, näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja katsoen ettei minkään tämän sopimuksen määräyksen voida tulkita vapauttavan sopimuspuolia muista kansainvälisistä sopimuksista aiheutuvista velvoituksistaan tehdä tämän sopimuksen:

1 artikla

Tämän sopimuksen tarkoituksena on:

a) edistää keskinäisen kauppavaihdon laajentamisella Suomen tasavallan ja Euroopan talousyhteisön välisten taloudellisten suhteiden sopusointuista kehitystä ja edesauttaa siten Suomessa ja Yhteisössä taloudellisen toiminnan ripeätä kehitystä, elinehtojen ja työllisyysolosuhteiden paranemista, tuottavuuden kasvua ja vakaata rahataloutta,

b) varmistaa sopimuspuolten väliselle kaupankäynnille kohtuulliset kilpailuolosuhteet,

c) myötävaikuttaa siten, kaupan esteitä poistamalla, maailmankaupan sopusointuiseen kehitykseen ja kasvuun.

2 artikla

Sopimusta sovelletaan Suomen ja Yhteisön alkuperätuotteisiin,

i) jotka kuuluvat Brysselin nimikkeistön ryhmiin 25-99 lukuun ottamatta liitteessä lueteltuja tuotteita;

ii) jotka sisältyvät pöytäkirjaan n:o 2, ottaen huomioon siinä mainitut erityismääräykset.

3 artikla

1. Uusia tuontitulleja ei oteta käyttöön Suomen ja Yhteisön välisessä kaupassa.

2. Tuontitullit poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

- huhtikuun 1 päivänä 1973 jokaista tullia alennetaan 80 prosenttiin perustullista;

- muut neljä 20 prosentin alennusta toimeenpannaan:

tammikuun  1 päivänä  1974
tammikuun  1 päivänä  1975
tammikuun  1 päivänä  1976
heinäkuun  1 päivänä  1977.
4 artikla

1. Tuontitullien asteittaista poistamista koskevia määräyksiä sovelletaan myös veronluonteisiin tulleihin.

Sopimuspuolet voivat korvata veronluonteisen tullin tai tullin vero-osuuden sisäisellä verolla.

2. Tanska, Irlanti, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta voivat ylläpitää tammikuun 1 päivään 1976 saakka veronluonteista tullia tai tullin vero-osuutta soveltaessaan Euroopan yhteisöjen ja Tanskan kuningaskunnan, Irlannin, Norjan kuningaskunnan sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan välisessä konferenssissa tehdyn ja hyväksytyn "Liittymisehtoja ja sopimusten sopeuttamista koskevan pöytäkirjan" 38 artiklaa.

5 artikla

1. Jokaisen tuotteen perustulli, josta 3 artiklassa ja pöytäkirjassa n:o 1 edellytetyt perättäiset alennukset on suoritettava, on tammikuun 1 päivänä 1972 tosiasiallisesti sovellettu tulli.

2. Mikäli Geneven kauppaneuvottelukonferenssin (1964-1967) päättyessä tehdyistä tullisopimuksista johtuvia tullinalennuksia tullaan soveltamaan tammikuun 1 päivän 1972 jälkeen, näin alennetut tullit korvaavat 1 kohdassa tarkoitetut perustullit.

3. Artiklan 3 ja pöytäkirjan n:o 1 mukaisesti laskettuja alennettuja tulleja sovelletaan pyöristämällä ne ensimmäiseen desimaaliin.

Euroopan yhteisöjen ja Tanskan kuningaskunnan, Irlannin, Norjan kuningaskunnan sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan välisessä konferenssissa tehdyn ja hyväksytyn "Liittymisehtoja ja sopimusten sopeuttamista koskevan pöytäkirjan" 39 artiklan 5 kohtaa koskevin soveltamisvaraumin, jotka Yhteisö tulee antamaan, sovelletaan 3 artiklaan ja pöytäkirjaan n:o 1 Irlannin tullitariffin paljoustullien tai sekatullien paljoustulliosuuden osalta pyöristämällä ne neljänteen desimaaliin.

6 artikla

1. Vaikutukseltaan tuontitulleja vastaavia uusia veroja ei oteta käyttöön Suomen ja Yhteisön välisessä kaupassa.

2. Tammikuun 1 päivästä 1972 lukien Suomen ja Yhteisön välisessä kaupassa käyttöön otetut vaikutukseltaan tuontitulleja vastaavat verot poistetaan sopimuksen tullessa voimaan.

Jokainen vaikutukseltaan tuontitullia vastaava vero, jonka verokanta joulukuun 31 päivänä 1972 olisi korkeampi kuin se, jota tosiasiallisesti sovellettiin tammikuun 1 päivänä 1972, alennetaan viimeksi tarkoitettuun verokantaan sopimuksen tullessa voimaan.

3. Vaikutukseltaan tuontitulleja vastaavat verot poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

- jokaista veroa alennetaan viimeistään tammikuun 1 päivänä 1974 60 prosenttiin tammikuun 1 päivänä 1972 sovelletusta verokannasta;

- muut kolme 20 prosentin alennusta toimeenpannaan:

tammikuun  1 päivänä  1975
tammikuun  1 päivänä  1976
heinäkuun  1 päivänä  1977.
7 artikla

Vientitulleja tai vaikutukseltaan vastaavia veroja ei oteta käyttöön Suomen ja Yhteisön välisessä kaupassa.

Vientitullit ja vaikutukseltaan vastaavat verot poistetaan viimeistään tammikuun 1 päivänä 1974.

8 artikla

Pöytäkirja n:o 1 määrittelee eräisiin tuotteisiin sovellettavan tullijärjestelmän ja määräykset.

9 artikla

Pöytäkirja n:o 2 määrittelee eräisiin jalostettuihin maatalous tuotteisiin sovellettavan tullijärjestelmän ja määräykset.

10 artikla

1. Luodessaan maatalouspolitiikkansa toteuttamisen seurauksena erityisen säännöstön tai muuttaessaan voimassaolevaa säännöstöä kyseessä oleva sopimuspuoli voi mukauttaa sopimuksesta johtuvaa järjestelmää säännöstön kohteena olevien tuotteiden osalta.

2. Tällaisissa tapauksissa kyseessä oleva sopimuspuoli ottaa huomioon asianmukaisella tavalla toisen sopimuspuolen edut. Sopimuspuolet voivat tässä tarkoituksessa neuvotella keskenään 29 artiklan tarkoittamassa sekakomiteassa.

11 artikla

Pöytäkirja n:o 3 määrittelee alkuperäsäännöt.

12 artikla

Sopimuspuoli, joka harkitsee suosituimmuuskohtelua nauttiviin kolmansiin maihin soveltamiensa tullien tai vaikutukseltaan vastaavien verojen tosiasiallisen tason alentamista tai niiden toistaiseksi soveltamatta jättämistä, ilmoittaa tästä alentamisesta tai toistaiseksi soveltamatta jättämisestä sekakomitealle mikäli mahdollista vähintään kolmekymmentä päivää ennen toimenpiteen voimaantuloa. Se ottaa tiedoksi kaikki toisen sopimuspuolen huomautukset vinosuuntauksista, joita toimenpiteistä voi aiheutua.

13 artikla

1. Uusia määrällisiä tuontirajoituksia tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä ei oteta käyttöön Suomen ja Yhteisön välisessä kaupassa.

2. Määrälliset tuontirajoitukset poistetaan tammikuun 1 päivänä 1973 ja vaikutuksiltaan määrällisiä tuontirajoituksia vastaavat toimenpiteet viimeistään tammikuun 1 päivänä 1975.

14 artikla

1. Yhteisö varaa itselleen oikeuden muuttaa Brysselin nimikkeistön tullinimikkeisiin 27.10, 27.11, 27.12 ja 27.13:sta (parafiini, mikrokiteinen vaha, "slack wax" ja muut kivennäisvahat kuin otsokeriitti, ruskohiilivaha ja turvevaha) sekä 27.14 kuuluvien öljytuotteiden järjestelmää hyväksyessään öljytuotteiden yhteisen alkuperämääritelmän, tehdessään kyseessä olevia tuotteita koskevia päätöksiä yhteisen kauppapolitiikan puitteissa tai luodessaan yhteistä energiapolitiikkaa.

Yhteisö ottaa tällöin asianmukaisella tavalla huomioon Suomen edut; se antaa tässä tarkoituksessa tietoja sekakomitealle, joka kokoontuu 31 artiklan määräysten mukaisesti.

2. Suomi varaa itselleen oikeuden menetellä vastaavalla tavalla samantapaisten tilanteiden tullessa kysymykseen Suomessa.

3. Kohtia 1 ja 2 koskevin varaumin sopimuksella ei puututa öljytuotteiden tuontiin sovellettaviin muihin kuin tulleja koskeviin säännöksiin.

15 artikla

1. Sopimuspuolet ilmoittavat olevansa valmiit maatalouspolitiikkansa huomioon ottaen edistämään kaupan sopusointuista kehittämistä maataloustuotteiden osalta, joihin sopimusta et sovelleta.

2. Sopimuspuolet soveltavat ei-syrjivällä tavalla määräyksiään eläinlääkinnän, terveydenhoidon ja kasvinsuojelun alalla ja pidättyvät ottamasta käyttöön uusia toimenpiteitä, joista seuraa kaupankäynnille kohtuutonta haittaa.

3. Sopimuspuolet tutkivat 31 artiklan edellyttämissä puitteissa vaikeuksia, joita saattaa esiintyä niiden maataloustuotteiden kaupassa, ja ponnistelevat etsiäkseen ratkaisuja, joita niihin voitaisiin esittää.

16 artikla

Heinäkuun 1 päivästä 1977 lukien Suomen alkuperätuotteet eivät Yhteisöön tuotaessa voi saada osakseen parempaa kohtelua kuin Yhteisön jäsenvaltioiden toisilleen myöntämä kohtelu.

17 artikla

Sopimus ei estä tulliliittojen, vapaakauppaalueiden tai rajakauppajärjestelyjen ylläpitämistä tai muodostamista, sikäli kuin ne eivät aiheuta muutoksia sopimuksen kauppajärjestelmään eivätkä etenkään alkuperäsääntöjä koskeviin määräyksiin.

18 artikla

Sopimuspuolet pidättyvät kaikista verotuksenluonteisista sisäisistä toimenpiteistä tai käytännöistä, jotka aiheuttavat välittömästi tai välillisesti syrjintää toisen sopimuspuolen tuotteiden ja vastaavien (toisen sopimuspuolen alkuperätuotteiden välillä.

Toisen sopimuspuolen alueelle vietävistä tuotteista ei voi saada sisäisten verojen palautusta, joka olisi korkeampi kuin näihin tuotteisiin kohdistuneet välittömät tai välilliset verot.

19 artikla

Tavaranvaihtoon liittyville maksuille ja näiden maksujen siirroille Suomeen tai siihen Yhteisön jäsenvaltioon, jossa maksunsaaja asuu, ei aseteta rajoituksia.

Sopimuspuolet pidättyvät kaikista valuutta- tai hallinnollisista rajoituksista, jotka koskevat sellaisiin kaupallisiin liiketoimiin liittyvien lyhytaikaisten ja keskipitkien luottojen myöntämistä, takaisinmaksamista ja ottamista, joissa on osallisena sopimusvaltiossa asuva.

20 artikla

Sopimus ei estä tuonti-, vienti- ja kauttakulkukieltoja tai -rajoituksia, jotka ovat tarpeen julkisen moraalin, yleisen järjestyksen ja yleisen turvallisuuden suojelemiseksi tahi ihmisten ja eläinten terveyden tai elämän turvaamiseksi tai kasvien suojelemiseksi tahi sellaisten kansallisaarteiden suojelemiseksi, joilla on taiteellista, historiallista tai arkeologista arvoa taikka kaupallisen ja teollisoikeuden suojelemiseksi, eikä liioin kullan ja hopean säännöstelyä. Nämä kiellot ja rajoitukset eivät kuitenkaan saa johtaa mielivaltaiseen syrjintään eivätkä sopimuspuolten välisen kaupan naamioituun rajoittamiseen.

21 artikla

Mikään sopimuksen määräys ei estä sopimuspuolta ryhtymästä toimenpiteisiin,

a) jotka se katsoo välttämättömiksi oleellisten turvallisuusetujensa vastaisten tietojen ilmaisemisen ehkäisemiseksi;

b) jotka liittyvät aseiden, ammuksien tai sotamateriaalin kauppaan, tai puolustustarkoituksia varten välttämättömään tutkimukseen, kehitykseen tai tuotantoon, edellyttäen että nämä toimenpiteet eivät muuta kilpailuolosuhteita sellaisten tuotteiden osalta, joita ei ole tarkoitettu varsinaiseen sotilaalliseen käyttöön;

c) joita se pitää oleellisina turvallisuudelleen sodan aikana tai vakavan kansainvälisen jännitystilan vallitessa.

22 artikla

1. Sopimuspuolet pidättyvät kaikista toimenpiteistä, jotka voivat saattaa vaaranalaiseksi sopimuksen tavoitteiden toteutumisen.

2. Ne ryhtyvät kaikkiin yleisiin tai erityisiin toimenpiteisiin sopimuksen velvoitusten täyttämisen varmistamiseksi.

Jos sopimuspuoli katsoo, että toinen sopimuspuoli on laiminlyönyt sopimuksesta johtuvan velvoituksen, se voi ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin 27 artiklassa määrättyjen ehtojen ja menettelytapojen mukaisesti.

23 artikla

1. Sopimuksen moitteettoman toiminnan kanssa ovat ristiriidassa, sikäli kuin ne ovat omiaan vaikuttamaan haitallisesti Suomen ja Yhteisön väliseen kauppaan:

i) kaikki yritysten väliset sopimukset, kaikki yritysten muodostamien yhtymien päätökset ja kaikki yritysten yhteisesti sopimat menettelytavat, joiden tarkoituksena tai seurauksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen tavaroiden tuotannossa ja kaupassa;

ii) yhden tai useamman yrityksen hallitsevan markkina-aseman väärinkäyttäminen sopimuspuolten koko alueella tai tämän oleellisella osalla;

iii) kaikki valtion tukitoimenpiteet, jotka suosimalla tiettyjä yrityksiä tai tiettyjä tuotannonaloja aiheuttavat tai uhkaavat aiheuttaa kilpailun vääristymistä.

2. Jos sopimuspuoli katsoo, että tietty menettely on ristiriidassa tämän artiklan kanssa, se voi ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin 27 artiklassa määrättyjen ehtojen ja menettelytapojen mukaisesti.

24 artikla

Kun tietyin tuotteen tuonnin kasvu aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa jommankumman sopimuspuolen alueella harjoitetulle tuotannolliselle toiminnalle ja jos tämä kasvu johtuu

- sopimuksessa tarkoitetusta, tuojasopimuspuolen tämän tuotteen tullien ja vaikutukseltaan vastaavien verojen täydellisestä tai osittaisesta poistamisesta,

- ja siitä, että kysymyksessä olevan tuotteen valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden ja puolivalmisteiden viejäsopimuspuolen maahantuonnissa kantamat tullit ja vaikutukseltaan vastaavat verot ovat tuntuvasti alhaisemmat kuin tuojasopimuspuolen kantamat vastaavat tullit ja verot,

asianomainen sopimuspuoli voi ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin 27 artiklassa määrättyjen ehtojen ja menettelytapojen mukaisesti.

25 artikla

Jos sopimuspuoli havaitsee suhteissaan toisen sopimuspuolen kanssa harjoitettavan polkumyyntiä, se voi ryhtyä asianmukaisiin, tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 6 artiklan täytäntöönpanoa koskevan sopimuksen mukaisiin vastatoimenpiteisiin 27 artiklassa määrättyjen ehtojen ja menettelytapojen mukaisesti.

26 artikla

Taloudellisen toiminnan jonkin alan vakavissa häiriötiloissa tai vaikeuksissa, jotka voivat ilmetä jonkin alueen taloudellisen tilan vakavana heikentymisenä, asianomainen sopimuspuoli voi ryhtyä asiainmukaisiin toimenpiteisiin 27 artiklassa määrättyjen ehtojen ja menettelytapojen mukaisesti.

27 artikla

1. Jos sopimuspuoli ryhtyy soveltamaan tuotteiden tuontiin, joka on omiaan aiheuttamaan 24 ja 26 artiklassa tarkoitettuja vaikeuksia, sellaista hallinnollista menettelyä, jonka tarkoituksena on nopeasti hankkia tietoja kaupan kehityksestä, se ilmoittaa tästä toiselle sopimuspuolelle.

2. Artikloissa 22-26 tarkoitetuissa tapauksissa, ennen näissä artikloissa edellytettyihin toimenpiteisiin ryhtymistä tai 3d)-kohdan tapauksissa niin pian kuin mahdollista, kyseessä oleva sopimuspuoli toimittaa sekakomitealle kaikki tilanteen perusteelliselle tutkimiselle tarpeelliset tiedot sopimuspuolille hyväksyttävän ratkaisun etsimiseksi.

Ensisijaisesti on valittava toimenpiteet, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriöitä sopimuksen toiminnalle.

Suojatoimenpiteistä ilmoitetaan välittömästi sekakomitealle, jossa niistä neuvotellaan määräajoin niiden poistamiseksi niin pian kuin olosuhteet sen sallivat.

3. Seuraavia määräyksiä sovelletaan 2 kohdan täytäntöön panemiseksi:

a) Artiklan 23 tapauksissa kumpikin sopimuspuoli voi saattaa asian sekakomitean käsiteltäväksi, jos se katsoo tietyn menettelyn olevan ristiriidassa sopimuksen moitteettoman toiminnan kanssa 23 artiklan 1 kohdan mukaan.

Sopimuspuolet antavat sekakomitealle kaikki tarpeelliset tiedot ja tarvittavan avun asian (tutkimiseksi ja tarvittaessa huomautuksen kohteena olevan menettelyn poistamiseksi.

Jollei kyseessä oleva sopimuspuoli ole lopettanut huomautuksen kohteena olevaa menettelyä sekakomiteassa määrätyn ajan kuluessa tai jollei tässä komiteassa saavuteta yksimielisyyttä kolmessa kuukaudessa asian vireillepanopäivästä lukien, asianomainen sopimuspuoli voi ryhtyä mainituista menettelystä aiheutuneiden vakavien vaikeuksien poistamiseksi välttämättömäksi katsomiinsa turvatoimenpiteisiin, erityisesti tullimyönnytysten peruuttamiseen.

b) Artiklan 24 tapauksissa iloitetaan tämän artiklan tarkoittamasta tilanteesta johtuvat vaikeudet tutkimista varten sekakomitealle, joka voi tehdä näiden vaikeuksien lopettamiseksi tarvittavan päätöksen.

Jollei (sekakomitea tai viejäsopimuspuoli 30 päivän kuluessa ilmoituksesta lukien ole tehnyt vaikeudet lopettavaa päätöstä, tuojasopimuspuolella on oikeus kantaa maahan tuodusta tuotteesta tasoitusmaksua.

Tämä tasoitusmaksu lasketaan käyttämällä kyseessä oleviin tavaroihin sisältyvien raaka-aineiden tai puolivalmisteiden osalta todettujen tullierojen arvoinsidenssia.

c) Artiklan 25 tapauksissa neuvotellaan sekakomiteassa ennen kuin asianomainen sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin.

d) Kun poikkeukselliset olosuhteet, jotka tekevät välittömän asiaan puuttumisen välttämättömäksi, estävät etukäteen tapahtuvan tutkimuksen, asianomainen sopimuspuoli voi 24, 25 ja 26 artiklassa tarkoitetuissa tilanteissa, samoin kuin sellaisen vientituen kysymyksessä ollessa, jolla on suora ja välitön vaikutus kauppavaihtoon, soveltaa viipymättä tilanteen korjaamiseksi ehdottoman välttämättömiä suojatoimenpiteitä.

28 artikla

Suomen tahi yhden tai usean Yhteisön jäsenvaltion joutuessa maksutasevaikeuksiin tai vakavan maksutaseuhan alaiseksi, asianomainen sopimuspuoli voi ryhtyä tarpeellisiin turvatoimenpiteisiin. Se ilmoittaa tästä viipymättä toiselle sopimuspuolelle.

29 artikla

1. Sopimuksen hallintoa ja sen häiriöttömän täytäntöönpanon valvomista varten asetetaan sekakomitea. Tässä tehtävässään se tekee suosituksia. Se tekee päätöksiä sopimuksen edellyttämissä tapauksissa. Sopimuspuolet panevat nämä päätökset täytäntöön omien säädöstensä mukaisesti.

2. Sopimuksen häiriöttömäksi täytäntöönpanemiseksi sopimuspuolet antavat toisilleen tietoja ja neuvottelevat keskenään sekakomiteassa jomman kumman pyynnöstä.

3. Sekakomitea laatii sisäisen työjärjestyksensä.

30 artikla

1. Sekakomitea koostuu toiselta puolen Suomen ja toiselta puolen Yhteisön edustajista.

2. Sekakomitea ilmaisee kantansa yksimielisesti.

31 artikla

1. Sekakomitean puheenjohtajana toimii vuorotellen kumpikin sopimuspuoli sisäisen työjärjestyksen määräysten mukaan.

2. Sekakomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa puheenjohtajansa aloitteesta sopimuksen yleisen toiminnan tutkimiseksi.

Se kokoontuu lisäksi sisäisen työjärjestyksensä määräysten mukaisesti jomman kumman sopimuspuolen pyynnöstä aina kun erityinen tarve vaatii.

3. Sekakomitea voi päättää asettaa työryhmiä, jotka avustavat sitä sen tehtävien suorittamisessa.

32 artikla

Liite ja pöytäkirjat jotka on liitetty sopimukseen, ovat sen erottamaton osa.

33 artikla

Kumpikin sopimuspuoli voi sanoa irti sopimuksen ilmoittamalla siitä toiselle sopimuspuolelle. Sopimus lakkaa olemasta voimassa kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona tämä ilmoitus on tehty.

Sopimuspuolet voivat kuitenkin jatkaa sopimuksen soveltamista enintään yhdeksän kuukauden ajan siitä päivästä lukien, jona sopimus lakkaa tosiasiallisesti olemasta voimassa.

34 artikla

Sopimusta sovelletaan toiselta puolen Suomen tasavallan alueella ja toiselta puolen niillä alueilla, joilla sovelletaan Euroopan talousyhteisön perustamissopimusta siinä sopimuksessa edellytetyin ehdoin.

35 artikla

Tämä sopimus on laadittu kahtena kappaleena suomen, englannin, hollannin, italian, ranskan, saksan ja tanskan kielellä kaikkien näiden tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Sopimuspuolet hyväksyvät tämän sopimuksen omien menettelymuotojensa mukaisesti.

Se tulee voimaan tammikuun 1 päivänä 1973, edellyttäen että sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen ennen tätä päivämäärää voimaantuloa varten tarvittavien toimenpiteiden suorittamisesta.

Tämän päivämäärän jälkeen tämä sopimus tulee voimaan ilmoitusta seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä. Viimeinen päivämäärä tämän ilmoituksen tekemiseksi on marraskuun 30 päivä 1973.

Huhtikuun 1 päivänä 1973 sovellettavia määräyksiä sovelletaan tämän sopimuksen tullessa voimaan, jos voimaantulo tapahtuu tämän päivämäärän jälkeen.

LIITE Luettelo sopimuksen 2 artiklassa tarkoitetuista tuotteista

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

PÖYTÄKIRJA N:o 1 tiettyihin tuotteisiin sovellettavasta järjestelmästä

OSASTO A

Yhteisön tiettyihin Suomen alkuperätuotteisiin soveltama tuontijärjestelmä

1 artikla

1. Yhteisen tullitariffin ryhmiin 48 ja 49 kuuluvilta tuotteilta, lukuun ottamatta nimikettä 48.09 (Rakennuslevy puuvanukkeesta tai kasvikuiduista, myös luonnon- tai tekohartsilla tai niiden kaltaisella sideaineella yhteenliitetty), poistetaan tuontitullit Yhteisössä sen alkuperäisessä kokoonpanossa asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

2. Kohdassa 1 tarkoitettujen tuotteiden tuontitullit Irlannissa poistetaan asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti: 471

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

3. Sopimuksen 3 artiklasta poiketen Tanska, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta soveltavat 1 kohdassa tarkoitettuihin Suomen alkuperätuotteisiin jäljempänä olevia tulleja:

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

4. Tammikuun 1 päivän 1974 ja joulukuun 31 päivän 1983 välisenä aikana Tanskalla, Norjalla ja Yhdistyneellä Kuningaskunnalla on oikeus ottaa käyttöön Suomen alkuperätuotteiden tuonnissa vuosittain tullittomia tariffikiintiöitä, joiden A-liitteessä vuodelle 1974 mainittu suuruus on sama kuin vuosina 1968-1971 tuonnin keskiarvo korotettuna kerrannaisesti neljä kertaa 5 prosentilla; tammikuun 1 päivästä 1975 lähtien näitä tullittomia kiintiöitä korotetaan 5 prosentilla vuosittain.

5. Tammikuun 1 päivän 1973 ja joulukuun 31 päivän 1982 välisenä aikana Irlannilla on oikeus ottaa käyttöön nimikkeisiin 48.0148.07 kuuluvien Suomen alkuperätuotteiden tuonnissa vuosittain tullittomia tariffikiintiöitä joulukuun 31 päivään 1980 (saakka ja sen jälkeen tariffikiintiöitä, joiden puitteissa tapahtuvasta tuonnista kannetaan 2 prosentin tulli. Nämä tariffikiintiöt ovat yhtä suuret kuin vuosien 1968-1971 tuonnin keskiarvo, jota korotetaan vuosittain 5 prosentilla vuosien 1974-1976 aikana.

Näiden tariffikiintiöiden suuruus on vuoden 1973 osalta mainittu B-liitteessä.

6. Sanonnalla "Yhteisö sen alkuperäisessä kokoonpanossa" tarkoitetaan Belgian kuningaskuntaa, Saksan liittotasavaltaa, Ranskan tasavaltaa, Italian tasavaltaa, Luxemburgin suurherttuakuntaa ja Alankomaiden kuningaskuntaa.

2 artikla

1. Kohdassa 2 mainittujen tuotteiden tuontitulleja Yhteisössä sen alkuperäisessä kokoonpanossa ja Irlannissa alennetaan asteittain jäljempänä mainituille tasoille seuraavan aikataulun mukaisesti:

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

Kohdassa 2 olevassa taulukossa mainittujen alanimikkeiden 78.01 A II ja 79.01 A osalta tullinalennukset toimeenpannaan Yhteisössä sen alkuperäisessä kokoonpanossa sopimuksen 5 artiklan 3 kohdasta poiketen toiseen desimaaliin pyöristämällä.

2. Kohdassa 1 tarkoitetut tuotteet ovat seuraavat:

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

3 artikla

Niiden tuotteiden tuonti, joihin 1 ja 2 artiklassa tarkoitettua tullijärjestelmää sovelletaan, lukuun ottamatta valmistamatonta lyijyä, muuta kuin yhteisen tullitariffin alanimikkeeseen 78.01 A II kuuluvaa raakalyijyä, asetetaan vuotuisen suuntaa-antavien tuontikattojen alaiseksi, jotka ylittävältä tuonnin osalta voidaan kantaa kolmansiin maihin sovellettava tulli jäljempänä olevien määräysten mukaisesti:

a) Ottaen huomioon, että Yhteisöllä on mahdollisuus jättää väliaikaisesti soveltamatta tuontikattoja tiettyjen tuotteiden osalta, on vuodelle 1973 vahvistetut tuontikatot mainittu C-liitteessä. Nämä tuontikatot on laskettu ottamalla huomioon, että Yhteisö alkuperäisessä kokoonpanossaan ja Irlanti toteuttavat ensimmäisen tullinalennuksen huhtikuun 1 päivänä 1973 ja että Irlanti voi ottaa käyttöön tullittomia tariffikiintiöitä nimikkeisiin 48.0148.07 kuuluville tuotteille. Vuonna 1974 tuontikattojen suuruus vastaa vuoden 1973 tasoa vuosittain mukautettuna Yhteisön vuositasolle ja 5 prosentilla korotettuna. Tammikuun 1 päivästä 1975 lukien tuontikattoja korotetaan vuosittain 5 prosentilla.

Niiden tähän pöytäkirjaan kuuluvien tuotteiden osalta, joita ei ole mainittu sanotussa liitteessä, Yhteisö varaa mahdollisuuden asettaa tuontikattoja, jotka ovat yhtä suuria kuin Yhteisön tuonnin keskiarvo niiltä neljältä viimeiseltä vuodelta, joilta tilastot ovat käytettävissä, 5 prosentilla korotettuna; seuraavina vuosina näitä tuontikattoja korotetaan vuosittain 5 prosentilla.

b) Jos kahden perättäisen vuoden aikana tuontikaton alaisen tuotteen tuonti on alle 90 prosenttia vahvistetusta määrästä, Yhteisö jättää toistaiseksi soveltamatta tätä tuontikattoa.

c) Suhdannevaikeuksissa Yhteisö varaa itselleen mahdollisuuden, sekakomiteassa käytävien neuvottelujen jälkeen, vahvistaa yhdeksi vuodeksi uudelleen edelliselle vuodelle vahvistetun määrän.

d) Yhteisö ilmoittaa kunkin vuoden joulukuun 1 päivänä sekakomitealle seuraavaksi vuodeksi tuontikattojen alaiseksi asetettujen tuotteiden luettelon ja tuontikattojen suuruudet.

e) Tuonti, joka tapahtuu 1 artiklan 4 ja 5 kohdan nojalla käyttöön otettujen tariffikiintiöiden puitteissa, sisällytetään näille tuotteille vahvistettuihin tuontikattoihin.

f) Tähän pöytäkirjaan kuuluvan tuotteen tuonnille vahvistetun tuontikaton tultua saavutetuksi voidaan sopimuksen 3 artiklasta ja mainitun pöytäkirjan 1 ja 2 artiklasta poiketen kyseessä olevasta tuotteesta jälleen kantaa yhteisen tullitariffin mukainen tulli kalenterivuoden loppuun saakka.

Tässä tapauksessa, ennen heinäkuun 1 päivää 1977:

- Tanska, Norja ja Yhdistynyt kuningaskunta ottavat jälleen käyttöön jäljempänä mainitun tullin:


         Sovellettava prosenttimäärä
Vuosi    yhteisen tullitariffin
         tullista laskettuna
1973               0
1974              40
1975              60
1976              80

- Irlanti ottaa jälleen käyttöön kolmansiin maihin soveltamansa tullin.

Tämän pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaiset tullit otetaan jälleen käyttöön seuraavan tammikuun 1 päivänä.

g) Heinäkuun 1 päivän 1977 jälkeen, sopimuspuolet tutkivat sekakomiteassa mahdollisuutta tarkistaa tuontikattojen korotusprosenttia, ottaen huomioon kulutuksen ja tuonnin kehityksen Yhteisössä sekä tämän artiklan soveltamisesta saadut kokemukset.

h) Tuontikatot poistetaan tämän pöytäkirjan 1 ja 2 artiklassa edellytettyjen tullinpoistokausien päättyessä.

OSASTO B

Suomen tiettyihin Yhteisön alkuperätuotteisiin soveltama tuontijärjestelmä

4 artikla

1. Tullit, joita sovelletaan D-liitteen 1 luettelossa mainittujen tuotteiden tuontiin Yhteisöstä sen alkuperäisessä kokoonpanossa ja Irlannissa, poistetaan Suomessa asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

2. Kaupan vinosuuntausten ehkäisemiseksi voidaan D-liitteen 1 luettelossa mainittujen tuotteiden tuontiin Tanskasta, Norjasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta soveltaa seuraavia tulleja:

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

3. Tammikuun 1 päivän 1974 ja joulukuun 31 päivän 1984 välisenä aikana Suomi voi ottaa käyttöön D-liitteen 1 luettelossa mainittujen tuotteiden tuontia varten Tanskasta, Norjasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta tullittomia tariffikiintiöitä. Vuodelle 1974 vahvistetut kiintiöt on mainittu E-liitteessä. Kiintiöitä korotetaan vuosittain ottaen asianmukaisella tavalla huomioon kaupan normaalin kehittymisen vaatimukset.

4. Tullit, joita sovelletaan D-liitteen 2 luettelossa mainittujen tuotteiden tuontiin Yhteisöstä sen alkuperäisessä kokoonpanossa ja Irlannista, poistetaan Suomessa asteittain seuraavan aikataulun mukaisesti:

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

5. a) F-liitteessä mainittuihin tuotteisiin sovelletaan seuraavia määräyksiä kesäkuun 30 päivään 1977 saakka:

Sopimuksen 3 artiklaan sovelletaan tuontiin Yhteisöstä sen alkuperäisessä kokoonpanossa ja Irlannista siltä osin kuin tuonti tapahtuu tariffikiintiöiden puitteissa. Näitä kiintiöitä, joiden suuruus vuodelle 1973 on vahvistettu F-liitteessä, korotetaan vuosittain 7 prosentilla tammikuun 1 päivästä 1974 lähtien. Tariffikiintiöt ylittävästä tuonnista voidaan kantaa tämän artiklan 1 kohdan mukainen tulli.

b) G-liitteessä mainittuihin tuotteisiin sovelletaan seuraavia määräyksiä:

Tammikuun 1 päivästä 1974 lähtien ja kesäkuun 30 päivään 1977 saakka otetaan käyttöön tuontia varten Tanskasta, Norjasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta tullittomia tariffikiintiöitä. Näitä kiintiöitä, joiden suuruus vuodelle 1974 on vahvistettu G-liitteessä, korotetaan vuosittain 7 prosentilla tammikuun 1 päivästä 1975 lähtien. Tariffikiintiöt ylittävästä tuonnista voidaan kantaa 2 kohdan mukainen tulli.

c) Heinäkuun 1 päivästä 1977 lähtien ja joulukuun 31 päivään 1984 saakka otetaan käyttöön F- ja G-liitteissä lueteltujen tuotteiden tuontia varten Yhteisöstä tullittomat tariffikiintiöt. Näiden - vuosittain korotettavien - kiintiöiden määrät eivät ole minkään kyseessä olevan tuotteen osalta kohdissa a) ja b) tarkoitettujen kiintiöiden yhteismääriä pienempiä. Ne ilmoitetaan sekakomitealle ennen joulukuun 31 päivää 1976. Tariffikiintiöt ylittävästä tuonnista voidaan kantaa 1 kohdan mukainen tulli.

5 artikla

1. Mikäli D-liitteen 1 ja 2 luettelossa mainittujen tuotteiden tuonti Yhteisöstä aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa markkinahäiriöitä, Suomi voi asettaa näiden tuotteiden tuonnille vuotuisia tuontikattoja. Nämä tuontikatot ylittävästä tuonnista voidaan kalenterivuoden loppuun saakka kantaa kolmansiin maihin sovellettava tulli.

2. Tuontikatot vahvistetaan tasolle, joka vastaa keskimääräistä tuontia Yhteisöstä neljänä edeltäneenä vuonna, joilta tilastot ovat käytettävissä.

3. Suomi ilmoittaa vuosittain tässä artiklassa tarkoitetut tuontikatot sekakomitealle.

PÖYTÄKIRJA N:o 1 tiettyihin tuotteisiin sovellettavasta järjestelmästä A-LIITE

Luettelo tariffikiintiöistä vuodelle 1974 Tanska, Norja, Yhdistynyt kuningaskunta

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

PÖYTÄKIRJA N:o 1 tiettyihin tuotteisiin sovellettavasta järjestelmästä B-LIITE

Luettelo tariffikiintiöistä vuodelle 1973

Irlanti

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

PÖYTÄKIRJA N:o 1 tiettyihin tuotteisiin sovellettavasta järjestelmästä C-LIITE

Vuoden 1973 tuontikattojen luettelo

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

PÖYTÄKIRJA N:o 1 tiettyihin tuotteisiin sovellettavasta järjestelmästä D-LIITE Luettelo 1

Yhteisön alkuperätuotteet, joiden tuontitullit poistetaan Suomessa asteittain 12 vuodessa

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

PÖYTÄKIRJA N:o 1 tiettyihin tuotteisiin sovellettavasta järjestelmästä D-LIITE Luettelo 2

Yhteisön alkuperätuotteet, joiden tuontitullit poistetaan Suomessa asteittain 8 vuodessa

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

PÖYTÄKIRJA N:o 1 tiettyihin tuotteisiin sovellettavasta järjestelmästä E-LIITE

Suomen vuoden 1974 tullittomat tariffikiintiöt Tanskalle, Norjalle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle (1000 Suomen markkaa)

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

PÖYTÄKIRJA N:o 1 tiettyihin tuotteisiin sovellettavasta järjestelmästä F-LIITE

Suomen vuoden 1973 tariffikiintiöt Yhteisölle sen alkuperäisessä kokoonpanossa ja Irlannille (tonneina)

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

PÖYTÄKIRJA N:o 1 tiettyihin tuotteisiin sovellettavasta järjestelmästä G-LIITE

Suomen vuoden 1974 tullittomat tariffikiintiöt Tanskalle, Norjalle ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

PÖYTÄKIRJA N:o 2 sellaisten erityisjärjestelyjen alaisista tuotteista, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon tuotteisiin sisältyvien maataloustuotteiden kustannuserot

1 artikla

Sopimus ei estä tämän pöytäkirjan liitteenä olevissa taulukoissa mainittuihin tavaroihin sisältyvien maataloustuotteiden kustannuserojen huomioonottamiseksi:

- kantamasta tuotaessa muuttuvaa maksuosaa tai arvioitua tasausmaksua tai soveltamasta sisäisiä toimenpiteitä hintaerojen korvaamiseksi;

- soveltamasta toimenpiteitä vietäessä.

2 artikla

1. Tämän pöytäkirjan liitteenä olevissa taulukoissa mainittujen tuotteiden perustullit ovat:

a) alkuperäisessä kokoonpanossaan olevassa Yhteisössä: tammikuun 1 päivänä 1972 tosiasiallisesti sovelletut tullit;

b) Tanskassa, Irlannissa, Norjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa:

i) EEC-asetukseen 1059/69 sisältyvien (tuotteiden osalta:

- Irlannissa toisaalta,

- Tanskassa, Norjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Euroopan vapaakauppaliiton perustamista koskevaan konventioon sisältymättömien tuotteiden osalta toisaalta: Euroopan yhteisöjen ja Tanskan kuningaskunnan, Irlannin, Norjan kuningaskunnan sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan välisessä konferenssissa tehdyn ja hyväksytyn "Liittymisehtoja ja sopimusten sopeuttamista koskevan pöytäkirjan" 47 artiklan mukaiset tullit; nämä perustullit ilmoitetaan sekakomitealle hyvissä ajoin ja joka tapauksessa ennen 2 kohdassa edellytettyä ensimmäistä alenousta;

ii) muiden tuotteiden osalta: tammikuun 1 päivänä 1972 tosiasiallisesti sovelletut tullit;

c) Suomessa: tämän pöytäkirjan liitteenä olevassa taulukossa II mainitut tullit.

2. Täten määriteltyjen perustullien ja tämän pöytäkirjan liitteenä olevien taulukkojen mukaisten, heinäkuun 1 päivänä 1977 sovellettavien tullien välinen erotus poistetaan asteittain 20 prosentin erissä seuraavan aikataulun mukaisesti:

huhtikuun 1 päivänä 1973
tammikuun 1 päivänä 1974
tammikuun 1 päivänä 1975
tammikuun 1 päivänä 1976
heinäkuun 1 päivänä 1977.

Kuitenkin, jos heinäkuun 1 päivänä 1977 sovellettava tulli on perustullia korkeampi, näiden tullien erotusta alennetaan 40 prosentilla tammikuun 1 päivänä 1974 ja uudestaan asteittain 20 prosentin erissä seuraavan aikataulun mukaisesti:

tammikuun 1 päivänä 1975
tammikuun 1 päivänä 1976
heinäkuun 1 päivänä 1977.

3. Sopimuksen 5 artiklan 3 kohdasta poiketen ja Euroopan yhteisöjen ja Tanskan kuningaskunnan, Irlannin, Norjan kuningaskunnan sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan välisessä konferenssissa tehdyn ja hyväksytyn "Liittymisehtoja ja sopimusten sopeuttamista koskevan pöytäkirjan" 39 artiklan 5 kohtaa koskevin soveltamisvaraumin, jotka Yhteisö tulee antamaan, sovelletaan 1 ja 2 kohtaa Yhdistyneen kuningaskunnan tullitariffin paljoustullien tai sekatullien paljoustulliosuuden kohdalla seuraavien tuotteiden osalta pyöristämällä ne neljänteen desimaaliin:

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

4.Tämän pöytäkirjan liitteenä olevassa taulukossa I mainittujen ja Yhdistyneen kuningaskunnan tullitariffin nimikkeisiin 19.03, 22.06 ja 35.01 B kuuluvien tuotteiden osalta Yhdistynyt kuningaskunta voi siirtää 2 kohdassa tarkoitetun ensimmäisen tullinalennuksen heinäkuun 1 päivään 1973 saakka.

3 artikla

1. Tätä pöytäkirjaa sovelletaan myös yhteisen tullitariffin alanimikkeeseen 22.09 C kuuluviin alkoholijuomiin, joita ei ole mainittu tämän pöytäkirjan liitteenä olevissa taulukoissa I ja II. Sekakomitea päättää näihin tuotteisiin sovellettavista tullinalennusmääräyksistä. Sovittaessa näistä määräyksistä, tai myöhemmässä vaiheessa, sekakomitea päättää Brysselin nimikkeistön ryhmiin 1-24 kuuluvien muiden tuotteiden, joita sopimuspuolten maatalousmääräykset eivät koske, mahdollisesta sisällyttämisestä tähän pöytäkirjaan.

2. Tällöin sekakomitea täydentää tarpeen mukaan pöytäkirjan n:o 3 liitteitä II ja III.

PÖYTÄKIRJA N:o 2 sellaisten erityisjärjestelyjen alaisista tuotteista, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon tuotteisiin sisältyvien maataloustuotteiden kustannuserot I TAULUKKO

Euroopan talousyhteisö

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

PÖYTÄKIRJA N:o 2 sellaisten erityisjärjestelyjen alaisista tuotteista, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon tuotteisiin sisältyvien maataloustuotteiden kustannuserot II TAULUKKO

Suomi

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

PÖYTÄKIRJA N:o 3 "Alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista

I OSA

"Alkuperätuotteet"-käsitteen määrittely

1 artikla

Sopimusta sovellettaessa ja tämän pöytäkirjan 2 ja 3 artiklan määräyksiä rajoittamatta katsotaan:

1. Yhteisön alkuperätuotteiksi,

a) kokonaan Yhteisössä tuotetut tuotteet,

b) tuotteet, jotka on tuotettu Yhteisössä ja joiden valmistukseen on käytetty muita kuin a-kohdassa mainittuja tuotteita, edellyttäen että sanottuja tuotteita on riittävässä määrin valmistettu tai käsitelty 5 artiklan tarkoittamalla tavalla. Tämä ehto ei kuitenkaan koske tuotteita, jotka ovat tämän pöytäkirjan tarkoittamassa mielessä Suomen alkuperätuotteita;

2. Suomen alkuperätuotteiksi,

a) kokonaan Suomessa tuotetut tuotteet,

b) tuotteet, jotka on tuotettu Suomessa ja joiden valmistukseen on käytetty muita kuin a-kohdassa mainittuja tuotteita, edellyttäen että sanottuja tuotteita on riittävässä määrin valmistettu tai käsitelty 5 artiklan tarkoittamaila tavalla. Tämä ehto ei kuitenkaan koske tuotteita, jotka ovat tämän pöytäkirjan tarkoittamassa mielessä Yhteisön alkuperätuotteita.

C-luettelossa mainitut tuotteet jätetään väliaikaisesti tämän pöytäkirjan soveltamisen ulkopuolelle.

2 artikla

1. Sikäli kuin toisaalta Yhteisön tai Suomen ja toisaalta Itävallan, Islannin, Portugalin, Ruotsin ja Sveitsin välisestä kaupasta samoin kuin näistä viidestä maasta joidenkin välisestä kaupasta määrätään sopimuksin, joissa on samanlaisia määräyksiä kuin tässä pöytäkirjassa, katsotaan samoin:

A. Yhteisön alkuperätuotteiksi sellaiset 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tuotteet, joita, sen jälkeen kun ne on viety Yhteisöstä, ei ole laisinkaan valmistettu tai käsitelty missään mainituista viidestä maasta tai joita ei ole valmistettu tai käsitelty niissä siinä määrin, että niistä tulisi jonkin tällaisen maan alkuperätuotteita tämän pöytäkirjan 1 artiklan 1 b- tai 2 b-kohdan määräyksiä vastaavien määräysten nojalla, jotka sisältyvät edellä mainittuihin sopimuksiin, ja edellyttäen että:

a) tässä valmistuksessa tai käsittelyssä on käytetty pelkästään näistä viidestä maasta minkä tahansa, Yhteisön tai Suomen alkuperätuotteita;

b) kun 5 artiklassa mainituissa A- ja B-luettelossa prosenttisäännöllä rajoitetaan, kuinka suuri osa arvosta saa tietyin ehdoin olla ei-alkuperätuotteita, arvonlisäys on saavutettu noudattaen jokaisessa näistä maista prosenttisääntöjä sekä muita näissä luetteloissa olevia sääntöjä ilman maasta toiseen tapahtuvan yhdistämisen mahdollisuutta;

B. Suomen alkuperätuotteiksi sellaiset 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tuotteet, joita, sen jälkeen kun ne on viety Suomesta, ei ole laisinkaan valmistettu tai käsitelty missään näistä viidestä maasta tai joita ei ole valmistettu tai käsitelty niissä siinä määrin, että niistä tulisi jonkin tällaisen maan alkuperätuotteita tämän pöytäkirjan 1 artiklan 1 b- tai 2 b-kohdan määräyksiä vastaavien määräysten nojalla, jotka sisältyvät edellä mainittuihin sopimuksiin, ja edellyttäen että:

a) tässä valmistuksessa tai käsittelyssä on käytetty pelkästään näistä viidestä maasta minkä tahansa, Yhteisön tai Suomen alkuperätuotteita;

b) kun 5 artiklassa mainituissa A- ja B-luettelossa prosenttisäännöllä rajoitetaan, kuinka suuri osa arvosta saa tietyin ehdoin olla ei-alkuperätuotteita, arvonlisäys on saavutettu noudattaen jokaisessa näistä maista prosenttisääntöjä sekä muita näissä luetteloissa olevia sääntöjä ilman maasta toiseen tapahtuvan yhdistämisen mahdollisuutta.

2. Edellä olevien 1. Aa- ja 1. Ba-kohdan määräyksiä sovellettaessa ei se seikka, että muita kuin sanotuissa kohdissa tarkoitettuja tuotteita on käytetty yhteensä enintään 5 % valmiiden joko Yhteisöön tai Suomeen tuotujen tuotteiden arvosta, vaikuta viimeksi mainittujen tuotteiden alkuperän määrittelyyn, edellyttäen että näin käytetyt tuotteet eivät olisi riistäneet alkuaan Yhteisöstä tai Suomesta viedyiltä tuotteilta niiden alkuperäluonnetta, jos niitä olisi käytetty siellä valmistukseen.

3. Edellä 1. Ab-, 1. Bb- ja 2-kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa mitään ei-alkuperätuotetta ei saa käyttää vain niin valmistettuna tai käsiteltynä, kuin 5 artiklan 3 kohdassa määrätään.

3 artikla

Artiklan 2 määräyksistä poiketen ja edellyttäen, että kaikki mainitun artiklan ehdot on kuitenkin täytetty, valmiit tuotteet pysyvät edelleen Yhteisön tai vastaavasti Suomen alkuperätuotteina vain mikäli valmistukseen käytettyjen Yhteisön tai Suomen alkuperätuotteiden arvo on valmiiden tuotteiden arvosta prosentuaalisesti suurin. Mikäli näin ei ole, näiden viimeksi mainittujen tuotteiden katsotaan olevan sen maan alkuperätuotteita, jossa saavutettu arvonlisäys on niiden arvosta prosentuaalisesti suurin.

4 artikla

Seuraavia tuotteita pidetään 1 artiklan 1 a- ja 2 a-kohdan tarkoittamassa mielessä joko Yhteisössä tai Suomessa "kokonaan tuotettuina":

a) niiden maaperästä tai niiden merenpohjasta saadut kivennäistuotteet;

b) siellä korjatut kasvituotteet;

c) siellä syntyneet ja kasvatetut elävät eläimet

d) siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saadut tuotteet;

e) siellä metsästämällä tai kalastamalla saadut tuotteet;

f) niiden alusten merestä pyydystämät merikalastus- ja muut tuotteet;

g) niiden tehdasaluksilla yksinomaan f-kohdassa mainituista tuotteista valmistetut tuotteet;

h) siellä kerätyt ainoastaan raaka-aineiksi soveltuvat käytetyt tavarat;

i) siellä suoritetuista valmistustoiminnoista syntyneet jätteet;

j) siellä yksinomaan kohdissa a - i mainituista tuotteista valmistetut tavarat.

5 artikla

1. Sovellettaessa 1 artiklan 1 b- ja 2 b-kohtaa katsotaan riittäväksi:

a) valmistus tai käsittely, jonka seurauksena tuotetut tavarat siirtyvät toiseen tariffinimikkeeseen kuin se, jota sovelletaan kuhunkin valmistukseen tai käsittelyyn käytetyistä tuotteista, lukuun ottamatta kuitenkaan A-luettelossa mainittuja valmistus- ja käsittelymenetelmiä, joihin sovelletaan tämän luettelon erityismääräyksiä;

b) B-luettelossa mainitut valmistus- ja käsittelymenetelmät.

Tariffin osilla, ryhmillä ja nimikkeillä tarkoitetaan Brysselin nimikkeistössä tavaroiden sijoittelussa tullitariffien nimikkeisiin käytettäviä osia, ryhmiä ja nimikkeitä.

2. Silloin kun jonkin valmiin tuotteen osalta A-luettelossa ja B-luettelossa prosenttisäännöllä rajoitetaan valmistuksessa käytettäviksi sallittujen tuotteiden arvo, näiden tuotteiden kokonaisarvo - riippumatta siitä onko niiden tariffinimike muuttunut valmistuksen, käsittelyn tai kokoamisen kuluessa kummassakin luettelossa säädettyjen rajojen ja ehtojen puitteissa - ei saa suhteessa valmiin tuotteen arvoon ylittää näissä kahdessa luettelossa säädettyä määrää, jos määrä on kummassakin sama, tai korkeampaa määristä, jos ne ovat erilaiset.

3. Sovellettaessa 1 artiklan 1 b- ja 2 b- kohtaa katsotaan seuraavat valmistus- ja käsittelytavat aina riittämättömiksi tekemään tavaroista alkuperätuotteita riippumatta siitä, onko nimike muuttunut vai ei:

a) käsittelyt, joiden tarkoituksena on taata tavaroiden kunnon säilyminen kuljetuksen ja varastoinnin aikana (tuuletus, ripustaminen, kuivaaminen, jäähdyttäminen, suolaveteen, rikkihapokkeeseen tai muuhun liuokseen upottaminen, turmeltuneiden osien poistaminen ja niiden kaltaiset toimenpiteet);

b) pelkkä pölynpoisto, seulominen, lajittelu, laatuluokittelu, yhteensovittaminen (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi), peseminen, maalaaminen, paloittelu;

c) i) uudelleen pakkaaminen ja kollien jakaminen tai yhdistäminen;

ii) pelkkä pullotus, pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, kartongille, laudoille jne. kiinnittäminen ja kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoimenpiteet;

d) merkkien, nimilappujen ja muiden niiden kaltaisten tunnusmerkkien kiinnittäminen tuotteisiin tai niiden pakkauksiin;

e) erilaistenkin tuotteiden pelkkä sekoittaminen, mikäli yksi tai useammat seoksen aineosista eivät vastaa tässä pöytäkirjassa määrättyjä ehtoja, jotta niitä voitaisiin pitää Yhteisön tai Suomen alkuperätuotteina;

f) tavaroiden osien pelkkä yhdistäminen kokonaiseksi tavaraksi;

g) kahden tai useamman edellä a - f kohdassa mainitun toimenpiteen suorittaminen;

h) eläinten teurastus.

6 artikla

1. Milloin 5 artiklassa mainituissa A- ja B-luettelossa määrätään, että Yhteisössä tai Suomessa tuotettujen tavaroiden katsotaan olevan niiden alkuperätuotteita vain sillä ehdolla, että valmistuksessa tai käsittelyssä käytettyjen tuotteiden arvo ei ylitä määrättyä prosenttilukua tuotettujen tavaroiden arvosta, tämän prosenttiluvun määrittämisessä huomioon otettavat arvot ovat:

- toisaalta,

tuoduiksi osoitettujen tuotteiden osalta: niiden tullausarvo maahantuontihetkellä;

epämääräistä alkuperää olevien tuotteiden osalta: ensimmäinen todettavissa oleva näistä tuotteista sen sopimuspuolen alueella maksettu hinta, jossa valmistus tapahtuu;

- toisaalta

valmiiden tavaroiden hinta vapaasti tehtaalla, josta vähennetään vietäessä palautetut tai palautettavat sisäiset verot.

Tämä artikla koskee myös 2 ja 3 artiklan soveltamista.

2. Sovellettaessa 2 ja 3 artiklaa saavutetulla arvonlisäyksellä ymmärretään eroa toisaalta valmiiden tavaroiden vapaasti tehtaalla -hinnan, josta on vähennetty kyseisestä maasta tai Yhteisöstä vietäessä palautetut tai palautettavat sisäiset verot, ja toisaalta kaikkien tähän maahan tai Yhteisöön tuotujen ja siellä valmistukseen käytettyjen tuotteiden tullausarvon välillä.

7 artikla

Yhden lähetyksen muodostavien Suomen tai Yhteisön alkuperätuotteiden kuljetus voi tapahtua muiden kuin Yhteisön, Suomen, Itävallan, Islannin, Portugalin, Ruotsin tai Sveitsin alueiden kautta, tarvittaessa uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden näillä alueilla, mikäli viimeksi mainittujen alueiden kautta tapahtuva kuljetus on oikeutettua maantieteellisin perustein ja mikäli tavarat ovat pysyneet kauttakulkumaan tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa ja ne eivät ole siellä tulleet myyntiin eikä kulutukseen ja niille ei ole siellä suoritettu muita toimenpiteitä kuin mahdollisesti purkaus tai jälleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet.

II OSA

Hallinnollisen yhteistyön muodot

8 artikla

1. Alkuperätuotteet tämän pöytäkirjan 1 artiklan tarkoittamassa mielessä saavat Yhteisöön tai Suomeen tuotaessa sopimuksen määräyksissä määrätyt etuudet, kun niistä esitetään Suomen tai Yhteisön jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antama tämän pöytäkirjan V liitteessä olevan mallin mukainen tavaratodistus A.SF.1.

2. Sovellettaessa 2 ja tarvittaessa 3 artiklaa käytetään tämän pöytäkirjan VI liitteessä olevan mallin mukaisia tavaratodistuksia A.W.1. Niitä antavat kunkin sellaisen maan tulliviranomaiset, jossa tavaroita on joko säilytetty, ennen kuin ne on jälleenviety samassa tilassa, tai jossa niitä on valmistettu tai käsitelty 2 artiklassa tarkoitetulla tavalla, kun esitetään aikaisemmin annetut tavaratodistukset.

3. Jotta tulliviranomaiset voisivat varmistua olosuhteista, joissa tavaroita on säilytetty kunkin asianomaisen maan alueella silloin kun niitä ei ole pantu tullivarastoon ja kun ne on jälleenvietävä samassa tilassa, näiden viranomaisten on tavaranhaltijan pyynnöstä tehtävä merkintä aikaisemmin annettuihin ja tavaroiden tuonnin yhteydessä esitettyihin tavaratodistuksiin asianmukaisesti tuontihetkellä ja myöhemmin kerran kuudessa kuukaudessa.

4. Suomen tai Yhteisön jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat valtuutettuja antamaan 2 artiklassa tarkoitetuissa sopimuksissa mainittuja tavaratodistuksia näissä sopimuksissa määrätyin ehdoin ja edellyttäen, että todistuksissa mainitut tuotteet ovat Suomen tai Yhteisön alueella. Käytettävän todistuksen malli on tämän pöytäkirjan VI liitteessä.

5. Kun tässä pöytäkirjassa käytetään sanoja "tavaratodistus" tai "tavaratodistukset" nimenomaan mainitsematta, onko kysymys 1 kohdassa mainitun mallin mukaisesta todistuksesta vai 2 kohdassa mainitun mallin mukaisesta todistuksesta, määräyksiä sovelletaan erotuksetta molempiin todistuslajeihin.

9 artikla

Tavaratodistus annetaan vain viejän kirjallisesta hakemuksesta, joka on laadittava tähän tarkoitukseen määrätylle lomakkeelle.

10 artikla

1. Viejävaltion tulliviranomaiset antavat tavaratodistuksen silloin kun siinä mainitut tavarat viedään maasta. Se annetaan viejän käytettäväksi heti kun tosiasiallinen vienti on tapahtunut tai varmistettu.

Poikkeuksellisesti tavaratodistus voidaan antaa myös siinä mainittujen tavaroiden viennin jälkeen, silloin kun sitä ei ole annettu vientihetkellä erehdysten, tahattomien laiminlyöntien tai erityisolosuhteiden vuoksi. Tällaisessa tapauksessa todistukseen on tehtävä erityismerkintä olosuhteista, joissa se on annettu.

Tavaratodistus voidaan antaa vain jos sen voidaan katsoa olevan sopimuksessa määrätyn etuuskohtelun soveltamiseen oikeuttava todistus.

2. Tavaratodistuksissa, jotka laaditaan 8 artiklan 2 ja 4 kohdassa määrätyin ehdoin, tulee viitata aikaisemmin annettuun todistukseen tai todistuksiin, jonka tai joiden nojalla uudet todistukset annetaan.

3. Tavaratodistushakemukset sekä 2 kohdassa tarkoitetut todistukset, joiden nojalla uudet todistukset annetaan, tulee viejämaan tulliviranomaisten säilyttää vähintään kahden vuoden ajan.

11 artikla

1. Tavaratodistus on esitettävä neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona viejävaltion tulliviranomainen on sen antanut, sen tuojavaltion tullitoimipaikassa, jossa tavarat ilmoitetaan tulliselvitettäviksi.

2. Tavaratodistukset, jotka esitetään tuojavaltion tulliviranomaisille 1 kohdassa mainitun esittämismääräajan päätyttyä, voidaan hyväksyä etuuskohtelua sovellettaessa, kun määräajan noudattamatta jättäminen johtuu ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisista olosuhteista.

Näiden tapausten lisäksi tuojavaltion tulliviranomaiset voivat hyväksyä todistukset, kun tavarat on esitetty niille ennen mainitun määräajan päättymistä.

3. Riippumatta siitä, onko tavaratodistuksiin tehty merkintä 8 artiklan 3 kohdan määräysten mukaisesti, tuojavaltion tulliviranomaiset säilyttävät ne tässä valtiossa voimassa olevien säädösten mukaisesti.

12 artikla

Tavaratodistus laaditaan tapauksesta riippuen tämän pöytäkirjan V tai VI liitteessä olevan mallin mukaiselle lomakkeelle. Se laaditaan jollakin niistä kielistä, joilla Yhteisön ja Suomen välinen sopimus on tehty, tai ruotsin kielellä, ja viejävaltion sisäisen lainsäädännön määräysten mukaisesti. Jos se laaditaan käsin, se on täytettävä musteella ja painokirjaimin.

Todistuksen koon tulee olla 210 X 297 mm. Käytettävän paperin tulee olla valkoista, hiokkeetonta, liimakäsiteltyä kirjoituspaperia, jonka paino on vähintään 25 gr/m2. Siinä tulee olla vihreä painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee kaikki mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehdyt väärennykset silmin havaittaviksi.

Yhteisön jäsenvaltiot ja Suomi voivat pidättää itselleen todistusten painatusoikeuden tai antaa sen hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Viimeksi mainitussa tapauksessa jokaisessa todistuksessa on oltava merkintä tästä hyväksymisestä. Jokaisessa todistuksessa on oltava kirjapainon nimi ja osoite, tai merkki, josta tämä voidaan tunnistaa. Siinä tulee myös olla sarjanumero, jonka avulla se voidaan yksilöidä.

13 artikla

Tuojavaltiossa tavaratodistus esitetään tulliviranomaisille tämän valtion säädösten määräämässä järjestyksessä. Mainitut viranomaiset voivat vaatia siitä käännöksen. Ne voivat lisäksi vaatia, että tuontitavarailmoitusta täydennetään maahantuojan vakuutuksella siitä, että tavarat täyttävät sopimuksen soveltamiseksi vaadittavat ehdot.

14 artikla

1. Yhteisö ja Suomi myöntävät vaatimatta tavaratodistuksen esittämistä sopimuksen määräysten mukaan alkuperätuotteille kuuluvat etuudet yksityishenkilöille pikkulähetyksinä tuleville tai matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyville tavaroille, sikäli kuin on kysymys muusta kuin kaupallisesta tuonnista, ja kun tavaroiden ilmoitetaan täyttävän näiden määräysten soveltamiseksi asetetut ehdot ja mikäli ei ole mitään syytä epäillä tämän ilmoituksen oikeellisuutta.

2. Tuontia, joka on satunnaista ja käsittää ainoastaan vastaanottajien tai matkustajien henkilökohtaiseen tai perheen käyttöön tulevia tavaroita, ei pidetä kaupallisena, jos näiden tavaroiden luonteella ja määrällä ei osoittaudu olevan kaupallista tarkoitusta. Lisäksi näiden tavaroiden kokonaisarvo ei pikkulähetysten osalta saa ylittää 60 laskentayksikköä ja matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvien tavaroiden osalta 200 laskentayksikköä.

3. Laskentayksikön (L.Y.) arvo on 0,88867088 g hienoa kultaa. Mikäli laskentayksikköä muutetaan, sopimuspuolet ottavat yhteyttä sekakomiteatasolla sen uuden kulta-arvon määrittämiseksi.

15 artikla

1. Tavaroihin, jotka on lähetetty Yhteisöstä tai Suomesta muussa kuin 2 artiklassa mainituissa maissa pidettävään näyttelyyn ja jotka myydään näyttelyn jälkeen Suomeen tai Yhteisöön tuotaviksi, myönnetään maahan tuotaessa sopimuksen määräysten mukaiset etuudet, edellyttäen että ne täyttävät tämän pöytäkirjan ehdot niin että niitä voidaan pitää Yhteisön tai Suomen alkuperätuotteina ja sikäli kuin todistetaan tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla:

a) että viejä on lähettänyt nämä tavarat Yhteisön tai Suomen alueelta näyttelymaahan ja pitänyt niitä siellä näytteillä;

b) että mainittu viejä on myynyt tai luovuttanut nämä tavarat Suomessa tai Yhteisössä olevalle vastaanottajalle;

c) että tavarat on lähetetty näyttelyn aikana tai välittömästi sen jälkeen Suomeen tai Yhteisöön siinä tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyyn;

d) että sen jälkeen kun tavarat on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.

2. Tavaratodistus tulee esittää normaalissa järjestyksessä tulliviranomaisille. Siinä on mainittava näyttelyn nimi ja osoite. Tavaroiden luonteesta ja olosuhteista, joissa niitä on pidetty näytteillä, voidaan tarvittaessa vaatia kirjallinen lisäselvitys.

3. Kohtaa 1 sovelletaan kaikkiin kaupan, teollisuuden, maatalouden ja käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joissa tavarat näyttelyn aikana pysyvät tullivalvonnan alaisina, sellaisia tilaisuuksia lukuun ottamatta, jotka on järjestetty kaupoissa tai liiketiloissa yksityisiin tarkoituksiin ulkomaisten tavaroiden myymiseksi.

16 artikla

Taatakseen tämän osan oikean soveltamisen Yhteisön jäsenvaltiot ja Suomi avustavat toisiaan tullihallintojensa välityksellä tavaratodistusten aitouden ja oikeellisuuden tarkistamisessa, 8 artiklan 4 kohdan nojalla annetut tavaratodistukset mukaan luettuina.

Sekakomitealla on oikeus tehdä tarvittavat päätökset, jotta hallinnollisen yhteistyön muotoja voitaisiin ajallaan soveltaa Yhteisössä ja Suomessa.

17 artikla

Rangaistus- ja muita seuraamuksia sovelletaan kaikkiin niihin henkilöihin, jotka laativat tai laadituttavat vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tavaralle etuuskohteluun oikeuttavan tavaratodistuksen.

III OSA

Loppumääräykset

18 artikla

Yhteisö ja Suomi ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta tavaratodistuksia voidaan esittää tämän pöytäkirjan 13 artiklan mukaisesti 1 päivästä huhtikuuta 1973 lähtien.

19 artikla

Yhteisö ja Suomi ryhtyvät omalta osaltaan tämän pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

20 artikla

Selventävät huomautukset, A-, B- ja C- luettelo sekä tavaratodistusmallit muodostavat tämän pöytäkirjan erottamattoman osan.

21 artikla

Tavaroille, jotka täyttävät I osan ehdot ja jotka 1 päivänä huhtikuuta 1973 ovat joko matkalla Yhteisöön tai Suomeen tahi Yhteisössä tai Suomessa väliaikaisesti varastoituina, tullivarastoissa tai vapaavyöhykkeillä, voidaan myöntää sopimuksen määräysten mukaiset etuudet, edellyttäen että neljän kuukauden kuluessa mainitusta päivästä lukien tuontivaltion tulliviranomaisille esitetään vientivaltion asianomaisten viranomaisten jälkikäteen antama tavaratodistus sekä kuljetusolosuhteet todistavat asiakirjat.

22 artikla

Sopimuspuolet sitoutuvat ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta tavaratodistukset, joita Yhteisön jäsenvaltioiden ja Suomen tulliviranomaiset ovat oikeutetut antamaan 2 artiklassa mainittuja sopimuksia sovellettaessa, annetaan näissä sopimuksissa määrätyin ehdoin. Ne sitoutuvat myös varmistamaan tähän tarvittavan hallinnollisen yhteistyön, erityisesti 2 artiklassa mainittujen sopimusten puitteissa vaihdettavien tavaroiden kuljetuksen ja säilytyksen valvomiseksi.

23 artikla

1. Rajoittamatta 2 pöytäkirjan 1 artiklan määräyksiä, ei sellaisille valmistukseen käytetyille tuotteille, jotka eivät ole Yhteisön, Suomen tai tämän pöytäkirjan 2 artiklassa mainittujen maiden alkuperätuotteita, voida hakea tullinpalautusta eikä saada tullihelpotusta missään muodossa siitä päivästä lukien, josta lähtien vastaavanlaisten alkuperätuotteiden tulli on Yhteisössä ja Suomessa alennettu 40 prosenttiin perustulleista.

2. Rajoittamatta 2 pöytäkirjan 1 artiklan määräyksiä, kun Tanskan, Norjan tai Yhdistyneen kuningaskunnan tulliviranomaiset antavat tavaratodistuksen, jotta Suomessa myönnettäisiin Suomessa voimassa olevat ja sopimuksen 3 artiklan 1 kohdassa mainitut tullietuudet, Tanskaan, Norjaan tai Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tuoduille ja siellä valmistukseen käytetyille tuotteille ei voida näissä kolmessa viimeksi mainitussa maassa hakea tullinpalautusta tai saada tullihelpotusta missään muodossa, paitsi jos on kysymys tämän pöytäkirjan 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tuotteista.

3. Rajoittamatta 2 pöytäkirjan 1 artiklan määräyksiä, kun Suomen tulliviranomaiset antavat tavaratodistuksen, jotta Tanskassa, Norjassa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa myönnettäisiin näissä kolmessa maassa voimassa olevat ja sopimuksen 3 artiklan 1 kohdassa mainitut tullietuudet, Suomeen tuoduille ja siellä valmistukseen käytetyille tuotteille ei voida Suomessa hakea tullinpalautusta tai saada tullihelpotusta missään muodossa, paitsi jos on kysymys tämän pöytäkirjan 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tuotteista.

4. Tässä artiklassa tai seuraavissa artikloissa "tullilla" tarkoitetaan myös vaikutukseltaan vastaavia veroja.

24 artikla

1. Tavaratodistuksissa mainitaan tarvittaessa, että niiden tarkoittamat tavarat ovat saaneet alkuperätuotteen luonteen ja että niiden koko jatkovalmistus on tapahtunut yksinomaan Suomessa tai Tanskassa, Norjassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai tämän pöytäkirjan 2 artiklassa mainituissa viidessä muussa maassa, siihen päivään saakka, josta lähtien mainittuihin tuotteisiin sovellettava tulli on poistettu toisaalta Yhteisön alkuperäisessä kokoonpanossaan ja Irlannin ja toisaalta Suomen välillä.

2. Muissa tapauksissa niissä ilmoitetaan tarvittaessa myös jokaisella seuraavista alueista saatu arvonlisäys:

- Yhteisö alkuperäisessä kokoonpanossaan,

- Irlanti,

- Tanska, Norja, Yhdistynyt kuningaskunta,

- Suomi,

- jokainen tämän pöytäkirjan 2 artiklassa mainituista viidestä maasta.

25 artikla

1. Tuonnissa Suomeen tai Tanskaan, Norjaan tai Yhdistyneeseen kuningaskuntaan voidaan Suomessa tai näissä kolmessa maassa voimassa olevat ja sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaiset tullietuudet myöntää ainoastaan sellaisille tuotteille, joista annetusta tavaratodistuksesta käy ilmi, että ne ovat saaneet alkuperä. tuotteen luonteen ja että niiden koko jatkovalmistus on tapahtunut yksinomaan Suomessa tai kolmessa edellä mainitussa maassa tahi tämän pöytäkirjan 2 artiklassa mainituissa viidessä muussa maassa.

2. Muissa kuin 1 kohdassa mainituissa tapauksissa voi toisaalta Suomi ja toisaalta Yhteisö ryhtyä siirtymäaikana toimenpiteisiin, jotta sopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa määrättyjä tulleja ei kannettaisi niitä Suomen tai Yhteisön alkuperätuotteita vastaavasta arvosta, joita on käytetty muiden tämän pöytäkirjan ehdot täyttävien ja myöhemmin Suomeen tai Yhteisöön tuotavien tuotteiden valmistukseen.

26 artikla

Sopimuspuolet ryhtyvät niihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen sovittaessa Itävallan, Islannin, Portugalin, Ruotsin ja Sveitsin kanssa järjestelyistä tämän pöytäkirjan soveltamisen varmistamiseksi.

27 artikla

1. Sovellettaessa tämän pöytäkirjan 2 artiklan 1. A- kohtaa, jokaista tuotetta, joka on mainitussa artiklassa tarkoitetuista viidestä maasta jonkin alkuperätuote, kohdellaan ei-alkuperätuotteena sinä aikana tai niinä aikoina, jolloin Suomi soveltaa tähän tuotteeseen ja kyseiseen maahan nähden kolmansien maiden tullia tai vastaavanlaista suojatoimenpidettä Suomen ja edellä mainitussa artiklassa tarkoitetun viiden maan välistä kaupankäyntiä koskevien määräysten nojalla.

2. Sovellettaessa tämän pöytäkirjan 2 artiklan 1. B-kohtaa, jokaista tuotetta, joka on mainitussa artiklassa tarkoitetuista viidestä maasta jonkin alkuperätuote, kohdellaan ei-alkuperätuotteena sinä aikana tai niinä aikoina, jolloin Yhteisö soveltaa tähän tuotteeseen ja kyseiseen maahan nähden kolmansien maiden tullia tämän maan kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla.

28 artikla

Sekakomitea voi päättää tämän pöytäkirjan I osan 5 artiklan 3 kohdan, II osan, III osan 23, 24 ja 25 artiklan sekä I, II, III, V ja VI liitteen määräysten muuttamisesta. Sillä on erityisesti valta määrätä tarpeellisista toimenpiteistä niiden saattamiseksi tiettyjen tavaroiden tai tiettyjen kuljetustapojen erityisvaatimuksia vastaaviksi.

PÖYTÄKIRJA N:o 3 "Alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista I LIITE SELVENTÄVÄT HUOMAUTUKSET

1 huomautus - 1 artiklaan

Sanonta "Yhteisö" tai "Suomi" käsittää myös Yhteisön jäsenvaltioiden tai Suomen aluevedet.

Aavalla merellä toimivien alusten, mukaanlukien "tehdasalukset", joissa niiden kalastamat tuotteet valmistetaan tai käsitellään, katsotaan olevan sen valtion aluetta, johon ne kuuluvat, edellyttäen että ne täyttävät 5. selventävässä huomautuksessa esitetyt ehdot.

2 huomautus - 1, 2 ja 3 artiklaan

Ratkaistaessa onko tavara Yhteisön tai Suomen tai jonkin 2 artiklassa mainitun maan alkuperää, ei tutkita, ovatko tavaran valmistuksessa käytetyt energiatuotteet, laitteistot, koneet ja työkalut kolmansien maiden alkuperää vai eivät.

3 huomautus - 2 ja 5 artiklaan

Sovellettaessa 2 artiklan 1. A b- ja 1. B b-kohdan määräyksiä on saavutetun arvonlisäyksen osalta noudatettava prosenttisääntöä A- ja B-luettelon erityismääräysten mukaisesti. Kun valmis tuote on mainittu A-luettelossa, prosenttisääntö on siten mahdollisesti käytetyn ei-alkuperätuotteen osalta nimikkeenmuutoksen ohella vaadittava lisäperuste. Samoin sovelletaan jokaisessa maassa saavutetun arvonlisäyksen osalta määräyksiä, joiden mukaan A- ja B-luettelossa saman tuotteen osalta määrättyjä prosenttimääriä ei voida laskea yhteen.

4 huomautus - 1, 2 ja 3 artiklaan

Pakkausten ja niiden sisältämien tavaroiden katsotaan muodostavan yhden kokonaisuuden. Tätä määräystä ei kuitenkaan sovelleta pakkauksiin, jotka eivät ole pakatulle tuotteelle tavanomaisia ja joilla pakkaustehtävästään riippumatta on oma pysyvä itsenäinen käyttöarvonsa.

5 huomautus - 4 artiklan f-kohtaan

Sanonta "niiden alukset" tarkoittaa vain aluksia:

- jotka on rekisteröity Yhteisön jäsenvaltiossa tai Suomessa;

- jotka purjehtivat Yhteisön jäsenvaltion tai Suomen lipun alla;

- jotka ainakin puoleksi ovat Yhteisön jäsenvaltioiden tai Suomen kansalaisten tai sellaisen yhtiön omistuksessa, jonka pääkonttori sijaitsee jossakin näistä valtioista ja jonka toimitusjohtaja tai -johtajat, johtokunnan tai hallintoneuvoston puheenjohtaja ja näiden elinten jäsenten enemmistö ovat Yhteisön jäsenvaltioiden tai Suomen kansalaisia ja lisäksi jonka pääomasta - kysymyksen ollessa henkilö- tai rajoitetuin vastuin toimivasta yhtiöstä - ainakin puolet kuuluu näille valtioille, näiden valtioiden julkisille yhteisöille tai kansalaisille;

- joiden päällystö on kokonaisuudessaan Yhteisön jäsenvaltioiden tai Suomen kansalaisia;

- jonka miehistöstä vähintään 75 % on Yhteisön jäsenvaltioiden tai Suomen kansalaisia.

6 huomautus - 6 artiklaan

"Vapaasti tehtaalla -hinnalla" tarkoitetaan sille valmistajalle, jonka yrityksessä viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, maksettavaa hintaa, kaikkien valmistuksessa käytettyjen tuotteiden arvo mukaan luettuna.

"Tullausarvolla" tarkoitetaan Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 1950 allekirjoitetun tavaroiden tullausarvoa koskevan yleissopimuksen mukaista tullausarvoa.

7 huomautus - 8 artiklaan

Tulliviranomaiset, jotka tekevät merkintöjä tavaratodistuksiin 8 artiklan 3 kohdan määräysten nojalla, voivat suorittaa tavaroiden tarkistuksen kyseisessä valtiossa voimassa olevien säädösten mukaisesti.

8 huomautus - 10 artiklaan

Kun tavaratodistus koskee alunperin Yhteisön jäsenvaltiosta tai Suomesta tuotuja tuotteita, jotka jälleenviedään samassa tilassa, jälleenvientivaltion antamissa uusissa todistuksissa tulee 24 artiklan määräyksistä riippumatta ehdottomasti mainita valtio, jossa ensimmäinen todistus on annettu. Kun on kysymys tavaroista, joita ei ole pantu tullivarastoon, todistuksista tulee myös käydä ilmi, että 8 artiklan 3 kohdassa määrätyt merkinnät on tehty asianmukaisesti.

9 huomautus - 16 ja 22 artiklaan

Kun tavaratodistus on annettu 8 artiklan 2 tai 4 kohdan määräysten mukaisesti ja Se koskee samassa tilassa jälleenvietyjä tavaroita, määrämaan tulliviranomaisten tulee voida hallinnollisen yhteistyön puitteissa saada jäljennös aikaisemmin annetusta tavaroita koskevasta todistuksesta (tai todistuksista).

10 huomautus - 23 ja 25 artiklaan

"Voimassa olevilla tullimääräyksillä" tarkoitetaan Tanskassa, Norjassa tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa tai Suomessa 25 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin 1 päivänä tammikuuta 1973 sovellettavaa tullia tai tullia, jota sopimuksen määräysten mukaisesti myöhemmin sovelletaan mainittuihin tuotteisiin, kun tämä tulli on alhaisempi kuin muihin Yhteisön tai Suomen alkuperätuotteisiin sovellettava tulli.

11 huomautus - 23 artiklaan

"Tullinpalautuksella tai tullihelpotuksella missä muodossa tahansa" tarkoitetaan kaikkia valmistukseen käytettyihin tuotteisiin sovellettavien tullien täydellistä tai osittaista takaisin maksamista tai perimättä jättämistä koskevia määräyksiä, edellyttäen että ne nimenomaisesti tai tosiasiallisesti sallivat tällaisen takaisinmaksun tai perimättäjätön siinä tapauksessa, että mainituista tuotteista valmistetut tavarat viedään maasta, mutta ei siinä tapauksessa, että ne on tarkoitettu kotimaiseen kulutukseen.

12 huomautus - 24 ja 25 artiklaan

24 artiklan 1 kohta ja 25 artiklan 1 kohta merkitsevät etenkin:

- että 1 artiklan 2 b-kohdan viimeisen virkkeen määräyksiä ei ole sovellettu alkuperäisessä kokoonpanossaan olevan Yhteisön sekä Irlannin tuotteisiin, joita on Suomessa käytetty valmistukseen;

- että tätä virkettä "vastaavia 2 artiklassa tarkoitetuissa sopimuksissa olevia määräyksiä ei mahdollisesti ole sovellettu alkuperäisessä kokoonpanossaan olevan Yhteisön sekä Irlannin tuotteisiin, joita on jokaisessa näistä viidestä maasta käytetty valmistukseen.

13 huomautus 25 artiklaan

Kun alkuperätuotteita, jotka eivät täytä 25 artiklan 1 kohdassa olevia ehtoja, tuodaan Tanskaan, Norjaan tai Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, sopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa määrättyjen tullinalennusten perustana oleva tulli on tuontimaan kolmansiin maihin 1 päivänä tammikuuta 1972 tosiasiallisesti soveltama tulli.

PÖYTÄKIRJA N:o 3 "Alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista II LIITE A-LUETTELO

Luettelo valmistus- ja käsittelymenetelmistä, joiden seurauksena tullitariffinimike muuttuu, mutta jotka eivät tee valmistetuista tai käsitellyistä tavaroista "alkuperätuotteita" tahi tekevät niistä "alkuperätuotteita" vain tietyin ehdoin

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

PÖYTÄKIRJA N:o 3 "Alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista III LIITE B-LUETTELO

Luettelo valmistus- ja käsittelymenetelmistä, jotka tekevät valmistetuista tai käsitellyistä tavaroista "alkuperäistuotteita" huolimatta siitä, että tullitariffinimike ei muutu niiden seurauksena.

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

PÖYTÄKIRJA N:o 3 "Alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista IV LIITE C-LUETTELO

Luettelo tuotteista, joihin tätä pöytäkirjaa ei sovelleta

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

PÖYTÄKIRJA N:o 3 "Alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista V LIITE EEC-SUOMI -SOPIMUS

(Lomakemalli on jätetty tästä pois.)

PÖYTÄKIRJA N:o 3 "Alkuperätuotteet"-käsitteen määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön muodoista VI LIITE EEC-SUOMI -SOPIMUS

(Lomakemalli on jätetty tästä pois.)

PÖYTÄKIRJA N:o 4 eräistä Irlantia koskevista erityismääräyksistä

Sopimuksen 13 artiklasta poiketen sovelletaan Suomeen toimenpiteitä, joita edellytetään Euroopan yhteisöjen ja Tanskan kuningaskunnan, Irlannin, Norjan kuningaskunnan sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan välisessä konferenssissa tehdyn ja hyväksytyn "Liittymisehtojen ja sopimusten sopeuttamista koskevan pöytäkirjan" 6 pöytäkirjan 1 ja 2 kohdassa sekä 7 pöytäkirjan 1 artiklassa, jotka koskevat tiettyjä Irlantia koskevia määrällisiä rajoituksia sekä moottoriajoneuvojen maahantuontia ja kokoonpanoteollisuutta Irlannissa.

PÖYTÄKIRJA N:o 5 määrällisistä rajoituksista, joita Suomi voi ylläpitää

1. Sopimuksen 13 artiklasta poiketen Suomi voi ylläpitää määrällisiä rajoituksia jäljempänä lueteltujen tuotteiden osalta:

(Taulukko on jätetty tästä pois.)

2. Määrällisiä rajoituksia, joita Suomi voi ylläpitää tämän pöytäkirjan 1 kohdan mukaisesti, sovelletaan siten, että Yhteisön viejille annetaan mahdollisuus kilpailla muiden hankkijoiden kanssa kohtuullisin ja tasaveroisin ehdoin kohtuullisesta osuudesta 1 kohdassa lueteltujen tuotteiden markkinoista Suomessa kaupan luonnollinen kehitys huomioon ottaen.

PÖYTÄKIRJA N:o 6 kaupallisiin maksuihin ja luottoihin liittyvistä määräyksistä

1. Sopimuksen 19 artiklasta poiketen Suomi voi, sikäli kuin OECD:n neuvoston heinäkuun 23 päivänä 1968 tekemä päätös tai samaan päämäärään tähtäävä uusi päätös on voimassa, ylläpitää rajoituksia, jotka koskevat

- Suomessa asuvien ulkomailla asuvilta ottamia yli kuuden kuukauden pituisia tuontiluottoja, jotka välittömästi liittyvät kaupallisiin liiketoimiin;

- suomalaisten luottolaitosten ulkomailla asuville myöntämiä, välittömästi kaupallisiin liiketoimiin liittyviä luottoja.

2. Näistä poikkeusmääräyksistä neuvotellaan sekakomiteassa erityisesti, jos ne aiheuttavat vaikeuksia kauppavaihdossa.

PÄÄTTÖPÖYTÄKIRJA

Suomen Tasavallan ja Euroopan Talousyhteisön edustajat, jotka ovat kokoontuneet Brysselissä lokakuun 5 päivänä 1973 Suomen Tasavallan ja Euroopan Talousyhteisön välisen sopimuksen allekirjoittamistilaisuuteen, ovat sopimuksen allekirjoittaessaan, ottaneet tiedoksi tähän pöytäkirjaan liittyvät seuraavat ilmoitukset:

1. Euroopan Talousyhteisön sopimuksen 23 artiklan 1 kohtaa koskeva ilmoitus

2. Euroopan Talousyhteisön tiettyjen sopimukseen sisältyvien määräysten alueellista soveltamista koskeva ilmoitus

3. Euroopan Talousyhteisön siirtymämääräyksiä koskeva ilmoitus.

ILMOITUKSET

Sopimuksen 23 artiklan 1 kohtaa koskeva Euroopan talousyhteisön ilmoitus

Euroopan talousyhteisö ilmoittaa, että soveltaessaan sopimuspuolille kuuluvan itsenäisen päätösvallan nojalla sopimuksen 23 artiklan 1 kohtaa, se tulee arvostelemaan mainitun artiklan vastaista menettelyä niihin perusteisiin nojautuen, joita Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen 85, 86, 90 ja 92 artiklan määräysten soveltaminen edellyttää.

Tiettyjen sopimukseen sisältyvien määräysten alueellista soveltamista koskeva Euroopan talousyhteisön ilmoitus

Euroopan talousyhteisö ilmoittaa, että niiden toimenpiteiden soveltaminen, joihin se saattaa ryhtyä sopimuksen 23, 24, 25 ja 26 artiklan nojalla, 27 artiklassa edellytettyjen menettelytapojen mukaisesti, sekä 28 artiklan nojalla, voidaan Yhteisön omien säädösten mukaan rajoittaa koskemaan sen tiettyä aluetta.

Siirtymämääräyksiä koskeva Yhteisön ilmoitus

Yhteisö on katsonut aiheelliseksi ehdottaa vapaakauppajärjestelyjä teollisuuden alalla niille Euroopan vapaakauppaliiton maille, jotka eivät pyri Yhteisön jäseniksi, jotta mahdollisimman suuressa määrin vältyttäisiin uusien esteiden pystyttämiseltä Euroopan sisäisessä kaupassa kolmen Euroopan vapaakauppaliiton jäsenmaan liittyessä Euroopan talousyhteisöön, Euroopan hiili- ja teräsyhteisöön ja Euroopan atomienergiayhteisöön. Sen vuoksi Yhteisö on mahdollisuuksien mukaan pyrkinyt varmistamaan sen, että ei-ehdokasmaiden kanssa tehtävien sopimusten siirtymätoimenpiteet suoritetaan samanaikaisesti kuin tulevien jäsenmaiden liittymisen edellyttämät tullialaa koskevat vastaavat toimenpiteet.

Nämä taloudellisten suhteiden monet muutokset Länsi-Euroopan piirissä sattuvat kuitenkin aikana, jolloin eri teollisuuden aloilla, etenkin paperiteollisuudessa, on vaikea rakennemuutoskausi. Siksi Yhteisö on joutunut pakottavista taloudellisista ja sosiaalisista syistä pitämään tällä alalla kiinni erityisistä varotoimenpiteistä, varsinkin sellaisesta pidennetystä tullienpoistokaudesta, joka edelsi Yhteisön yhteismarkkinoiden luomista.

Yhteisö on tietoinen siitä, että paperiteollisuus on juuri Suomelle elintärkeä tuotannonala, maan taloudellisen kehityksen riippuessa läheisesti metsätuotteiden ja niiden johdannaisten jalostusarvon korottamisesta. Vaikka olosuhteet eivät salli myös näiden tuotteiden osalta nopeampaa siirtymistä kohti lopullista vapaakauppajärjestelmää, Yhteisö kuitenkin vakuuttaa Suomen viranomaisille pitävänsä mielessä sopimuksen määräyksiä soveltaessaan näiden tuotteiden kaupan erittäin suuren merkityksen Suomen taloudelle.

Yhteisö toivoo, että keskinäinen yhteisymmärrys ja säännölliset yhteydet sekakomiteassa tekisivät mahdolliseksi, että sopimuksessa edellytetty siirtymäkausi sujuisi asianmukaisella tavalla ristiriidoitta ja häiriöittä tällä erittäin herkällä tuotannonalalla, jolla tilanne näyttää olevan vähitellen paranemassa, mutta jolla lähivuosina vielä vallitsee erittäin herkkä kausi. Omalta osaltaan Yhteisö tekee kaikkensa, jotta tälle kaudelle olisi luonteenomaista luottamuksellinen yhteistyö, joka tekisi mahdolliseksi, molempien sopimuspuolten välttyessä vakavilta häiriöiltä, hyötyä tilanteen asteettaisesta parantumisesta.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.