56/1973

Asetus Asetus siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta.

Sitten kun tasavallan presidentti on 21 päivänä kesäkuuta 1973 päättänyt, että Suomi liittyy Montrealissa 23 päivänä syyskuuta 1971 tehtyyn siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevaan yleissopimukseen ja Suomen liittymiskirja on 13 päivänä heinäkuuta 1973 talletettu Amerikan Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hallitusten huostaan, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan 13 päivänä elokuuta 1973 niin kuin siitä on sovittu.

Naantalissa 10 päivänä elokuuta 1973.

Siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskeva YLEISSOPIMUS

Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet,

katsoen, että siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvat laittomat teot vaarantavat henkilöiden ja omaisuuden turvallisuutta, vakavasti haittaavat ilmaliikenteen toimintaa ja horjuttavat maailman kansojen luottamusta siviiliilmailun turvallisuuteen,

katsoen, että tällaisten tekojen esiintyminen herättää niissä vakavaa huolestumista,

katsoen, että tällaisten tekojen torjumiseksi on kiireellisesti ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin niiden tekijöiden rankaisemiseksi,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

1. Jokainen henkilö, joka laittomasti ja tahallaan:

a) suorittaa väkivallanteon lennolla olevassa ilma-aluksessa olevaa henkilöä vastaan, jos tämä teko on omiaan vaarantamaan sanotun ilmaaluksen turvallisuutta;

b) tuhoaa käytössä olevan ilma-aluksen tai aiheuttaa sanotulle ilma-alukselle sellaista vahinkoa, joka tekee sen lentokyvyttömäksi tai joka on omiaan vaarantamaan sen lentoturvallisuutta;

c) asettaa tai asetuttaa käytössä olevaan ilma-alukseen, millä keinoin tahansa, laitteen tai ainetta, joka saattaa tuhota sanotun ilmaaluksen tai saattaa aiheuttaa sille sellaista vahinkoa, joka tekee sen lentokyvyttömäksi tai on omiaan vaarantamaan sen lentoturvallisuutta;

d) tuhoaa tai vahingoittaa lennonvarmistuslaitteita taikka häiritsee niiden toimintaa, jos jokin näistä teoista on omiaan vaarantamaan lennolla olevien ilma-alusten turvallisuutta;

e) antaa vääräksi tietämänsä tiedon ja siten vaarantaa lennolla olevan ilma-aluksen turvallisuuden;

tekee rikoksen.

2. Samoin tekee rikoksen jokainen henkilö, joka:

a) yrittää tehdä jonkin tämän artiklan 1 kappaleessa luetelluista rikoksista;

b) on jonkin tällaisen rikoksen tehneen tai sitä yrittäneen henkilön kanssa osallinen rikokseen.

2 artikla

Tätä yleissopimusta sovellettaessa:

a) ilma-aluksen katsotaan olevan lennolla siitä hetkestä lähtien, jolloin ilma-alukseen astumisen jälkeen sen kaikki ulko-ovet on suljettu aina siihen saakka kunnes jokin näistä ovista on avattu ilma-aluksesta poistumista varten; jos ilma-alus on tehnyt pakkolaskun, lennon katsotaan jatkuvan aina siihen saakka kunnes asianomainen viranomainen ottaa vastatakseen ilma-aluksesta sekä siinä olevista henkilöistä ja omaisuudesta;

b) ilma-aluksen katsotaan olevan käytössä siitä hetkestä lähtien jolloin kenttähenkilöstö tai miehistö alkavat sitä valmistella määrättyä lentoa varten aina siihen saakka kunnes kaksikymmentäneljä tuntia on kulunut sen mistä tahansa laskusta; käyttöajaksi katsotaan joka tapauksessa se ajanjakso, jonka kuluessa ilmaalus on tämän artiklan a kohdan mukaan lennolla.

3 artikla

Jokainen sopimusvaltio sitoutuu säätämään 1 artiklassa luetelluista rikoksista ankarat rangaistukset.

4 artikla

1. Tätä yleissopimusta ei sovelleta ilmaaluksiin, jotka ovat sotilaallisessa, tulli- tai poliisikäytössä.

2. Niissä tapauksissa, jotka on mainittu 1 artiklan 1 kappaleen a, b, c ja e kohdissa, tätä yleissopimusta, siitä riippumatta, onko ilma-alus kansainvälisellä vai kotimaisella lennolla, sovelletaan vain:

a) jos ilma-aluksen tosiasiallinen tai tarkoitettu ilmaannousu- tai laskupaikka on sanotun ilma-aluksen rekisteröintivaltion alueen ulkopuolella; tai

b) jos rikos on tehty muun valtion kuin sanotun ilma-aluksen rekisteröintivaltion alueella.

3. Huolimatta tämän artiklan 2 kappaleen määräyksistä tätä yleissopimusta sovelletaan myös 1 artiklan 1 kappaleen a, b, c ja e kohdissa mainituissa tapauksissa, jos rikoksentekijä tai rikoksesta epäilty tavataan muun valtion kuin ilma-aluksen rekisteröintivaltion alueella.

4. Mitä tulee 9 artiklassa mainittuihin valtioihin ja niissä tapauksissa, jotka on mainittu 1 artiklan 1 kappaleen a, b, c ja e kohdissa, tätä yleissopimusta ei sovelleta, jos tämän artiklan 2 kappaleen a kohdassa mainitut paikat sijaitsevat vain yhden 9 artiklassa tarkoitetun valtion alueella, jollei rikosta ole tehty tahi rikoksentekijää tai rikoksesta epäiltyä tavata muun kuin sanotun valtion alueella.

5. Tätä yleissopimusta sovelletaan 1 artiklan 1 kappaleen d kohdassa mainituissa tapauksissa vain jos lennonvarmistuslaitteita käytetään kansainvälisessä ilmaliikenteessä.

6. Tämän artiklan 2, 3, 4 ja 5 kappaleen määräyksiä sovelletaan myös 1 artiklan 2 kappaleessa mainituissa tapauksissa.

5 artikla

1. Jokainen sopimusvaltio ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin ulottaakseen tuomiovaltansa rikoksiin seuraavissa tapauksissa:

a) jos rikos on tehty sen valtion alueella;

b) jos rikos kohdistuu siinä valtiossa rekisteröityyn ilma-alukseen tai on tehty sanotussa valtiossa rekisteröidyssä ilma-aluksessa;

c) jos ilma-alus, jossa rikos on tehty, laskeutuu sen alueelle rikoksesta epäillyn ollessa yhä aluksessa;

d) jos rikos kohdistuu ilma-alukseen, joka on vuokrattu ilman miehistöä henkilölle, jolla siinä valtiossa on pääasiallinen toimipaikkansa tai sen puuttuessa pysyvä asuinpaikkansa tai jos rikos on tehty sellaisessa ilma-aluksessa.

2. Jokainen sopimusvaltio ryhtyy samoin tarpeellisiin toimenpiteisiin ulottaakseen tuomiovaltansa 1 artiklan 1 kappaleen a, b ja c kohdissa mainittuihin rikoksiin sekä saman artiklan 2 kappaleessa mainittuihin rikoksiin, mikäli tämä kappale tarkoittaa sanottuja rikoksia, siinä tapauksessa, että rikoksesta epäilty on sen alueella eikä sanottu valtio luovuta häntä 8 artiklan nojalla mihinkään tämän artiklan 1 kappaleessa mainittuun valtioon.

3. Tämä yleissopimus ei estä rikosoikeudellisen tuomiovallan käyttämistä kansallisten lakien mukaisesti.

6 artikla

1. Jokaisen sopimusvaltion, jonka alueella rikoksentekijä tai rikoksesta epäilty on, tulee, vakuututtuaan asiassa ilmenneiden seikkojen siihen oikeuttavan, ottaa hänet säilöön taikka muilla toimenpiteillä varmistaa, ettei hän poistu. Säilöön otettaessa ja muuta toimenpidettä suoritettaessa tulee noudattaa mainitun valtion lakia; säilöön ottoa ja muuta toimenpidettä voidaan jatkaa vain sen ajan, mikä on välttämätöntä rikosoikeudenkäyntiin tai rikoksentekijän luovuttamista tarkoittaviin toimenpiteisiin ryhtymistä varten.

2. Sanotun valtion tulee välittömästi suorittaa esitutkinta asiassa.

3. Jokaisen tämän artiklan 1 kappaleen mukaan säilöön otetun henkilön tulee saada apua päästäkseen välittömästi yhteyteen sen valtion lähimmän asianomaisen edustajan kanssa, jonka kansalainen hän on.

4. Kun valtio on tämän artiklan mukaisesti ottanut säilöön henkilön, tulee sen viipymättä ilmoittaa säilöön otosta samoinkuin niistä seikoista, jotka sen oikeuttavat 5 artiklan 1 kappaleessa mainituille valtioille, sille valtiolle, jonka kansalainen säilöön otettu on ja, jos se katsoo sen asianmukaiseksi, muille valtioille, joita asia koskee. Valtion, joka suorittaa tämän artiklan 2 kappaleessa tarkoitetun esitutkinnan, on ilmoitettava viipymättä mainituille valtioille tutkinnan tuloksista ja siitä, aikooko se käyttää tuomiovaltaansa.

7 artikla

Sopimusvaltion, jonka alueelta rikoksesta epäilty tavataan, tulee, jos se ei luovuta häntä, poikkeuksetta ja katsomatta siihen, onko rikos tehty sen alueella vai ei, jättää asia asianomaisille viranomaisilleen syytteestä päättämistä varten. Näiden viranomaisten tulee ratkaista asia sanotun valtion lainsäädännön mukaisesti samalla tavoin kuin vakavanlaatuista yleistä rikosta koskevissa tapauksissa.

8 artikla

1. Rikosten katsotaan kaikissa sopimusvaltioiden kesken tehdyissä luovutussopimuksissa kuuluvan niihin rikoksiin, joista luovutetaan. Sopimusvaltiot sitoutuvat kaikissa niiden välillä tehtävissä luovuttamissopimuksissa lukemaan rikokset niihin rikoksiin, joista luovutetaan.

2. Jos sopimusvaltio, joka asettaa luovuttamisen ehdoksi sopimuksen, saa luovuttamispyynnön toiselta sopimusvaltiolta, jonka kanssa sillä ei ole luovuttamissopimusta, se voi harkintansa mukaan katsoa tämän yleissopimuksen olevan luovuttamisen laillisena perusteena rikoksiin nähden. Luovuttamisessa noudatetaan sen valtion lainsäädännössä edellytettyjä muita ehtoja, jolta luovuttamista pyydetään.

3. Sopimusvaltiot, jotka eivät aseta luovuttamisen ehdoksi sopimusta, tunnustavat rikokset sellaisiksi rikoksiksi joista näiden valtioiden kesken luovutetaan sen valtion lainsäädännön määräysten mukaisesti, jolta luovuttamista pyydetään.

4. Jokainen rikos katsotaan, sikäli kun on kysymys luovuttamisesta sopimusvaltioiden kesken, tehdyksi paitsi sen tekopalkassa, myös niiden valtioiden alueella, joiden on 5 artiklan 1 kappaleen b, c ja d kohdan nojalla ulotettava siihen tuomiovaltansa.

9 artikla

Niiden sopimusvaltioiden, jotka perustavat yhteisiä ilmakuljetusta harjoittavia järjestöjä tai kansainvälisiä yrityksiä, jotka käyttävät yhteiseen tai kansainväliseen rekisteriin merkittyjä ilma-aluksia, tulee tarkoituksenmukaisella tavalla määrätä keskuudestaan jokaista ilma-alusta varten valtio, joka käyttää tuomiovaltaa ja jolla on rekisteröintivaltion tehtävät tämän yleissopimuksen tarkoittamassa mielessä sekä antaa tästä tieto Kansainväliselle siviiliilmailujärjestölle, joka ilmoittaa asiasta kaikille tämän yleissopimuksen sopimuspuolina oleville valtiolle.

10 artikla

1. Sopimusvaltiot pyrkivät kansainvälisen ja kansallisen oikeuden mukaisesti, ryhtymään kaikkiin käytännössä mahdollisiin toimenpiteisiin, 1 artiklassa mainittujen rikosten ehkäisemiseksi.

2. Kun lento on myöhästynyt tai keskeytynyt jonkin 1 artiklassa mainitun rikoksen johdosta, tulee jokaisen sopimusvaltion, jonka alueella ilma-alus tai matkustajat tahi miehistö ovat, helpottaa matkustajien ja miehistön matkan jatkamista niin pian kuin se on käytännössä mahdollista ja palauttaa viipymättä ilmaalus ja sen lasti niiden laillisille haltijoille.

11 artikla

1. Sopimusvaltioiden tulee antaa toisilleen mahdollisimman laajaa apua rikoksista johtuvissa rikosoikeudenkäynneissä. Kaikissa tapauksissa tulee soveltaa sen valtion lakia, jolta apua pyydetään.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräykset eivät vaikuta minkään muun sellaisen kahden tai monenkeskisen sopimuksen velvoituksiin, joka kokonaan tai osaksi sääntelee tai tulee sääntelemään keskinäistä oikeusapua rikosasioissa.

12 artikla

Jokaisen sopimusvaltion, jolla on aihetta olettaa, että jokin 1 artiklassa mainittu rikos tehdään, tulee sisäisen lainsäädäntönsä mukaisesti antaa kaikki asiaan vaikuttavat, sen hallussa olevat tiedot niille valtioille, jotka sen käsityksen mukaan ovat 5 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuja valtioita.

13 artikla

Jokaisen sopimusvaltion tulee sisäisen lainsäädäntönsä mukaisesti ilmoittaa Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön neuvostolle niin nopeasti kuin mahdollista kaikki asiaan vaikuttavat, sen hallussa olevat tiedot, jotka koskevat:

a) rikoksen olosuhteita;

b) toimenpiteitä, joihin on ryhdytty 10 artiklan 2 kappaleen mukaisesti;

c) toimenpiteitä, joihin on ryhdytty rikoksentekijään tai rikoksesta epäiltyyn nähden, ja erityisesti kaikkien luovuttamis- tai muiden oikeudellisten toimenpiteiden tuloksia.

14 artikla

1. Tämän yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskeva kahden tai useamman sopimusvaltion välinen riita, jota ei voida selvittää neuvotteluteitse, on alistettava välimiesmenettelyyn jonkin niistä pyynnöstä. Elleivät osapuolet kuuden kuukauden kuluessa välimiesmenettelyä koskevasta pyynnöstä ole päässeet sopimukseen välimiesmenettelyn järjestämisestä, jokainen osapuoli voi alistaa riidan Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi esittämällä siitä tuomioistuimen perussäännön mukaisen pyynnön.

2. Jokainen sopimusvaltio voi tämän yleissopimuksen allekirjoittamisen tai ratifioinnin taikka siihen liittymisen yhteydessä ilmoittaa, ettei se katso edellisen kappaleen määräysten sitovan itseään. Muita sopimusvaltioita edellinen kappale ei sido sellaisen sopimusvaltion osalta, joka on tehnyt mainitun varauman.

3. Jokainen sopimusvaltio, joka on tehnyt edellisen kappaleen määräysten mukaisen varauman, voi milloin tahansa peruuttaa tämän varauman ilmoittamalla tallettajahallitukselle.

15 artikla

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Montrealissa 23 päivänä syyskuuta 1971 niille valtioille jotka osallistuivat Montrealissa 8-23 päivänä syyskuuta 1971 pidettyyn ilmailuoikeutta käsittelevään kansainväliseen konferenssiin (jäljempänä "Montrealin konferenssi"). Lokakuun 10 päivän 1971 jälkeen yleissopimus on avoinna allekirjoitusta varten Lontoossa, Moskovassa ja Washingtonissa kaikille valtioille. Jokainen valtio, joka ei allekirjoita tätä yleissopimusta ennen sen voimaantuloa tämän artiklan 3 kappaleen mukaisesti, voi liittyä siihen milloin tahansa.

2. Tämä yleissopimus on allekirjoittajavaltioiden ratifioitava. Ratifioimis- ja liittymiskirjat on talletettava Amerikan Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hallitusten huostaan, joita tässä nimitetään tallettajahallituksiksi.

3. Tämä yleissopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun kymmenen Montrealin konferenssiin osallistunutta tämän yleissopimuksen allekirjoittajavaltiota on tallettanut ratifioimiskirjansa.

4. Muiden valtioiden osalta tämä yleissopimus tulee voimaan tämän artiklan 3 kappaleen mukaisesti tämän yleissopimuksen voimaantulopäivänä tai kolmenkymmenen päivän kuluttua ratifioimis- tai liittymiskirjan talletuksen jälkeen, jos viimeksimainittu päivämäärä on en siksimainittua päivämäärää myöhäisempi.

5. Tallettajahallitusten tulee viipymättä ilmoittaa jokaiselle sopimuksen allekirjoittaneelle ja siihen liittyneelle valtiolle kunkin allekirjoituksen päivämäärä, kunkin ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisen päivämäärä, tämän yleissopimuksen voimaantulon päivämäärä sekä kaikki muut tiedot.

6. Heti kun tämä yleissopimus tulee voimaan, tallettajahallitusten tulee se rekisteröidä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan ja Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen (Chicago 1944) 83 artiklan mukaisesti.

16 artikla

1. Jokaisella sopimusvaltiolla on oikeus irtisanoa tämä yleissopimus kirjallisella ilmoituksella tallettajahallituksille.

2. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä kun tallettajahallitukset ovat vastaanottaneet ilmoituksen.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet valtuutetut asianmukaisesti siihen valtuutettuina ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Montrealissa 23 päivänä syyskuuta tuhatyhdeksänsataaseitsemänkymmentäyksi kolmena alkuperäisenä kappaleena, joista jokaisen neljä englannin-, espanjan-, ranskan- ja venäjänkielillä laadittua tekstiä ovat todistusvoimaiset.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.