41/1973

SOPIMUS koskien Euroopan ympäristönsuojeluprojektin täytäntöönpanoa aiheenaan "Jätevesipuhdistamojen lietteen käsittely"

Tanskan,

Saksan Liittotasavallan,

Ranskan Tasavallan,

Italian Tasavallan,

Alankomaiden Kuningaskunnan,

Jugoslavian Sosialistisen Liittotasavallan,

Norjan Kuningaskunnan,

Sveitsin Liittovaltion,

Ruotsin,

Iso-Britannian Yhdistyneen Kuningaskunnan ja Pohjois-Irlannin hallitukset, joista tämän jälkeen käytetään nimitystä "allekirjoittaneet",

ovat suostuneet osallistumaan alla selostettuun projektiin, josta jäljempänä käytetään nimitystä projekti, ja ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Allekirjoittaneet koordinoivat voimavaransa projektissa, jossa verrataan eri maissa käytettäviä jätevesipuhdistamojen lietteenkäsittelymenetelmiä.

Pääpiirteittäinen kuvaus projektiin liittyvästä työstä sisältyy liitteeseen.

Tutkimus ja kehittämisoperaatiot toteutetaan käyttäen työtapoja, jotka uskotaan julkisille tutkimuslaitoksille, jotka puolestaan suostuvat työskentelemään yhdessä monikansalliselta Pohjalta. Sopimuksia voidaan kuitenkin tehdä toisaalta asianomaisen allekirjoittaneen hallituksen tai hallitusten välillä, ja toisaalta teollisuusyritysten ja muiden tutkimuslaitosten (yksityisten tutkimuskeskusten, yliopistoinstituuttien tai yhdistyneitten keskusten) välillä.

2 artikla

Projektia koskevan työn kestoaika on kaksi vuotta, minkä ajanjakson kuluessa jatkoprojekti 3 pannaan alulle kysymyksessä olevien allekirjoittaneiden taholta.

3 artikla

Tämä sopimus on avoin allekirjoitusta varten niille muille Euroopan valtioille, jotka ottivat osaa Brysselissä marraskuun 22 ja 23 päivänä 1971 pidettyyn ministerikokoukseen, ja Euroopan yhteisöille, mikäli allekirjoittaneet yksimielisellä sopimuksella hyväksyvät tämän. Tätä yksimielistä sopimusta ei kuitenkaan vaadita ennen kuin sopimuksen voimaantulon jälkeen sillä ehdolla, että uusien allekirjoittajien vuosittain käyttämä summa projektin työtä varten on vähintään 20000 maksuyksikköä (UA, Units of Account).

4 artikla

Täten perustetaan hallintokomitea; josta tämän jälkeen käytetään nimitystä "komitea", joka koostuu edustajista, yksi kustakin allekirjoittaneesta maasta. Kullakin edustajalla saa olla mukanaan sellaisia asiantuntijoita ja neuvonantajia, joita hän tarvitsee.

Komitean tulee laatia menettelytapasääntönsä. Sääntöjen tulee määritellä päätösvaltainen jäsenluku, joka vaaditaan, jotta komitean päätökset olisivat pätevät.

Komitean tulee laatia perustellut suositukset sille jätetyistä tutkimusehdotuksista sekä kysymyksessä olevan työn luonteesta ja laajuudesta. Näiden suositusten täytyy tulla yksinkertaisen enemmistön hyväksymiksi; vähemmistökatsantokannat ja syyt niihin voidaan ilmaista näissä suosituksissa.

Kullakin edustajalla on yksi ääni komiteassa. Menettelytapaa koskevien Päätösten tulee tulla yksinkertaisen enemmistön hyväksymiksi. Kaikki muut päätökset tehdään yksimieliseen äänestykseen perustuen; kuitenkaan yhden tai useamman edustajan pidättäytyminen äänestämästä ei estä yksimieliseksi julistamista.

5 artikla

Komitean tulee:

a) kääntyä kirjeitse niiden jäsenten puoleen, joita suositukset tutkimuksesta, jonka toimeenpanoa komitea pitää välttämättömänä, koskevat ja suositella tehtävien jakoa allekirjoittaneiden kesken;

b) tehostaa yhteistyötä eri maiden jäsenten välillä;

c) seurata työn edistymistä ja suositella, milloin se on tarkoituksenmukaista, tarpeellisia muutoksia suoritettavan työn johtamiseen tai laajuuteen;

d) julkaista vuosittain ja projektin päätyttyä raportti, jonka tulee sisältää päätelmiä projektin piiriin kuuluvien töiden tuloksista.

6 artikla

Allekirjoittaneiden pyynnöstä Euroopan yhteisöjen komissio huolehtii siitä, että komitealla on sihteeristö.

7 artikla

Projektin piiriin kuuluvan työn vaatimat tutkimuskustannukset jakautuvat allekirjoittaneiden kesken seuraavasti:

Tanskan hallitus                        40000
Saksan Liittotasavallan hallitus        51000
Ranskan Tasavallan hallitus             45000
                                        (vain   68/1)
Italian Tasavallan hallitus             60000
Alankomaiden Kuningaskunnan
hallitus.                               30000
Jugoslavian Sosialistisen Liittotasa-
vallan hallitus                         40000
Norjan Kuningaskunnan hallitus          60000
Sveitsin Liittovaltion hallitus        120000
Ruotsin hallitus                        50000
Ison Britannian ja Pohjois-Irlannin
Yhdistyneen Kuningaskunnan hal-
litus                                   20000

Tässä yhteydessä kukin allekirjoittanut vastaa sen työn kustannuksista, joka tehdään projektin piirissä sen aloitteesta.

Kuitenkin joku allekirjoittanut voi avustaa työkohdetta rahallisesti, joka tapahtuu jonkun muun allekirjoittaneen aloitteesta ja perustuu niiden väliseen sopimukseen.

Kaikki yhteiset kustannukset jaetaan tasan allekirjoittaneiden kesken lukuun ottamatta sihteeristön kustannuksia.

8 artikla

Sopimuksia koskevia 1 artiklan mukaisia sovellutuksia voivat esittää mieluimmin yhdessä toimivat teollisuusyritykset ja tutkimuslaitokset, jotka kykenevät panemaan täytäntöön kokonaan tai jonkun osan suunnitellusta tutkimuksesta tai kykenevät ottamaan siitä tiettyjä osia suoritettavakseen ja vastuulleen.

9 artikla

Allekirjoittaneiden tulee osoittaa komitean sihteeristölle niille jätetyt tutkimusehdotukset.

10 artikla

Allekirjoittaneet vastaavat tekemiensä sopimusten hallinnollisista ja rahallisista järjestelyistä.

11 artikla

1. Tiedollisten ja teollisten omistusoikeuksien, jotka joku allekirjoittanut maa on saanut omasta työstään toteuttaessaan tätä projektia, tulee jäädä tuon allekirjoittaneen maan omistukseen siinä laajuudessa, kuin kysymyksessä olevan maan lainsäädäntö edellyttää. Allekirjoittanut maa voi käyttää hyväkseen muille allekirjoittaneille kuuluvaa tietoa omiin tarpeisiinsa yleisen turvallisuuden ja julkisen terveydenhoidon alalla.

Muilla allekirjoittaneilla on oikeus maksutta saada rajoittamaton lisenssioikeus jokaisen allekirjoittaneen projektin toteuttamiseen tähtäävässä työssä saamille tiedoille ja teollisille omistusoikeuksille yllä olevassa kappaleessa määriteltyihin tarkoituksiin.

2. Toisen allekirjoittaneen pyynnöstä on kunkin allekirjoittaneen oikeudenmukaisilla ja kohtuullisilla ehdoilla ja ottaen huomioon ensin mainitun allekirjoittaneen valtion rahallinen osallistuminen annettava ensin mainitun allekirjoittaneen valtion alueelle perustetuille yrityksille rajoittamaton lisenssi sen pykälässä 1 mainituille tiedoille ja teollisille omistusoikeuksille.

3. Allekirjoittaneet eivät saa estää 1 ja 2 kohdassa mainittujen tietojen ja teollisten omistusoikeuksien käyttöä kyseessä olevissa kohdissa annetuilla ehdoilla viittaamalla omistamiinsa mahdollisiin aikaisempiin omistusoikeuksiin.

4. Milloin tiedot ja teolliset omistusoikeudet eivät allekirjoittaneiden valtioiden lainsäädännön mukaan kuulu yksinomaan allekirjoittaneille, nämä lupautuvat asianomaisten valtioiden lakien määräysten mukaisesti antamaan toisilleen lisenssit, joihin sisältyvät ali-lisenssin antamisen mahdollisuudet, jotta tämän sopimuksen artikla voitaisiin toteuttaa tehokkaalla tavalla.

12 artikla

Allekirjoittaneiden maiden tulee lisätä sopimuksiin ehto, jossa vaaditaan teollisuuslaitoksia tai tutkimuslaitoksia jättämään raportit kausittaisesta kehityksestä ja lopullinen raportti.

Kehitysraporteista tulee lähettää rajoitettu määrä kopioita allekirjoittaneille maille ja komitealle ja niiden tulee olla luottamuksellisia, mikäli ne sisältävät yksityiskohtaista teknillistä informaatiota. Loppuraportin levikin tulee olla paljon laajempi; sen yksityiskohdista päättää komitea.

13 artikla

Sikäli kuin on mahdollista olla loukkaamatta asianomaisten maiden lainsäännöksiä allekirjoittaneet sisällyttävät tutkimussopimuksiin ja tutkimus- ja kehityssopimuksiin säännöksiä, joiden mukaan seuraavia ehtoja voidaan noudattaa niin kauan kuin tutkimuksista ja kehitystyöstä (jäljempänä "tutkimus") saadut teolliset omistusoikeudet, lukuunottamatta know-how-oikeuksia, ovat voimassa.

1. Erikseen rahoitettu työ:

a) Teolliset omistusoikeudet tutkimustuloksiin, jotka kuuluvat tutkimuksen suorittaneille yrityksille tai tutkimuslaitoksille, tai yrityksille tai tutkimuslaitoksille, joiden kustannuksella työ on suoritettu, jäävät näiden yritysten tai laitosten omistukseen, mutta allekirjoittanut joka tekee sellaisia sopimuksia, joiden toteuttamista varten tehty työ johtaa tällaisiin omistusoikeuksiin, voi pidättää määrättyjä oikeuksia itselleen. Tällaiset oikeudet määritellään sopimuksissa.

Tutkimuslaitosten (valtiollisten tai yksityisten tutkimuskeskusten, yliopistollisten laitosten tai yhteisten tutkimuskeskusten) kanssa tehdyissä sopimuksissa voidaan määrätä, että teolliset omistusoikeudet kuuluvat asianomaiselle allekirjoittaneelle tai jollekin muulle tämän allekirjoittaneen määräämälle osapuolelle.

Kun tutkimustyön suorittanut osapuoli anoo teollisia omistusoikeuksia työstä saatuihin tuloksiin, asiasta on ilmoitettava allekirjoittaneille. Ilmoitus tehdään niiden allekirjoittaneiden välityksellä, joiden valvontapiiriin osapuolet kuuluvat.

b) Niissä tapauksissa, joissa on mahdollista olla loukkaamatta kohdassa (c) annettuja määräyksiä, on tutkimuksesta johtuvien tai tutkimustyön aikana saavutettujen teollisten omistusoikeuksien omistajalla vapaus myöntää lisenssejä tai määrätä teollisista omistusoikeuksista. Hänen on kuitenkin ilmoitettava sellaisista aikomuksistaan allekirjoittaneille. Ilmoitus tehdään niiden allekirjoittaneiden välityksellä, joiden valvontapiiriin asianomaiset osapuolet kuuluvat.

c) Mikäli eivät Euroopan yhteisöjen perustaviin sopimuksiin sisällytetyt määräykset, asianomaisen allekirjoittaneen valtion alueella voimassa olevat lait ja asetukset eivätkä tutkimussopimuksen saaneiden yritysten aikaisemmin tekemät sitoumukset, joista on ilmoitettu tutkimussopimuksen tekemisen yhteydessä, ole tällaisen menettelyn esteenä, niin kullakin allekirjoittaneella on oikeus vastustaa sitä, että allekirjoittaneiden valtioiden alueiden ulkopuolella toimiville yrityksille luovutetaan sellaisia teollisia omistusoikeuksia, jotka tutkimussopimuksia saaneet yritykset ovat saavuttaneet tutkimussopimusten toteuttamisen yhteydessä, ja jotka antavat allekirjoittaneiden valtioiden alueiden ulkopuolella toimiville yrityksille mahdollisuuden valmistaa tai myydä tuotteitaan asianomaisen allekirjoittaneen valtion alueella.

d) Teollisten omistusoikeuksien omistajan on alla mainituissa tapauksissa annettava lisenssi toisen allekirjoittaneen pyynnöstä kuin sen allekirjoittaneen, joka teki sopimuksen, jonka toteuttamisen yhteydessä kyseessä olevat teolliset omistusoikeudet syntyivät:

i) kun tämä on tarpeen lisenssiä pyytäneen allekirjoittaneen tarpeiden tyydyttämiseen 11 kohdan ensimmäisessä kappaleessa mainituilla aloilla;

ii) kun lisenssiä pyytäneen allekirjoittaneen valtion alueella markkinointivaatimuksia ei ole tyydytetty, jolloin lisenssi annetaan tämän allekirjoittaneen määräämälle yritykselle, jotta yrityksen olisi mahdollista tyydyttää markkinointivaatimukset. Lisenssiä ei kuitenkaan anneta, jos omistaja voi esittää oikeutettuja syitä lisenssianomuksen hylkäämiseen varsinkin silloin, kun hänelle ei ole annettu asiasta riittävää tietoa.

Allekirjoittanut, joka haluaa saada tällaisia lisenssejä, jättää asiasta anomuksen sille allekirjoittaneelle, joka teki sopimuksen, minkä toteuttamiseen tähdännyt työ johti asianomaisiin omistusoikeuksiin.

Nämä lisenssit on annettava oikeudenmukaisilla ja kohtuullisilla ehdoilla ja niihin sisällytetään oikeus antaa ali-lisenssejä samoilla ehdoilla. Lisenssit voivat myös käsittää lisenssin antajan aikaisemmat teolliset omistusoikeudet ja omistusoikeushakemukset, mikäli tämä on kyseessä olevien lisenssien käytön kannalta tarpeen.

2. Kohdassa 1 olevat määräykset koskevat myös yhteisesti rahoitettua työtä seuraavin ehdoin: jos yksi allekirjoittanut toimii toisten allekirjoittaneiden edustajana, ulotetaan sellaiset oikeudet, jotka edustajana toimiva alle- a kirjoittanut mahdollisesti pidättää itselleen 1 a kohdan mukaisesti, koskemaan myös muita allekirjoittaneita.

3. Kohdissa 1 ja 2 määritellyt säännökset koskevat mutatis mutandis myös tietoja, jotka eivät kuulu teollisten omistusoikeuksien piiriin (know-how-tieto jne).

14 artikla

Allekirjoittaneiden tulee neuvotella keskenään, jos joku niistä niin vaatii, jokaisesta ongelmasta, jonka tämän sopimuksen soveltaminen aiheuttaa.

15 artikla

1. Jokaisen allekirjoittaneen tulee ilmoittaa Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteerille niin pian kuin mahdollista, kun kyseistä allekirjoittanutta maata sitovien sisäisten määräysten mukaan tämän sopimuksen toteuttamista varten tarvittavat määräykset ovat valmiit.

2. Niiden allekirjoittaneiden osalta, jotka ovat lähettäneet 1 kappaleessa määrätyn ilmoituksen, tämä sopimus tulee voimaan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä sen päivän jälkeen, jolloin allekirjoittaneiden maiden enemmistö on lähettänyt nämä ilmoitukset.

Niiden allekirjoittaneiden osalta, jotka lähettävät yllämainitun ilmoituksen tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen, se tulee voimaan ilmoituksen vastaanottopäivänä.

Allekirjoittaneet, jotka eivät ole vielä lähettäneet tätä ilmoitusta tämän sopimuksen voimaantuloaikana, voivat ottaa osaa komitean työhön ilman äänestysoikeutta kuuden kuukauden ajan tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen.

3. Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteerin tulee ilmoittaa jokaiselle allekirjoittaneelle 1 kohdassa määrättyjen ilmoitusten jättämisestä ja tämän sopimuksen voimaantulopäivämäärä.

16 artikla

Tämä sopimus, joka on tehty yhtenä kappaleena saksan, englannin, ranskan, italian ja hollannin kielillä, kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaisia, talletetaan Euroopan yhteisöjen neuvoston pääsihteeristön arkistoon, joka lähettää oikeaksi todistetun jäljennöksen jokaiselle allekirjoittaneelle maalle.

Tehty Brysselissä marraskuun kahdentenakymmenentenäkolmantena päivänä vuonna tuhatyhdeksänsataaseitsemänkymmentäyksi.

Liite

1. Projektin määrittäminen

Jätevesipuhdistamojen liitteenkäsittelymenetelmien keskinäinen vertailu käyttäen standardisoitua kriteeriä eri maissa olevissa kooltaan teollisuuslaitoksia vastaavissa laitoksissa.

Ehdotettujen vertailujen toteuttamiseksi täytyy olla yhtenäiset metodit jätevesipuhdistamojen lietteen ominaisuuksien määrittämistä varten. Tällainen yhdenmukaistaminen on olennaista ennen kenttätöiden aloittamista. Siksi projektin ensimmäinen osa käsittää laboratoriotyötä, minkä avulla päästään selvyyteen siitä, mitkä olemassa olevista karakterisointimetodeista valitaan. Tätä ensimmäistä vaihetta seuraa edelleen laboratoriotyö lietteen karakterisointimetodien parantamiseksi.

2. Ehdotettu tutkimus

Kattaa seuraavat vaiheet:

a) Laboratoriotyö

Metodin valitseminen kansainväliseen käyttöön (vaihe 1). Yhteislaboratoriotyötä olemassaolevien metodien parantamiseksi (vaihe 2). Näiden aiheiden mukaan tutkittavat ominaisuudet ovat:

i) lämpöarvo;

ii) rakeisuusanalyysi;

iii) suodatinvastus sekä kolloidirakenteen ja sidotun veden muodon määräytyminen;

iv) reologisia ominaisuuksia, joihin sisältyy viskositeetin ja koheesion mittauksia;

v) sentrifugoitavuus.

b) Kenttätyö

Teollisuuslaitosten soveltuvuuden arviointi yhdistettynä lietteen ja kotitalouksien jätteiden polttamista varten (vaihe 3). Näissä laitoksissa on kahdenlaisia polttouuneja. Ensimmäisen tyyppisissä liete ja jätteet poltetaan yhdessä samassa hajottamossa tekniikalla, jota kutsutaan "yksinkertaiseksi polttamiseksi", kun taas toisen tyyppisessä polttouunissa molemmat jätetyypit poltetaan samaan systeemiin kuuluvissa eri laitoksissa siten, että lämpö siirretään jätepolttouunista lietteenpolttouuniin. Tämä jälkimmäinen metodi on nimeltään rinnakkaispoltto".

Arviointia varten metodit ja kriteerit tulee määritellä tarkasti, jotta varmistettaisiin objektiivinen vertailu. Voidaan käyttää kahta tapaa. Tietojen muistiin merkitseminen tulee pitää yhden ajanjakson, esimerkiksi vuoden ajan yhtenäisen suunnitelman mukaisesti sellaisena, kuin COST/100/2/71 Rev.2:n liitteessä I. Saattaa osoittautua välttämättömäksi asentaa lisämittaus- ja rekisteröintilaitteita jo olemassaoleviin laitteisiin kaiken sovitun tiedon saamiseksi. Lisäksi suoritetaan vähintään kerran vuoden aikana täydellinen vuorokauden kestävä laitoksen tutkimus, jolloin selvitetään erityisesti sen lämpötasapaino.

3. Projektin toteuttamisen rahoitusvaatimukset

Aihe 1 Jo olemassaolevien jäteve-
       sipuhdistamojen lietteen
       karakterisointinmetodien
       standardisointi
       Kestoaika: 1 vuosi
       Kukin laboratorio työllis-
       tää 1 miehen 1/2 vuodeksi
       40000 UA:lla
       Kymmenen maata on il-
       moittanut haluavansa ot-
       taa osaa = 5 miestyövoi-
       mavuotta 40000 UA:lla       200000 UA
Aihe 2 Jo olemassaolevien jäteve-
       sipuhdistamojen  lietteen
       karakterisointimetodien
       parantaminen
       Kestoaika: 1 vuosi
       Kukin laboratorio työllis-
       tää 1 miehen 40000
       UA/v

       Kymmenen maata on il-
       moittanut haluavansa ot-
       taa osaa = 10 miestyö-
       vuotta 40000 UA:lla         400000 UA

Aihe 3 Yhdistettyjen liete-jäte-
       polttolaitosten arviointi

       Kestoaika: 1 vuosi
       Tutkitaan kuusi laitosta

       Pitkän ajan muistiinmer-
       kityt tiedot
       10000    UA/laitos  =
       60000 UA
       Kaksi keskitettyä tutki-
       musta laitosta kohden,
       kukin 15000 UA =
       180000 UA                  240 000 UA
                                   840000 UA

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.