Finlex

Suomen Tasavallan Hallituksen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallituksen välinen LENTOLIIKENNESOPIMUS

Suomen Tasavallan Hallitus ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallitus, haluten kehittää suhteitaan siviililentoliikenteen alalla ja tarkoituksenaan tehdä sopimus lentoliikenteestä, ovat nimittäneet täysivaltaiset edustajansa, jotka ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Jollei asiayhteys muuta edellytä, tässä sopimuksessa:

a) sanonta "ilmailuviranomaiset" tarkoittaa Suomen Tasavallan osalta liikenneministeriötä tai jokaista henkilöä tai elintä, joka on valtuutettu hoitamaan niitä tehtäviä, joita mainittu ministeriö tällä hetkellä hoitaa ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton osalta SNTL:n siviili-ilmailuministeriötä tai jokaista henkilöä tai elintä, joka on valtuutettu hoitamaan niitä tehtäviä, joita mainittu ministeriö tällä hetkellä hoitaa

b) sanonta "nimetty lentoliikenneyritys" tarkoittaa lentoliikenneyritystä, joka on nimetty tämän sopimuksen 3 artiklan mukaisesti harjoittamaan liikennettä tämän sopimuksen mukaisilla reiteillä

c) sanonta "alue" tarkoittaa kummankin sopimuspuolen täysivaltaisuuden alaisia maaalueita ja niihin liittyviä aluevesiä, sisäisiä vesiä sekä niiden yllä olevaa ilmatilaa.

2 artikla

1. Kumpikin sopimuspuoli myöntää toiselle sopimuspuolelle tässä sopimuksessa määritellyt oikeudet kansainvälisen säännöllisen lentoliikenteen harjoittamiseen tämän sopimuksen liitteessä I mainituilla reiteillä (jäljempänä "sovittu liikenne" ja määrätyt reitit").

2. Kumpikin sopimuspuoli määrää ilmaalusten lentoväylät sekä valtakunnan rajojen ylittämispaikat omalla alueellaan.

3. Älköön minkään tämän sopimuksen määräyksen katsottako merkitsevän toisen sopimuspuolen lentoliikenneyrityksen oikeuttamista kuljettamaan matkustajia, rahtia tai postia korvausta vastaan tai vuokraehdoin toisen sopimuspuolen alueella sijaitsevien paikkakuntien välillä.

3 artikla

1. Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallitus luovuttaa vastuun sovitusta liikenteestä SNTL:n siviili-ilmailuministeriölle, joka nimeää tätä tarkoitusta varten kansainvälisen lentoliikenteen keskushallinnon (Aeroflot - "Neuvostoliiton lentoyhtiö").

2. Suomen Tasavallan Hallitus nimeää sovittua liikennettä varten Finnair Osakeyhtiön.

3. Kaikki ilma-alusten liikenteeseen ja matkustajien, matkatavaran, rahdin ja postin kuljetukseen sovitussa liikenteessä liittyvät teknilliset ja kaupalliset kysymykset sekä kaikki kaupallista yhteistyötä, erityisesti aikataulun määräämistä, liikennetiheyttä, lentokoneiden tyyppejä, ilma-aluksille maassa annettavaa teknillistä huoltoa ja maksujärjestelyjä koskevat kysymykset, joista nimetyt lentoliikenneyritykset ovat sopineet, alistetaan sopimuspuolen ilmailuviranomaisen hyväksyttäviksi, mikäli asianomaisen sopimuspuolen säännökset ja määräykset sitä edellyttävät.

4. Nimettyjen lentoliikenneyritysten sovitussa liikenteessä tarjoaman kapasiteetin tulee vastata kohtuullisessa määrässä kuljetusten tarvetta tässä liikenteessä.

4 artikla

1. Toisen sopimuspuolen lentoliikenneyrityksen kuljetuksissaan toisen sopimuspuolen alueelle tai alueelta soveltamat kuljetusmaksut on vahvistettava kohtuullisiksi ottamalla huomioon asiaan vaikuttavat tekijät, kuten liikennekustannukset, kohtuullinen voitto, reitin laatu (esim. nopeus ja mukavuudet) sekä muiden lentoliikenneyritysten kuljetusmaksut samoilla reiteillä.

2. Nimettyjen lentoliikenneyritysten kesken sovitut kuljetusmaksut on alistettava tämän sopimuksen 3 artiklan kohdan 3 mukaisesti sopimuspuolten ilmailuviranomaisten hyväksyttäviksi vähintään kuusikymmentä (60) päivää ennen niiden voimaantuloa. Erityistapauksissa tätä määräaikaa voidaan lyhentää mainittujen viranomaisten suostumuksella. Ellei jompikumpi ilmailuviranomaisista ole esittänyt tyytymättömyyttään kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa jättöpäivästä lukien, nämä kuljetusmaksut katsotaan tämän ilmailuviranomaisen hyväksymiksi.

5 artikla

1. Liikenteen turvallisuuden takaamiseksi sovitussa liikenteessä kumpikin sopimuspuoli antaa toisen sopimuspuolen ilma-aluksille tarpeellisen lennonjohto-, radio-, valoteknillisen, sää- ja muun näiden lentojen suorittamiseen tarvittavan palvelun ja ilmoittaa toiselle sopimuspuolelle näitä palveluja koskevat tiedot sekä tiedot varsinaisista ja varalentokentistä joille lasku voidaan suorittaa, ja lentoreiteistä omalla alueellaan.

2. Liikenteen turvallisuutta ja sopimuspuolten vastuuta lentoliikenteen suorittamisesta koskevat kysymykset on määritelty tämän sopimuksen liitteessä 11.

6 artikla

1. Kaikki maksujärjestelyt nimettyjen lentoliikenneyritysten välillä selvitetään Suomen Hallituksen ja SNTL:n Hallituksen välisen voimassaolevan maksusopimuksen säännösten mukaisesti.

2. Kumpikin sopimuspuoli myöntää toisen sopimuspuolen lentoliikenneyritykselle oikeuden siirtää pääkonttoriinsa lentoliikenteestä saadut tuloylijäämät.

3. Yllämainitut rahamäärät siirretään vapaasti eivätkä sellaiset siirrot ole minkään verotuksen tai minkään muiden rajoitusten alaisia.

7 artikla

1. Maksut ja muut korvaukset lentoasemien ja lentoreittien teknisten laitteiden ja muun välineistön käytöstä Suomen ja SNTL:n alueella peritään nimetyltä lentoliikenneyritykseltä kummankin sopimuspuolen asianomaisten viranomaisten kansainvälisessä liikenteessä soveltamien tariffien ja taksojen mukaisesti.

2. Sopimuspuolten nimetyiltä lentoliikenneyrityksiltä perimät maksut ja muut korvaukset eivät saa olla korkeampia kuin vastaavat kolmansien maiden lentoliikenneyrityksiltä perittävät maksut ja korvaukset.

8 artikla

1. Toisen sopimuspuolen nimetyn lentoliikenneyrityksen toisen sopimuspuolen alueelle yksinomaan omaa lentotoimintaa varten toimittamat polttoaineet, voiteluaineet, varaosat, tarvikkeet ja mainosaineisto ovat vapaat tulleista, veroista ja kaikista muista maksuista niiden ollessa tämän sopimuspuolen alueella.

2. Näistä tulleista, veroista ja maksuista (lukuunottamatta tehdyistä palveluksista kannettavia maksuja) ovat myös vapaat:

a) jommankumman sopimuspuolen alueella kansainvälisessä liikenteessä toisen sopimuspuolen alueella käytettäviksi ilma-alukseen otetut varastot (mukaanluettuna ruokatarvikkeet, alkoholijuomat ja tupakka);

b) jommankumman sopimuspuolen nimetyn lentoliikenneyrityksen kansainvälisessä liikenteessä käyttämän ilma-aluksen teknillistä huoltoa tai korjausta varten toisen sopimuspuolen alueelle tuomat varaosat;

c) toisen sopimuspuolen nimetyn lentoliikenneyrityksen kansainvälisessä lentoliikenteessä käyttämän ilma-aluksen tarpeisiin tarkoitetut poltto- ja voiteluaineet siinäkin tapauksessa, että niitä käytetään lennettäessä sen sopimuspuolen alueen yläpuolella olevalla matkaosuudella, jossa ne on otettu alukseen.

Edellä a), b) ja c) kohdissa tarkoitettu materiaali voidaan vaatia pidettäväksi tullitarkkailun tai -valvonnan alaisena.

3. Sopimusliikenteessä käytettävät ilmaalukset sekä toisen sopimuspuolen nimeämän lentoliikenneyrityksen ilma-aluksessa olevat poltto- ja voiteluaineet, varaosat, ilma-aluksen varustus, mukaanluettuna ruokatavarat, alkoholijuomat ja tupakka, ovat toisen sopimuspuolen alueella vapaat tulli-, tarkastus- ja kaikista muista tulleista ja maksuista myös siinä tapauksessa, että mainitut aineet käytetään itse ilma-alukseen tai ilma-aluksella sen ollessa tällä alueella, lukuunottamatta tapauksia, jolloin ne tulevat luovutettaviksi toisen sopimuspuolen alueella.

4. Kumpikin sopimuspuoli turvaa tarvittavaa merkkiä, laatua ja spesifikaatiota olevien poltto- ja voiteluaineiden saannin riittävissä määrin ja kohtuullisin hinnoin tai myötävaikuttaa niiden tuomiseksi alueelleen toisen sopimuspuolen lentoliikenneyritystä varten tämän lentoliikenneyrityksen tarpeen mukaisesti.

9 artikla

1. Toisen sopimuspuolen nimeämän lentoliikenneyrityksen ilma-aluksissa on oltava toisen sopimuspuolen alueella lentoja suoritettaessa kansainvälisiä lentoja varten määrätyt valtakuntien tunnusmerkit, rekisteröimistodistukset, lentokelpoisuustodistukset sekä muut ilmailuviranomaisten määräämät ilma-alustodistukset ja radiolaiteluvat. Lentäjillä ja muulla henkilöstöllä on oltava määrätyt todistukset.

2. Kaikki edellä mainitut asiakirjat, jotka toinen sopimuspuoli on antanut tai tunnustanut voimassaoleviksi, tunnustetaan voimassaoleviksi myös toisen sopimuspuolen alueella.

3. Kummallakin sopimuspuolella on kuitenkin oikeus kieltäytyä tunnustamasta voimassaoleviksi liikenteeseen sen alueella todistukset ja muut asiakirjat, jotka toinen sopimuspuoli on antanut sen kansalaisille.

10 artikla

1. Sopimuspuolen lakeja ja määräyksiä, jotka koskevat tämän sopimuksen mukaisesti kansainvälisessä liikenteessä olevien ilma-alusten saapumista tai lähtöä tai näiden ilma-alusten liikennöimistä ja lentämistä omalla alueellaan, on sovellettava myös tässä sopimuksessa mainittuihin ilma-aluksiin niiden ollessa tämän sopimuspuolen alueella.

2. Sopimuspuolen lakeja ja määräyksiä, jotka koskevat ilma-alusten matkustajien, miehistön, rahdin ja postin saapumista sen alueelle tai lähtöä sieltä, erityisesti passi-, tulli-, valuutta-, terveys- ja karanteenimääräyksiä, sovelletaan lentoliikenneyritysten matkustajiin, henkilöstöön, rahtiin ja postiin niiden saapuessa, lähtiessä tai ollessa sopimuspuolen alueella.

11 artikla

1. Toisen sopimuspuolen ilmailuviranomaiset voivat vaatia toisen sopimuspuolen nimeämältä lentoliikenneyritykseltä näyttöä siitä, että se pystyy täyttämään niiden kansainvälisen käytännön mukaisesti kansainvälisessä lentoliikenteessä normaalisti ja kohtuullisesti soveltamien lakien ja määräyksien asettamat vaatimukset.

2. Kummallakin sopimuspuolella on oikeus kieltäytyä hyväksymästä lentoliikenneyritystä ja pidättää tai peruuttaa tämän sopimuksen 2 artiklassa kohdassa 1 mainittuja lentoliikenneyrityksen oikeuksia koskevan luvan tai vaatia sellaisten ehtojen täyttämistä, jotka se katsoo tarpeellisiksi nimetyn lentoliikenneyrityksen näiden oikeuksien hyväksikäytölle aina, milloin sillä ei ole vakuutta siitä, että tämän lentoliikenneyrityksen pääasiallinen omistusoikeus ja tehokas valvonta kuuluu lentoliikenneyrityksen nimenneelle sopimuspuolelle tai sen kansalaisille.

3. Kummallakin sopimuspuolella on oikeus pidättää lentoliikenneyritykseltä tämän sopimuksen 2 artiklan kohdassa 1 mainitut oikeudet tai vaatia sellaisten ehtojen täyttämistä jotka se katsoo tarpeellisiksi lentoliikenneyrityksen näiden oikeuksien hyväksikäytölle aina, milloin lentoliikenneyritys ei täytä nämä oikeudet myöntäneen sopimuspuolen lakeja tai määräyksiä, tai harjoittaa liikennettä tämän sopimuksen ehtojen vastaisesti. Tätä oikeutta käytetään vasta kun toisen sopimuspuolen kanssa on neuvoteltu, ellei oikeuksien välitön pidättäminen tai vaatimus ehtojen täyttämisestä ole välttämätön lakien ja määräysten jatkuvan rikkomisen estämiseksi. Tässä tapauksessa neuvottelut on aloitettava kahdenkymmenen (20) vuorokauden kuluessa siitä päivästä, kun jompikumpi sopimuspuoli on esittänyt neuvotteluja koskevan pyynnön.

12 artikla

1. Sopimuspuolet myöntävät nimetyille lentoliikenneyrityksille vastavuoroisesti oikeuden pitää edustustojaan niissä kaupungeissa ja lentoasemilla, joille näiden lentoliikenneyritysten ilma-alukset harjoittavat säännöllistä liikennettä.

2. Tässä artiklassa mainittujen edustajien ja ilma-alusten henkilöstön on oltava sopimuspuolten kansalaisia.

3. Edustustojen työntekijöiden, jotka kukin lentoliikenneyritys nimeää oman maansa kansalaisista, lukumäärä määritellään tämän lentoliikenneyrityksen tuotannollisen tarpeen mukaisesti.

13 artikla

1. Milloin sopimuspuolen nimetyn lentoliikenneyrityksen ilma-alukselle on toisen sopimuspuolen alueella sattunut pakkolasku, vaurio tai onnettomuus, sen sopimuspuolen, jonka alueella tapahtuma on sattunut, ilmailuviranomaiset ilmoittavat viipymättä tästä toisen sopimuspuolen ilmailuviranomaisille ja ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tapahtuman syiden tutkimiseksi. Tällöin ryhdytään myös kiireellisiin toimenpiteisiin avun auttamiseksi tapahtumassa loukkaantuneelle henkilöstölle ja matkustajille sekä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin postin, matkatavaran ja rahdin sekä itse ilma-aluksen pelastamiseksi ja suojaamiseksi.

2. Tapahtuman tutkimisen suorittava sopimuspuoli sallii toisen sopimuspuolen nimeämien huomioitsijoiden olla läsnä tutkimusta suoritettaessa sekä antaa tietoja ja lopullisen selostuksen tapahtuman tutkimisesta. Sopimuspuolten ilmailuviranomaiset luovuttavat toisilleen tapahtumaan liittyvät asiakirjat ja tiedot omien lakiensa ja määräystensä sallimissa rajoissa.

14 artikla

Tämän sopimuksen tai sen liitteiden tulkinnan tai soveltamisen johdosta syntyvät kiistat, mukaanluettuna tariffien määrittäminen, ratkaistaan sopimuspuolten ilmailuviranomaisten kesken käytävillä suorilla neuvotteluilla. Elleivät mainitut ilmailuviranomaiset pääse sopimukseen, kiista ratkaistaan diplomaattiteitse.

15 artikla

1. Sopimuspuolten ilmailuviranomaisten on aika ajoin neuvoteltava keskenään läheisen yhteistyön hengessä varmistaakseen tämän sopimuksen ja sen liitteiden määräysten toteuttamisen ja asianmukaisen noudattamisen.

2. Tämän sopimuksen ja sen liitteiden soveltamiseen ja toteuttamiseen liittyvistä käytännöllisistä järjestelyistä sovitaan ilmailuviranomaisten kesken.

3. Mikäli jompikumpi sopimuspuoli pitää tämän sopimuksen jonkin määräyksen muuttamista toivottavana, se voi pyytää neuvotteluja toisen sopimuspuolen kanssa, Tällaiset neuvottelut, jotka voidaan käydä ilmailuviranomaisten kesken ja jotka voivat tapahtua joko keskustelujen tai kirjeenvaihdon muodossa, tulee aloittaa kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa pyynnön esittämisestä. Näin sovitut muutokset tulevat voimaan, kun ne on vahvistettu diplomaattisella noottien vaihdolla.

4. Muutokset tämän sopimuksen liitteisiin voidaan tehdä sopimuspuolten ilmailuviranomaisten keskinäisellä sopimuksella ja ne tulevat voimaan, kun ne on vahvistettu diplomaattisella noottien vaihdolla.

16 artikla

Tämä sopimus tulee voimaan sinä päivänä, jona kumpikin sopimuspuoli on ilmoittanut diplomaattisella noottienvaihdolla täyttäneensä sopimuksen voimaantulon edellyttämät valtiosäännön mukaiset vaatimukset. Sopimus on voimassa, kunnes jompikumpi sopimuspuolista ilmoittaa diplomaattiteitse toiselle sopimuspuolelle haluavansa irtisanoa sopimuksen. Tässä tapauksessa sopimuksen voimassaolo lakkaa kahdentoista (12) kuukauden kuluttua siitä, kun toinen sopimuspuolista on jättänyt toiselle sopimuspuolelle ilmoituksen irtisanomisaikomuksestaan.

Tämän sopimuksen tultua voimaan aikaisempi Suomen Tasavallan Hallituksen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallituksen välinen 19 päivänä lokakuuta 1955 tehty lentoliikennesopimus kaikkine siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen lakkaa olemasta voimassa.

Tehty Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1972 kahtena alkuperäisenä suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Liite 1 Suomen Tasavallan Hallituksen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallituksen väliseen lentoliikennesopimukseen

Osa I

Neuvostoliittolaisten ilma-alusten lentoreittitaulukko

Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallituksen nimeämällä lentoliikenneyrityksellä on oikeus harjoittaa lentoliikennettä seuraavilla lentoreiteillä:

a) Moskova-Helsinki, molempiin suuntiin;

b) Leningrad-Helsinki, molempiin suuntiin;

c) pisteet SNTL:ssa-Helsinki ja/tai joku toinen piste Suomen alueella sopimuspuolten ilmailuviranomaisten sopimuksen mukaan, molempiin suuntiin;

d) pisteet SNTL:ssa-Helsinki ja/tai joku toinen piste Suomen alueella sopimuspuolten ilmailuviranomaisten sopimuksen mukaan ja edelleen yhteen tai useampaan pisteeseen Euroopassa sekä Pohjois- ja Keski-Amerikassa (USA, Kanada, Meksiko) ja edelleen kolmansiin maihin sopimuspuolten ilmailuviranomaisten sopimuksen mukaan, molempiin suuntiin.

Suomalaisten ilma-alusten lentoreittitaulukko

Suomen Tasavallan Hallituksen nimeämällä lentoliikenneyrityksellä on oikeus harjoittaa lentoliikennettä seuraavilla lentoreiteillä:

a) Helsinki-Moskova, molempiin suuntiin;

b) Helsinki-Leningrad, molempiin suuntiin;

c) pisteet Suomessa-Moskova ja/tai joku toinen piste SNTL:n alueella sopimuspuolten ilmailuviranomaisten sopimuksen mukaan, molempiin suuntiin;

d) pisteet Suomessa-Moskova ja/tai joku toinen piste SNTL:n alueella sopimuspuolten ilmailuviranomaisten sopimuksen mukaan ja edelleen yhteen tai useampaan pisteeseen Euroopassa, Lähi-Idässä ja Etelä-Aasiassa (Afghanistan, Pakistan, Intia ja Iran) ja edelleen kolmansiin maihin sopimuspuolten ilmailuviranomaisten sopimuksen mukaan, molempiin suuntiin.

Osa II

Harjoittaessaan sovittua liikennettä sopimuspuolten nimeämillä lentoliikenneyrityksillä on oikeus

a) lentää toisen sopimuspuolen alueiden kautta ehdolla, että sopimuspuolen nimeämän lentoliikenneyrityksen on tehtävä ainakin yksi välilasku toisen sopimuspuolen alueella, ellei sopimuspuolten ilmailuviranomaisten kesken muusta sovita;

b) suorittaa ei-kaupallisia teknillisiä välilaskuja toisen sopimuspuolen alueella pisteissä, joista sopimuspuolten ilmailuviranomaisten kesken erikseen sovitaan;

c) kuljettaa kansainvälisessä liikenteessä matkustajia, rahtia ja postia sopimuspuolten alueiden välillä;

d) kuljettaa kansainvälisessä liikenteessä sopimuspuolten ilmailuviranomaisten siitä sopiessa matkustajia, rahtia ja postia toisen sopimuspuolen alueella sijaitsevien pisteiden ja kolmansien maiden alueella sijaitsevien pisteiden välillä;

e) kuljettaa kansainvälisessä liikenteessä matkustajia, rahtia ja postia toisen sopimuspuolen alueen kautta lentoliikenneyrityksen nimenneen sopimuspuolen alueella sijaitsevien pisteiden ja kolmansien maiden alueilla sijaitsevien pisteiden välillä, mukaanluettuna sopimuspuolten ilmailuviranomaisten siitä sopiessa - "stop-over" -oikeus toisen sopimuspuolen alueella sijaitsevissa pisteissä.

Liite II Suomen Hallituksen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Hallituksen väliseen lentoliikennesopimukseen

Yleisiä määräyksiä

1. Sopimuspuolet sitoutuvat ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin sovitun liikenteen turvallisuuden ja tehokkuuden takaamiseksi. Tässä tarkoituksessa kumpikin sopimuspuoli järjestää kaiken toisen sopimuspuolen nimeämän lentoliikenneyrityksen ilmaalusten sovitussa liikenteessä tarvitseman viesti-, suunnistus- ja muun palvelun.

2. Kummankin sopimuspuolen tämän Liitteen määräysten mukaisesti antamien tietojen ja avun on oltava riittäviä toisen sopimuspuolen nimeämän lentoliikenneyrityksen ilma-alusten lentoturvallisuutta koskevien kohtuullisten vaatimusten täyttämiseksi.

Tietojen antaminen

3. Kummankin sopimuspuolen antamien tietojen on sisällettävä kaikki tarpeelliset tiedot varsinaisista ja varalentokentistä, joita käytetään sovitussa liikenteessä, lentoreiteistä sopimuspuolen alueella, radio- ja muista käytettävissä olevista suunnistuslaitteista sekä muista laitteista, jotka ovat välttämättömiä, jotta ilmaalukset pystyisivät noudattamaan lennonjohtomenetelmiä.

4. Tietojen on sisällettävä myös kaikki vastaavat säätä koskevat tiedot, jotka on annettava sekä ennen lentoa että lentojen aikana sovitussa liikenteessä. Sopimuspuolten ilmailuviranomaisten on käytettävä kansainvälistä koodia säätietojen välittämisessä ja sovittava tarvittavista sääennustusten välitysajoista ottaen huomioon sovitulle liikenteelle vahvistetun aikataulun.

5. Sopimuspuolten ilmailuviranomaiset huolehtivat siitä, että kaikki muutokset tämän liitteen kohtien 3 ja 4 mukaisesti annettaviin tietoihin saadaan keskeytyksettä sekä siitä, että kaikista tehdyistä muutoksista annetaan välittömästi ennakkoilmoitus liikennöivälle yritykselle ja muille asianomaisille elimille. Tämä tapahtuu NOTAM-palvelua käyttäen, jotka annetaan joko toimivia kansainvälisiä viestiyhteyksiä käyttäen sitä seuraavine kirjallisine vahvistuksineen tai ainoastaan kirjallisesti, edellyttäen, että vastaanottaja voi saada tämän ilmoituksen hyvissä ajoin. NOTAMit annetaan venäjän- ja englanninkielisinä ja vastaavasti suomen- ja englanninkielisinä.

6. NOTAM-tiedotusten vaihtoon on ryhdyttävä niin pian kuin mahdollista ja joka tapauksessa ennen lentojen aloittamista sovitussa liikenteessä.

Lentosuunnitelmat ja lennonjohtomenetelmät

7. Toisen sopimuspuolen nimeämän lentoliikenneyrityksen sovitussa liikenteessä käyttämien ilma-alusten henkilöstön on tunnettava täydellisesti toisen sopimuspuolen alueella sovitussa liikenteessä sovellettavat lentosäännöt ja lennonjohtomenetelmät.

8. Kummankin sopimuspuolen siviili-ilmailuviranomaisten on annettava ennen jokaista lentoa ja tarpeen vaatiessa lennon aikana sen lentotiedotusalueella toisen sopimuspuolen nimeämän lentoliikenneyrityksen ilma-alusten henkilöstölle:

a) tiedot lennon suorittamiseen tarvittavien lentokenttien ja suunnistuslaitteiden kunnosta;

b) kirjalliset tiedot, kartat ja kaaviot sekä suullisen täydennyksen sekä vallitsevista että ennustettavista sääolosuhteista reitillä ja määräpaikassa.

9. Ennen kutakin lentoa aluksen päällikön on esitettävä lentosuunnitelma lennonjohtoelimen hyväksyttäväksi siinä maassa, missä lento alkaa. Lento on suoritettava hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Lentosuunnitelman muuttaminen on sallittu vain asianomaisen lennonjohtoelimen radiopuhelimitse antamalla luvalla, elleivät poikkeukselliset olosuhteet vaadi aluksen päällikköä ryhtymään omalla vastuullaan pikaisiin toimenpiteisiin. Näissä tapauksissa asianomaiselle lennonjohtoelimelle on ilmoitettava mahdollisimman pian lentosuunnitelmassa tapahtuneista muutoksista.

10. Ilma-aluksen päällikön on huolehdittava asianomaisen lennonjohtoelimen käyttämän lähetystaajuuden jatkuvasta kuuntelusta ja oltava valmis välittämään heti tämän elimen taajuudella erityisesti kaikki ilma-aluksen olin. paikkaa ja lentokorkeutta sekä säähavaintoja koskevat ilmoitukset kansallisten sääntöjen mukaisesti.

11. Ellei sopimuspuolten siviili-ilmailuviranomaisten välillä toisin sovita, yhteys ilmaalusten ja asianomaisen lennonjohtoelimen välillä tapahtuu radiopuhelimitse venäjän tai englannin kielellä Neuvostoliitossa olevien asemien kanssa ja suomen tai englannin kielellä Suomessa olevien asemien kanssa sopimuspuolten tätä tarkoitusta varten varaamilla taajuuksilla. Tietojen välittämiseksi pitkillä etäisyyksillä voidaan käyttää radiosähkötystä, mikäli sellainen on käytettävissä, käyttämällä kansainvälistä Q-koodia.

Ilma-alusten varustus

12. Sopimuspuolen nimeämän lentoliikenneyrityksen sovitussa liikenteessä käyttämät ilma-alukset on varustettava, mikäli mahdollista niin, että ne voivat käyttää suunnistusvälineistöä, jotka mahdollistavat aluksen pysymisen sallitulla väylällä sekä yhtä tai useampaa toisen sopimuspuolen alueella käytettävää laitetta laskeutumista varten.

13. Sovitussa liikenteessä käytettävät ilmaalukset on varustettava radioasemin, joissa on vastaavat radiotaajuudet, yhteyden ylläpitämiseksi toisen sopimuspuolen alueella sijaitsevien maaradioasemien kanssa.

Lento- ja lennonjohtomenetelmät

14. Tässä tapauksessa mainittuja tarkoitusperiä varten sovelletaan kummankin sopimuspuolen alueella käytettäviä lento-, lennonjohtoja muita menetelmiä.

Viestivälineet

15. Sovitussa liikenteessä tarvittavien tietojen vaihtoa varten, mukaan luettuna NOTAMien välittäminen, sekä lentoliikenteen johtamista varten sopimuspuolten ilmailuviranomaiset käyttävät Moskovan ja Helsingin välillä sekä Leningradin ja Helsingin välillä toimivia yhteyskanavia.

Etsintä- ja pelastustoiminta

16. Sopimuspuolten ilmailuviranomaiset ovat tarvittaessa mahdollisuuksien mukaan aktiivisessa yhteistyössä ilma-alusten etsintä- ja pelastustoiminnan turvaamiseksi.