32/1971

Asetus Asetus rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta.

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §.

Sitten kun tasavallan presidentti on 12 päivänä helmikuuta 1971 päättänyt, että Suomi liittyy Pariisissa 13 päivänä joulukuuta 1957 tehtyyn rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen, ja Suomen liittymiskirja on 12 päivänä toukokuuta 1971 talletettu, säädetään, että sanottu yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan 10 päivänä elokuuta 1971 niin kuin siitä on sovittu, ottaen kuitenkin huomioon 2 §:ssä mainitut varaumat ja 3 §:ssä mainitun selityksen.

2 §.

Edellä 1 §:ssä mainittuun yleissopimukseen liityttäessä on Suomen osalta tehty seuraavat varaumat:

1 artikla

Suomi varaa itselleen oikeuden suostuessaan rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevaan pyyntöön määrätä, ettei luovutettua saa panna kysymyksessä olevasta rikoksesta syytteeseen tuomioistuimessa, jolle on annettu valta vain tilapäisesti tai erityisissä poikkeusoloissa tuomita sellaisissa asioissa. Luovuttamispyyntö voidaan evätä, kun luovuttamista pyydetään sanotunlaisen tuomioistuimen antaman tuomion täytäntöönpanoa varten.

Suomi varaa itselleen myös oikeuden evätä luovuttamispyynnön, jos luovuttaminen asianomaisen henkilön ikään, terveydentilaan tai muihin henkilökohtaisiin seikkoihin katsoen taikka erityisiin olosuhteisiin nähden olisi inhimillisistä syistä kohtuutonta.

2 artiklan 1 kohta.

Suomelle 2 artiklan 1 kohdan mukaan kuuluva luovuttamisvelvollisuus rajoitetaan koskemaan sellaisia rikoksia, joista Suomen lain mukaan saattaa seurata vuoden vapausrangaistusta ankarampi rangaistus. Jos joku vieraassa valtiossa on tuomittu sanotunlaisesta teosta, Suomi voi suostua hänen luovuttamistaan koskevaan pyyntöön vain, jos sovittamatta oleva seuraamus käsittää vähintään neljän kuukauden vapaudenmenetyksen.

3 artiklan 3 kohta.

Suomi varaa itselleen oikeuden pitää 3 artiklan 3 kohdassa mainittua tekoa, mikäli se on tapahtunut avoimessa taistelussa, poliittisena rikoksena.

4 artikla.

Jos sotilasrikoksena pidettävä teko samalla käsittää rikoksen, josta luovuttaminen muuten on sallittu, Suomi varaa itselleen oikeuden määrätä, ettei sellaisesta rikoksesta luovutettua saa rangaista sotilasrikosta tarkoittavan säännöksen nojalla.

18 artikla.

Suomi varaa itselleen oikeuden välittömästi päästää säilöön otetun henkilön, jonka luovuttamiseen on suostuttu, vapaaksi, jollei luovuttamista pyytänyt valtio ole noutanut häntä määräaikana.

3 §.

Edellä 1 §:ssä mainittuun sopimukseen liityttäessä on Suomi selittänyt, että "kansalaisilla" tarkoitetaan Suomen osalta Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisia sekä näissä valtioissa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia.

Naantalissa 5 päivänä elokuuta 1971.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.