35/1970

Asetus Asetus maailman henkisen omaisuuden järjestön perustavan yleissopimuksen voimaansaattamisesta.

Sitten kun Tasavallan Presidentti on 8 päivänä toukokuuta 1970 ratifioinut Tukholmassa 14 päivänä heinäkuuta 1967 allekirjoitetun Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) perustavan yleissopimuksen sekä ratifioimiskirja talletettu Genevessä 8 päivänä kesäkuuta 1970 Yhdistettyjen kansainvälisten teollisen, kirjallisen ja taiteellisen omaisuuden suojelemista tarkoittavien toimistojen (BIRPI) pääjohtajan huostaan, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan 8 päivänä syyskuuta 1970 niin kuin siitä on sovittu.

Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1970.

Maailman henkisen omaisuuden järjestön perustava YLEISSOPIMUS

Allekirjoitettu Tukholmassa heinäkuun 14 päivänä 1967

Sopimuspuolet

haluten myötävaikuttaa valtioiden välisen ymmärtämyksen ja yhteistyön parantamiseen niiden yhteiseksi eduksi niiden suvereenisuuden .ja tasa-arvoisuuden kunnioittamisen pohjalla,

haluten tarkoituksella kannustaa luovaa toimintaa edistää henkisen omaisuuden suojaa kaikkialla maailmassa,

haluten nykyaikaistaa ja tehostaa teollisoikeuden suojelemisen sekä kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisen aloilla perustettujen liittojen hallintoa kunnioittaen täysin kunkin liiton itsenäisyyttä,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla
Järjestön perustaminen

Täten perustetaan Maailman henkisen omaisuuden järjestö.

2 artikla
Määritelmät

Tässä yleissopimuksessa:

i) "Järjestöllä" tarkoitetaan Maailman henkisen omaisuuden järjestöä (WIPO);

ii) "Kansainvälisellä toimistolla" tarkoitetaan Kansainvälistä henkisen omaisuuden toimistoa;

iii) "Pariisin yleissopimuksella" tarkoitetaan 20 päivänä maaliskuuta 1883 solmittua teollisoikeuden suojelemista koskevaa yleissopimusta kaikkine tarkistuksineen;

iv) "Bernin yleissopimuksella" tarkoitetaan 9 päivänä syyskuuta 1886 solmittua kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamista koskevaa yleissopimusta kaikkine tarkistuksineen;

v) "Pariisin liitolla" tarkoitetaan Pariisin yleissopimuksella perustettua kansainvälistä liittoa;

vi) "Bernin liitolla" tarkoitetaan Bernin yleissopimuksella perustettua kansainvälistä liittoa;

vii) "liitoilla" tarkoitetaan Pariisin liittoa, tämän liiton yhteyteen perustettuja erityisliittoja ja sopimuksia, Bernin liittoa ja jokaista muuta kansainvälistä sopimusta, jonka on määrä edistää henkisen omaisuuden suojaamista ja jonka hallinnosta järjestö huolehtii 4 iii) artiklan mukaisesti;

viii) "henkinen omaisuus" käsittää ne oikeudet, jotka liittyvät

- kirjallisiin, taiteellisiin ja tieteellisiin teoksiin,

- esittävien taiteilijoiden esityksiin, äänitteisiin ja radiolähetyksiin,

- keksintöihin kaikilla ihmistoiminnan aloilla,

- tieteellisiin löytöihin,

- hyödyllisyysmalleihin ja ammattimaisesti käytettäviin malleihin,

- tavaramerkkeihin, palvelumerkkeihin sekä kaupallisiin nimiin ja alkuperää osoittaviin merkintöihin,

- suojaan vilpillistä kilpailua vastaan, ja kaikkiin muihin oikeuksiin, jotka johtuvat henkisestä toiminnasta teollisuuden, tieteen, kirjallisuuden ja taiteen aloilla.

3 artikla
Järjestön tavoitteet

Järjestön tavoitteet ovat:

i) edistää henkisen omaisuuden suojaamista kaikkialla maailmassa valtioiden välisen yhteistoiminnan avulla ja tarvittaessa yhteistoiminnassa jokaisen muun kansainvälisen järjestön kanssa,

ii) varmistaa liittojen välinen hallinnollinen yhteistyö.

4 artikla
Tehtävät

Saavuttaakseen 3 artiklassa esitetyt tavoitteet järjestö asianomaisten elintensä kautta ja ottaen huomioon kunkin liiton toimivallan:

i) edistää sellaisten toimenpiteiden kehittämistä, joiden on määrä helpottaa henkisen omaisuuden tehokasta suojaamista kaikkialla maailmassa ja yhdenmukaistaa kansallista lainsäädäntöä tällä alalla;

ii) suorittaa Pariisin liiton, tämän liiton yhteyteen perustettujen erityisliittojen sekä Bernin liiton hallinnolliset tehtävät;

iii) voi sopia siitä, että se ottaa huolehtiakseen jokaisen muun henkisen omaisuuden suojaamisen edistämistä tarkoittavan kansainvälisen sopimuksen hallinnon tai että se osallistuu siihen;

iv) rohkaisee kansainvälisten henkisen omaisuuden suojaamisen edistämistä tarkoittavien sopimusten solmimista;

v) tarjoaa yhteistyötään valtiolle, jotka pyytävät oikeusteknillistä apua henkisen omaisuuden alalla;

vi) kokoaa ja jakaa henkisen omaisuuden suojaamista koskevaa tietoutta, suorittaa ja edistää tutkimuksia tällä alalla ja julkaisee tällaisten tutkimuksien tulokset;

vii) huolehtii henkisen omaisuuden kansainvälisen suojelun helpottamisesta sekä tarvittaessa rekisteröinnistä tällä alalla sekä rekisteröintiä koskevien tietojen julkisuuteen saattamisesta;

viii) ryhtyy kaikkiin muihin asianmukaisiin toimenpiteisiin.

5 artikla
Jäsenyys

1. Järjestön jäsenyys on avoinna jokaiselle valtiolle, joka on jonkin 2 vii) artiklassa määritellyn liiton jäsen.

2. Järjestön jäsenyys on yhtälailla avoinna jokaiselle valtiolle, joka ei ole minkään liiton jäsen edellyttäen, että:

i) se on Yhdistyneiden Kansakuntien, jonkin Yhdistyneiden Kansakuntien yhteyteen liitetyn erityisjärjestön tai Kansainvälisen atomienergiajärjestön jäsen tahi Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön osapuoli tahi

ii) yleiskokous on esittänyt sille kutsun tulla tämän yleissopimuksen osapuoleksi.

6 artikla
Yleiskokous

1. a) Niistä tämän yleissopimuksen osapuolina olevista valtioista, jotka ovat jonkin liiton jäseniä, koostuu yleiskokous.

b) Kunkin valtion hallitusta edustaa yksi valtuutettu, jolla voi olla apunaan varamiehiä, neuvonantajia ja asiantuntijoita.

c) Kunkin valtuuskunnan aiheuttamat kustannukset suorittaa sen nimittänyt hallitus.

2. Yleiskokouksen tehtävänä on:

i) nimittää pääjohtaja yhtenäistämiskomitean nimeämisen perusteella;

ii) tarkastaa ja hyväksyä pääjohtajan järjestöä koskevat kertomukset ja antaa hänelle kaikki tarvittavat ohjeet;

iii) tarkastaa ja hyväksyä yhtenäistämiskomitean kertomukset ja toimet sekä antaa ohjeita tälle komitealle;

iv) hyväksyä liittojen yhteisten menojen kolmivuotinen tulo- ja menoarvio;

v) hyväksyä pääjohtajan ehdottamat, 4 iii) artiklassa tarkoitettujen kansainvälisten sopimusten hallintoa koskevat toimenpiteet;

vi) hyväksyä järjestön tilisäännöt

vii) määrätä sihteeristön työkielet ottaen huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien käytännön;

viii) kutsua 5 2. ii) artiklassa tarkoitettuja valtioita tämän yleissopimuksen osapuoliksi;

ix) määrätä, mitkä valtioista, jotka eivät ole järjestön jäseniä, ja mitkä hallitusten väliset ja kansainväliset ei-hallitustasoiset järjestöt hyväksytään huomioitsijoiksi sen kokouksiin;

x) hoitaa muita sellaisia tehtäviä, jotka tulevat tämän yleissopimuksen nojalla kysymykseen.

3. a) Kullakin valtiolla on yleiskokouksessa yksi ääni riippumatta siitä, onko se yhden tai useamman liiton jäsen.

b) Puolet yleiskokouksen jäseninä olevista valtioista muodostaa päätösvaltaisen määrän.

c) Huolimatta b-alakohdan määräyksistä, yleiskokous voi, jos jossakin istunnossa edustettuina olevien valtioiden lukumäärä on puolta pienempi mutta yhtä suuri tai enemmän kuin kolmannes yleiskokouksen jäseninä olevista valtioista, tehdä päätöksiä, mutta sen omia menettelytapoja koskevia päätöksiä lukuunottamatta, kaikki tällaiset päätökset tulevat voimaan ainoastaan seuraavien ehtojen ollessa täytetyt. Kansainvälisen toimiston tulee tiedottaa mainitut päätökset niille yleiskokouksen jäseninä oleville valtioille, jotka eivät olleet edustettuina ja kehottaa niitä ilmoittamaan kirjallisesti äänensä tai pidättäytymisensä kolmen kuukauden kuluessa tiedotuksen päivämäärästä. Jos tämän ajanjakson umpeenkuluttua täten äänensä tai pidättäytymisensä ilmaisseiden valtioiden lukumäärä yltää valtioiden lukumäärään, joka puuttui päätösvaltaisen määrän saavuttamisesta itse istunnossa, nämä päätökset tulevat voimaan edellyttäen, että vaadittu enemmistö edelleen saavutetaan.

d) Ottaen huomioon e) ja f) alakohtien määräykset yleiskokous tekee päätöksensä kahden kolmanneksen enemmistöllä annetuista äänistä.

e) 4. iii) artiklassa tarkoitettujen kansainvälisten sopimusten hallintoa koskevien toimenpiteiden hyväksymiseen vaaditaan kolmen neljäsosan enemmistö annetuista äänistä.

f) Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 57 ja 63 artiklojen nojalla tehtävän sopimuksen hyväksymiseksi vaaditaan yhdeksän kymmenesosan enemmistö annetuista äänistä.

g) Pääjohtajan nimittämiseksi (2. i) kohta), pääjohtajan ehdottamien kansainvälisten sopimusten hallintoa koskevien toimenpiteiden hyväksymiseksi (2) v) kohta) sekä päämajan siirtämiseksi (10 artikla) vaadittu enemmistö tulee saavuttaa ei ainoastaan yleiskokouksessa vaan myös Pariisin liiton yleiskokouksessa ja Bernin liiton yleiskokouksessa.

h) Äänestyksestä pidättäytymistä ei lasketa ääneksi.

i) Kukin valtuutettu voi edustaa yhtä valtiota ja äänestää vain tämän nimissä.

4. a) Yleiskokous kokoontuu pääjohtajan kutsusta kerran joka kolmas kalenterivuosi varsinaiseen istuntoon.

b) Yleiskokous kokoontuu ylimääräiseen istuntoon pääjohtajan kutsusta joko yhtenäistämiskomitean tai yhden neljäsosan yleiskokouksen jäsenvaltioista sitä pyytäessä.

c) Kokoukset pidetään järjestön päämajassa.

5. Valtiot, jotka ovat tämän yleissopimuksen osapuolia, mutta jotka eivät ole minkään liiton jäsenmaita, hyväksytään huomioitsijoina yleiskokouksen kokouksiin.

6. Yleiskokous hyväksyy itselleen työjärjestyksen.

7 artikla
Konferenssi

1. a) Tämän yleissopimuksen osapuolina olevista valtioista koostuu konferenssi, riippumatta siitä, ovatko ne jonkin liiton jäseniä vai eivät.

b) Kunkin valtion hallitusta edustaa yksi valtuutettu, jolla voi olla apunaan varamiehiä, neuvonantajia ja asiantuntijoita.

c) Kunkin valtuuskunnan aiheuttamat kustannukset suorittaa sen nimittänyt hallitus.

2. Konferenssin tehtävänä on:

i) keskustella yleistä mielenkiintoa omaavista henkisen omaisuuden alaan kuuluvista asioista ja se voi hyväksyä näitä asioita koskevia suosituksia ottaen huomioon liittojen toimialan ja itsenäisyyden;

ii) hyväksyä konferenssin kolmivuotinen tulo- ja menoarvio;

iii) laatia konferenssin tulo- ja menoarvion puitteissa oikeusteknillisen avun ohjelma kolmeksi vuodeksi;

iv) hyväksyä muutokset tähän yleissopimukseen kuten on edellytetty 17 artiklassa;

v) määrätä, mitkä valtioista, jotka eivät ole järjestön jäseniä, ja mitkä hallitusten väliset ja kansainväliset ei-hallitustasoiset järjestöt hyväksytään huomioitsijoiksi sen kokouksiin;

vi) hoitaa muita sellaisia tehtäviä, jotka tulevat tämän yleissopimuksen nojalla kysymykseen.

3. a) Kullakin jäsenvaltiolla on yksi ääni konferenssissa.

b) Kolmannes jäsenvaltiosta muodostaa päätösvaltaisen määrän.

c) Ottaen huomioon 17 artiklan määräykset konferenssi tekee päätöksensä kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä.

d) Niiden tämän yleissopimuksen osapuolina olevien valtioiden maksuosuuksien määrät, jotka eivät ole minkään liiton jäseniä, määrätään äänestyksessä, jossa vain näiden valtioiden edustajilla on äänioikeus.

e) Äänestyksestä pidättäytymistä ei lasketa ääneksi.

f) Kukin valtuutettu voi edustaa yhtä valtiota ja äänestää vain tämän nimissä.

4. a) Konferenssi kokoontuu varsinaiseen istuntoonsa pääjohtajan kutsusta samana ajankohtana ja samaan paikkaan kuin yleiskokous.

b) Konferenssi kokoontuu ylimääräiseen istuntoon pääjohtajan kutsusta jäsenvaltioiden enemmistön sitä pyytäessä.

5. Konferenssi hyväksyy itselleen työjärjestyksen.

8 artikla
Yhtenäistämiskomitea

1. a) Yhtenäistämiskomitea koostuu niistä tämän yleissopimuksen osapuolina olevista valtioista, jotka ovat Pariisin liiton täytäntöönpanokomitean tai Bernin liiton täytäntöönpanokomitean tahi näiden molempien jäseniä. Jos kuitenkin jommassakummassa näistä täytäntöönpanokomiteoista on jäseniä enemmän kuin neljännes sen valinneen yleiskokouksen jäsenmaiden määrästä, silloin tämä täytäntöönpanokomitea määrää jäsenvaltioittensa joukosta ne valtiot, jotka tulevat olemaan yhtenäistämiskomitean jäseniä siten, ettei niiden lukumäärä ylitä edellä mainittua neljännestä. Sitä maata, jonka alueella järjestöllä on päämajansa, ei oteta mukaan laskettaessa mainittua neljännestä.

b) Kunkin yhtenäistämiskomitean jäsenenä olevan valtion hallitusta edustaa yksi valtuutettu, jolla voi olla apunaan varamiehiä, neuvojia ja asiantuntijoita.

c) Milloin yhtenäistämiskomitea käsittelee konferenssin ohjelmaa tai tulo- ja menoarviota välittömästi koskevia asioita ja sen esityslistaa tai sellaisia ehdotuksia tämän yleissopimuksen muuttamiseksi, jotka saattaisivat vaikuttaa tämän yleissopimuksen osapuolina olevien mutta mihinkään liittoon kuulumattomien valtioiden oikeuksiin ja velvoitteisiin, neljänneksen tällaisista valtioista tulee osallistua yhtenäistämiskomitean kokouksiin samoin oikeuksin kuin komitean jäsenet. Konferenssi määrää kussakin varsinaisessa istunnossaan nämä valtiot.

d) Kunkin valtuuskunnan aiheuttamat kustannukset suorittaa sen nimittänyt hallitus.

2. Jos muut järjestön hallinnossa olevat liitot haluavat olla sinänsä edustettuina yhtenäistämiskomiteassa, niiden edustajat on nimitettävä yhtenäistämiskomitean jäsenvaltioiden joukosta.

3. Yhtenäistämiskomitean tehtävänä on:

i) antaa neuvoja liiton elimille, yleiskokoukselle, konferenssille ja pääjohtajalle kaikissa hallinnollisissa, taloudellisissa ja muissa asioissa, jotka kiinnostavat yhteisesti kahta tai useampaa liittoa tai yhtä tai useampaa liittoa ja järjestöä, sekä erityisesti liittojen yhteisten menojen tulo- ja menoarviota koskevissa asioissa;

ii) valmistella ehdotus yleiskokouksen esityslistaksi;

iii) valmistella ehdotus konferenssin esityslistaksi sekä konferenssin ohjelmaluonnokseksi ja tulo- ja menoarvioksi;

iv) laatia kolmivuotisen liittojen yhteisten menojen tulo- ja menoarvion pohjalta ja konferenssin kolmivuotisen tulo- ja menoarvion pohjalta samoin kuin oikeusteknillisen avun kolmivuotisen ohjelman pohjalta vastaavat vuosittaiset tulo- ja menoarviot ja ohjelmat;

v) nimetä, milloin pääjohtajan toimikausi on loppumaisillaan tai milloin pääjohtajan paikka on täyttämättä, ehdokas, jonka yleiskokous nimittää tälle paikalle; jos yleiskokous ei nimitä yhtenäistämiskomitean nimeämää ehdokasta, yhtenäistämiskomitea nimeää toisen ehdokkaan; tämä menettely toistetaan, kunnes yleiskokous on nimittänyt viimeksi nimetyn ehdokkaan;

vi) jos pääjohtajan paikka tulee vapaaksi yleiskokouksen kahden istunnon välisenä aikana, nimittää virkaatekevä pääjohtaja uuden pääjohtajan virkaanastumista edeltäväksi ajaksi;

vii) suorittaa muita tämän yleissopimuksen nojalla sille annettavia tehtäviä.

4. a) Yhtenäistämiskomitea kokoontuu kerran vuodessa varsinaiseen istuntoon pääjohtajan kutsusta. Se kokoontuu yleensä järjestön päämajassa.

b) Yhtenäistämiskomitea kokoontuu ylimääräiseen istuntoon pääjohtajan kutsusta, joko hänen omasta aloitteestaan tai sen puheenjohtajan tai sen jäsenten neljäsosan sitä pyytäessä.

5. a) Kullakin valtiolla on yksi ääni yhtenäistämiskomiteassa riippumatta siitä, onko se yhden tai molempien kohdassa 1. a) tarkoitettujen täytäntöönpanokomiteoiden jäsen.

b) Puolet yhteistoimintakomitean jäsenistä muodostaa päätösvaltaisen määrän.

c) Valtuutettu voi edustaa yhtä valtiota ja äänestää vain tämän nimissä.

6. a) Yhtenäistämiskomitea lausuu mielipiteensä ja tekee päätöksensä yksinkertaisella enemmistöllä annetuista äänistä. Äänestyksestä pidättäytymistä ei lasketa ääneksi.

b) Vaikka yksinkertainen äänten enemmistö olisikin saavutettu, jokainen yhtenäistämiskomitean jäsen voi välittömästi äänestyksen jälkeen pyytää erityistä äänten uudelleen laskentaa seuraavalla tavalla: Laaditaan kaksi erillistä luetteloa, joista toinen sisältää Pariisin liiton täytäntöönpanokomitean jäsenvaltioiden nimet ja toinen Bernin liiton täytäntöönpanokomitean jäsenvaltioiden nimet; kunkin valtion ääni merkitään sen nimen kohdalle kuhunkin luetteloon, jossa se esiintyy. Mikäli tämä erityinen uudelleenlaskenta osoittaa, ettei yksinkertaista enemmistöä ole saavutettu kummassakin näistä luetteloista, ehdotusta ei katsota hyväksytyksi.

7. Jokainen järjestön jäsenvaltio, joka ei ole yhtenäistämiskomitean jäsen, voi osallistua komitean kokouksiin lähettämällä huomioitsijoita joilla on oikeus ottaa osaa keskusteluun mutta jotka eivät saa äänestää.

8. Yhtenäistämiskomitea laatii itselleen työjärjestyksen.

9 artikla
Kansainvälinen toimisto

1. Kansainvälinen toimisto muodostaa järjestön sihteeristön.

2. Kansainvälistä toimistoa johtaa pääjohtaja, jolla on apunaan kaksi tai useampia varapääjohtajia.

3. Pääjohtaja nimitetään määräajaksi, jonka tulee olla ainakin kuusi vuotta. Hänet voidaan nimittää uudelleen määräajaksi. Ensimmäisen nimityksen ja mahdollisten seuraavien nimitysten ajat sekä kaikki nimitykseen liittyvät ehdot vahvistaa yleiskokous.

4. a) Pääjohtaja on järjestön korkein toimeenpaneva virkamies.

b) Hän edustaa järjestöä.

c) Hänen tulee esittää yleiskokoukselle kertomus sekä noudattaa sen antamia ohjeita järjestön sisäisistä ja ulkoisista asioista.

5. Pääjohtaja laatii ohjelmaluonnokset, tuloja menoarvioehdotukset sekä kausittaiset toimintakertomukset. Hän toimittaa ne asianomaisten valtioiden hallituksille sekä liittojen ja järjestön asianomaisille elimille.

6. Pääjohtaja ja kuka tahansa hänen määräämänsä henkilökunnan jäsen osallistuu äänioikeudetta kaikkiin yleiskokouksen, konferenssin, yhtenäistämiskomitean ja kaikkien muiden komiteoiden tai työryhmien kokouksiin. Pääjohtaja tai hänen määräämänsä henkilökunnan jäsen on virkansa puolesta näiden elinten sihteeri.

7. Pääjohtaja nimittää kansainvälisen toimiston tehtävien tehokkaan suorittamisen vaatiman henkilökunnan. Hän nimittää apulaispääjohtajat saatuaan yhtenäistämiskomitean hyväksynnän. Työehdot määritellään työsäännöissä, jotka yhtenäistämiskomitea hyväksyy pääjohtajan ehdotuksesta. Henkilökuntaa otettaessa ja palvelusehtoja määrättäessä on erityisen suurta huomiota kiinnitettävä mahdollisimman suuren tehokkuuden, pätevyyden ja tunnollisuuden turvaamisen välttämättömyyteen. Asianmukaista huomiota on kiinnitettävä siihen merkitykseen, joka on mahdollisimman laajalla maantieteellisellä pohjalla henkilökuntaa palvelukseen otettaessa.

8. Pääjohtajan ja henkilökunnan vastuun luonne on yksinomaan kansainvälinen. Tehtäviään suorittaessaan he eivät saa pyytää tai vastaanottaa ohjeita miltään hallitukselta tai järjestön ulkopuoliselta viranomaiselta. Heidän on pidättäydyttävä kaikista toimista, jotka saattavat vaikuttaa haitallisesti heidän asemaansa kansainvälisinä virkamiehinä. Jokainen jäsenvaltio sitoutuu kunnioittamaan pääjohtajan ja henkilökunnan velvoitusten yksinomaan kansainvälistä luonnetta ja pyrkimään olla vaikuttamatta heihin heidän hoitaessaan tehtäviään.

10 artikla
Päämaja

1. Järjestön päämaja on Genevessä.

2. Sen siirrosta voidaan päättää 6 3. d) ja g) artiklan edellyttämällä tavalla.

11 artikla
Talous

1. Järjestöllä on kaksi erillistä tulo- ja menoarviota: liittojen yhteisten menojen tulo- ja menoarvio sekä konferenssin tulo- ja menoarvio.

2. a) Liittojen yhteisten menojen tulo- ja menoarvioon on sisällytettävä eri liittojen menoja koskeva kohta.

b) Tämä tulo- ja menoarvio rahoitetaan seuraavista lähteistä:

i) liittojen maksuosuuksista edellyttäen, että kunkin liiton maksuosuuden määrän on vahvistanut asianomaisen liiton yleiskokous ottaen huomioon sen edun, joka liitoilla on yhteisistä menoista;

ii) sellaisista kansainvälisen toimiston suorittamista palveluksista perityistä maksuista, jotka eivät välittömästi koske mitään liittoa tai joita ei ole otettu kansainvälisen toimiston oikeusteknillisen avun alalla tekemistä palveluksista;

iii) sellaisista kansainvälisen toimiston myymistä julkaisuista tai niiden rojalteista kertyneistä tuloista, jotka eivät koske suoranaisesti mitään liittoa;

iv) järjestön saamista lahjoituksista, testamenttilahjoituksista ja avustuksista paitsi niistä, joita tarkoitetaan 3. b) iv) kohdassa;

v) vuokrista, koroista sekä muista järjestön sekalaisista tuloista.

3. a) Konferenssin tulo- ja menoarvioon tulee sisällyttää kohta, joka koskee konferenssin istuntojen pitämisestä aiheutuvia kustannuksia sekä oikeusteknillisen avun ohjelman aiheuttamia kuluja.

b) Tämä tulo- ja menoarvio rahoitetaan seuraavista lähteistä:

i) niiden tämän yleissopimuksen osapuolina olevien valtioiden maksuosuuksista, jotka eivät ole minkään liiton jäseniä;

ii) kaikista liittojen tulo- ja menoarviossa käytettäväksi asettamista eristä edellyttäen, että kunkin liiton käytettäväksi asettaman erän määrän vahvistaa asianomaisen liiton yleiskokous ja että kullakin liitolla on vapaus pidättäytyä suorittamasta osuutta mainittuun tuloja menoarvioon;

iii) kansainvälisen toimiston oikeusteknillisen avun ohjelman alalla suorittamista palveluksista saaduista eristä;

iv) lahjoituksista, testamenttilahjoituksista ja avustuksista, jotka on annettu järjestölle a) alakohdassa mainittuihin tarkoituksiin.

4. a) Konferenssin tulo- ja menoarvioon suoritettavan maksuosuutensa määräämistä varten kunkin tämän sopimuksen osapuolena olevan valtion, joka ei ole minkään liiton jäsen, tulee kuulua johonkin maksuluokkaan ja suorittaa vuosittainen maksuosuutensa seuraavasti määriteltyjen yksikkömäärien perusteella:


Luokka A...... 10
Luokka B......  3
Luokka C......  1

b) Jokaisen tällaisen valtion on samanaikaisesti ryhtyessään 14 1. artiklan mukaisiin toimenpiteisiin ilmoitettava, mihin luokkaan se haluaa kuulua. Jokainen tällainen valtio voi vaihtaa luokkaa. Jos valtio valitsee alemman luokan, sen tulee ilmoittaa siitä konferenssille jossakin sen varsinaisista istunnoista. Jokainen tällainen muutos tulee voimaan istuntoa seuraavan kalenterivuoden alusta lukien.

c) Kunkin tällaisen valtion vuosittaisen maksuosuuden tulee olla määrältään samassa suhteessa kaikkien tällaisten valtioiden konferenssin tulo- ja menoarvioon suorittamien osuuksien kokonaismäärään nähden kuin sen maksuyksiköt ovat kaikkien mainittujen valtioiden maksuyksikköjen kokonaismäärään nähden.

d) Maksuosuudet on suoritettava kunkin vuoden tammikuun ensimmäisenä päivänä.

e) Jos tulo- ja menoarviota ei ole hyväksytty ennen uuden tilikauden alkua, tulo- ja menoarvio on tasoltaan samanlainen kuin edellisen vuoden tulo- ja menoarvio soveltaen muilta osin tilisääntöjen määräyksiä.

5. Tämän yleissopimuksen osapuolena olevalla mihinkään liittoon kuulumattomalla valtiolla, joka ei ole ajoissa suorittanut maksuosuuttaan tämän artiklan mukaisesti, ja tämän yleissopimuksen osapuolena olevalla jonkin liiton jäsenvaltiolle, joka ei ole ajoissa maksanut maksuosuuttaan jollekin liitoista, ei ole äänioikeutta missään järjestön elimissä, joiden jäsenenä se on, mikäli suorittamatta olevien erien määrä on tai ylittää sen maksuosuuksien määrän kahdelta edeltäneeltä kokonaiselta vuodelta. Mikä tahansa näistä elimistä voi kuitenkin sallia tällaisen valtion käyttää edelleen äänioikeuttaan asianomaisessa elimessä, jos ja niin kauan kun se on vakuuttunut siitä, että maksujen viivästyminen on seuraamus poikkeuksellisista ja väistämättömistä olosuhteista.

6. Pääjohtaja vahvistaa ja ilmoittaa yhtenäistämiskomitealle kansainvälisen toimiston oikeusteknillisen avun alalla suorittamista palveluksista johtuvien maksujen määrän.

7. Yhtenäistämiskomitean hyväksyessä järjestö voi vastaanottaa lahjoituksia, testamenttilahjoituksia sekä avustuksia suoraan hallituksilta, julkisilta tai yksityisiltä laitoksilta, yhdistyksiltä tai yksityisiltä henkilöiltä.

8. a) Järjestöllä on käyttörahasto, joka koostuu liittojen ja kunkin tämän yleissopimuksen osapuolena olevan mihinkään liittoon kuulumattoman valtion tekemistä kertakaikkisista maksuista. Jos rahasto käy riittämättömäksi, sitä on lisättävä.

b) Asianomainen yleiskokous määrää kunkin liiton kertakaikkisen maksun määrän ja sen mahdollisen osallistumisen lisäyksiin.

c) Kunkin tämän yleissopimuksen osapuolena olevan mihinkään liittoon kuulumattoman valtion kertakaikkisen maksun määrän ja sen osuuden lisäyksiin tulee olla suhteessa asianomaisen valtion maksuosuuteen sinä vuonna, jona rahasto perustetaan tai jona lisäyksestä päätetään. Konferenssi vahvistaa suhteen ja maksuehdot pääjohtajan ehdotuksesta ja kuultuaan yhtenäistämiskomitean ohjeita.

9. a) Päämajaa koskevassa sopimuksessa, joka on solmittu valtion kanssa, jonka alueella järjestöllä on päämajansa, on määrättävä, että käyttörahaston osoittautuessa riittämättömäksi tällaisen valtion on myönnettävä ennakkoa. Tällaisten ennakkojen suuruudesta ja niiden myöntämisehdoista on tehtävä kussakin tapauksessa erillinen sopimus tällaisen valtion ja järjestön välillä. Niin kauan kuin tällainen jäsenvaltio on velvollinen ennakkoa suorittamaan, se on itseoikeutettu jäsen yhtenäistämiskomiteassa.

b) a) alakohdassa tarkoitetulla valtiolla ja järjestöllä on oikeus irtisanoa kirjallisella ilmoituksella velvollisuus myöntää ennakoita. Irtisanominen tulee voimaan kolmen vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jona siitä on ilmoitettu.

10. Tilien tarkastuksen suorittaa yksi tai useampi jäsenvaltio tai ulkopuoliset tilintarkastajat niin kuin tilisäännöissä on määrätty. Yleiskokous suorittaa heidän nimittämisensä heidän suostumuksellaan.

12 artikla
Oikeudellinen asema; erioikeudet ja vapaudet

1. Järjestö omaa kunkin jäsenvaltion alueella asianomaisen valtion lakien mukaisesti sellaisen oikeudellisen aseman, joka on tarpeen järjestön tarkoitusperien toteuttamisen sekä sen tehtävien suorittamisen kannalta.

2. Järjestön tulee solmia päämajaa koskeva sopimus Sveitsin valaliiton kanssa ja jokaisen muun valtion kanssa, jossa päämaja saattaa myöhemmin sijaita.

3. Järjestö voi solmia kahdenkeskisiä tai monenkeskisiä sopimuksia muiden jäsenvaltioiden kanssa siitä, että järjestö, sen virkailijat ja kaikkien jäsenvaltioiden edustajat saavat nauttia sellaisia erioikeuksia ja vapauksia, jotka saattavat olla tarpeen järjestön tarkoitusperien toteuttamisen sekä sen tehtävien suorittamisen kannalta.

4. Pääjohtaja voi neuvotella ja yhtenäistämiskomitean hyväksyessä solmia ja allekirjoittaa järjestön puolesta 2. ja 3. kohdissa tarkoitetut sopimukset.

13 artikla
Suhteet muihin järjestöihin

1. Järjestön tulee, milloin se on asianmukaista, luoda työsuhteet muihin hallitustenvälisiin järjestöihin ja työskennellä yhteistyössä niiden kanssa. Pääjohtaja solmii yhtenäistämiskomitean hyväksyessä kaikki tätä tarkoittavat yleiset sopimukset, joihin tällaisten järjestöjen kanssa on ryhdytty.

2. Järjestö voi ryhtyä toimivaltaansa kuuluvissa asioissa sopiviin järjestelyihin neuvottelujen ja yhteistoiminnan aikaansaamiseksi kansainvälisten ei-hallitustasoisten järjestöjen kanssa sekä asianomaisten hallitusten suostumuksella kansallisten hallitustasoisten tai ei-hallitustasoisten järjestöjen kanssa. Pääjohtaja sopii tällaisista järjestelyistä yhtenäistämiskomitean hyväksymisen jälkeen.

14 artikla
Yleissopimuksen osapuoleksi tulo

1. 5 artiklassa tarkoitetut valtiot voivat tulla tämän yleissopimuksen osapuoliksi ja järjestön jäseniksi:

i) allekirjoittamalla yleissopimuksen ilman ratifiointia koskevaa varaumaa tai

ii) allekirjoittamalla yleissopimuksen ratifiointia koskevin varaumin, jota seuraa ratifiointikirjan tallettaminen tai

iii) tallettamalla liittymiskirjan.

2. Huolimatta muista tämän yleissopimuksen määräyksistä Pariisin yleissopimuksen, Bernin yleissopimuksen tai molempien yleissopimusten osapuolina oleva valtio voi tulla tämän yleissopimuksen osapuoleksi vain, jos se samanaikaisesti ratifioi tai liittyy tai vasta sen jälkeen, kun se on ratifioinut tai liittynyt:

joko Pariisin yleissopimukseen Tukholman sopimuksen kokonaisuudessaan tai vain sillä rajoituksella, joka on mainittu sen 20 1. b) i) artiklassa

tai Bernin yleissopimuksen Tukholman sopimukseen kokonaisuudessaan tai vain sillä rajoituksella, joka on mainittu sen 28 1. b) i) artiklassa.

3. Ratifiointi- tai liittymiskirja talletetaan pääjohtajan huostaan.

15 artikla
Yleissopimuksen voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun kymmenen Pariisin liiton jäsenvaltiota ja seitsemän Bernin liiton jäsenvaltiota ovat ryhtyneet 14 1. artiklan edellyttämiin toimenpiteisiin siten, että jos valtio on tällöin kummankin liiton jäsen, se lasketaan kumpaankin ryhmään. Tämä yleissopimus tulee tuona päivänä voimaan myös niiden valtioiden osalta, jotka eivät ole kummankaan kahden liiton jäseniä ja jotka ovat ryhtyneet 14 1. artiklan edellyttämiin toimenpiteisiin kolme kuukautta tai vieläkin ennemmin tuota päivää.

2. Muiden valtioiden osalta tämä yleissopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona asianomainen valtio ryhtyy 14 1. artiklan edellyttämiin toimenpiteisiin.

16 artikla
Varaumat

Mitkään varaumat eivät ole sallittuja tämän yleissopimuksen suhteen.

17 artikla
Muutokset

1. Jokainen jäsenvaltio, yhtenäistämiskomitea tai pääjohtaja voi tehdä aloitteen tämän yleissopimuksen muutosehdotukseksi. Pääjohtajan on ilmoitettava tällaiset ehdotukset jäsenvaltioille ainakin kuusi kuukautta ennen niiden käsittelyä konferenssissa.

2. Konferenssi hyväksyy muutokset. Milloin muutokset koskevat tämän yleissopimuksen osapuolina olevien mihinkään liittoon kuulumattomien valtioiden oikeuksia ja velvoituksia, näillä valtioilla on myös äänioikeus. Kaikkien muiden muutosehdotusten ollessa kysymyksessä vain tämän yleissopimuksen osapuolena olevilla jonkin liiton jäsenvaltioilla on äänioikeus. Muutokset hyväksytään yksinkertaisella äänten enemmistöllä annetuista äänistä edellyttäen, että konferenssi äänestää ainoastaan sellaisista muutosehdotuksista, jotka Pariisin liiton yleiskokous ja Bernin liiton yleiskokous ovat aiemmin hyväksyneet kummassakin niistä sovellettavien, niiden asianomaisten yleissopimusten hallinnollisten määräysten muutosten hyväksymistä koskevien säännösten mukaisesti.

3. Jokainen muutos tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun pääjohtaja on vastaanottanut asianomaisten perustuslaillisten menettelytapojen mukaisesti annetut kirjalliset hyväksymisilmoitukset kolmelta neljäsosalta niistä valtioista, jotka olivat järjestön jäseniä ja joilla oli oikeus äänestää muutosehdotuksista 2 kohdan mukaisesti silloin, kun konferenssi hyväksyi muutoksen. Jokainen täten hyväksytty muutos sitoo kaikkia valtioita, jotka ovat järjestön jäseniä, muutoksen voimaantullessa, tai jotka tulevat jäseniksi myöhemmin edellyttäen, että jokainen jäsenvaltioiden taloudellisia velvoitteita lisäävä muutos sitoo ainoastaan niitä valtioita, jotka ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä tällaisen muutoksen.

18 artikla
Irtisanominen

1. Jokainen jäsenvaltio voi irtisanoa tämän yleissopimuksen pääjohtajalle osoitetulla ilmoituksella.

2. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja on vastaanottanut ilmoituksen.

19 artikla
Ilmoitukset

Pääjohtaja ilmoittaa kaikkien jäsenvaltioiden hallituksille:

i) yleissopimuksen voimaantulopäivästä,

ii) allekirjoittamisista ja ratifiointi- tai liittymiskirjojen tallettamisista,

iii) tämän yleissopimuksen muutoksen hyväksymisistä sekä päivästä, jona muutos tulee voimaan,

iv) yleissopimuksen irtisanomisista.

20 artikla
Loppumääräykset

1. a) Tämä yleissopimus allekirjoitetaan yhtenä kappaleena englannin, ranskan, venäjän ja espanjan kielillä kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaisia ja se talletetaan Ruotsin hallituksen huostaan.

b) Yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten 13 päivään tammikuuta 1968 saakka.

2. Neuvoteltuaan asianomaisten hallitusten kanssa pääjohtaja valmistuttaa viralliset tekstit saksan, italian ja portugalin kielillä ja muilla konferenssin mahdollisesti määräämillä kielillä.

3. Pääjohtaja toimittaa kaksi oikeaksi todistettua kappaletta tästä yleissopimuksesta ja kustakin konferenssin hyväksymästä muutoksesta Pariisin ja Bernin liittojen jäsenvaltioiden hallituksille, jokaisen muun valtion hallitukselle sen liittyessä yleissopimukseen ja pyynnöstä kaikkien muiden valtioiden hallituksille. Ruotsin hallitus todistaa oikeaksi hallituksille toimitettavat yleissopimuksen allekirjoitetun tekstin jäljennökset.

4. Pääjohtaja kirjaa tämän yleissopimuksen Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä.

21 artikla
Väliaikaiset määräykset

1. Siihen saakka, kunnes ensimmäinen pääjohtaja astuu virkaansa, pidetään tässä yleissopimuksessa esiintyviä viittauksia kansainväliseen toimistoon tai pääjohtajaan viittauksina yhdistettyyn kansainväliseen teollisen, kirjallisen ja taiteellisen omaisuuden suojaamista tarkoittavaan toimistoon ( jota myös kutsutaan yhdistyneiksi kansainvälisiksi toimistoiksi henkisen omaisuuden suojelemiseksi) (BIRPI) tai vastaavasti sen pääjohtajaan.

2. a) Valtioilla, jotka ovat jonkin liiton jäseniä, mutta jotka eivät ole tulleet tämän yleissopimuksen osapuoliksi, on niin halutessaan viiden vuoden ajan yleissopimuksen voimaantulosta lukien samat oikeudet kuin jos ne olisivat tulleet tämän yleissopimuksen osapuoliksi. Jokaisen valtion, joka haluaa käyttää näitä oikeuksia, tulee antaa tätä koskeva kirjallinen ilmoitus pääjohtajalle; tämä ilmoitus tulee voimaan vastaanottopäivänä. Tällaisia valtioita pidetään yleiskokouksen ja konferenssin jäseninä, kunnes mainittu jakso kuluu umpeen.

b) Tämän viiden vuoden ajanjakson umpeenkuluttua tällaisella valtiolla ei ole äänioikeutta yleiskokouksessa, konferenssissa eikä yhtenäistämiskomiteassa.

c) Tulemalla tämän yleissopimuksen osapuoliksi nämä valtiot voivat saada jälleen äänioikeuden.

3. a) Niin kauan kuin on olemassa Pariisin ja Bernin liiton jäsenvaltioita, jotka eivät ole tulleet tämän yleissopimuksen osapuoliksi, kansainvälinen toimisto ja pääjohtaja toimivat myös yhdistettynä kansainvälisenä teollisen, kirjallisen ja taiteellisen omaisuuden suojaamista tarkoittavana toimistona ja vastaavasti sen johtajana.

b) Mainitun toimiston tämän yleissopimuksen voimaantulopäivänä palveluksessa olevaa henkilökuntaa pidetään a) alakohdassa tarkoitetun ajanjakson kuluessa myös kansainvälisen toimiston palveluksessa olevana henkilökuntana.

4. a) Kaikkien Pariisin liiton jäsenvaltioiden tultua järjestön jäseniksi tämän liiton toimiston oikeudet, velvoitukset ja omaisuus siirtyvät järjestön kansainväliselle toimistolle.

b) Kaikkien Bernin liiton jäsenvaltioiden tultua järjestön jäseniksi tämän liiton toimiston oikeudet, velvoitukset ja omaisuus siirtyvät järjestön kansainväliselle toimistolle.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet asianmukaisesti siihen valtuutettuina ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen. Tehty Tukholmassa 14 päivänä heinäkuuta 1967.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.