2/1970

Asetus Asetus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan kanssa tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta.

Sitten kun Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan kanssa tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen ja veron kiertämisen estämiseksi Lontoossa 17 päivänä heinäkuuta 1969 allekirjoitetun sopimuksen määräykset on 19 päivänä joulukuuta 1969 annetulla, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymällä lailla (51/70) hyväksytty, tasavallan presidentti ratifioinut sopimuksen ja ratifioimiskirjat 5 päivänä tammikuuta 1970 vaihdettu Helsingissä, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu sopimus tulee voimaan 5 päivänä helmikuuta 1970 niin kuin siitä on sovittu.

Tarkempia määräyksiä sopimuksen määräysten soveltamisesta antaa tarvittaessa valtiovarainministeriö.

Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1970.

Suomen Tasavallan hallituksen ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan hallituksen välinen SOPIMUS tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämiseksi.

Suomen Tasavallan hallitus ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan hallitus;

Haluten tehdä uuden sopimuksen tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämiseksi;

Ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla
Henkilökohtainen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan jommassakummassa tai kummassakin sopimusvaltiossa asuviin henkilöihin.

2 artikla
Sopimuksen tarkoittamat verot

1. Verot, joihin tätä sopimusta sovelletaan, ovat:

a) Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneessä Kuningaskunnassa:

i) tulovero (lisävero mukaanluettuna);

ii) yhtiövero ja

iii) myyntivoittovero;

b) Suomessa:

i) tulo- ja omaisuusvero;

ii) kunnallisvero;

iii) kirkollisvero ja

iv) merimiesvero.

2. Tätä sopimusta sovelletaan myös kaikkiin samanlaisiin tai olennaisesti samanluonteisiin jommassakummassa sopimusvaltiossa tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen nykyisten verojen lisäksi tai niiden tilalle säädettäviin veroihin. Sopimusvaltioiden asianomaisten viranomaisten on ilmoitettava toisilleen verolainsäädännössään tapahtuneista muutoksista.

3 artikla
Yleiset määritelmät

1. Tässä sopimuksessa, jollei asiayhteydestä muuta johdu:

a) sanonta "Yhdistynyt Kuningaskunta" tarkoittaa Isoa-Britanniaa ja Pohjois-Irlantia niihin luettuina Yhdistyneen Kuningaskunnan aluemeren ulkopuolella olevat alueet, jotka kansainvälisen oikeuden ja Yhdistyneen Kuningaskunnan mannermaajalustaa koskevien lakien mukaan on määritelty tai tullaan määrittelemään alueeksi, jolla Yhdistynyt Kuningaskunta voi käyttää oikeuksiaan meren pohjaan ja sen sisustaan sekä niiden luonnonvaroihin;

b) sanonta "Suomi" tarkoittaa Suomen Tasavaltaa, sisällyttäen tähän sanontaan myös Suomen aluemeren ulkopuolella olevat alueet, joilla kansainvälisen oikeuden ja Suomen mannermaajalustaa koskevien lakien mukaan Suomi voi käyttää oikeuksiaan meren pohjaan ja sen sisustaan sekä niiden luonnonvaroihin;

e) sanonta "kansalaiset" tarkoittaa:

i) Yhdistyneen Kuningaskunnan osalta kaikkia Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä sen siirtomaiden kansalaisia, joiden kansalaisen asema johtuu heidän suhteestaan Yhdistyneeseen Kuningaskuntaan, sekä kaikkia oikeushenkilöitä, yhtymiä ja yhdistyksiä, joiden asema perustuu Yhdistyneen Kuningaskunnan voimassaolevaan oikeuteen;

ii) Suomen osalta kaikkia Suomen kansalaisuuden omaavia luonnollisia henkilöitä ja kaikkia oikeushenkilöitä, yhtymiä, yhdistyksiä ja muita yhteenliittymiä, joiden asema perustuu Suomen voimassaolevaan oikeuteen;

d) sanonta "Suomen vero" tarkoittaa Suomessa määrättävää veroa, johon tätä sopimusta 2 artiklan määräysten nojalla sovelletaan. Sanonta "Yhdistyneen Kuningaskunnan vero" tarkoittaa Yhdistyneessä Kuningaskunnassa määrättävää veroa, johon tätä sopimusta 2 artiklan määräysten nojalla sovelletaan;

e) sanonta "vero" tarkoittaa Suomen veroa tai Yhdistyneen Kuningaskunnan veroa sen mukaan kuin asiayhteys edellyttää;

f) sanonnat "sopimusvaltio" ja "toinen sopimusvaltio" tarkoittavat Suomea tai Yhdistynyttä Kuningaskuntaa sen mukaan kuin asiayhteys edellyttää;

g) sanonta "henkilö" käsittää luonnollisen henkilön, yhtiön ja muun henkilöyhteenliittymän;

h) sanonta "yhtiö" tarkoittaa kaikkia oikeushenkilöitä ja kaikkia yhteenliittymiä, joita verotuksellisesti käsitellään oikeushenkilöinä;

i) sanonnat "sopimusvaltiossa oleva yritys" ja " toisessa sopimusvaltiossa oleva yritys" tarkoittavat vastaavasti sopimusvaltiossa asuvan henkilön ja toisessa sopimusvaltiossa asuvan henkilön harjoittamaa yritystä;

j) sanonta "asianomanien viranomainen" tarkoittaa Suomessa valtiovarainmininisteriötä tai sen valtuuttamaa edustajaa ja Yhdistyneessä Kuningaskunnassa verohallinnon valtuutettuja (Commissioners) tai heidän valtuuttamaansa edustajaa.

2. Sopimusta sopimusvaltiossa sovellettaessa on jokaisella sanonnalla, jota tässä sopimuksessa ei ole toisin määritelty ja jonka suhteen ei asiayhteydestä muuta johdu, se merkitys, mikä sillä on sitä soveltavan sopimusvaltion tässä sopimuksessa tarkoitettuja veroja koskevan lainsäädännön mukaan.

4 artikla
Verotuksellinen kotipaikka

1. Mikäli tämän artiklan 2 ja 3 kohdan määräyksistä ei muuta johdu, sanonnalla "sopimusvaltiossa asuva henkilö" tarkoitetaan tässä sopimuksessa henkilöä, joka kysymyksessä olevan valtion lainsäädännön mukaan on siellä verovelvollinen asumisen, pysyvän oleskelun, liikkeen johtopaikan tai muun sellaisen perusteen nojalla. Sanonta ei tarkoita luonnollista henkilöä, joka on verovelvollinen sanotussa sopimusvaltiossa vain, mikäli hän saa tuloa siellä olevista lähteistä. Sanontoja "Suomessa asuva henkilö" ja "Yhdistyneessä Kuningaskunnassa asuva henkilö" on tulkittava tämän mukaisesti.

2. Milloin luonnollinen henkilö tämän artiklan 1 kohdan määräysten mukaan on kummassaki. sopimusvaltiossa asuva, hänen asemansa määritellään seuraavasti:

a) Hänen katsotaan asuvan siinä sopimusvaltiossa, missä hänellä on käytettävänään pysyvä asunto. Jos hänellä on käytettävänään pysyvä asunto molemmissa sopimusvaltiossa, katsotaan hänen asuvan siinä sopimusvaltiossa, johon hänellä on kiinteimmät henkilökohtaiset ja taloudelliset siteet (elinetujensa keskus).

b) Milloin ei voida todeta, kummassa sopimusvaltiossa hänen elinetujensa keskus on, taikka milloin hänellä ei ole pysyvää asuntoa käytettävänään kummassakaan sopimusvaltiossa, katsotaan hänen asuvan siinä sopimusvaltiossa, missä hän tavanomaisesti oleskelee.

c) Milloin hän oleskelee tavanomaisesti molemmissa sopimusvaltioissa tai ei tavanomaisesti oleskele kummassakaan niistä, .katsotaan hänen asuvan siinä sopimusvaltiossa, jonka kansalainen hän on.

d) Milloin hän on molempien sopimusvaltioiden kansalainen taikka ei ole kummankaali valtion kansalainen, on sopimusvaltioiden asianomaisten viranomaisten sopimuksin ratkaistava asia.

3. Milloin muu kuin luonnollinen henkilö on tämän artiklan 1 kohdan määräysten mukaan molemmissa sopimusvaltioissa asuva, on sen katsottava asuvan siinä sopimusvaltiossa, missä sen tosiasiallinen johtopaikka sijaitsee.

5 artikla
Kiinteä toimipaikka

1. Sanonnalla "kiinteä toimipaikka" tarkoitetaan tässä sopimuksessa kiinteätä liikepaikkaa, jossa yrityksen liiketoimintaa yksinomaisesti tai osaksi harjoitetaan.

2. Kiinteäksi toimipaikaksi katsotaan erityisesti:

a) liikkeen johtopaikka;

b) sivuliike;

c) toimisto;

d) tuotantolaitos;

e) työpaja;

f) kaivos, louhos tai muu luonnonvarojen irroittamispaikka;

g) yli kahdentoista kuukauden ajan kestävä rakennus- tai asennustyön suorituspaikka.

3. Kiinteänä toimipaikkana ei pidetä:

a) tilojen käyttämistä pelkästään yritykselle kuuluvien tavaroiden varastoimiseen, näytteillä pitämiseen tai lähettämiseen;

b) yritykselle kuuluvan tavaravaraston pitämistä ainoastaan varastoimista tai näytteillä pitämistä taikka lähettämistä varten;

c) yritykselle kuuluvien, mutta pelkästään toisen yrityksen muokattavaksi tai jalostettavaksi tarkoitettujen tavaroiden varastoimista;

d) kiinteän liikepaikan pitämistä pelkästään tavaroiden ostamista tai tietojen hankkimista varten yritykselle;

e) kiinteän liikepaikan pitämistä pelkästään yrityksen lukuun tapahtuvaa mainontaa, tiedotustoimintaa, tieteellistä tutkimusta tai muuta sellaista luonteeltaan valmistelevaa tai avustavaa toimintaa varten.

4. Sopimusvaltiossa olevalla yrityksellä katsotaan olevan kiinteä toimipaikka toisessa sopimusvaltiossa, jos se siinä valtiossa harjoittaa 18 artiklassa tarkoitettujen ammattimaisten taiteilijoiden tai urheilijoiden palvelusten hankintaa tai välitystä.

5. Henkilön, joka toimii sopimusvaltiossa toisessa sopimusvaltiossa olevan yrityksen puolesta olematta tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitettu itsenäinen edustaja, katsotaan muodostavan kiinteän toimipaikan ensiksi mainitussa valtiossa, mikäli hänellä on valtuus tehdä tässä valtiossa sopimuksia yrityksen nimissä ja hän sitä siellä tavanomaisesti käyttää, paitsi milloin hänen toimintansa rajoittuu tavaroiden ostamiseen yrityksen puolesta.

6. Sopimusvaltiossa olevalla yrityksellä ei katsota olevan kiinteää toimipaikkaa toisessa sopimusvaltiossa pelkästään sen vuoksi, että se harjoittaa liiketoimintaa siinä valtiossa välittäjän, yleisen kaupinta-agentin tai muun itsenäisen edustajan välityksellä, milloin nämä henkilöt toimivat säännöllisen liiketoimintansa rajoissa.

7. Pelkästään se seikka, että sopimusvaltiossa asuvalla yhtiöllä on määräämisvalta yhtiössä tai siinä on määräämisvalta yhtiöllä, joka oli toisessa sopimusvaltiossa asuva taikka joka siellä (joko kiinteästä toimipaikasta tai muuten) suorittaa liiketoimia, ei tee kumpaakaan näistä yhtiöistä tuon toisen yhtiön kiinteäksi toimipaikaksi.

6 artikla
Veronhuojennusten rajoittaminen

Milloin tulo tämän sopimuksen jonkin määräyksen mukaan on kokonaan tai osaksi vapautettu Suomen verosta ja Yhdistyneessä Kuningaskunnassa voimassa olevan lainsäädännön mukaan luonnollinen henkilö on velvollinen maksamaan veroa vain sanotun tulon siitä osasta, joka on siirretty Yhdistyneeseen Kuningaskuntaan tai siellä vastaanotettu, sovelletaan Suomessa tämän sopimuksen mukaan myönnettävää helpotusta vain siihen osaan tulosta, joka on siirretty Yhdistyneeseen Kuningaskuntaan tai siellä vastaanotettu.

7 artikla
Kiinteästä omaisuudesta saatu tulo

1. Kiinteästä omaisuudesta saadusta tulosta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, missä omaisuus on.

2. a) mikäli jäljempänä b-kohdan määräyksistä ei muuta johdu, sanonta "kiinteä omaisuus" määräytyy sen sopimusvaltion lainsäädännön mukaan, missä omaisuus on.

b) sanonta "kiinteä omaisuus" käsittää kuitenkin aina kiinteän omaisuuden tarpeiston sekä maa- ja metsätalousyrityksen elävän ja elottoman irtaimiston, oikeudet, joihin sovelletaan yleisen lain kiinteää omaisuutta koskevia säännöksiä, kiinteistön käyttöoikeudet samoin kuin oikeudet kivennäislöydösten, lähteiden ja muiden luonnonvarojen hyväksikäytöstä tai oikeudesta niiden hyväksikäyttöön saataviin määrältään muuttuviin tai kiinteisiin korvauksiin. Aluksia ja ilma-aluksia ei pidetä kiinteänä omaisuutena.

3. Tämän artiklan 1 kohdan määräyksiä sovelletaan sekä kiinteän omaisuuden välittömästä käytöstä että sen vuokralle antamisesta samoin kuin sen mistä tahansa muusta käytöstä saatuun tuloon. Niitä sovelletaan myös tuloon, joka on saatu vastikkeena kiinteän omaisuuden hallinnasta tai oikeudesta hallita kiinteää omaisuutta.

4. Tämän artiklan 1 ja 3 kohdan määräyksiä sovelletaan myös yrityksen kiinteästä omaisuudesta saamaan tuloon samoin kuin vapaan ammatin harjoittamisessa käytetystä kiinteästä omaisuudesta saatuun tuloon.

8 artikla
Liiketulo

1. Sopimusvaltiossa olevan yrityksen tuottamasta tulosta verotetaan vain siinä valtiossa, jollei yritys harjoita toisessa sopimusvaltiossa liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta. Mikäli yritys harjoittaa liiketoimintaa edellä sanotuin tavoin, voidaan tuossa toisessa valtiossa verottaa yrityksen tuottamasta tulosta, mutta vain kiinteään toimipaikkaan kuuluvasta tulon osasta.

2. Milloin sopimusvaltiossa oleva yritys harjoittaa liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta, on kummassakin valtiossa kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi katsottava se tulo, minkä toimipaikka olisi voinut tuottaa, jos se olisi ollut samalla tai samanlaisella alalla samojen tai samanlaisten edellytysten vallitessa toimiva erillinen yritys, joka vapaasti päättää liiketoimista sen yrityksen kanssa, jonka kiinteä toimipaikka se on.

3. Kiinteän toimipaikan tuloa määrättäessä on vähennykseksi hyväksyttävä toimipaikan hyväksi suoritetut menot (muut kuin sellaiset menot, mitkä eivät olisi vähennyskelpoisia, jos toimipaikka olisi erillinen yritys), niiksi luettuina myös johto- ja muut yleiset hallintomenot riippumatta siitä, onko lie suoritettu siinä sopimusvaltiossa, missä kiinteä toimipaikka on, vai muualla.

4. Sikäli kuin sopimusvaltioissa noudatetun lakiin perustuvan käytännön mukaan kiinteään toimipaikkaan kuuluva tulo määrätään jakamalla yrityksen kokonaistulo yrityksen eri osien kesken, eivät tämän artiklan 2 kohdan määräykset estä tätä sopimusvaltiota määräämästä verotettavaa tuloa sellaista käytännössä olevaa jakamistapaa noudattaen. Jakamistavan on kuitenkin johdettava tässä artiklassa sanottujen periaatteiden mukaiseen tulokseen.

5. Tuloa ei ole katsottava muodostuvan kiinteälle toimipaikalle pelkästään sen perusteella, että kiinteä toimipaikka on ostanut tavaroita yrityksen lukuun.

6. Sovellettaessa edellä olevien kappaleiden määräyksiä on kiinteään toimipaikkaan kuuluva tulo vuodesta toiseen määrättävä samaa menetelmää noudattaen, jollei pätevistä syistä muuta johdu.

7. Milloin tuloon sisältyy tuloeriä, joita käsitellään erikseen tämän sopimuksen muissa artikloissa, tämän artiklan määräykset eivät saa vaikuttaa sanottujen artiklojen määräyksiin.

9 artikla
Meri ja ilmakuljetus

Laiva- ja ilmaliikenteen harjoittamisesta saadusta tulosta verotetaan sopimusvaltiossa asuvaa henkilöä vain siinä valtiossa, lukuunottamatta yksinomaan toisessa sopimusvaltiossa oleviin liikennepaikkoihin rajoittuvista matkoista saatua tuloa.

10 artikla
Kiinteässä yhteydessä keskenään olevat yritykset

Milloin

a) sopimusvaltiossa oleva yritys välittömästi tai välillisesti osallistuu toisessa sopimusvaltiossa olevan yrityksen johtoon tai valvontaan tahi omistaa osan sen pääomasta, taikka

b) samat henkilöt välittömästi tai välillisesti osallistuvat sopimusvaltioissa olevien yritysten johtoon tai valvontaan tahi omistavat osan niiden pääomasta,

ja jos näissä tapauksissa molempien yritysten välillä on niiden kaupallisissa tai taloudellisissa suhteissa sovittu ehdoista tai sovellettu ehtoja, jotka poikkeavat siitä, mitä riippumattomien yritysten välillä olisi sovittu, voidaan tulo, joka olisi voinut kertyä toiselle yritykselle, jollei noita ehtoja olisi ollut, lukea tuon yrityksen tuloon ja sinä verottaa tämän mukaisesti.

11 artikla
Osingot

1. Sopimusvaltiossa asuvan yhtiön maksamista, toisen sopimusvaltion asukkaalle osinkoetuuden omistajana tulevista osingoista voidaan verottaa tässä toisessa sopimusvaltiossa.

2. Sopimusvaltiossa, minkä asukas osingon maksava yhtiö on, voidaan kuitenkin verottaa osingosta tuon valtion lainsäädännön mukaisesti, mutta siten määrätty vero ei saa olla suurempi kuin:

a) 5 prosenttia osinkojen kokonaismäärästä, jos osinkoetuuden omistajana on yhtiö (yhtymää lukuun ottamatta), joka välittömästi tai välillisesti hallitsee vähintään 25 prosenttia osinkoa maksavan yhtiön äänimäärästä;

b) 15 prosenttia osinkojen kokonaismäärästä kaikissa muissa tapauksissa.

Tämä kohta ei saa vaikuttaa sen yhtiön verottamiseen, jonka voitosta osinko maksetaan.

3. Sanonnalla "osinko" tarkoitetaan tässä artiklassa tuloa, joka on saatu osakkeista tai muista oikeuksista, jotka osallistuvat voittoon olematta velkasuhteeseen perustuvia saatavia, samoin kuin muista yhtiöoikeuksista saatua tuloa, joka Sen valtion lainsäädännön mukaan, missä asuva maksun suorittava yhtiö on, katsotaan osakkeista saaduiksi tuloiksi sekä myös kaikkea muuta tuloa (muuta kuin tämän sopimuksen 12 ja 13 artiklan nojalla verosta vapaata korkoa ja rojaltia), jota sen sopimusvaltion, jossa osinkoa maksava yhtiö asun. lainsäädännön mukaan pidetään yhtiön osinkona tai voitonjakona.

4. Milloin sopimusvaltion asukkaalla. jolle osinko osinkoetuuden omistajana tulee. 011 toisessa sopimusvaltiossa, missä osingon maksava yhtiö on, kiinteä toimipaikka, jossa harjoitettuun liiketoimintaan osingon maksamisen perustana olevat oikeudet välittömästi liittyvät, tämän artiklan 1 ja 2 kohdan määräyksiä ei sovelleta. Tässä tapauksessa sovelletaan 8 artiklan määräyksiä.

5. Milloin sopimusvaltiossa asuva osinkoetuuden omistaja omistaa 10 prosenttia tai enemmän sen laatuisia osakkeita, joille osinko maksetaan, tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu huojennus ei koske osinkoa siltä osin kuin osinko on voitu maksaa vain siitä voitosta tai muusta tulosta, jonka osinkoa maksava yhtiö on saanut ajalta, joka päättyy vähintään 12 kuukautta ennen "ratkaisevaa päivää". Tässä kohdassa sanonta "ratkaiseva päivä" tarkoittaa sitä päivää, jolloin osinkoetuuden omistaja sai omistukseensa 10 prosenttia tai enemmän kysymyksessä olevan laatuisia osakkeita.

Tätä kohtaa ei sovelleta, milloin osinkoetuuden omistaja näyttää, että osakkeet oli hankittu vilpittömässä mielessä kaupallisista syistä eikä etupäässä tämän artiklan myöntämän edun saamiseksi.

6. Milloin sopimusvaltiossa asuva yhtiö saa voittoa tai tuloa toisesta sopimusvaltiosta, tämä toinen valtio ei saa määrätä veroa yhtiön maksamista osingoista, jotka tulevat osinkoetuuden omistajana henkilölle, joka ei asu toisessa valtiossa, eikä myöskään määrätä yhtiölle sen jakamattomasta voitosta jakamattomaan voittoon kohdistuvaa veroa, vaikka maksetut osingot tai jakamaton voitto koostuu kokonaan tai osaksi tässä toisessa valtiossa kertyneestä voitosta tai tulosta.

12 artikla
Korot

1. Sopimusvaltiossa asuvan henkilön saamasta ja hänelle korkoetuuden omistajana tulevasta korosta verotetaan vain tässä valtiossa.

2. Sanonnalla "korko" tarkoitetaan tässä artiklassa tuloa, joka on saatu valtion velkakirjoista, obligaatioista tai debentuureista myös silloin, kun niiden vakuutena on kiinnitys tai niihin liittyy oikeus voittoon, tai niistä. tahansa muusta saatavasta, samoin kuin muunkinlaista tuloa, joka sen valtion verolainsäädännön mukaan, josta tulo kertyy, katsotaan velaksiannosta saaduksi tuloksi.

3. Milloin sopimusvaltion asukkaalla, jolle korko korkoetuuden omistajana tulee, on toisessa sopimusvaltiossa kiinteä toimipaikka ja saatava, josta korko kertyy, liittyy välittömästi kiinteässä toimipaikassa harjoitettuun liiketoimintaan, tämän artiklan 1 kohdan määräyksiä ei sovelleta. Tässä tapauksessa sovelletaan 8 artiklan määräyksiä.

4. Tämän artiklan 6 kohdan määräyksiä rajoittamatta sopimusvaltion lainsäädännön määräystä, joka tietyin edellytyksin tai edellytyksittä koskee vain muualla asuvalle yhtiölle maksettua korkoa tai vain toisiinsa kytkeytyvien yhtiöiden välisiä siten tapahtuvia korkosuorituksia, ei ole sovellettava niin, että toisessa sopimusvaltiossa asuvalle yhtiölle maksettu tuollainen korko jätettäisiin ottamatta huomioon vähennyksenä korkoa maksavan yhtiön veronalaista tuloa määrättäessä.

5. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua vapautusta verosta ei sovelleta arvopaperipörssissä kaupattavan minkä tahansa saamisoikeuden korkoon, milloin korkoetuuden omistaja:

a) ei maksa veroa korosta siinä sopimusvaltiossa, jossa edunsaaja asuu, ja

b) myy saamisoikeuden (tai tekee myyntisopimuksen saamisoikeudesta), josta korko on kertynyt, kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, jolloin korkoetuuden omistaja hankki saamisoikeuden.

6. Milloin suoritettu korko maksajan ja korkoetuuden omistajan tai heidän molempien ja kolmannen henkilön välillä olevan erityisen suhteen vuoksi ylittää koron perusteena olevaan velkaan katsoen sen määrän, mistä maksaja ja korkoetuuden omistaja ilman tällaista suhdetta olisivat sopineet, sovelletaan tämän artiklan määräyksiä vain viimeksi tarkoitetun määrän osalta. Tässä tapauksessa verotetaan ylimenevästä osasta asianomaisen sopimusvaltion lakien mukaan ottaen asianmukaisesti huomioon tämän sopimuksen muut määräykset.

7. Tämän artiklan määräyksiä ei sovelleta, milloin saamisoikeus, josta korkoa maksetaan, oli syntynyt tai siirretty pääasiallisesti tässä artiklassa tarkoitetun edun saamiseksi eikä vilpittömässä mielessä kaupallisista syistä.

13 artikla
Rojaltit

1. Sopimusvaltiossa asuvan henkilön saamista ja hänelle rojaltietuuden omistajana tulevista rojalteista verotetaan vain tässä valtiossa.

2. Sanonnalla "rojaltit" tarkoitetaan tässä artiklassa kaikenlaisia suorituksia, jotka vastaanotetaan korvauksena kirjallisten, taiteellisten tai tieteellisten teosten (niihin luettuina elokuvat, televisio- ja radiolähetyksissä esitettävät filmit ja nauhat) tekijänoikeuden, samoin kuin patenttien, tavaramerkkien, mallien tai muottien, kaavojen, salaisten valmistusohjeiden tai menettelytapojen käyttämisestä tai käyttöoikeudesta tahi teollisen, kaupallisen tai tieteellisen välineistön käyttämisestä tai käyttöoikeudesta taikka teollisia, kaupallisia tahi tieteellisiä kokemuksia koskevista tiedoista.

3. Milloin sopimusvaltion asukkaalla, jolle rojaltit rojaltietuuden omistajana tulevat, on toisessa sopimusvaltiossa kiinteä toimipaikka, jossa harjoitettuun liiketoimintaan rojaltien perusteena olevat oikeudet ja omaisuus välittömästi liittyvät, tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä ei sovelleta. Sellaisessa tapauksessa sovelletaan 8 artiklan määräyksiä.

4. Tämän artiklan 5 kohdan määräyksiä rajoittamatta sopimusvaltion lakien säännöksiä, jotka määräävät yhtiön maksamat rojaltit voitonjakona jätettäväksi ottamatta huomioon vähennyksenä yhtiön verotettavaa tuloa laskettaessa, ei ole sovellettava toisen sopimusvaltion asukkaalle maksettaviin rojalteihin. Edellä lausuttua ei ole sovellettava toisessa sopimusvaltiossa asuvan yhtiön saamiin ja sille edunsaajana kuuluviin rojalteihin, milloin:

a) samat henkilöt osallistuvat välittömästi tai välillisesti rojalteja maksavan yhtiön ja sen yhtiön, jolle rojaltit rojaltietuuden omistajana tulevat, johtoon tai valvontaan, ja

b) rojaltit maksavan yhtiön asuinmaassa asuva henkilö tai henkilöt hallitsevat vähintään 50 prosenttia sen yhtiön äänimäärästä, jolle rojaltit rojaltietuuden omistajana tulevat;

5. Milloin maksettu rojalti sen maksajan ja rojaltietuuden omistajan tai heidän molempien ja kolmannen henkilön välillä olevan erityisen suhteen vuoksi ylittää rojaltin perusteena olevaan käyttöön, oikeuteen tai tietoon katsoen määrän, mistä maksaja ja rojaltietuuden omistaja ilman tällaista suhdetta olisivat sopineet, sovelletaan tämän artiklan määräyksiä vain viimeksi tarkoitetun määrän osalta. Tässä tapauksessa verotetaan ylimenevästä osasta asianomaisen sopimusvaltion lakien mukaan ottaen asianmukaisesti huomioon tämän sopimuksen muut määräykset.

14 artikla
Myyntivoitto

1. Myyntivoitosta, joka saadaan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kiinteän omaisuuden luovutuksesta, voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, missä omaisuus on.

2. Myyntivoitosta, joka on saatu sopimusvaltiossa olevan yrityksen toisessa sopimusvaltiossa pitämän kiinteän toimipaikan käyttöomaisuuteen kuuluvan irtaimen omaisuuden tai sopimusvaltiossa asuvan henkilön toisessa sopimusvaltiossa vapaan ammatin harjoittamista varten käytettävänä olevaan kiinteään paikkaan kuuluvan irtaimen omaisuuden luovutuksesta, niin myös tuollaisen kiinteän toimipaikan (joko erillisenä tai koko yrityksen ohella) tai kiinteän paikan luovutuksesta saadusta voitosta voidaan verottaa tuossa toisessa sopimusvaltiossa.

3. Tämän artiklan 2 kohdan määräysten estämättä verotetaan sopimusvaltiossa asuvan henkilön kansainväliseen liikenteeseen käytettyjen alusten ja ilma-alusten sekä niiden käyttöön liittyvän irtaimen omaisuuden luovutuksesta saamasta myyntivoitosta vain tässä sopimusvaltiossa.

4. Minkä tahansa muun kuin tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun omaisuuden luovutuksesta saadusta myyntivoitosta verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa luovuttaja asuu.

5. Tämän artiklan 4 kohdan määräykset eivät vaikuta sopimusvaltion oikeuteen verottaa omien lakiensa mukaan minkä tahansa omaisuuden luovuttamisesta saadusta myyntivoitosta, minkä on saanut toisessa sopimusvaltiossa asuva luonnollinen henkilö, joka on ollut ensiksi mainitussa sopimusvaltiossa asuva jonakin ajankohtana omaisuuden luovutusta välittömästi edeltäneen viiden vuoden aikana.

15 artikla
Itsenäinen henkilökohtainen työ

1. Sopimusvaltiossa asuvan henkilön vapaan ammatin harjoittamisesta tai muusta samanluonteisesta itsenäisestä toiminnasta saamasta tulosta verotetaan vain tässä valtiossa, jollei hänellä ole toimintaansa varten toisessa sopimusvaltiossa kiinteätä paikkaa, joka on säännöllisesti hänen käytettävänään. Jos hänellä on sellainen kiinteä paikka, voidaan kiinteään paikkaan kuuluvasta osasta tuloa verottaa toisessa sopimusvaltiossa.

2. Sanonta "vapaa ammatti" käsittää erityisesti itsenäisen tieteellisen, kirjallisen, taiteellisen, kasvatuksellisen tai opetuksellisen toiminnan sekä itsenäisen toiminnan lääkärinä, asianajajana, insinöörinä, arkkitehtina, hammaslääkärinä ja tilintarkastajana.

16 artikla
Työsopimuksen perusteella suoritettu työ

1. Mikäli tämän sopimuksen 17, 19, 20, 21 ja 22 artiklasta ei muuta johdu, verotetaan sopimusvaltiossa asuvaa henkilöä henkilökohtaisesta työstä saaduista palkoista, palkkioista ja muista vastaavista hyvityksistä vain tässä valtiossa, jollei työtä ole tehty toisessa sopimusvaltiossa. Jos työ on siellä tehty, voidaan hyvityksistä verottaa tuossa toisessa sopimusvaltiossa.

2. Tämän artiklan 1 kohdan määräyksistä huolimatta verotetaan sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle toisessa sopimusvaltiossa tehdystä työstä maksetusta hyvityksestä ainoastaan ensiksi mainitussa valtiossa, jos:

a) hyvityksen saaja oleskelee toisessa valtiossa yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä enintään 183 päivää verovuoden aikana,ja

b) työnantaja, joka suorittaa hyvityksen tai jonka puolesta se suoritetaan, ei asu toisessa valtiossa, ja

c) hyvityksellä ei rasiteta työnantajan toisessa valtiossa olevaa kiinteää toimipaikkaa tai kiinteää paikkaa.

3. Edellä tässä artiklassa olevista määräyksistä huolimatta voidaan kansainvälisessä liikenteessä olevalla aluksella tai ilmaaluksella tehdystä työstä saadusta hyvityksestä verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa aluksen tai ilma-aluksen käyttämisestä kertyvän tulon saava henkilö asuu.

17 artikla
Johtajanpalkkiot

Sopimusvaltiossa asuvan henkilön toisessa valtiossa asuvan yhtiön johto- tai hallintoelimen jäsenyydestä saamista johtajanpalkkioista ja muista sellaisista suorituksista voidaan verottaa tuossa toisessa valtiossa.

18 artikla
Taiteilijat ja urheilijat

Tämän sopimuksen 15 tai 16 artiklan määräysten estämättä voidaan ammattimaisten taiteilijoiden, kuten teatteri-, elokuva-, radio- tai televisiotaiteilijoiden ja muusikkojen, samoin kuin urheilijoiden tässä ominaisuudessa henkilökohtaisesti harjoittamastaan toiminnasta saamista tuloista verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa tätä toimintaa on harjoitettu.

19 artikla
Eläkkeet

1. Mikäli 20 artiklan 1 ja 2 kohdan määräyksistä ei muuta johdu, verotetaan sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle aikaisempaan palvelukseen perustuvista eläkkeistä ja muista samanluonteisista hyvityksistä sekä elinkorosta ainoastaan siinä valtiossa.

2. Sanonta "elinkorko" tarkoittaa aika ajoin määrättyinä ajankohtina joko elinkautena tai muutoin yksilöitynä taikka tiettynä aikana rahan tai rahanarvoisen suorituksen täytenä vastikkeena maksettavia rahamääriä.

20 artikla
Julkiset tehtävät

1. Hyvityksistä ja eläkkeistä, jotka suoritetaan Yhdistyneen Kuningaskunnan tai Pohjois-Irlannin tahi Yhdistyneen Kuningaskunnan paikallisten viranomaisten rahastoista luonnolliselle henkilölle hänen Yhdistyneen Kuningaskunnan tai Pohjois-Irlannin hallitukselle tahi Yhdistyneen Kuningaskunnan paikalliselle viranomaiselle virkamiehenä tekemiensä palvelusten perusteella, verotetaan ainoastaan Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, paitsi milloin luonnollinen henkilö on Suomen kansalainen olematta samalla Yhdistyneen Kuningaskunnan kansalainen.

2. Hyvityksistä ja eläkkeistä, jotka suoritetaan Suomen, sen paikallisen viranomaisen tai julkisoikeudellisen yhdyskunnan varoista tai rahastoista luonnolliselle henkilölle hänen Suomen hallitukselle, sen paikalliselle viranomaiselle tai julkisoikeudelliselle yhdyskunnalle virkamiehenä tekemiensä palvelusten perusteella, verotetaan vain Suomessa, paitsi milloin luonnollinen henkilö on Yhdistyneen Kuningaskunnan kansalainen olematta samalla Suomen kansalainen.

3. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan määräyksiä ei sovelleta elinkeino- tai liiketoiminnan yhteydessä tehdyistä palveluksista suoritettaviin hyvityksiin tai eläkkeisiin.

21 artikla
Opiskelijat

1. Sopimusvaltiossa välittömästi ennen oleskeluaan toisessa sopimusvaltiossa asunutta luonnollista henkilöä, joka tilapäisesti oleskelee toisessa sopimusvaltiossa yksinomaan:

a) opiskelijana yliopistossa, korkeakoulussa, - koulussa tai muussa opetuslaitoksessa; tai b) harjoittelijana liikealalla, teollisuudessa tai maa- tai metsätaloudessa; tai

c) pääasiassa opiskelua varten uskonnollisen, hyväntekeväisyys-, tieteellisen tai kasvatusjärjestön antaman stipendin, apurahan tai palkkion saajana,

ei ole verotettava toisessa sopimusvaltiossa:

i) ulkomailta hänen ylläpitoaan, koulutustaan tai harjoitteluaan varten saamistaan rahamääristä;

ii) stipendistä, avustuksesta tai palkkiosta; ja

iii) tässä toisessa sopimusvaltiossa tehdystä työstä saadusta hyvityksestä, milloin työ liittyy hänen opintoihinsa tai harjoitteluunsa tai milloin hyvitys kertyy hänen ylläpitoaan ja koulutustaan varten kohtuuden mukaan välttämättöminä pidettävistä ansioista.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut edut ovat voimassa vain sen ajan kuin oleskelun tarkoituksen toteuttamisen voidaan kohtuullisesti tai tavanomaisesti edellyttää vaativan. Kukaan ei voi missään tapauksessa nauttia mainitussa kohdassa tarkoitettuja etuja kauemmin kuin viiden vuoden ajan.

3. Luonnollista henkilöä, joka asuu tai asui välittömästi ennen oleskeluaan sopimusvaltiossa toisessa sopimusvaltiossa ja joka oleskelee ensiksi mainitussa sopimusvaltiossa uskonnollisen, hyväntekeväisyys-, tieteellisen tai kasvatuksellisen järjestön, enintään kahden vuoden kuluessa suoritettavaa, pääasiassa tutkimustyötä varten myöntämän stipendin, avustuksen tai palkkion saajana, ei veroteta ensiksi mainitussa sopimusvaltiossa stipendistä, avustuksesta eikä palkkiosta.

22 artikla
Opettajat

Professori tai opettaja, joka oleskelee sopimusvaltiossa ajanjakson, joka ei ylitä kahta vuotta, opettaakseen yliopistossa, korkeakoulussa, koulussa tai muussa opetuslaitoksessa tässä sopimusvaltiossa ja joka asuu tai välittömästi ennen oleskeluaan asui toisessa sopimusvaltiossa, on verosta vapaa ensiksi mainitussa valtiossa opetuksesta saamastaan sellaisesta hyvityksestä, josta( hän on verovelvollinen toisessa sopimusvaltiossa.

23 artikla
Erikseen mainitsemattomat tulot

Sopimusvaltiossa asuvan henkilön edellä olevissa artikloissa mainitsemattomiin tuloihin tai tulolähteisiin kuulumattomisti tuloista verotetaan vain tässä valtiossa.

24 artikla
Omaisuus

1. Tämän sopimuksen 7 artiklani 2 kohdassa määritellystä kiinteästä omaisuudesta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, missä omaisuus on.

2. Irtaimesta omaisuudesta, joka liikeomaisuutena kuuluu yrityksen kiinteään toimipaikkaan, tai vapaan ammatin harjoittamiseen käytettyyn kiinteään paikkaan kuuluvasta irtaimesta omaisuudesta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, niissä kiinteä toimipaikka tai kiinteä paikka oli.

3. Tämän artiklan, kohdan määräysten estämättä verotetaan kansainvälisen liikenteen harjoittamiseen käytetyistä aluksista ja ilma-aluksista sekä niihin liittyvästä irtaimesta omaisuudesta vain siinä sopimusvaltiossa, missä toiminnan harjoittaja asuu.

4. Kaikesta muunlaatuisesta sopimusvaltiossa asuvan henkilön omaisuudesta verotetaan vain tässä valtiossa.

25 artikla
Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen

1. Mikäli Yhdistyneen i Kuningaskunnan ulkopuolella olevilla alueilla maksettavan veron hyvittämistä Yhdistyneen Kuningaskunnan verosta koskevista Yhdistyneen Kuningaskunnan lainsäädännön määräyksistä ei muuta johdu (mikä ei vaikuta tässä esitettyyn yleiseen periaatteeseen):

a) Suomen lainsäädännön ja tämän sopimuksen mukainen välittömästi tai ennakkoperinnällä Suomessa olevasta lähteestä saadusta tulosta tai verotettavasta myyntivoitosta (lukuunottamatta veroa tulosta, josta osinko maksetaan) kannettava Suomen vero hyvitetään sellaisesta samasta tulosta tai verotettavasta myyntivoitosta lasketusta Yhdistyneen Kuningaskunnin verosta, josta Suomen verokin on määrätty.

b) Milloin Suomessa asuva yhtiö maksaa osinkoa Yhdistyneessä Kuningaskunnassa asuvalle yhtiölle, joka välittömästi tai välillisesti hallitsee vähintään 10 prosenttia osinkoa maksavan yhtiön äänimäärästä, hyvityksessä on otettava huomioon (tämän kohdan alakohdan a määräysten mukaisesti hyvitettävän Suomen veron lisäksi) yhtiön maksettava Suomen vero tulosta, josta osinko maksetaan, jos Suomessa asuva yhtiö on osingon maksuaikana vapaa Suomessa asuvasta yhtiöstä saamastaan osingosta menevästä Suomen verosta.

2. a) Milloin Suomessa asuvalla henkilöllä on tuloa tai omaisuutta, joista tämän sopimuksen määräysten mukaisesti voidaan verottaa Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, Suomessa on, mikäli tämän kohdan alakohdan b määräyksistä ei muuta johdu, vähennettävä tulosta tai omaisuudesta maksettavasta verosta se tulosta tai omaisuudesta maksettavan veron osa, mikä johtuu Yhdistyneessä Kuningaskunnassa saadusta tulosta tai siellä olevasta omaisuudesta.

b) Milloin Suomessa asuva henkilö saa tuloa tai verotettavaa myyntivoittoa, jota 11 artiklan 2 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan mukaan voidaan verottaa Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, Suomessa on vähennettävä tämän henkilön tulosta menevästä verosta Yhdistyneessä Kuningaskunnassa suoritetun veron määrä. Tämän vähennyksen määrä ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin se osa ennen vähennyksen tekemistä menevästä verosta, joka johtuu Yhdistyneessä Kuningaskunnassa saadusta tulosta tai verotettavasta myyntivoitosta.

c) Tämän kohdan alakohdan b määräysten estämättä ovat Yhdistyneessä Kuningaskunnassa asuvan yhtiön Suomessa asuvalle yhtiölle maksamat osingot vapaat Suomen verosta. Tätä vapautusta ei sovelleta, elleivät osingot Suomen lainsäädännön mukaan olisi vapaat Suomen verosta, jos ensiksi mainittu yhtiö olisi Suomessa eikä Yhdistyneessä Kuningaskunnassa asuva yhtiö.

d) Milloin Suomessa asuva henkilö saa tuloa, jota 20 artiklan 1 kohdan mukaan verotetaan vain Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, se on vapaa Suomen verosta. Suomessa käytettävä verokanta voidaan kuitenkin määrätä niin kuin verosta vapaa tulo olisi sisältynyt tulojen kokonaismäärään.

3. Tämän artiklan 1 kohtaa sovellettaessa katsotaan Yhdistyneessä Kuningaskunnassa asuvan henkilön saama tulo ja myyntivoitto, josta voidaan tämän sopimuksen mukaisesti verottaa Suomessa, Suomessa olevasta lähteestä saaduksi.

26 artikla
Luonnollisia henkilöitä koskevat vähennykset

1. Mikäli tämän artiklan 3 kohdan määräyksistä ei muuta johdu, ovat Suomessa asuvat luonnolliset henkilöt oikeutettuja samoihin henkilökohtaisiin vähennyksiin, huojennuksiin ja alennuksiin Yhdistyneen Kuningaskunnan verosta kuin brittiläisen valtioyhteisön alamaiset jotka eivät asu Yhdistyneessä Kuningaskunnassa,

2. Mikäli tämän artiklan 3 kohdan määräyksistä ei muuta johdu, luonnolliset henkilöt, jotka asuvat Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, ovat oikeutettuja samoihin henkilökohtaisiin vähennyksiin, huojennuksiin ja alennuksiin Suomen verosta kuin Suomen kansalaiset, jotka eivät asu Suomessa.

3. Tänä sopimus ei oikeuta luonnollista henkilöä, joka asuu sopimusvaltiossa ja jonka toisesta sopimusvaltiosta saama tulo kertyy yksinomaan osingoista, koroista tai rojalteista (tai yksinomaan jostakin niiden yhdistelmästä), toisen sopimusvaltion verotuksessa tässä artiklassa mainittuihin henkilökohtaisiin vähennyksiin, huojennuksiin tai alennuksiin.

27 artikla
Syrjinnän kieltäminen

1. Sopimusvaltion kansalaiset eivät saa toisessa sopimusvaltiossa joutua sellaisen verotuksen tai siihen liittyvän velvoituksen kohteeksi, joka on muunlainen tai raskaampi kuin verotus tai siihen liittyvä velvoitus, jonka kohteeksi tuon toisen valtion kansalaiset samoissa olosuhteissa joutuvat tai saattavat joutua.

2. Sopimusvaltiossa olevan yrityksen toisessa sopimusvaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan kohdistuva verotus ei tuossa toisessa valtiossa saa olla epäedullisempi kuin siinä valtiossa oleviin samalla alalla toimiviin yrityksiin kohdistuva verotus.

3. Sopimusvaltiossa olevalle yritykselle, jonka pääoman välittömästi tai välillisesti joko kokonaan tai osaksi omistaa tai jonka pääomasta siten määrää toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö tai henkilöt, ei saa ensinmainitussa valtiossa määrätä muita tai raskaampia veroja taikka verotukseen liittyviä velvoituksia kuin sellaisia, joiden kohteeksi ensiksi mainitussa sopimusvaltiossa olevat muut samanlaiset yritykset joutuvat tai saattavat joutua.

4. Määriteltäessä Yhdistyneen Kuningaskunnan verotuksessa, onko jotakin yhtiötä pidettävä suljettuna yhtiönä, sanontaan "tunnustettu arvopaperipörssi" sisältyy Helsingin arvopaperipörssi.

5. Minkään sanonnan tässä artiklassa ei ole tulkittava velvoittavan kumpaakaan sopimusvaltiota myöntämään muualla asuville luonnollisille henkilöille niitä henkilökohtaisia vähennyksiä, huojennuksia tai alennuksia, joita myönnetään maassa asuville luonnollisille henkilöille, eikä myöskään velvoittavan Yhdistynyttä Kuningaskuntaa myöntämään Suomessa asuvalle yhtiölle suurempaa helpotusta Yhdistyneessä Kuningaskunnassa asuvalta yhtiöltä saatujen osinkojen tuloverosta kuin, mihin ensiksi mainittu yhtiö saattaa olla oikeutettu tämän sopimuksen 11 artiklan perusteella.

6. Sanonta "verotus" tarkoittaa tässä artiklassa kaikenlaatuisia veroja.

28 artikla
Keskinäinen sopimusmenettely

1. Milloin sopimusvaltiossa asuva henkilö katsoo, että jommankumman tai molempien sopimusvaltioiden toimenpiteet ovat johtaneet tai johtavat hänen osaltaan verotukseen, joka ei ole tämän sopimuksen mukainen, hän voi näiden valtioiden sisäisen lainsäädännön varaamista muutoksenhakukeinoista huolimatta kääntyä asiassaan sen sopimusvaltion asianomaisen viranomaisen puoleen, missä hän asuu.

2. jos asianomainen viranomainen havaitsee huomautuksen perustelluksi, mutta ei itse voi saada aikaan tyydyttävää ratkaisua, sen on pyrittävä toisen sopimusvaltion asianomaisen viranomaisen kanssa molemminpuolisin sopimuksin hoitamaan asia siten, että verotus, joka ei ole tämän sopimuksen mukainen, vältetään.

3. Sopimusvaltioiden asianomaisten viranomaisten on pyrittävä keskenään sopimaan kaikkien tämän sopimuksen tulkinnassa tai soveltamisessa esiintyvien vaikeuksien tai epätietoisuutta aiheuttavien kysymysten poistamisesta.

4. Sopimusvaltioiden asianomaiset viranomaiset voivat välittömästi neuvotella keskenään sopimukseen pääsemiseksi edellisissä kohdissa tarkoitetussa mielessä.

29 artikla
Tietojen vaihtaminen

Sopimusvaltioiden asianomaisten viranomaisten on vaihdettava keskenään sellaisia tietoja, (jotka tavanmukaisen hallintotoiminnan puitteissa verotusta koskevien säännösten nojalla ovat heidän käytettävissään) jotka ovat välttämättömiä tämän sopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi tai veronkavallusten estämiseksi taikka veronkiertämisen torjumiseksi annettujen hallinnollisten määräysten soveltamiseksi sopimuksessa tarkoitettujen verojen osalta. Täten vaihdettuja tietoja on käsiteltävä salaisina, mutta voidaan kuitenkin ilmaista niille henkilöille (mukaan luettuina tuomioistuimet ja hallintoviranomaiset), joiden tehtävänä on sopimuksessa tarkoitettujen verojen osalta niiden määrääminen, kantaminen, pakkotäytäntöönpano tai niistä johtuva syytteeseenpano. Mitään sellaisia tietoja ei ole kuitenkaan vaihdettava, jotka voisivat paljastaa kauppa-, liike-, teollisuus- tai ammattisalaisuuden tai toimintamenetelmän.

30 artikla
Alueellinen ulottuvuus

1. Tämä sopimus voidaan ulottaa, joko sellaisenaan tai tietyin varauksin, käsittämään minkä tahansa sopimuspuolelle kuuluvan alueen, jonka ulkomaisista suhteista jompikumpi sopimuspuoli on vastuussa ja joka kantaa olennaisesti samanlaisia veroja kuin sopimuksen käsittämät verot. jokainen sellainen laajentaminen tulee voimaan siitä päivästä lukien sekä sellaisin varauksin ja ehdoin sopimuksen lakkaaminen mukaan luettuna kuin sopimuspuolten välisellä diplomaattiteitse tapahtuvalla noottienvaihdolla määrätään ja sovitaan.

2. Elleivät sopimusvaltiot toisin sovi, lakkaa tämän sopimuksen voimassaolon päättyessä sen soveltaminen jokaiseen alueeseen, jota se tämän artiklan määräysten perusteella oli laajennettu koskemaan.

31 artikla
Voimaantulo

1. Tämä sopimus oli ratifioitava ja ratifioimiskirjat vaihdettava Helsingissä mahdollisimman pian.

2. Sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun ratifioimiskirjat on vaihdettu, ja sen määräyksiä sovelletaan siitä lähtien:

a) Yhdistyneessä Kuningaskunnassa:

i) tuloveron (ja lisäveron) sekä myyntivoittoveron osalta jokaiseen verotusvuoteen, joka alkaa 6 päivänä huhtikuuta 1968 tai sen jälkeen, ja

ii) yhtiöveron osalta jokaiseen tilivuoteen, joka alkaa 1 päivänä huhtikuuta 1968 tai sen jälkeen;

b) Suomessa:

Suomen verojen osalta 1 päivänä tammikuuta 1969 ja sen jälkeen, vuoden 1968 tai sen jälkeisten vuosien tulojen ja omaisuuden perusteella toimitettavissa verotuksissa.

3. Tämän artiklan 4 kohdan määräysten tarkoittama Suomen hallituksen sekä Yhdistyneen Kuningaskunnan hallituksen välillä 12 päivänä joulukuuta 1951 allekirjoitettu tulon kaksinkertaisen verottamisen ja tuloveron kiertämisen ehkäisemistä koskeva sopimus, sellaisena kuin se on muutettuna 16 päivänä kesäkutita 1966 Lontoossa allekirjoitetulla lisäpöytäkirjalla (josta tämän jälkeen käytetään nimitystä "vuoden 1951 sopimus") lakkaavat olemasta voimassa niihin veroihin nähden, joihin tätä sopimusta tämän artiklan 2 kohdan mukaan sovelletaan.

4. Mikäli tämän artiklan 5 kohdan määräyksistä ei muuta johdu, milloin jokin "vuoden 1951 sopimuksen" määräys olisi myöntänyt suuremman huojennuksen verosta, sellainen määräys on edelleen voimassa koskien kaikkia ennen tämän sopimuksen voimaantuloa alkaneita vero- tai tilivuosia.

5. Tämän artiklan 2 a- ja 2 b-kohtaa sekä 3 kohtaa ja 4 kohtaa ei sovelleta osinkoihin, vaan tulevat tämän sopimuksen määräykset voimaan ja "vuoden 1951 sopimuksen" määräykset lakkaavat olemasta voimassa osinkoihin nähden, jotka maksetaan tämän sopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

6. Seuraavia sopimuspuolten välisiä sopimuksia ei niissä tarkoitettujen ja tässä sopimuksessa mainittujen verojen osalta sovelleta tämän sopimuksen voimassaoloaikana:

a) Suomen ja Yhdistyneen Kuningaskunnan hallitusten välillä laivanvarustustoiminnan tuottaman tulon molemminpuolisesta vapauttamisesta tuloverosta erinäisissä tapauksissa Lontoossa 18 päivänä marraskuuta 1925 allekirjoitettua sopimusta;

b) Suomen ja Yhdistyneen Kuningaskunnan hallitusten välillä asiamiestoiminnasta johtuvien tulojen tai voittojen vastavuoroisesta vapauttamisesta tuloverosta eräissä tapauksissa Lontoossa 21 päivänä helmikuuta 1935 allekirjoitettua sopimusta.

7. "Vuoden 1951 sopimus" lakkaa olemasta voimassa viimeisenä tämän artiklan edellä olevien määräysten mukaisena soveltamispäivänä.

32 artikla
Päättyminen

Tämä sopimus on voimassa, kunnes jompikumpi sopimusvaltio sen irtisanoo. Kumpikin sopimusvaltio voi irtisanoa sopimuksen diplomaattista tietä vähintään kuusi kuukautta ennen jokaisen vuoden 1972 jälkeen seuraavan kalenterivuoden loppua tehtävällä irtisanomisella. Tässä tapauksessa sopimus lakkaa olemasta voimassa:

a) Yhdistyneessä Kuningaskunnassa:

i) tuloveron (ja lisäveron) ja myyntivoittoveron osalta jokaisena irtisanomisvuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuun 6 päivänä tai sen jälkeen alkavana verotusvuotena;

ii) yhtiöveron osalta jokaisena irtisanomisvuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavana tilivuotena;

b) Suomessa:

irtisanomisvuotta seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavana verovuotena.

Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, hallitustensa asianmukaisesti siihen valtuuttamina, allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Lontoossa 17 päivänä heinäkuuta 1969 kahtena suomen- ja englanninkielisenä kappaleena, jotka molemmat ovat yhtä todistusvoimaiset.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.