36/1961

Asetus Asetus Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä jäänmurtajien yhteistoiminnasta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta.

Sitten kun sopimus Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä jäänmurtajien yhteistoiminnasta on allekirjoitettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1961, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sopimus on voimassa niin kuin siitä on sovittu.

Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1961.

SOPIMUS Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä jäänmurtajien yhteistoiminnasta.

Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan hallitukset, joiden tarkoituksena on jäänmurtajien yhteistoiminnan ja jäänmurtajatoimintaa koskevien yhtenäisten määräysten kautta helpottaa merenkulun ylläpitämistä ja edistää meriturvallisuutta talven aikana pohjoismaiden kulkuvesillä, ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Pohjoismaiden jäänmurtajayhteistyö tapahtuu Pohjanlahdella, Ahvenanmerellä, Itämerellä Bornholmin Dueodden leveyspiirin pohjoispuolella sekä Öresundissa, Kattegatissa ja Skagerakissa avoveden ja merijäiltä, ajojäiltä, ahtojäiltä ja sen tapaisilta jääesteiltä suojattujen kulkuvesien välillä.

2 artikla

Sopimusvaltion tulee tarvittaessa käyttää pohjoismaiden jäänmurtajayhteistyöhön kaikkia käytettävissään olevia valtion omistamia tai asianomaisen valtion vuokraamia jäänmurtajia, joita ei välttämättä tarvita jäänmurtajatoimintaan omilla rannikkovesillä.

Sopimusvaltion jäänmurtajia käytetään ensi sijassa tehtäviin omaan maahan rajoittuvilla kulkuvesillä. Alueellinen yhteistoiminta järjestetään tarvittaessa lähinnä

Suomen ja Ruotsin välillä Pohjanlahdella, Ahvenanmerellä ja pohjoisella Itämerellä,

Tanskan ja Ruotsin välillä Öresundissa ja sen eteläpuolella olevilla kulkuvesillä, Kattegatissa ja Skagerakin eteläosassa, sekä

Norjan ja Ruotsin välillä Skagerakin pohjoisosassa.

3 artikla

Sen lisäksi mitä 1 ja 2 artikloissa sanotaan, voidaan pohjoismaiden jäänmurtajayhteistyötä harjoittaa siinä laajuudessa ja niissä muodoissa, joista sopimusvaltioiden asianomaiset viranomaiset sopivat.

4 artikla

Sopimusvaltion käyttämien jäänmurtajien toiminnan ohjaamisesta huolehtii tämän valtion jäänmurtajajohtoelin tarpeen vaatiessa yhteistyössä muiden sopimusvaltioiden jäänmurtajajohtoelinten kanssa.

Useamman sopimusvaltion jäänmurtajien ollessa yhteistoiminnassa samalla alueella tulee yhteistoiminnan ohjaamisen tapahtua tavalla, josta asianomaiset jäänmurtajajohtoelimet sopivat.

Asianomaisten valtioiden jäänmurtajajohtoelinten välillä kussakin erityistapauksessa tehdystä sopimuksesta voidaan yhden sopimusvaltion omistaman tai vuokraaman jäänmurtajan toiminnan ohjaamisvastuu siirtää toisen sopimusvaltion jäänmurtajajohtoelimelle.

5 artikla

Sopimusvaltioiden käyttämillä jäänmurtajilla on jokaisessa sopimusvaltiossa samat edut ja oikeudet kuin sopimusvaltion omilla jäänmurtajilla.

6 artikla

Tietojen hankkimiseksi merijään ulottuvuudesta järjestetään tarvittaessa lentotiedusteluja asianomaisten jäänmurtajajohtoelinten kutakin erityistapausta tai määrättyä aikaa varten tehtävän sopimuksen mukaisesti,

Pohjanlahdella sekä Itämerellä Bogskärin majakan leveyspiirin pohjoispuolella Suomen ja Ruotsin toimesta,

Itämeren muilla osilla Falsterbon majakan pituuspiirin itäpuolella Ruotsin toimesta,

Kattegatissa Tanskan toimesta, sekä

Skagerakissa Tanskan, Norjan ja Ruotsin toimesta.

Muutoin tapahtuu jäätietojen hankkiminen asianomaisten viranomaisten sopimuksen mukaisesti.

7 artikla

Mikäli erityiset syyt eivät anna aihetta muuhun, on avustusta tarvitsevia aluksia kansallisuuteen katsomatta avustettava seuraavassa järjestyksessä:

1. hädänalainen alus ja alus, joka tarvitsee apua ihmishenkeä uhkaavan vaaran takia;

2. johonkin sopimusvaltioon matkalla oleva tai sieltä tuleva alus, jolloin etusija on annettava matkustaja-alukselle ja alukselle, jolla on lastinaan erityisen tärkeitä tavaroita;

3. muu alus.

8 artikla

Sopimusvaltioiden asianomaisten viranomaisten tulee antaa yhtenäiset määräykset, joilla alus, joka voi tarvita jonkin sopimusvaltion jäänmurtajan apua, etukäteen velvoitetaan ilmoittamaan saapumisestaan ja antamaan ne alusta ja lastia koskevat tiedot, joita jäänmurtajajohtoelin vaatii. Näissä määräyksissä on myös ilmoitettava perusteet, joiden nojalla harkitaan voiko ilmoitettu alus odottaa saavansa jäänmurtaja-avustusta, ohjeet siitä mitä ilmoitetun aluksen päällikön on otettava huomioon jääolosuhteiden osalta sekä seuraukset alukselle, jos se laiminlyö annettujen määräysten tai ohjeiden noudattamisen.

9 artikla

Jäänmurtajan ja avustettavan aluksen välisessä ääniviestityksessä on käytettävä sopimusvaltioiden asianomaisten viranomaisten laatimaa viestitaulukkoa.

10 artikla

Jäänmurtajan, jota jokin sopimusvaltioista käyttää, tulee pimeän aikana erityisenä tunnuksena pitää maston huipussa ympäri näköpiirin näkyvää sinistä valoa.

11 artikla

Sopimusvaltioiden jäänmurtajajohtoelinten on huolehdittava lentokonetta tai jäänmurtajaa käyttäen sellaisten pohjoismaiden kulkuvesillä liikkuvien alusten muonittamisesta, joille tällainen muonitusapu katsotaan välttämättömän tarpeelliseksi.

Korvaus näin toimitetuista tarvikkeista peritään laivanisännältä tarvikkeiden hankintahinnan mukaisesti. Tarvikkeiden kuljetuksesta alukseen hätätilanteissa, jotka eivät ole aluksen aiheuttamia, ei peritä korvausta.

12 artikla

Sopimusvaltioiden jäänmurtajien suorittamasta hinauksesta tai niiden antamasta muusta tässä sopimuksessa tarkoitetusta jäänmurtaja-avustuksesta ei kanneta maksua. Mitä tässä artiklassa säädetään, ei kuitenkaan koske pelastustyötä.

13 artikla

Mikään pohjoismaiden jäänmurtajayhteistoimintaan osallistuvista valtioista ei ota vastatakseen myöhästymisestä, vahingosta tai muusta menetyksestä, joka jääolosuhteiden takia on kohdannut alusta, sen henkilökuntaa, matkustajia tai lastia.

14 artikla

Tämän sopimuksen mukaisessa yhteistoiminnassa on pyrittävä sellaiseen työnjakoon, että asianomaisten valtioiden välillä ei tarvita taloudellisia järjestelyjä, vuokramaksuja lukuun ottamatta.

15 artikla

Sopimusvaltioiden jäänmurtajajohtoelinten nimi, osoite ja puhelinnumero on vuosittain ilmoitettava luettelossa. Luetteloon on myös otettava vastaavat tiedot sopimusvaltioiden asettamista paikallisista johtoelimistä.

Sopimusvaltioiden asianomaisten viranomaisten tulee antaa yhtenäiset määräykset jää- ja liikennetiedotusten sekä muiden talviliikennettä koskevien ohjeiden julkaisemisesta.

16 artikla

Tarvittavat tarkemmat sopimukset pohjoismaiden jäänmurtajayhteistyöstä tehdään sopimusvaltioiden asianomaisten viranomaisten kesken.

17 artikla

Mikäli jokin sopimusvaltio haluaa irtisanoa sopimuksen, on siitä tehtävä kirjallinen ilmoitus Suomen hallitukselle, jonka on viipymättä ilmoitettava tästä sekä ilmoituksen saapumispäivästä muille sopimusvaltioille.

Irtisanominen koskee ainoastaan irtisanomisilmoituksen tehnyttä valtiota, ja se tulee voimaan sen heinäkuun ensimmäisenä päivänä, joka lähinnä seuraa vähintään kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä lukien, jolloin Suomen hallitus vastaanotti irtisanomisilmoituksen.

18 artikla

Sopimus on talletettava Suomen ulkoasiainministeriön huostaan, ja ministeriön on toimitettava siitä oikeaksi todistetut jäljennökset kunkin sopimusvaltion hallitukselle.

19 artikla

Sopimus tulee voimaan allekirjoituspäivänä.

Edellä olevan vakuudeksi ovat asianomaiset valtuutetut allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1961 yhtenä suomen-, norjan-, ruotsin- ja tanskankielisenä kappaleena, ja kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.

PÖYTÄKIRJA

Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä jäänmurtajien yhteistoiminnasta tehdyn sopimuksen tänään tapahtuneen allekirjoituksen yhteydessä sanottujen valtioiden hallitukset ovat sopineet seuraavasta:

Sopimusvaltioiden asianomaiset viranomaiset antavat jäänmurtajien yhteistoimintaa koskevia tarkempia määräyksiä, jotka ovat pääasiassa yhdenmukaiset sopimukseen liittyväksi laaditun luonnoksen kanssa, josta jäljennös on liitetty tähän pöytäkirjaan.

Tämä pöytäkirja tulee voimaan allekirjoituspäivänä.

Tehty Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1961.

LUONNOS joka koskee Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisen jäänmurtajien yhteistoimintasopimuksesta aiheutuvia määräyksiä.

1. Aluksesta, joka matkallaan pohjoismaiden satamaan voi tarvita jäänmurtaja-avustusta on, jäänmurtajajohtoelimen niin määrättyä, hyvissä ajoin ennen aluksen saapumista jääpeitteisille kulkuvesille tehtävä ennakkoilmoitus asianomaiselle jäänmurtajaviranomaiselle.

Ennakkoilmoituksen tulee sisältää tiedot aluksen nimestä, kansallisuudesta, koosta, konetehosta, rakennusvuodesta, lastin määrästä ja määräsatamasta sekä arvioidusta saapumisajasta jääpeitteisille kulkuvesille. Pyydettäessä on annettava ne lisätiedot aluksesta ja sen lastista, joita jäänmurtajatoiminta voi edellyttää.

Jos ennakolta ilmoitettu alus peruuttaa tai keskeyttää matkansa, on siitä viipymättä ilmoitettava jäänmurtajajohtoelimelle.

2. Jäänmurtajajohtoelin määrää, ottaen huomioon vallitsevan ja ennustetun jäätilanteen, milloin tietyn alueen satamiin menevien alusten ilmoitusvelvollisuus alkaa ja milloin tällainen velvollisuus päättyy.

3. Ottaen huomioon vallitsevan ja ennustetun jäätilanteen sekä aluksen sopivuuden jäissä kulkuun, päättää jäänmurtajajohtoelin, voiko ennakolta ilmoitettu alus laskea saavansa jäänmurtaja-avustusta. Tällöin on otettava huomioon, onko aluksella korkein luokka jossakin asianomaiset valtion hyväksymässä luokituslaitoksessa tai onko sen toimitetussa merikelpoisuuskatsastuksessa muutoin todettu omaavan vastaavan rakenteellisen lujuuden samoin kuin aluksen koko ja koneteho, rungon lujuus, onko alus varustettu radiolaittein sekä lastin määrä ja sen ahtaus.

4. Alukselle, joka jäänmurtajajohtoelimen harkinnan mukaan voi edellyttää saavansa jäänmurtaja-avustusta, annetaan tarpeelliset ohjeet matkaa varten. Tällöin voidaan ilmoittaa, että avustusta annetaan vain muuhun kuin ennakkoilmoituksen yhteydessä nimettyyn määräsatamaan.

Alusta, jolle ei ole myönnetty oikeutta jäänmurtaja-avustukseen, on kehotettava luopumaan ennakkoilmoituksessa mainitun matkan suorittamisesta.

5. Aluksen tulee ennakolta ilmoitetulla matkalla tarkoin noudattaa niitä liikennetiedonantoja tai erityisiä ohjeita, joita jäänmurtajajohtoelin on ennakkoilmoitusta harkitessaan tai myöhemmin antanut. Viimeistään jääpeitteisille kulkuvesille tullessaan on aluksen radioteitse joko suoraan tai rannikkoradioaseman välityksellä ilmoittauduttava sille jäänmurtajalle, joka avustaa liikennettä määräsatamaan. Sen jälkeen kun yhteys jäänmurtajaan on saatu, on, jollei toisin ole sovittu jäänmurtajan kanssa, ylläpidettävä jatkuvaa radiokuuntelua.

6. Ennakolta ilmoitetun aluksen päällikkö on velvollinen noudattamaan jäänmurtajan antamia ohjeita kokoontumispaikasta, lähtöajasta ja kulkureitistä sekä saattuejärjestyksestä. Jäänmurtajan avustaessa on erityisesti noudatettava seuraavaa:

a) Jäänmurtajan samoin kuin toisen samalla kertaa avustettavan aluksen ääni- ja muita viestimerkkejä on tarkoin seurattava.

b) Aluksen kuljetuskoneiston on koko ajan oltava valmiina nopeasti täyttämään konekäskyt.

c) Milloin samalla kertaa avustetaan usempia aluksia on alusten välimatkat pidettävä mahdollisimman tasaisina ja erityistä huomiota on kiinnitettävä sekä oman että edessä olevan aluksen vauhtiin. Jos aluksen vauhti pienenee tai alus pysähtyy, on jäljessä seuraavaa alusta varoitettava huomiomerkillä.

d) Jäänmurtajan päällikkö määrää avustettavan aluksen hinauksesta.

e) Avustettavan aluksen on aina oltava valmiina viivytyksettä kiinnittämään tai irroittamaan hinausköysi.

f) Jäänmurtajan hinaama alus saa käyttää kuljetuskoneistoaan vain jäänmurtajan antamien ohjeiden mukaisesti.

g) Jos alus saa vuodon tai se kärsii muun vaurion, jolla voi olla merkitystä matkan jatkamiselle, on tapahtumasta viipymättä ilmoitettava jäänmurtajan päällikölle.

7. Jäänmurtajan ja avustettavan aluksen välisessä ääniviestityksessä on käytettävä liitteenä seuraavassa viestitaulukossa mainittuja ääniviestejä.

8. Alus, joka ei noudata näitä määräyksiä tai niistä johtuvia jäänmurtajajohtoelimen tai jäänmurtajan päällikön antamia ohjeita, ei voi edellyttää saavansa jäänmurtaja-avustusta. Sama koskee alusta, joka huolimatta jäänmurtajajohtoelimen kehotuksesta luopua matkasta, yrittää suorittaa ilmoitetun matkan.

9. Jäänmurtajajohtoelimen tulee tarvittaessa antaa talvimerenkulkua koskevia tiedotuksia yhdellä tai useammalla seuraavista tavoista:

a) Yleiset tiedonannot, jotka käsittävät selostuksen jäänmurtajatoiminnan organisaatiosta ja yleiset toimintaohjeet avustettaville aluksille. Nämä tiedonannot julkaistaan vuosittain talvipurjehduskauden alussa "Tiedonannoissa merenkulkijoille".

b) Liikennetiedonannot, jotka käsittävät tietoja siitä, milloin velvollisuus tehdä ennakkoilmoitus aluksista alkaa tai päättyy, liikennerajoituksista, kulkureiteistä, jäänmurtajien sijaintipaikoista ja työskentelyalueista ym. Nämä tiedonannot annetaan niiden jäätiedotusten yhteydessä, jotka päivittäin annetaan yleisradion tai rannikkoradioasemien välityksellä.

c) Erityiset ohjeet tietylle alukselle tai alusryhmälle. Näitä ohjeita annetaan, vallitsevasta jäätilanteesta riippuen, aluksen varustamolle tai asiamiehelle tai jäänmurtajan, rannikkoradioasemien tai yleisradion välityksellä suoraan alukselle tai aluksille.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.