11/1961

Asetus Asetus Euroopan ja välimerenmaiden kasvinsuojelujärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta.

Sitten kun tasavallan presidentti on 29 päivänä huhtikuuta 1960 päättänyt, että Suomi liittyy 18 päivänä huhtikuuta 1951 Pariisissa allekirjoitettuun ja 27 päivänä huhtikuuta 1955 muutettuun Euroopan ja välimerenmaiden kasvinsuojelujärjestön perustamista koskevaan sopimukseen, ja liittymisasiakirja on 2 päivänä toukokuuta 1960 talletettu Ranskan ulkoasiainministeriöön, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että mainittu sopimus on voimassa niin kuin siitä on sovittu.

Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1961.

SOPIMUS Euroopan ja välimerenmaiden kasvinsuojelujärjestön perustamisesta

Tehty 18 päivänä huhtikuuta 1951, muutettu neuvoston päätöksellä 27 päivänä huhtikuuta 1955.

Tähän sopimukseen osallistuvat valtiot, tietoisina kansainvälisen yhteistyön tärkeydestä kasveissa ja kasvituotteissa esiintyvien tuhoeläinten ja kasvitautien maahan tulon ja leviämisen estämiseksi sekä haluten jatkaa ja laajentaa Koloradokuoriaisen kansainvälisen torjuntakomitean ja Euroopan kasvintuhoojien torjuntaa käsittelevän työryhmän suorittamaa työtä, ovat sopineet seuraavasta:

I artikla
Järjestö

Perustetaan Euroopan ja välimerenmaiden kasvinsuojelujärjestö (josta seuraavassa käytetään nimitystä "järjestö"), joka ottaa haltuunsa yllämainitun komitean ja työryhmän varat ja velat.

II artikla
Määritelmä

Tämän sopimuksen tarkoitusta varten sanoilla "kasvit ja kasvituotteet" tarkoitetaan eläviä kasveja, kasvien osia, jalostamatonta, kasveista peräisin olevaa tuotetta ja jalostamattomia ravintotuotteita, jotka on valmistettu kasveista tai kasvinosista.

III artikla
Jäsenet

a) Järjestön jäseniksi voivat tulla liittymällä tähän sopimukseen XX artiklan määräysten mukaan seuraavat:

1. Liitteessä III mainittujen maiden hallitukset.

2. Minkä tahansa maan hallitus, jonka järjestön neuvosto päättää kutsua liittymään jäseneksi.

b) Järjestön neuvosto voi ottaa jäseneksi minkä tahansa alueen hallituksen, josta on tehty XXI artiklan mukainen ilmoitus, kuitenkin vain sen jäsenmaan ehdotuksesta, joka on tehnyt ilmoituksen. Sellainen päätös on tehtävä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä. Täten jäseniksi otettavien alueiden tulee olla sellaisia, jotka neuvoston mielestä voivat olennaisesti ja itsenäisesti edistää järjestön työtä.

IV artikla
Toimipaikka

a) Järjestön toimipaikka on Pariisi.

b) Järjestön kokoukset pidetään tavallisesti sen toimipaikalla.

V artikla
Tehtävät

a) Järjestön tehtävät ovat:

1. Toimia yhteisymmärryksessä Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön kanssa tunnustettuna alueellisena kasvinsuojelujärjestönä joulukuun 6 päivänä vuonna 1951 tehtyn kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen 8 artiklan mukaan;

2. antaa jäsenvaltioiden hallituksille neuvoja teknillisistä, hallinnollisista ja lainsäädännöllisistä toimenpiteistä, jotka ovat välttämättömiä estämään kasveja ja kasvituotteita saastuttavien tuhoeläinten ja kasvitautien maahantulon ja leviämisen;

3. avustaa jäsenvaltioiden hallituksia suorittamaan tällaisia toimenpiteitä siellä, missä ne ovat välttämättömiä;

4. koordinoida ja edistää, mikäli mahdollista, kansainvälisiä torjuntatoimenpiteitä kasvien ja kasvituotteiden tuhoeläimiä ja kasvitauteja vastaan;

5. saada jäsenvaltioiden hallituksilta tietoja kasvien ja kasvituotteiden tuhoeläinten ja tautien esiintymisestä, valtaantumisesta ja leviämisestä ja toimittaa tällaisia tietoja jäsenvaltioiden hallituksille;

6. huolehtia eri maiden kasvinsuojelulainsäädäntöä tai kasvien ja kasvituotteiden vapaata kuljetusta koskevia muita toimenpiteitä tarkoittavien tietojen vaihtamisesta;

7. tutkia mahdollisuuksia kasvinsuojelumääräysten ja todistusten yksinkertaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi;

8. helpottaa yhteistyötä kasvien ja kasvituotteiden tuholaisten ja kasvitautien ja niiden torjuntamenetelmien tutkimisessa ja tähän liittyvän tieteellisen aineiston vaihtamisessa;

9. perustaa asiakirjapalvelu ja julkaista sopivassa muodossa aineistoa tiedotustarkoituksessa sekä teknillistä tai tieteellistä edistystä varten järjestön päätösten mukaisesti;

10. tehdä jäsenvaltioiden hallituksille suosituksia kaikista asioista, joihin tässä artiklassa viitataan;

11. yleensä ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin ja tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin järjestön tarkoitusten saavuttamiseksi.

b) Järjestön tehtävien tulee koskea pääasiallisesti, joskaan ei yksinomaan, II liitteessä mainittuja tuhoeläimiä ja kasvitauteja.

VI artikla
Jäsenvaltioiden hallitusten velvollisuudet

Jäsenvaltioiden hallitusten on annettava järjestölle, mikäli mahdollista, sellaisia tietoja, joita järjestö saattaa kohtuudella tarvita toteuttaakseen tehtävänsä.

VII artikla
Suhteet muihin järjestöihin

Järjestö on yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön ja muiden samanlaisia tarkoitusperiä noudattavien elimien kanssa ja tekee parhaansa välttääkseen sitä, ettei samoja tehtäviä suoriteta tarpeettomasti kahteen kertaan.

VIII artikla
Järjestön rakenne

Järjestöön kuuluu:

a) neuvosto

b) hallintoelimet, joihin kuuluvat toimeenpaneva komitea, pääjohtaja ja henkilökunta

c) tilintarkastustoimikunta

d) teknilliset elimet (työryhmät ja kansainväliset konferenssit).

IX artikla
Neuvosto

a) Järjestön neuvostoon kuuluvat jäsenvaltioiden hallitusten edustajat.

Jokaisen jäsenvaltion hallitus on oikeutettu määräämään neuvostoon yhden edustajan ja yhden varamiehen.

Jäsenvaltioiden määräämien edustajien ja varamiesten lisäksi voidaan määrätä apulaisia ja neuvonantajia.

b) Jokaisella jäsenvaltiolla on neuvostossa yksi ääni.

X artikla
Neuvoston istunnot

a) Neuvosto kokoontuu tavallisesti säännönmukaiseen istuntoon kerran vuodessa.

b) Neuvoston ylimääräisiä istuntoja kutsutaan kokoon milloin vähintään yksi kolmasosa jäsenvaltioista kirjallisesti sitä pyytää puheenjohtajalta.

XI artikla
Säännöt

Neuvosto vahvistaa omat menettelyjärjestystä sekä järjestön raha-asioita koskevat säännöt.

XII artikla
Huomioitsijat

Neuvoston suostumuksella voi mikä tahansa, järjestön ulkopuolella olevan valtion hallitus tai kansainvälinen elin, jolla on samanlaiset tarkoitusperät kuin järjestöllä, lähettää yhden tai useampia huomioitsijoita mihin tahansa neuvoston istuntoon ilman äänestysoikeutta.

XIII artikla
Neuvoston tehtävät

Neuvoston on:

a) käsiteltävä ja päätettävä pääjohtajan laatimasta järjestön toimintakertomuksesta neuvoston edellisen varsinaisen istunnon jälkeen kuluneelta ajalta;

b) käsiteltävä ja hyväksyttävä järjestön toimintamuodot ja -suunnitelmat;

c) käsiteltävä ja hyväksyttävä tulo- ja menoarvio;

d) käsiteltävä ja hyväksyttävä vuositilit ja tase;

e) asetettava tilapäisiä tai pysyviä teknillisiä elimiä;

f) käsiteltävä ja päätettävä tällaisten teknillisten elimien kertomuksista;

g) pidettävä säännönmukaiset vaalit;

h) nimitettävä pääjohtaja ja vahvistettava hänen palvelusehtonsa;

i) päätettävä toimeenpanevan komitean sille tekemistä ehdotuksista.

XIV artikla
Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

a) Neuvosto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan jäsenvaltioiden edustajista.

b) Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan kolmeksi vuodeksi ja heidät voidaan valita uudelleen.

c) Neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja toimivat samassa ominaisuudessa myös toimeenpanevassa komiteassa.

XV artikla
Toimeenpaneva komitea

a) Toimeenpanevaan komiteaan kuuluvat neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä neuvoston valitsemat viisi muuta jäsenvaltioiden edustajaa.

b) Toimeenpanevan komitean jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi ja heidät voidaan valita uudelleen.

c) Jos toimeenpanevassa komiteassa vapautuu paikka ennen määräajan umpeenkulumista, toimeenpanevan komitean on pyydettävä jäsenvaltiota määräämään edustaja täyttämään vapaaksi tullut paikka jäljellä olevaksi ajaksi.

d) Toimeenpanevan komitean on kokoonnuttava vähintään kaksi kertaa vuodessa.

XVI artikla
Toimeenpanevan komitean tehtävät

Toimeenpanevan komitean on:

a) esitettävä neuvostolle järjestön toimintamuotoja ja ohjelmaa koskevia ehdotuksia;

b) varmistuttava siitä, että järjestön toiminta on neuvoston päätösten mukainen;

c) esitettävä neuvostolle ehdotus tulo- ja menoarvioksi sekä vuotuiset tilit ja tase. Toimeenpaneva komitea voi hyväksyä väliaikaisen tulo- ja menoarvion, kunnes neuvosto on sen käsitellyt;

d) suoritettava muita sellaisia tehtäviä, jotka sille tämän sopimuksen perusteella kuuluvat tai jotka neuvosto sille voi antaa;

e) vahvistettava oma menettelyjärjestyksensä.

XVII artikla
Pääjohtaja

Pääjohtaja

a) on järjestön sihteeristön esimies; tämä toimii hänen vastuullaan;

b) toteuttaa neuvoston hyväksymää ohjelmaa ja sellaisia tehtäviä, joita toimeenpaneva komitea saattaa hänelle antaa;

c) esittää jokaisessa säännöllisessä neuvoston istunnossa kertomuksen järjestön toiminnasta ja sen taloudellisesta tilasta.

XVIII artikla
Talous

a) Järjestön menot peitetään jäsenvaltioiden vuotuisilla maksuilla liitteessä I vahvistetun astekoin mukaan ja muilla neuvoston tai toimeenpanevan komitean hyväksymillä tuloilla;

b) Kukin jäsenvaltio määrittää maksunsa määrän, jonka on oltava edellisen kappaleen määräysten mukainen, paitsi neuvoston hyväksymissä poikkeustapauksissa.

c) Vuotuiset maksut on suoritettava järjestön varainhoitovuoden alkaessa.

d) Jäsenvaltioiden maksut on asianomaisten valtioiden suostumuksella maksettava toimeenpanevan komitean määräämässä valuutassa.

e) Yksityinen valtio tai valtioryhmä voi suorittaa lisämaksuja järjestön tällaisen valtion tai valtioryhmän hyödyksi suunnittelemien erityisten toimintaohjelmien tai torjuntatoimenpiteiden toteuttamiseksi.

f) Tilintarkastustoimikunnan, jossa on kolme neuvoston kolmeksi vuodeksi valitsemaa edustajaa, on joka vuosi tarkastettava järjestön tilit ja hoito. Toimikunnan on annettava tarkastuskertomus neuvostolle. Toimeenpaneva komitea voi määrätä valantehneitä tilintarkastajia tarkastamaan järjestön tilejä.

XIX artikla
Muutokset

a) Pääjohtajan on toimitettava tätä sopimusta tai sen liitteitä I ja II koskevien muutosehdotusten sanamuoto jäsenvaltioiden hallituksille viimeistään kolme kuukautta ennen niiden käsittelyä neuvostossa.

b) Sopimuksen muutokset tulevat voimaan heti, kun kahden kolmasosan enemmistö neuvoston läsnäolevista ja äänestävistä jäsenistä on ne hyväksynyt, kuitenkin niin, että muutokset, jotka sisältävät uusia velvoituksia jäsenvaltioille, tulevat voimaan jokaisen jäsenvaltion osalta vasta sitten kun asianomainen hallitus on sen hyväksynyt.

c) Muutokset liitteisiin I-II on tehtävä läsnäolevien ja äänestävien enemmistöpäätöksellä.

d) Muutosten hyväksymisestä on ilmoitettava Ranskan hallitukselle, joka tiedottaa kaikille jäsenvaltioille hyväksymisilmoitusten vastaanottamisesta ja muutosten voimaantulosta.

XX artikla
Allekirjoittaminen ja liittyminen

a) Tämä sopimus on avoin allekirjoittamista ja liittymistä varten, ja valtiot, joilla III artiklan nojalla on oikeus tulla järjestön jäseniksi, voivat tulla sopimuspuoliksi.

1. Allekirjoittamalla sopimuksen;

2. Allekirjoittamalla sen ratifioimisvarauksin;

3. Liittymällä sopimukseen.

b) Liittyminen tapahtuu tallettamalla liittymiskirja Ranskan hallituksen huostaan.

c) Ranskan hallituksen on heti ilmoitettava kaikille sopimusvaltioille päivämäärä, jona kukin on allekirjoittanut sopimuksen tai siihen liittynyt.

XXI artikla
Alueellinen soveltaminen

a) Jokainen valtio voi milloin tahansa ilmoittaa, että sen osallistuminen sopimukseen sisältää kaikki tai jotkut alueista, joiden kansainvälisistä suhteista se on vastuussa. Sellainen ilmoitus on talletettava Ranskan hallituksen huostaan.

b) Jokainen jonkin valtion tekemä edellisen kappaleen mukainen ilmoitus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jolloin Ranskan hallitus sen vastaanotti.

c) Ranskan hallituksen on heti ilmoitettava kaikille sopimusvaltioille tämän artiklan mukaisesti tehdyistä ilmoituksista.

XXII artikla
Eroaminen

a) Jokainen jäsenvaltio voi milloin tahansa kaksi vuotta kestäneen jäsenyyden jälkeen erota sopimuksesta tekemällä siitä kirjallisen ilmoituksen Ranskan hallitukselle. Eroaminen tulee voimaan vuoden kuluttua ilmoituksen vastaanottopäivästä.

b) Kahden peräkkäisen vuosimaksun maksamatta jättäminen merkitsee tavallisissa oloissa laiminlyöneen valtion eroamista sopimuksesta.

c) Sopimuksen soveltaminen XXI artiklassa mainittuun alueeseen tai alueisiin voidaan lopettaa, jos se jäsenvaltio, joka on vastuussa sanotun alueen tai alueiden kansainvälisistä suhteista, ilmoittaa siitä kirjallisesti Ranskan hallitukselle. Ilmoitus tulee voimaan vuoden kuluttua sen saapumispäivästä.

d) Ranskan hallitus saattaa välittömästi kaikkien jäsenvaltioiden tietoon tämän artiklan mukaan annetut ilmoitukset.

XXIII artikla
Voimaantulo

a) Tämä sopimus tulee voimaan sinä päivänä, jolloin viisi valtiota on XX artiklan määräysten mukaisesti tullut sopimuspuoliksi.

b) Ranskan hallituksen on heti ilmoitettava sopimuksen voimaantulopäivästä kaikille valtioille, jotka ovat sen allekirjoittaneet tai siihen liittyneet.

Liite I

Neuvoston hyväksymä vuosimaksujen asteikko:

(kts. artikla XVIII)

Luokka    I    500  Englannin puntaa
  "      II  1 000      "       "
  "     III  1 500      "       "
  "      IV  2 000      "       "
  "       V  2 500      "       "

Liite II

Tuhoeläimet ja kasvitaudit, joihin järjestön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Alempana mainitaan lisäksi vuosi, jolloin ne on merkitty liitteeseen.

(kts. artikla V b.)

1. Koloradokuoriainen (Leptinotarsa
   decemlineata) ......................  1951
2. Peruna-ankeroinen (Heterodera ro-
   stochiensis) .......................  1951
3. Hirmukilpikirva (Aspidiotus per-
   niciosus) ..........................  1951
4. Perunasyöpä (Synchytrium endo-
   bioticum) ..........................  1951
5. Varastoitujen elintarvikkeiden hyön-
   teiset, sienet ja jyrsijät sekä kas-
   vien jyrsijät (tähän asti Euroopan
   kasvintuhoojien torjunnasta huo-
   lehtivan työryhmän tehtävä).........  1951
6. Karhukehrääjä (Hyphantria cunea)      1952

Liite III

Euroopan ja Välimeren alueen maat, jotka v. 1951 kutsuttiin liittymään sopimukseen:

Albania         Ranska (myös Algerian,
Alankomaat      Tunisian ja Marokon
Belgia          puolesta)
Bulgaria        Romania
Egypti          Ruotsi
Espanja         Saksan Liittotasavalta
Islanti         San Marino
Israel          Sosialististen Neuvosto-
Italia          tasavaltain Liitto
Itävalta        Suomi
Jugoslavia      Sveitsi
Kreikka         Syyria
Libanon         Tanska
Lichtenstein    Tshekkoslovakia
Luxemburg       Turkki
Norja           Ukraina
Portugal        Unkari
Puola           Valkovenäjä
                Yhdistynyt Kuningaskunta

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet hallitustensa asianmukaisesti valtuuttamina ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja sen liitteet.

Tehty Pariisissa 18 päivänä huhtikuuta 1951 yhtenä kappaleena, joka säilytetään Ranskan hallituksen arkistossa.*)

(* Painettu sopimuksen jäljennös, joka sisältää muutosehdotukset ja jonka johtokunta on hyväksynyt viidennessä istunnossaan Pariisissa 27 päivänä huhtikuuta 1955, on niinikään talletettu Ranskan hallituksen huostaan.)

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.