5/1961

Asetus Asetus tulliyhteistyöneuvostoa koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta.

Sitten kun tasavallan presidentti on 30 päivänä joulukuuta 1960 päättänyt, että Suomi liittyy Brysselissä 15 päivänä joulukuuta 1950 tehtyyn tulliyhteistyöneuvoston perustamista koskevaan yleissopimukseen ja liittymisasiakirja on 27 päivänä tammikuuta 1961 talletettu Belgian ulkoasiainministeriön huostaan, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu yleissopimus on voimassa niinkuin siitä on sovittu.

Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 1961.

Tulliyhteistyöneuvoston perustamista koskeva YLEISSOPIMUS

Tämän yleissopimuksen allekirjoittaneet valtiot,

pitäen edullisena tullijärjestelmiensä mahdollisimman pitkälle ulottuvan sopusoinnun ja yhdenmukaisuuden turvaamista sekä erityisesti tullitekniikan ja tullilainsäädännön kehityksestä ja parantamisesta tässä yhteydessä johtuvien pulmien tutkimista,

vakuuttuneina siitä, että kansainväliselle kaupalle on edullista kehittää näissä asioissa valtioiden välillä tapahtuvaa yhteistyötä ja pitäen mielessä tähän työhön liittyvät taloudelliset ja teknilliset tekijät,

ovat sopineet seuraavaa:

I artikla

Täten perustetaan tulliyhteistyöneuvosto, jota kutsutaan jäljempänä neuvostoksi.

II artikla

a) Neuvoston jäseniä ovat:

1) tämän yleissopimuksen sopimuspuolet;

2) minkä tahansa ulkomaankauppansa suhteiden hoitamisessa autonomisen, erillisen tullialueen hallitus, jonka jäsenyyttä on ehdottanut sen diplomaattisten suhteiden virallisesta hoitamisesta vastuussa oleva sopimuspuoli ja jonka liittymisen erillisenä jäsenenä neuvosto on hyväksynyt.

b) Erillisen tullialueen hallitus, joka on tullut neuvoston jäseneksi a pykälän 2 kohdan mukaan, lakkaa olemasta jäsen, jos sen diplomaattisten suhteiden virallisesta hoitamisesta vastuussa oleva sopimuspuoli tekee neuvostolle ilmoituksen sen jäsenyydestä luopumisesta.

c) Kunkin jäsenen tulee nimetä yksi valtuutettu ja yksi tai useampia varamiehiä olemaan edustajinaan neuvostossa. Näillä edustajilla voi olla avustajina neuvonantajia.

d) Neuvosto voi suoda ei-jäsenvaltioiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajille huomioitsijan aseman.

III artikla

Neuvoston tehtävänä on:

a) tutkia tulliasioissa tapahtuvaa yhteistyötä koskevia kaikenlaisia kysymyksiä, joita sopimuspuolet tämän yleissopimuksen pääperiaatteiden mukaisesti hyväksyvät käsiteltäväksi otettaviksi;

b) tutkia tullijärjestelmien teknillisiä näkökohtia samoinkuin niihin liittyviä taloudellisia tekijöitä silmälläpitäen sitä, että jäsenmaille ehdotetaan käytännöllisiä toimenpiteitä mahdollisimman pitkälle ulottuvan sopusoinnun ja yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi;

c) laatia sopimusluonnoksia ja lisäyksiä sopimuksiin sekä suositella jäsenvaltioille niiden käytäntöön ottamista;

d) antaa suosituksia neuvoston työn tuloksena syntyneiden sopimusten samoinkuin Euroopan tulliliittoa käsitelleen tutkijaryhmän laatimien nimikkeistöä tavaroiden tullitariffiluokittelua varten koskevan sopimuksen ja tullitarkoituksia varten tapahtuvaa tavaroiden arvon määräämistä koskevan sopimuksen yhtenäisen tulkitsemisen ja soveltamisen turvaamiseksi, ja lisäksi suorittaa sellaisia tehtäviä, joita mainituissa sopimuksissa olevien määräysten mukaan on voitu siirtää sen tehtäväksi;

e) antaa sovittelijan ominaisuudessa suosituksia niiden riitaisuuksien ratkaisemiseksi, jotka koskevat edellä d kohdassa mainittujen sopimusten tulkintaa tai soveltamista noiden sopimusten määräysten mukaisesti; eri mieltä olevat osapuolet voivat etukäteen suostua siihen, että ne hyväksyvät neuvoston suositukset sitoviksi;

f) turvata tullimääräyksiä ja menettelytapoja koskevien tietojen levittäminen;

g) toimittaa omasta aloitteestaan tai pyydettäessä tulliasioita koskevia tietoja ja neuvoja niitä haluaville valtioille tämän yleissopimuksen pääperiaatteiden mukaisesti ja antaa suosituksia niiden suhteen;

h) olla yhteistyössä muiden valtioidenvälisten järjestöjen kanssa sen toimialaa koskevissa asioissa.

IV artikla

Neuvoston jäsenet toimittavat neuvostolle sen haluamat tiedot ja asiakirja-aineiston, joka on välttämätön sen tehtävien hoitamiseksi edellyttäen kuitenkin, ettei ketään jäsentä pyydetä ilmaisemaan luottamuksellisia tietoja, joiden paljastaminen saattaisi estää sen lakien voimaansaattamisen tahi joka muulla tavoin voisi olla vastoin julkista etua taikka haitata jonkin julkisen tai yksityisen yrityksen laillisia kaupallisia etuja.

V artikla

Neuvostoa avustavat pysyvä teknillinen komitea ja pääsihteeristö.

VI artikla

a) Neuvosto valitsee vuosittain jäsenten valtuutettujen keskuudesta puheenjohtajan ja vähintään kaksi varapuheenjohtajaa.

b) Se vahvistaa omat menettelytapasääntönsä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä jäsentensä lukumäärästä.

c) Se perustaa nimikkeistökomitean, kuten on edellytetty yleissopimuksessa, joka koskee nimikkeistöä tavaroiden tullitariffiluokittelua varten, sekä arvonmäärittelykomitean kuten on edellytetty yleissopimuksessa, joka koskee tullitarkoituksia varten tapahtuvaa tavaroiden arvon määrittelyä. Se perustaa myös sellaisia muita komiteoita, joita saatetaan toivoa perustettavan III artiklan d pykälässä mainittujen sopimusten tarkoituksia varten tai mitä tahansa muuta sen toimivaltaan kuuluvaa tarkoitusta varten.

d) Se määrää pysyvälle teknilliselle komitealle siirrettävät tehtävät ja sille annettavat valtuudet.

e) Se hyväksyy vuosittaisen tulo- ja menoarvionsa, valvoo varainkäyttöä ja antaa pääsihteeristölle tarpeellisiksi katsottavia ohjeita raha-asioittensa suhteen.

VII artikla

a) Neuvoston toimipaikka on Brysselissä.

b) Neuvosto, pysyvä teknillinen komitea ja muut neuvoston perustamat komiteat voivat kokoontua muuallakin kuin neuvoston toimipaikassa, jos neuvosto niin päättää.

c) Neuvosto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa. Sen ensimmäinen kokous pidetään kolmen kuukauden kuluessa siitä kun tämä yleissopimus on tullut voimaan.

VIII artikla

a) Kullakin neuvoston jäsenellä on yksi ääni; jäsenellä älköön kuitenkaan olko äänestysoikeutta kysymyksissä, jotka koskevat sellaisten III artiklan d kohdassa tarkoitettujen sopimusten tulkintaa, soveltamista tai muuttamista, jotka ovat voimassa ja jotka eivät koske kyseessä olevaa jäsentä.

b) IV artiklan b kohdan poikkeusta lukuunottamatta tulee neuvoston päätökset tehdä kahden kolmasosan enemmistöllä läsnäolevista äänioikeutetuista jäsenistä. Neuvosto ei saa tehdä päätöstä asiassa, ellei enempää kuin puolet kyseessäolevassa asiassa äänestämään oikeutetuista jäsenistä ole läsnä.

IX artikla

a) Neuvoston tulee perustaa Yhdistyneisiin Kansakuntiin, sen pääjärjestöihin, alajärjestöihin ja ammattijärjestöihin sekä kaikkiin muihin valtioidenvälisiin järjestöihin sellaisia suhteita, jotka ovat omiaan johtamaan yhteistyöhön kullekin kuuluvien tehtävien suorittamiseksi.

b) Neuvosto voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin helpottaakseen neuvotteluja ja yhteistyötä ei-valtiollisten järjestöjen kanssa, jotka ovat kiinnostuneita neuvoston toimivaltaan kuuluvista kysymyksistä.

X artikla

a) Pysyvä teknillinen komitea on kokoonpantu jäsenten edustajista. Kukin neuvoston jäsen voi nimetä yhden valtuutetun ja yhden tai useamman sijaisen edustajakseen neuvostoon.

Edustajien tulee olla tulliteknillisiin kysymyksiin erikoistuneita virkamiehiä, joiden apuna voi olla asiantuntijoita.

b) Pysyvä teknillinen komitea kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa.

XI artikla

a) Neuvosto nimittää pääsihteerin ja apulaispääsihteerin sekä määrittelee näiden tehtävät, velvollisuudet, hallinnollisen aseman ja toimiajan pituuden.

b) Pääsihteeri nimittää henkilökunnan. Henkilökunnan suuruus ja työsäännöt on alistettava neuvoston hyväksyttäviksi.

XII artikla

a) Kukin neuvoston jäsen vastaa kuluista oman valtuuskuntansa osalta pysyvässä teknillisessä komiteassa sekä neuvoston perustamissa komiteoissa.

b) Neuvoston jäsenet vastaavat sen kuluista neuvoston vahvistaman maksuperusteen mukaisesti.

c) Neuvosto voi evätä äänioikeuden jokaiselta jäseneltä, joka ei suorita maksuosuuttaan kuluista kolmen kuukauden kuluessa maksuosuutensa määrästä tiedon saatuaan.

d) Kunkin jäsenen on suoritettava koko maksuosuutensa siltä tilivuodelta, jona se on tullut neuvoston jäseneksi, samoin kuin myös siltä tilivuodelta, jona sen luopuminen neuvoston jäsenyydestä tulee voimaan.

XIII artikla

a) Neuvostolla on kunkin jäsenen alueella tämän yleissopimuksen liitteessä määritelty, neuvoston toiminnalle tarpeellinen oikeuskelpoisuus.

b) Neuvosto, jäsenten edustajat, edustajien avuksi määrätyt neuvonantajat ja asiantuntijat sekä neuvoston virkamiehet nauttivat tämän yleissopimuksen liitteessä määriteltyjä erioikeuksia ja vapauksia.

c) Tämän yleissopimuksen liite on yleissopimuksen olennainen osa ja jokainen viittaus yleissopimukseen käsittää myös viittauksen liitteeseen.

XIV artikla

Sopimuspuolet hyväksyvät Euroopan tulliliittoa tutkinutta työryhmää koskevan pöytäkirjan, joka asetettiin allekirjoitettavaksi samana päivänä kuin tämä yleissopimus. Neuvoston on XII artiklan b kohdan edellyttämiä maksuosuuksia määrätessään otettava huomioon kunkin jäsenen mahdollinen jäsenyys edellä mainitussa työryhmässä.

XV artikla

Tämä sopimus on allekirjoitettavissa 31 päivään maaliskuuta 1951 asti.

XVI artikla

a) Tämä sopimus on ratifioitava.

b) Ratifioimiskirjat talletetaan Belgian ulkoasiainministeriöön, jonka tulee ilmoittaa jokaisesta tapahtuneesta talletuksesta kaikille hallituksille, jotka ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen tai liittyneet siihen, sekä pääsihteerille.

XVII artikla

a) Tämä yleissopimus tulee voimaan sitten kun seitsemän hallitusta, jotka ovat sen allekirjoittaneet, ovat tallettaneet ratifioimiskirjansa.

b) Jokaiseen allekirjoittajahallitukseen nähden, joka ratifioi edellisessä kohdassa mainitun ajankohdan jälkeen tämän yleissopimuksen, se tulee voimaan ratifioimiskirjan tallettamispäivänä.

XVIII artikla

a) Minkä tahansa valtion hallitus, joka ei ole allekirjoittanut tätä yleissopimusta, voi liittyä siihen 1 päivästä huhtikuuta 1951 lähtien.

b) Liittymisasiakirja on talletettava Belgian ulkoasiainministeriöön, joka ilmoittaa jokaisesta tapahtuneesta talletuksesta kaikille hallituksille, jotka ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen tai liittyneet siihen, sekä pääsihteerille.

c) Tämä sopimus tulee voimaan kuhunkin siihen liittyneeseen hallitukseen nähden siitä päivästä alkaen, kun liittymisasiakirjat talletetaan, ei kuitenkaan aikaisemmin kuin sopimus tulee voimaan XVII artiklan a kohdan mukaisesti.

XIX artikla

Tämä yleissopimus on voimassa rajoittamattoman ajan, mutta jokainen sopimuspuoli voi erota siitä minä ajankohtana hyvänsä viiden vuoden kuluttua sen XVII artiklan a kohdan mukaisesta voimaantulosta. Eroaminen tulee voimaan yhden vuoden kuluttua siitä päivästä, jona Belgian ulkoasiainministeri on saanut tiedon eroamisesta. Belgian ulkoasiainministeriön on ilmoitettava eroamisesta kaikille hallituksille, jotka ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen tai liittyneet siihen, sekä pääsihteerille.

XX artikla

a) Neuvosto voi suositella sopimuspuolille muutoksia tähän yleissopimukseen.

b) Jokaisen sopimuspuolen, joka hyväksyy muutoksen, on ilmoitettava hyväksymisestä kirjallisesti Belgian ulkoasiainministeriölle, jonka tulee antaa ilmoituksesta tieto kaikille hallituksille, jotka ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen tai liittyneet siihen sekä pääsihteerille.

c) Muutos tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun Belgian ulkoasiainministeriö on vastaanottanut kaikkien sopimuspuolten hyväksymisilmoitukset. Kaikkien sopimuspuolten hyväksyttyä muutoksen on Belgian ulkoasiainministeriön ilmoitettava siitä kaikille hallituksille, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen tai liittyneet siihen, sekä pääsihteerille ilmoittaen samalla muutoksen voimaantulopäivän.

d) Muutoksen tultua voimaan ei mikään hallitus voi ratifioida tätä yleissopimusta eikä liittyä siihen hyväksymättä samalla muutosta.

Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, kukin hallituksensa siihen asianmukaisesti valtuuttamana, varustaneet tämän yleissopimuksen nimikirjoituksillaan.

Tehtiin Brysselissä viidentenätoista päivänä joulukuuta tuhatyhdeksänsataaviisikymmentä (15.12.1950) yhtenä ranskan- ja englanninkielisenä alkuperäiskappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Belgian hallitukseen arkistoon. Belgian hallitus toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset siitä kaikille valtioille, jotka ovat sen allekirjoittaneet tai siihen liittyneet.

LIITE Neuvoston oikeuskelpoisuus, erioikeudet ja -vapaudet

I artikla
Määritelmiä

1 §

Tässä liitteessä:

1) sanat "omaisuus ja varat" III artiklan tarkoittamassa mielessä soveltuvat myös omaisuuteen ja rahastoihin, joita neuvosto yleissopimuksen mukaisten tehtäviensä puitteissa hoitaa;

2) sanonta "Jäsenten edustajat" käsittää V artiklan tarkoittamassa mielessä kaikki edustajat, edustajien varamiehet, neuvonantajat, teknilliset asiantuntijat ja valtuuskuntien sihteerit.

II artikla
Oikeuskelpoisuus

2 §

Neuvosto on oikeushenkilö. Sillä on toimivalta:

a) tehdä sopimuksia,

b) hankkia ja luovuttaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta,

c) ryhtyä oikeudenkäyntitoimiin.

Näissä asioissa pääsihteeri edustaa neuvostoa.

III artikla
Omaisuus, rahastot ja varat

3 §

Neuvosto, sen omaisuus ja varat, niiden sijaintipaikasta ja haltijasta riippumatta, nauttivat lainkäyttövapautusta, ellei neuvosto jossakin erityisessä tapauksessa ole tästä vapautuksesta nimenomaan luopunut. Tässä yhteydessä edellytetään kuitenkin, ettei luopuminen voi ulottua täytäntöönpanotoimenpiteisiin.

4 §

Neuvoston huoneistot ovat loukkaamattomia.

Sen omaisuus ja varat ovat, niiden sijaintipaikasta ja haltijasta riippumatta, vapaat kotitarkastuksesta, pakko-otosta, takavarikosta, pakkolunastuksesta sekä kaikista muista täytäntöönpano-, hallinto-, oikeus- ja lainsäädäntötoimenpiteistä.

5 §

Neuvoston arkisto samoin kuin yleensä kaikki sille kuuluvat tai sen hallussa olevat asiakirjat ovat, niiden sijaintipaikasta riippumatta, loukkaamattomia.

6 §

Rahaliikettä koskevien valvonta- ja säännöstelymääräysten sekä maksuaikarajoitusten estämättä neuvosto voi:

a) pitää hallussaan minkälaisia valuuttoja tahansa ja pitää tilejä missä rahalajissa tahansa;

b) vapaasti siirtää rahastojaan maasta toiseen tai minkä valtion rajojen sisäpuolella tahansa sekä vaihtaa kaikkia hallussaan olevia valuuttoja mihin muihin valuuttoihin tahansa.

7 §

Käyttäessään sille edellä 6 §:ssä myönnettyjä oikeuksia on neuvoston otettava huomioon kaikki jonkin jäsenensä sille tekemät esitykset, sikäli kun se katsoo tämän olevan mahdollista neuvoston etuja loukkaamatta.

8 §

Neuvosto, sen varat, tulot ja muu omaisuus ovat:

a) vapautetut kaikista välittömistä veroista;

kuitenkin edellytetään, ettei neuvosto pyydä vapautusta veroista, jotka tosiasiallisesti ovat vain maksuja yleisten laitosten suorittamista palveluksista;

b) vapautetut tullimaksuista, eivätkä ole tuonti- ja vientikiellon eikä tuonti- ja vientirajoitusten alaisia neuvoston viralliseen käyttöön tuotuihin tai vietyihin tavaroihin nähden; kuitenkin edellytetään, ettei tämän vapautuksen turvin maahan tuotuja tavaroita myydä siinä maassa, mihin ne on tuotu, muutoin kuin tämän maan hallituksen kanssa sovituilla ehdoilla;

c) vapautetut tullimaksuista sekä kaikista tuontia ja vientiä koskevista kielloista ja rajoituksista sen julkaisuihin nähden.

9 §

Vaikkei neuvosto yleensä pyydä vapautusta kiinteän tai irtaimen omaisuuden kauppahintaan sisältyvistä valmisteveroista tai liikevaihtoveroista, jäsenten on kuitenkin, milloin se on mahdollista neuvoston suorittaessa viralliseen käyttöönsä huomattavia tällaisten verojen alaisia ostoja, ryhdyttävä asian vaatimiin hallinnollisiin toimenpiteisiin, jotta verojen määrä palautettaisiin tai niiden perimisestä luovuttaisiin.

IV artikla
Tiedoitusyhteyksiä koskevat helpotukset

10 §

Neuvosto nauttii jokaisen jäsenvaltion alueella virallisten tiedotusyhteyksiensä osalta ainakin yhtä edullista kohtelua kuin minkä asianomaisen maan hallitus on myöntänyt jollekin muulle hallitukselle, viimeksi mainitun diplomaattinen edustusto mukaanluettuna, posti-, sähkösanoma-, radiosähkösanoma-, kuvalennätin-, puhelin- ynnä muita tiedotusyhteyksiä koskeviin etuoikeuksiin, tariffeihin ja maksuihin samoin kuin sanomalehdistölle ja radiolle tarkoitetun tiedotusaineiston tariffeihin nähden.

11 §

Neuvoston virallista kirjeenvaihtoa ja muita virallisia tiedoituksia ei voida sensuroida.

Tämän pykälän määräyksien ei missään suhteessa saa katsoa estävän ryhtymästä sopiviin turvallisuustoimenpiteisiin, joista sovitaan neuvoston ja jonkun sen jäsenen kesken.

V artikla
Jäsenten edustajat

12 §

Neuvoston, pysyvän teknillisen komitean ja neuvoston komiteoiden kokouksissa jäsenten edustajille myönnetään virkatehtäviään suorittaessaan sekä matkustaessaan kokouspaikalle ja sieltä takaisin seuraavat erioikeudet ja -vapaudet:

a) vapautus vangitsemisesta tai pidättämisestä ja henkilökohtaisten matkatavaroidensa takavarikoimisesta sekä täydellinen lainkäyttövapautus edustajana suorittamiinsa toimenpiteisiin nähden (suulliset ja kirjalliset lausunnon mukaanluettuina);

b) loukkaamattomuus kaikkiin kirjelmiin ja asiakirjoihin nähden;

c) oikeus käyttää salakirjoitusta sekä vastaanottaa asiakirjoja tai kirjeenvaihtoja kuriirin välityksellä tai sinetöidyissä säkeissä;

d) vapautus omasta ja puolisonsa puolesta kaikista maahanmuuttorajoituksista, ulkomaalaisten rekisteröimistä koskevista määräyksistä ja kansallisesta palvelusvelvollisuudesta siinä valtiossa, jossa he käyvät tai jonka kautta he kulkevat virkatehtäviään suorittaessaan;

e) samat helpotukset valuutan säännöstelyyn ja vaihtomääräyksiin nähden kuin tilapäisissä virallisissa tehtävissä oleville vieraiden valtioiden hallitusten edustajille myönnetään;

f) samat helpotukset ja vapautukset henkilökohtaisiin matkatavaroihin nähden kuin diplomaattisen edustuston vastaavanarvoiselle virkamiehelle myönnetään.

13 §

Taatakseen jäsenten edustajille neuvoston, pysyvän teknillisen komitean ja neuvoston komiteoiden kokouksissa täyden sananvapauden ja täyden riippumattomuuden heidän tehtäviensä suorittamisessa, on lainkäyttövapautus tästä johtuvien suullisten tai kirjallisten lausuntojen ja heidän toimenpiteidensä osalta jatkuvasti voimassa senkin jälkeen, kun kyseessä olevat henkilöt eivät enää ole näissä tehtävissä.

14 §

Erioikeuksia tai vapautuksia ei myönnetä edustajille heidän henkilökohtaiseksi hyödykseen vaan siinä tarkoituksessa, että heille turvattaisiin täydellinen riippumattomuus suorittaa neuvostoa koskevat tehtävänsä. Tämän johdosta jäsenellä ei ole ainoastaan oikeus vaan myös velvollisuus pidättää edustajilleen myönnetty vapautus, kun se jäsenen käsityksen mukaan estäisi oikeuden toteutumista ja se voidaan pidättää vahingoittamatta sitä tarkoitusta, jota varten se on myönnetty.

15 §

Määräykset 12 ja 13 §:ssä eivät ole sovellettavissa sen valtion viranomaisiin, jonka kansalainen edustaja on taikka jonka edustaja hän on tai on ollut.

VI artikla
Neuvoston virkamiehet

16 §

Neuvoston on määrättävä ne virkamiesryhmät, joihin tämän artiklan määräyksiä sovelletaan. Näihin ryhmiin kuuluvien virkamiesten nimet on pääsihteerin ilmoitettava neuvoston jäsenille.

17 §

Neuvoston virkamiehet:

a) nauttivat lainkäyttövapautusta valtuuksiensa rajoissa virkamiehinä suorittamiinsa toimenpiteisiin nähden (suulliset ja kirjalliset lausunnot mukaanluettuina);

b) nauttivat verovapautusta neuvoston heille suorittamista palkoista ja palkkioista;

c) sekä heidän puolisonsa että heidän elätettävänään olevat perheenjäsenet nauttivat vapautusta maahantulorajoituksista ja ulkomaalaisten rekisteröimistä koskevista määräyksistä;

d) nauttivat valuutan vaihtoon nähden samanlaisia erioikeuksia kuin vastaavanarvoiset diplomaattisten edustustojen virkamiehet;

e) sekä heidän puolisonsa että heidän elätettävänään olevat perheenjäsenet nauttivat kansainvälisen kriisin sattuessa samoja kotiuttamisetuja kuin vastaavanarvoiset diplomaattisten edustustojen virkamiehet;

f) saavat tullivapaasti tuoda maahan huonekalunsa ja muun irtaimistonsa ryhtyessään ensimmäistä kertaa hoitamaan tehtäväänsä asianomaisessa maassa sekä tullivapaasti viedä sellaiset huonekalut ja sellaisen irtaimiston siihen maahan, jossa heillä on vakinainen asuinpaikka heidän tehtävänsä päättyessä.

18 §

Niiden erioikeuksien ja -vapautuksien lisäksi, jotka määritellään 17 §:ssä, neuvoston pääsihteeri sekä hänen puolisonsa ja alaikäiset lapsensa nauttivat niitä erioikeuksia, vapauksia, etuja ja helpotuksia, jotka kansainvälisen oikeuden mukaan myönnetään diplomaattisten edustustojen päälliköille. Apulaispääsihteeri nauttii samoja erioikeuksia, vapauksia, etuja ja helpotuksia kuin vastaavanarvoinen diplomaattinen edustaja.

19 §

Erioikeudet ja -vapaudet myönnetään virkamiehille yksinomaan neuvoston etuja silmällä pitäen, eikä heidän henkilökohtaiseksi hyödykseen. Pääsihteerin oikeutena ja velvollisuutena on pidättää virkamiehille myönnetty vapautus, kun se hänen käsityksensä mukaan estäisi oikeuden toteutumista ja se voidaan pidättää vahingoittamatta neuvoston etuja. Kysymyksen ollessa pääsihteeristä, on neuvostolla oikeus vapautuksen pidättämiseen.

VII artikla
Neuvoston tehtäviä suorittavat asiantuntijat

20 §

Asiantuntijat (muut kun 6 artiklassa tarkoitetut virkamiehet), suorittaessaan neuvoston toimeksiannosta tehtäviä, nauttivat sellaisia erioikeuksia, vapauksia ja helpotuksia, jotka heille ovat tarpeen voidakseen riippumattomasti suorittaa tehtävänsä, niin kauan kuin tämä kestää, matkustamiseen kuuluva aika mukaanluettuna.

Erityisesti myönnetään heille:

a) vapautus vangitsemisesta tai pidättämisestä ja matkatavaroittensa takavarikoimisesta;

b) lainkäyttövapautus tehtävänsä aikana valtuuksiensa puitteissa suorittamiinsa toimenpiteisiin nähden (suulliset ja kirjalliset lausunnot mukaanluettuna);

c) loukkaamattomuus kaikkiin kirjelmiin ja asiakirjoihin nähden.

21 §

Erioikeudet ja -vapaudet myönnetään asiantuntijoille neuvoston etuja silmälläpitäen eikä heidän henkilökohtaiseksi hyödykseen. Pääsihteerin oikeutena ja velvollisuutena on pidättää asiantuntijalle myönnetty vapautus, kun se hänen käsityksensä mukaan estäisi oikeuden toteutumista ja se voidaan pidättää neuvoston etuja vahingoittamatta.

VIII artikla
Erioikeuksien väärinkäyttö

22 §

Neuvoston, pysyvän teknillisen komitean tai neuvoston komitean kokouksiin osallistuvia jäsenten edustajia, jotka suorittavat tehtäviään taikka ovat matkalla kokouspaikalle tai palaavat sieltä, sekä 16 ja 20 §:ssä tarkoitettuja virkamiehiä eivät paikalliset viranomaiset saa kehottaa poistumaan maasta, jossa he suorittavat tehtäviään, minkään sellaisen toimenpiteen johdosta, jonka he ovat suorittaneet virallisessa ominaisuudessa. Jos kuitenkin joku mainittu henkilö virkatehtäviinsä kuulumattoman toiminnan kautta väärinkäyttää oleskeluun liittyviä erioikeuksia, voi oleskelumaan hallitus kehottaa häntä poistumaan maasta edellytyksellä, että:

1) neuvoston jäsenten edustajia tai henkilöitä, jotka nauttivat 18 §:n mukaan diplomaattista vapautusta ei voida kehottaa poistumaan maasta muuta kuin kyseessä olevaan maahan akkreditoituihin diplomaattisiin edustajiin soveltuvaa diplomaattista menettelytapaa noudattaen;

2) kun on kysymys virkamiehestä, jota 18 § ei koske, ei maastapoistumiskäskyä saa antaa ilman asianomaisen maan ulkoasiainministeriön hyväksymistä eikä sellaista hyväksymistä ole annettava ennenkuin asiasta on neuvoteltu neuvoston pääsihteerin kanssa. Jos karkoitustoimenpiteisiin ryhdytään jonkun virkamiehen suhteen, on neuvoston pääsihteerillä oikeus tässä yhteydessä esiintyä sen henkilön puolesta, johonka toimenpiteet kohdistuvat.

23 §

Pääsihteeri on jatkuvasti yhteydessä neuvoston jäsenmaiden asianomaisten viranomaisten kanssa oikeushallinnon helpottamiseksi, poliisisäännösten noudattamisen turvaamiseksi ja tässä liitteessä lueteltuihin erioikeuksiin, vapauksiin ja helpoituksiin liittyvien väärinkäytöksien estämiseksi.

IX artikla
Riitaisuuksien ratkaiseminen

24 §

Neuvoston on annettava määräykset sopivista keinoista ratkaista:

a) sopimuksista aiheutuvat tai muut yksityisoikeudellista laatua olevat riitaisuudet, joissa neuvosto on asianosaisena;

b) riitaisuudet, jotka koskevat neuvoston virkamiestä, joka virka-asemansa johdosta nauttii vapautusta, ellei vapautusta ole pidätetty 19 ja 21 §:ien määräysten nojalla.

X artikla
Lisäsopimukset

25 §

Neuvosto voi yhden tai useamman jäsenen kanssa tehdä lisäsopimuksia, joilla muutetaan tämän liitteen määräyksiä asianomaisen jäsenen tai jäsenten osalta.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.