3/1961

Kansainvälisen Kehittämisjärjestön SOPIMUSARTIKLAT

Hallitukset, joiden puolesta tämä sopimus allekirjoitetaan,

ottaen huomioon

että keskinäinen yhteistoiminta rakentavia taloudellisia tarkoituksia varten, maailmantalouden terve kehitys ja kansainvälisen kaupan tasasuhtainen kasvu edistävät kansainvälisiä suhteita suuntaan, joka on eduksi rauhan säilymiselle ja maailman hyvinvoinnille;

että sellainen taloudellisen kehityksen nopeuttaminen, joka on omiaan kohottamaan elintasoa sekä edistämään taloudellista ja sosiaalista kehitystä vähemmän kehittyneissä maissa, on hyödyksi ei ainoastaan näille maille vaan kaikkien maiden muodostamalle kokonaisuudelle;

että näiden tavoitteiden saavuttamista helpottaisi lisäys sekä julkisen että yksityisen kansainvälisen pääoman saannissa tukemaan vähemmän kehittyneiden maiden taloudellisten voimavarojen kehittämistä,

sopivat täten seuraavasta:

JOHDANTOARTIKLA

Kansainvälisen kehittämisjärjestön (jota jäljempänä kutsutaan järjestöksi) perustamisesta ja toiminnasta ovat voimassa seuraavat määräykset:

I artikla
Tarkoitusperät

Järjestön päämääränä on edistää taloudellista kehitystä, lisätä tuottavuutta ja siten kohottaa elintasoa vähemmän kehittyneillä alueilla siinä osassa maailmaa, joka kuuluu järjestön jäsenpiiriin, erityisesti rahoittamalla näiden alueiden kehitykseen liittyviä tärkeitä tarpeita sellaisilla ehdoilla, jotka ovat joustavampia ja vähemmän maksutasetta rasittavia kuin tavanomaisten lainojen ehdot, siten edistäen Kansainvälisen Jälleenrakennuspankin (jota jäljempänä kutsutaan Jälleenrakennuspankiksi) omaksumia, taloudelliseen kehitykseen tähtääviä tarkoitusperiä ja täydentäen sen toimintaa.

Tämän artiklan määräysten tulee ohjata järjestöä kaikissa sen ratkaisuissa.

II artikla
Jäsenyys; alkuperäisten osuuksien merkintä

1 kohta. Jäsenyys

a) Järjestön kantajäseniä ovat ne Jälleenrakennuspankin jäsenet, jotka on lueteltu oheisessa liitteessä A ja jotka viimeistään XI artiklan 2 kohdan c) momentissa mainittuna päivänä liittyvät järjestön jäseniksi.

b) Jälleenrakennuspankin muut jäsenet saavat ryhtyä jäseniksi järjestön määrääminä ajankohtina ja sen määräämillä ehdoilla.

2 kohta. Alkuperäisten osuuksien merkintä

a) Jäseneksi ryhdyttyään kunkin jäsenen tulee merkitä määrältään sellainen osuus, joka sille on vahvistettu. Näitä osuusmerkintöjä kutsutaan tässä alkuperäisiksi osuusmerkinnöiksi.

b) Kullekin kantajäsenelle määrätyn alkuperäisen osuusmerkinnän määrä käy ilmi liitteestä A. Tämä määrä on ilmaistu Yhdysvaltain dollareina, jotka kultapainoltaan ja -hienoudeltaan vastaavat 1.1.1960 voimassa olleita määräyksiä.

c) Kymmenen prosenttia kunkin kantajäsenen alkuperäisestä osuusmerkinnästä on maksettava kultana tai vapaasti vaihdettavana valuuttana seuraavasti: Viisikymmentä prosenttia kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona järjestö XI artiklan 4 kohdan mukaisesti aloittaa toimintansa, tai sinä päivänä, jona kantajäsen saa jäsenyyden, siitä riippuen, kumpi päivämäärä on myöhäisempi; kaksitoista ja puoli prosenttia vuoden kuluttua siitä päivästä, jona järjestö aloittaa toimintansa; ja kaksitoista ja puoli prosenttia vuoden väliajoin joka vuosi sen jälkeen, kunnes kymmenen prosentin erä alkuperäisestä osuusmerkinnästä on täysin suoritettu.

d) Jäljelläoleva yhdeksänkymmenen prosentin erä kunkin kantajäsenen alkuperäisestä osuusmerkinnästä on liite A:n I osassa mainittujen jäsenten osalta maksettava kultana tai vapaasti vaihdettavana valuuttana ja liite A:n II osassa mainittujen jäsenten osalta asianomaisen jäsenen omana valuuttana. Kantajäsenen alkuperäisen osuusmerkinnän yhdeksänkymmenen prosentin erä on suoritettava viitenä yhtä suurena vuotuisena osamaksuna seuraavasti: ensimmäinen osamaksu kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona järjestö XI artiklan 4 kohdan mukaisesti aloittaa toimintansa, tai sinä päivänä, jona kantajäsen saa jäsenyyden, siitä riippuen, kumpi päivämäärä myöhäisempi; toinen osamaksu vuoden kuluttua siitä päivästä, jona järjestö aloittaa toimintansa; ja seuraavat osamaksut vuoden väliajoin joka vuosi sen jälkeen, kunnes yhdeksänkymmenen prosentin erä alkuperäisestä osuusmerkinnästä on täysin suoritettu.

e) Jäsenen maksaman tai sen edellisen d) momentin tai IV artiklan 2 kohdan mukaisesti maksettavan valuutan minkä tahansa osan asemesta, jota järjestö ei toimintaansa varten tarvitse, järjestön tulee vastaanottaa velkakirjoja tai vastaavanlaisia velkasitoumuksia, jotka ovat jäsenmaan hallituksen tai tämän määräämän talletuslaitoksen asettamia, ei-siirrettäviä, korottomia ja vaadittaessa pariarvoonsa järjestön tilille vartavasten määrättyyn talletuslaitokseen maksettavia.

f) Tämän sopimuksen tarkoituksia varten järjestön tulee pitää "vapaasti vaihdettavana valuuttana":

1) jäsenen valuuttaa, jonka järjestö, neuvoteltuaan ensin asiasta Kansainvälisen Valuuttarahaston kanssa, katsoo järjestön toimintaa varten riittävässä määrin vaihtokelpoiseksi muiden jäsenten valuuttoihin; tai

2) jäsenen valuuttaa, jonka jäsen järjestöä tyydyttävillä ehdoilla suostuu vaihtamaan muiden jäsenten valuuttoihin järjestön toimintaa varten.

g) Ellei järjestö toisenlaisiin järjestelyihin suostu, tulee kunkin liite A:n I osassa mainitun jäsenen tämän osaston d) momentin mukaisesti vapaasti vaihdettavana valuuttana suorittamaansa valuuttaan nähden ylläpitää samaa vaihtokelpoisuutta, joka vallitsi maksuhetkellä.

h) Ne ehdot, joilla muiden jäsenten kuin kantajäsenten alkuperäiset osuusmerkinnät voidaan suorittaa, sekä määrät ja maksuajat, tulee järjestön ratkaista tämän artiklan 1 kohdan b) momentin mukaisesti.

3 kohta. Vastuuvelvollisuuden rajoitus

Jäsenyys ei saata jäsentä vastuuseen järjestön sitoumuksista.

III artikla
Varojen lisäykset

1 kohta. Lisäosuuksien merkintä

a) Kantajäsenten alkuperäisten osuuksien edellyttämien maksusuoritusten päättymisen kannalta sopivaksi katsomanaan ajankohtana sekä noin viiden vuoden väliajoin sen jälkeen tulee järjestön tarkistaa varojensa riittävyys ja, jos se harkitsee tarvetta olevan, sen tulee päättää, että osuuksien yleinen korotus voidaan suorittaa. Edellä mainitun estämättä voidaan milloin tahansa hyväksyä osuuksien yleinen tai yksityisissä tapauksissa esiintyvät korotukset, edellyttäen tällöin että yksityisessä tapauksessa esiintyvää korotusta harkitaan vain asianomaisen jäsenen pyynnöstä. Tämän kohdan mukaista osuuksien merkintää kutsutaan tässä lisäosuuksien merkinnäksi.

b) Lisäosuuksien merkinnästä päätettäessä tulee järjestön, alla olevan c) momentin sisältämin varauksin, vahvistaa lisäosuuksien sallitut määrät sekä niiden merkintää koskevat ehdot.

c) Kun lisäosuuksien merkinnästä päätetään, on kullekin jäsenelle varattava tilaisuus merkitä osuuksia sen suhteellisen äänioikeuden turvaava määrä sellaisilla kohtuullisilla ehdoilla, jotka järjestö vahvistaa, mutta jäsentä ei saa velvoittaa merkintää suorittamaan.

d) Kaikki tähän kohtaan perustuvat päätökset on tehtävä kahden kolmanneksen enemmistöllä koko äänimäärästä.

2 kohta. Lisävarat, jotka jäsen asettaa järjestön käyttöön toisen jäsenen valuuttana

a) Tämän sopimuksen säännösten kanssa sopusoinnussa olevilla erikseen sovittavilla ehdoilla järjestö voi ryhtyä järjestelyihin vastaanottaakseen jäseneltä niiden varojen lisäksi, jotka tämä on suorittanut alkuperäisen osuuden tai lisäosuuden merkinnän johdosta, lisävaroja toisen jäsenen valuuttana, edellyttäen kuitenkin, ettei järjestö ryhdy tällaisiin järjestelyihin varmistautumatta siitä, että se jäsen, jonka valuutta kulloinkin on kyseessä, suostuu valuuttansa käyttöön mainitunlaisina lisävaroina niillä ehdoilla, joista tämän käytön suhteen on sovittu. Niihin sopimusjärjestelyihin, joiden mukaisesti tällaisia varoja vastaanotetaan, voidaan sisällyttää määräyksiä, jotka koskevat kyseisten varojen tuoton käyttöä sekä myös varojen käyttöä siinä tapauksessa, että nämä varat luovuttanut jäsen lakkaa olemasta Rahaston jäsen tai että järjestö lopullisesti lakkauttaa toimintansa.

b) Lisävaroja luovuttavalle jäsenelle tulee järjestön antaa todistus "Special Development Certificate", josta käy ilmi luovutettujen varojen määrä ja valuuttalaji sekä näitä varoja koskevat ehdot. "Special Development Certificate" ei anna mitään äänioikeutta ja se on siirrettävissä ainoastaan järjestön nimiin.

e) Mikään tämän kohdan määräyksistä ei kiellä järjestöä vastaanottamasta varoja jäseneltä tämän omana valuuttana erikseen sovittavilla ehdoilla.

IV artikla
Valuutat

1 kohta. Valuuttojen käyttö

a) Liite A:n II osassa mainitun jäsenen valuuttaa, jonka järjestö on vastaanottanut II artiklan 2 kohdan d) momentin mukaisesti suorituksena siinä mainitusta, jäsenen omana valuuttana maksettavasta 90 prosentin erästä, riippumatta siitä onko se vapaasti vaihdettavaa vai ei, samoinkuin edellä mainitusta muodostuneita pääomia, korkoja tai muita maksuja, voi järjestö käyttää asianomaisen jäsenen alueilla syntyneiden hallintokulujensa peittämiseksi. Sikäli kuin nämä toimenpiteet ovat sopusoinnussa järkevän rahapolitiikan kanssa, järjestö voi edelleen käyttää asianomaista valuuttaa maksuna kyseisen jäsenen alueilla tuotetuista tavaroista ja palveluksista, joita tarvitaan järjestön rahoittamiin, näillä alueilla sijaitseviin projekteihin; ja lisäksi milloin ja siinä määrin kuin asianomaisen jäsenen taloudellinen ja rahataloudellinen tilanne edellyttää, mistä jäsen ja järjestö erikseen sopivat, kyseisen valuutan tulee olla vapaasti vaihdettavaa tai muuten käyttökelpoista järjestön rahoittamiin projekteihin, jotka sijaitsevat jäsenen alueiden ulkopuolella.

b) Järjestön muina osuuksien merkintöinä kuin kantajäsenten alkuperäisinä osuusmerkintöinä vastaanottamien valuuttojen käyttökelpoisuuden samoin kuin niistä pääomana, korkona ja muina maksuina syntyneiden valuuttavarojen käyttökelpoisuuden määräävät ne ehdot, joilla kyseiset osuudet on määrätty suoritettaviksi.

c) Järjestön lisävaroina (mutta ei osuusmerkintöinä) vastaanottamien valuuttojen käyttökelpoisuuden samoin kuin niistä pääomana, korkona ja muina maksuina syntyneiden valuuttavarojen käyttökelpoisuuden määräävät ne sopimusjärjestelyt, joiden mukaisesti kyseiset valuutat on vastaanotettu.

d) Kaikkia muita vastaanottamiaan valuuttoja järjestö voi vapaasti käyttää ja vaihtaa, eikä niiden käyttöä saa millään tavoin rajoittaa se jäsen, jonka valuuttaa käytetään tai vaihdetaan; tällöin edellytetään, että edellä oleva ei estä järjestöä ryhtymästä jäsenen kanssa, jonka alueella järjestön rahoittama projekti sijaitsee, sellaisiin sopimusjärjestelyihin, jotka rajoittavat järjestön kyseisen jäsenen valuuttana asianomaisen rahoituksen yhteydessä vastaanottaman pääoman, koron tai muiden maksujen käyttöä.

e) Järjestön tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen sen, että se kohtuullisin väliajoin käyttää liite A:n I osassa mainittujen jäsenten II artiklan 2 kohdan d) momentin mukaisesti maksamat osuuksien erät suurin piirtein suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, edellyttäen kuitenkin, että osuuksien sellaiset osat, jotka maksetaan kultana tai muuna kuin osuutta merkitsevän jäsenen valuuttana, voidaan käyttää nopeammin.

2 kohta. Valuuttavarojen arvon säilyttäminen

a) Milloin jäsenen valuutan pariarvo on alentunut tai jäsenen valuutan ulkomainen vaihtoarvo on järjestön käsityksen mukaan huomattavasti alentunut tämän jäsenen alueilla, on tämä jäsen velvollinen kohtuullisen ajan kuluessa maksamaan järjestölle sellaisen lisämäärän omaa valuuttaansa, joka riittää ylläpitämään muuttumattomana jäsenen II artiklan 2 kohdan d) momentin mukaisesti osuutta merkitessään suorittaman valuutan määrän, sekä tämän kohdan mukaisesti suoritetun valuutan määrän, siitä riippumatta, onko tämä jälkimmäinen valuutta annettu II artiklan 2 kohdan e) momentin mukaisesti vastaanotettuina velkasitoumuksina, edellyttäen kuitenkin, että edellä oleva säännös on voimassa vain niin kauan ja siinä laajuudessa kuin ao. valuuttaa ei alunperin ole suoritettu tai vaihdettu toisen jäsenen valuuttaan.

b) Milloin jäsenen valuutan pariarvo on noussut tai jäsenen valuutan ulkomainen vaihtoarvo on järjestön käsityksen mukaan huomattavasti lisääntynyt tämän jäsenen alueilla, tulee järjestön kohtuullisen ajan kuluessa palauttaa tälle jäsenelle sen valuuttaa sellainen määrä, joka vastaa siinä valuuttamäärässä tapahtunutta arvon lisäystä, johon tämän kohdan a) momentin määräykset ovat sovellettavissa.

c) Järjestö voi luopua vaatimasta edellisten kohtien määräysten toimeenpanoa, milloin Kansainvälinen Valuuttarahasto suorittaa yhdenmukaisen ja suhteellisen muutoksen kaikkien jäsentensä valuuttojen pariarvoissa.

d) Niiden rahamäärien, jotka suoritetaan tämän kohdan a) momentin mukaisesti valuutan arvon ylläpitämiseksi, tulee olla vaihto- ja käyttökelpoisia samassa laajuudessa kuin tämä valuutta.

V artikla
Toiminta

1 kohta. Varojen käyttö ja rahoitusehdot

a) Järjestön tulee suorittaa rahoitusta kehityksen edistämiseksi järjestön jäsenpiiriin kuuluvilla vähemmän kehittyneillä alueilla.

b) Järjestön suorittama rahoitus on ohjattava sellaisiin tarkoituksiin, jotka järjestön käsityksen mukaan ovat tärkeysjärjestyksessä etusijalla ao. alueen tai alueiden tarpeita kehitysmielessä silmälläpitäen; ja milloin olosuhteet eivät ole poikkeukselliset, on rahoitus kohdistettava määriteltyihin projekteihin.

c) Järjestön ei tule suorittaa rahoitusta, jos järjestön käsityksen mukaan tällainen rahoitus on saatavissa yksityiseltä taholta vastaanottajalle kohtuullisilla ehdoilla tai on järjestettävissä sellaisilla lainoilla, joita Jälleenrakennuspankki myöntää.

d) Järjestön tulee suorittaa rahoitusta ainoastaan asiantuntevan toimikunnan suosituksen mukaisesti, joka on annettu sitten kun ehdotuksen ansiot on huolellisesti tutkittu. Kunkin tällaisen toimikunnan nimittää järjestö, ja siihen kuuluu sitä jäsenvaltiota tai niitä jäsenvaltioita, joiden alueilla harkinnan alainen projekti sijaitsee, edustavan hallintoneuvoston jäsenen (tai vastaavasti jäsenten) nimittämä henkilö sekä yksi tai useampia järjestön teknilliseen henkilökuntaan kuuluvia toimihenkilöitä. Vaatimus, että toimikuntaan kuuluu hallintoneuvoston jäsenen (tai jäsenten) nimittämä henkilö, ei ole voimassa, jos rahoituksen vastaanottajana on julkinen kansainvälinen tai alueellinen järjestö.

e) Järjestön ei tule suorittaa projektin rahoitusta, jos se jäsenvaltio, jonka alueilla projekti sijaitsee, vastustaa tällaista rahoitusta; milloin rahoituksen vastaanottajana on julkinen kansainvälinen tai alueellinen järjestö, järjestön ei kuitenkaan tarvitse varmistautua siitä, että yksityiset jäsenvaltiot eivät ole vastustavalla kannalla.

f) Järjestö ei saa asettaa sellaisia ehtoja, että sen käyttöön asettamat varat olisi käytettävä jonkun erityisen jäsenen alueilla. Edellä mainittu ei kuitenkaan estä järjestöä noudattamasta näiden sopimusartiklojen mukaisia varojen käyttöä koskevia rajoituksia eikä lisävarojen käyttöön liittyviä rajoituksia, joista on sovittu järjestön ja varojen antajan välillä.

g) Järjestön tulee ryhtyä toimenpiteisiin varmistaakseen sen, että rahoitusvarat käytetään vain niihin tarkoituksiin, joihin rahoitus on suoritettu; tällöin omistetaan tarpeellinen huomio taloudellisuuden, tehokkuuden ja kansainvälisen kaupan kilpailuperiaatteen sanelemille näkökohdille sekä sivuutetaan poliittiset ja muut näkökohdat, jotka eivät ole taloudellista laatua.

h) Rahoitustoiminnan yhteydessä vastaanottajan käyttöön asetettavat varat suoritetaan vastaanottajalle ainoastaan peittämään projektin aiheuttamia kuluja sitä mukaa kuin niitä syntyy.

2 kohta. Rahoituksen muoto ja ehdot

a) Rahoituksen järjestö suorittaa lainojen muodossa. Järjestö voi kuitenkin suorittaa rahoitusta muussa muodossa joko

1) III artiklan 1 kohdan mukaisesti suoritetuista varoista sekä näistä pääomana, korkoina tai muina maksuina syntyneistä varoista, mikäli kyseisiä osuuksia koskevat määräykset nimenomaan edellyttävät sellaista rahoitusta; tai

2) erityisissä olosuhteissa järjestölle annetuista lisävaroista sekä näistä pääomana, korkoina tai muina maksuina syntyneistä varoista, mikäli näitä lisävaroja koskevat sopimusjärjestelyt nimenomaan sallivat sellaisen rahoituksen.

b) Edellisen momentin puitteissa voi järjestö suorittaa rahoituksen sellaisissa muodoissa ja sellaisilla ehdoilla, jotka se harkitsee kohtuullisiksi ottaen huomioon ao. alueen tai alueiden taloudellisen aseman ja tulevaisuudennäkymät sekä projektin laadun ja vaatimukset.

c) Järjestö voi suorittaa rahoitusta jäsenvaltiolle, järjestön jäsenpiiriin kuuluvan alueen hallitukselle, edellisten poliittiselle alaosastolle, jäsenmaan tai jäsenmaiden alueilla sijaitsevalle julkiselle tai yksityiselle yhteisölle tai julkiselle kansainväliselle tai alueelliselle järjestölle.

d) Milloin kyseessä on lainan myöntäminen muulle yhteisölle kuin jäsenelle, voi järjestö harkintansa mukaan vaatia tarkoituksenmukaista hallituksen antamaa tai muunlaista takuuta tai takuita.

e) Erityisissä tapauksissa voi järjestö luovuttaa ulkomaan valuuttaa käytettäväksi paikallisiin menoihin.

3 kohta. Rahoitusehtojen muutokset

Milloin ja siinä laajuudessa kuin järjestö harkitsee kohtuulliseksi silmälläpitäen kaikkia asiaan vaikuttavia olosuhteita sekä ao. jäsenen taloudellista tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä, järjestö voi harkintansa mukaan suostua lieventämään tai muulla tavalla muuttamaan niitä ehtoja, joilla rahoitusta on suoritettu.

4 kohta. Yhteistyö muiden kehitystä edistävien kansainvälisten järjestöjen ja jäsenvaltioiden kanssa

Järjestön tulee toimia yhteistyössä niiden julkisten kansainvälisten järjestöjen ja jäsenvaltioiden kanssa, jotka antavat taloudellista ja teknillistä tukea maailman vähemmän kehittyneille alueille.

5 kohta. Muu toiminta

Tämän sopimuksen muissa kohdissa mainitun toiminnan lisäksi järjestö saattaa:

1) ottaa lainaksi varoja sen jäsenen suostumuksella, jonka valuuttana laina on määritelty;

2) taata arvopapereita, joihin se on sijoittanut varoja, helpottaakseen niiden myyntiä;

3) ostaa ja myydä arvopapereita, jotka se on laskenut liikkeelle tai taannut tai joihin se on sijoittanut varoja;

4) erityisissä tapauksissa taata muilta tahoilta tarkoituksiin, jotka eivät ole ristiriidassa näiden sopimusartiklojen määräysten kanssa satuja lainoja;

5) jäsenen pyynnöstä antaa teknillistä apua ja neuvontaa; sekä

6) käyttää toimintansa edellyttämää muuta toimintavaltaa, joka järjestön tarkoitusperien edistämiseksi on välttämätöntä tai aiheellista.

6 kohta. Politikoimiskielto

Järjestö ja sen virkailijat eivät saa osallistua jäsenvaltioiden politiikkaan eivätkä antaa jäsenen tai jäsenten politiikan suunnan vaikuttaa ratkaisuihinsa. Päätökset on tehtävä vain taloudellisten näkökohtien perusteella, ja näitä näkökohtia on tasapuolisesti keskenään vertailtava, jotta päästäisiin tässä sopimuksessa säädettyihin päämääriin.

VI artikla
Järjestysmuoto ja hallinto

1 kohta. Järjestön rakenne

Järjestöllä tulee olla hallintoneuvosto, johtokunta, presidentti ja muut virkamiehet sekä toimihenkilöt järjestön määräämien tehtävien suorittamiseksi.

2 kohta. Hallintoneuvosto

a) Järjestön kaikki laillinen valta kuuluu hallintoneuvostolle.

b) Jälleenrakennuspankin hallintoneuvoston jokainen jäsen ja varajäsen, jonka on nimittänyt niinikään järjestön jäsenenä oleva Jälleenrakennuspankin jäsenvaltio, on viran puolesta vastaavasti järjestön hallintoneuvoston jäsen tai varajäsen. Hallintoneuvoston varajäsen saa äänestää vain, ellei hänen päämiehensä ole saapuvilla. Jälleenrakennuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja toimii viran puolesta järjestön hallintoneuvoston puheenjohtajana paitsi siinä tapauksessa, että Jälleenrakennuspankin hallintoneuvoston puheenjohtaja edustaa valtiota, joka ei ole järjestön jäsen; tällöin hallintoneuvosto valitsee jonkun jäsenistään hallintoneuvoston puheenjohtajaksi. Hallintoneuvoston jäsen tai varajäsen eroaa toimestaan, jos se jäsenmaa, joka on hänet nimittänyt, luopuu jäsenyydestään.

c) Hallintoneuvosto voi siirtää johtokunnalle kaikki itselleen kuuluvat oikeudet ja valtuudet paitsi oikeutta

1) Hyväksyä uusia jäseniä ja määrätä jäseneksi pääsyn ehdoista;

2) päättää lisäosuuksien merkinnästä ja määrätä sen ehdoista;

3) erottaa jäsenvaltio väliaikaisesti;

4) ratkaista valitukset, jotka aiheutuvat johtokunnan tekemistä tämän sopimuksen tulkinnoista;

5) tämän artiklan 7 kohdan mukaisesti ryhtyä sopimusjärjestelyihin, jotka tähtäävät yhteistyöhön muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa (lukuunottamatta luonteeltaan tilapäisiä ja hallinnollisia sopimusjärjestelyjä);

6) päättää järjestön toiminnan lopettamisesta ja sen varojen jaosta;

7) tämän artiklan 12 kohdan mukaisesti päättää järjestön nettotulojen jaosta; sekä

8) hyväksyä tämän sopimuksen muutosehdotukset.

d) Hallintoneuvoston tulee pitää vuosikokous sekä muita kokouksia oman harkintansa mukaan sekä johtokunnan esityksestä.

e) Hallintoneuvoston vuosikokous pidetään Jälleenrakennuspankin hallintoneuvoston vuosikokouksen yhteydessä.

f) Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, milloin vähintään puolet hallintoneuvoston jäsenistä on saapuvilla edustaen vähintään kahta kolmannesta koko äänimäärästä.

g) Järjestö voi antamallaan säädöksellä ryhtyä noudattamaan käytäntöä, jonka mukaisesti johtokunta jonkin erityisen kysymyksen suhteen voi tiedustella hallintoneuvoston mielipidettä kutsumatta koolle hallintoneuvostoa.

h) Hallintoneuvosto ja myös johtokunta johtokunta, sikäli kuin se on saanut tarpeellisen valtuutuksen, voivat vahvistaa sellaiset säännöt ja määräykset, jotka järjestön toiminnan kannalta ovat välttämättömiä tai tarkoituksenmukaisia.

i) Hallintoneuvoston jäsenille ja varajäsenille ei järjestö maksa hyvitystä heidän suorittamistaan tehtävistä.

3 kohta. Äänestäminen

a) Alkuperäisen osuusmerkintänsä perusteella on jokaisella kantajäsenellä 500 ääntä sekä lisäksi yksi ääni alkuperäisen osuutensa kutakin 5 000 dollarin erää kohti. Osuusmerkinnät, jotka eivät ole kantajäsenien alkuperäisiä osuusmerkintöjä, oikeuttavat sellaiseen äänioikeuteen, jonka hallintoneuvosto määrää II artiklan 1 kohdan b) momentin tai tapauksesta riippuen III artiklan 1 kohdan b) ja c) momenttien mukaisesti. Äänioikeutta eivät aiheuta sellaiset varojen lisäykset, jotka eivät ole II artiklan 1 kohdan b) momentin mukaisia osuuksien merkintöjä eivätkä III artiklan 1 kohdan mukaisia lisäosuuksien merkintöjä.

b) Ellei nimenomaan toisin määrätä, ratkaistaan kaikki järjestön käsiteltävänä olevat asiat annettujen äänten enemmistöllä.

4 kohta. Johtokunta

a) Johtokunta on vastuussa järjestön yleisen toiminnan johtamisesta ja käyttää sitä tarkoitusta varten kaikkia valtuuksia, jotka sille on annettu tässä sopimuksessa tai jotka hallintoneuvosto on sille siirtänyt.

b) Järjestön johtokuntaan kuuluu viran puolesta Jälleenrakennuspankin johtokunnan sellainen jäsen, jonka on joko

1) nimittänyt Jälleenrakennuspankin jäsenmaa, joka samalla on järjestön jäsenmaa, tai

2) joka on tullut valituksi vaalilla, jossa hänen puolestaan on äänestänyt ainakin yksi Jälleenrakennuspankin jäsen, joka samalla on järjestön jäsen. Jälleenrakennuspankin johtokunnan jokaisen sellaisen jäsenen varajäsen on viran puolesta järjestön johtokunnan varajäsen. Johtokunnan jäsen eroaa toimestaan, jos se jäsenvaltio, joka hänet on nimittänyt, luopuu järjestön jäsenyydestä tai jos kaikki ne jäsenvaltiot, jotka ovat äänestäneet hänen puolestaan, luopuvat järjestön jäsenyydestä.

c) Jokainen johtokunnan jäsen, joka on Jälleenrakennuspankin johtokunnan nimitetty jäsen, on oleva oikeutettu käyttämään niin monta ääntä kuin se jäsenmaa, joka hänet on nimittänyt, on oikeutettu järjestössä käyttämään. Jokainen johtokunnan jäsen, joka on Jälleenrakennuspankin johtokunnan valittu jäsen, on oleva oikeutettu käyttämään niin monta ääntä kuin järjestön se jäsenvaltio tai ne jäsenvaltiot, jotka ovat äänestäneet hänen puolestaan Jälleenrakennuspankin vaaleissa, ovat oikeutetut käyttämään järjestössä. Kaikki ne äänet, jotka järjestön johtokunnan jäsen on oikeutettu käyttämään, on käytettävä yhtenä ryhmänä.

d) Johtokunnan varajäsenellä on oleva täysi oikeus toimia sen johtokunnan jäsenen poissa ollessa, joka hänet on nimittänyt. Milloin johtokunnan jäsen on saapuvilla, hänen varamiehensä saa osallistua kokouksiin mutta ei saa äänestää.

e) Johtokunta on päätösvaltainen, milloin vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla edustaen vähintään puolta koko äänimäärästä.

f) Johtokunta kokoontuu niin usein kuin järjestön toiminta sitä vaatii.

g) Hallintoneuvoston tulee hyväksyä säännöt, joiden mukaan järjestön sellainen jäsenvaltio, jolla ei ole oikeutta nimittää jäsentä Jälleenrakennuspankin johtokuntaan, saattaa lähettää edustajan olemaan läsnä kaikissa järjestön johtokunnan kokouksissa, joissa harkitaan ao. jäsenvaltion esittämää pyyntöä tai esillä on asia, joka erityisesti koskee tätä jäsenvaltiota.

5 kohta. Presidentti ja henkilökunta

a) Jälleenrakennuspankin presidentti toimii viran puolesta järjestön presidenttinä. Presidentti on järjestön johtokunnan puheenjohtaja, mutta hänellä ei ole äänioikeutta paitsi äänten mennessä tasan, jolloin hänellä on ratkaiseva ääni. Hän saa osallistua hallintoneuvoston kokouksiin voimatta kuitenkaan äänestää niissä.

b) Presidentti toimii järjestön henkilökunnan päällikkönä. Johtokunnan antamien ohjeiden mukaisesti hän johtaa järjestön varsinaista toimintaa ja johtokunnan yleisvalvonnan alaisena hän vastaa virkamiesten ja toimihenkilöiden työnjaosta, nimittämisestä ja erottamisesta. Siinä määrin kuin on mahdollista, Jälleenrakennuspankin virkamiehet ja toimihenkilöt määrätään palvelemaan samanaikaisesti järjestön virkamiehinä ja toimihenkilöinä.

c) Suorittaessaan virkatehtäviään järjestön presidentti, virkamiehet ja toimihenkilöt ovat vastuuvelvollisia yksinomaan järjestölle eivätkä kenellekään muulle viranomaiselle. Järjestön jokaisen jäsenvaltion tulee kunnioittaa tämän vastuuvelvollisuuden kansainvälistä luonnetta ja pidättäytyä kaikista yrityksistä vaikuttaa heihin heidän suorittaessaan virkavelvollisuuksiaan.

d) Ottaen huomioon korkeimman mahdollisen tehokkuuden ja teknillisen pätevyyden saavuttamisen ensiarvoisen tärkeyden tulee järjestön presidentin virkamiehiä ja toimihenkilöitä nimittäessään kiinnittää asianmukaista huomiota siihen tärkeään seikkaan, että ao. henkilöt valitaan mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä pohjalta.

6 kohta. Suhde Jälleenrakennuspankkiin

a) Järjestö on Jälleenrakennuspankista erillinen yhteisö, ja järjestön varat on pidettävä erillään Jälleenrakennuspankin varoista. Järjestö ei saa lainata varoja Jälleenrakennuspankilta tai Jälleenrakennuspankille; tämä määräys älköön kuitenkaan estäkö järjestöä sijoittamasta Jälleenrakennuspankkia sitoviin velvoitteisiin sellaisia varoja, joita se ei tarvitse rahoitustoimintaansa varten.

b) Järjestö saa Jälleenrakennuspankin kanssa ryhtyä järjestelyihin, jotka koskevat toimintatiloja ja -tarpeita, henkilökuntaa ja palveluksia, sekä järjestelyihin, jotka koskevat hyvityksen saantia toisen yhteisön toisen puolesta suorittamista hallinnollisista kuluista.

c) Ainoakaan tämän sopimuksen määräyksistä älköön saattako järjestöä vastuuseen Jälleenrakennuspankin toiminnasta tai sitoumuksista eikä Jälleenrakennuspankkia vastuuseen järjestön toiminnasta tai sitoumuksista.

7 kohta. Suhteet muihin kansainvälisiin järjestöihin

Järjestön tulee ryhtyä virallisiin sopimussuhteisiin Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa ja se saa ryhtyä sellaisiin suhteisiin muiden julkisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, joilla on erityiset tehtävät ja velvollisuudet läheisillä aloilla.

8 kohta. Toimipaikkojen sijainti

Järjestön päätoimipaikkana on oleva Jälleenrakennuspankin päätoimipaikka. Järjestö saa perustaa muita toimipaikkoja minkä jäsenmaan alueille tahansa.

9 kohta. Talletuspaikat

Kunkin jäsenvaltion tulee määrätä keskuspankkinsa talletuspaikaksi, jossa järjestö voi säilyttää ao. jäsenvaltion valuuttana pitämänsä varannon tai muut varansa tai, ellei sillä ole keskuspankkia, jäsenvaltion tulee tähän tarkoitukseen määrätä joku muu sellainen laitos, jonka järjestö voi hyväksyä. Ellei muuta määräystä anneta, järjestön tulee käyttää talletuspaikkana Jälleenrakennuspankille määrättyä talletuspaikkaa.

10 kohta. Yhteydenpito

Kunkin jäsenmaan tulee määrätä sopiva viranomainen, jonka kanssa järjestö voi ylläpitää yhteyttä tämän sopimuksen alaisten asioiden suhteen. Ellei muuta määräystä anneta, järjestön tulee käyttää yhteyselimenä Jälleenrakennuspankille määrättyä yhteyselintä.

11 kohta. Toimintakertomusten julkaiseminen ja tiedotusten lähettäminen

a) Järjestön tulee julkaista vuosikertomus, joka sisältää tilintarkastajien vahvistaman tilinpäätöksen, ja sopivin väliajoin lähettää jäsenmaille lyhyt yhteenveto taloudellisesta tilastaan ja toimintansa tuloksista.

b) Järjestö voi julkaista muitakin tarkoitusperiensä toteuttamiseksi tarpeellisina pitämiään tiedonantoja.

c) Tämän kohdan perusteella laadittujen kertomusten, tilojen ja julkaisujen jäljennökset on lähetettävä jäsenille.

12 kohta. Nettotulon käyttö

Hallintoneuvoston tulee aika ajoin päättää järjestön nettotulojen käytöstä, ottaen huomioon varaukset vararahastoihin ja ennalta arvaamattomiin menoihin.

VII artikla
Jäsenyydestä luopuminen; jäsenen väliaikainen erottaminen; toiminnan lakkaaminen

1 kohta. Jäsenyydestä luopuminen

Jäsen voi milloin tahansa erota järjestöstä toimittamalla siitä kirjallisen ilmoituksen järjestön päätoimistoon. Ero lasketaan tapahtuvaksi ilmoituksen vastaanottopäivänä.

2 kohta. Jäsenen väliaikainen erottaminen

a) Jos jäsen laiminlyö jonkun järjestöön kohdistuvan sitoumuksensa täyttämisen, voi järjestö väliaikaisesti erottaa sen päätöksellä, jonka on tehnyt hallintoneuvoston jäsenten enemmistö, joka samalla edustaa koko äänimäärän enemmistöä. Täten väliaikaisesti erotettu jäsen lakkaa automaattisesti olemasta järjestön jäsen vuoden kuluttua väliaikaisesta erottamisestaan, ellei päätöstä sen oikeuksien palauttamisesta tehdä samalla ääntenenemmistöllä.

b) Sinä aikana jona väliaikainen erottaminen on voimassa, ei jäsen ole oikeutettu käyttämään mitään tämän sopimuksen myöntämiä oikeuksia eroamisoikeutta lukuunottamatta mutta on edelleen vastuussa kaikista sitoumuksista.

3 kohta. Väliaikainen erottaminen Jälleenrakennuspankin jäsenyydestä tai jäsenyyden lakkaaminen

Jäsen, joka on erotettu väliaikaisesti Jälleenrakennuspankin jäsenyydestä tai joka on lakannut olemasta sen jäsen, katsotaan automaattisesti väliaikaisesti erotetuksi järjestön jäsenyydestä tai vastaavasti lakanneeksi olemasta järjestön jäsen.

4 kohta. Hallitusten oikeudet ja velvollisuudet jäsenyyden päättyessä

a) Kun hallituksen jäsenyys päättyy, hallituksella ei enää ole tämän sopimuksen myöntämiä oikeuksia niitä lukuunottamatta, joista määrätään tässä kohdassa ja X artiklan c) kohdassa, mutta se on tässä kohdassa mainituin poikkeuksin edelleen vastuussa taloudellisista sitoumuksistaan järjestöä kohtaan jäsenmaana, lainansaajana, takaajana tai muulla tavoin.

b) Kun hallituksen jäsenyys päättyy, tulee järjestön ja hallituksen suorittaa tilisuhteiden selvitys. Tähän selvitykseen kuuluvana vaiheena järjestö ja hallitus voivat sopia hallitukselle osuuksien merkinnän perusteella suoritettavista varoista sekä maksun ajasta ja valuuttalajeista. Tämän artiklan tarkoituksia varten katsotaan käsitteen "osuuksien merkintä", milloin sitä käytetään jäsenmaan hallituksen yhteydessä, sisältävän ao. hallituksen suorittamat sekä alkuperäisen osuuden että lisäosuuksien merkinnät.

c) Jollei tällaista sopimusta tehdä kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona hallituksen jäsenyys lakkasi, tai muun ajan kuluessa, josta järjestö ja ao. hallitus mahdollisesti sopivat, ovat seuraavat määräykset voimassa:

1) Hallitus vapautuu järjestön suhteen osuuksien merkinnästä johtuvista muista velvoituksista paitsi siitä, että hallituksen välittömästi tulee suorittaa järjestölle ne maksut, jotka olivat erääntyneet ja maksamatta sinä päivänä, jona hallituksen jäsenyys lakkasi, ja joita järjestö käsityksensä mukaan tarvitsee täyttääkseen sinä päivänä voimassa olleet rahoitustoimintansa edellyttämät velvoitukset.

2) Järjestön tulee hallitukselle palauttaa varat, jotka hallitus on sille osuuksien merkinnästä johtuen suorittanut tai jotka ovat niistä muodostuneet pääoman takaisinmaksuina ja jotka olivat järjestön hallussa sinä päivänä, jolloin hallituksen jäsenyys lakkasi, paitsi siltä osalta, miltä järjestö käsityksensä mukaan tarvitsee näitä varoja täyttääkseen sinä päivänä voimassa olleet rahoitustoimintansa edellyttämät velvoitukset.

3) Järjestön tulee suorittaa hallitukselle suhteellinen osuus kaikista pääomien takaisinmaksuista, jotka järjestö on vastaanottanut senjälkeen, kun ko. hallituksen jäsenyys on päättynyt, ennen tätä eroamispäivää myönnetyistä lainoista mutta ei lainoista, jotka on myönnetty lisävaroista, mitkä on asetettu järjestön käyttöön niiden jakoa koskevilla erikoisehdoilla. Tämän osuuden suhteen näiden lainojen yhteenlaskettuun määrään tulee olla sama kuin hallituksen osuuksien merkinnän johdosta suorittaman määrän, jota ei ole sille palautettu edellisen (2) alamomentin mukaisesti, suhde koko siihen yhteismäärään, jonka kaikki jäsenet ovat osuuksien merkinnän johdosta suorittaneet ja jonka järjestö on käyttänyt tai jota se mielestään tulee tarvitsemaan täyttääkseen ne rahoitustoimintansa edellyttämät maksuvelvoituksensa, jotka ovat voimassa sinä päivänä, jona hallituksen jäsenyys lakkaa. Järjestön tulee maksaa tämä osuus osasuorituksina sitä mukaa kuin järjestö vastaanottaa tällaisten pääomien takaisinmaksuja, mutta ei kuitenkaan useammin kuin kerran vuodessa. Nämä osasuoritukset maksetaan järjestön vastaanottamina valuuttoina; silti voi järjestö harkintansa mukaan käyttää maksuvälineenä ao. hallituksen valuuttaa.

4) Hallitukselle osuuksien merkinnän johdosta kuuluvat varat voidaan olla sille suorittamatta niin kauan kuin tällä hallituksella tai jollakin sen jäsenenä olevan alueen hallituksella tai poliittisella alaosastolla tai laitoksella lainanottajana tai takaajana on maksuvelvoituksia järjestöä kohtaan. Näitä varoja voidaan järjestön harkinnan mukaisesti käyttää ao. velvoitusten täyttämiseksi näiden erääntyessä.

5) Hallituksen ei missään tapauksessa tule saada tämän c) kohdan mukaisesti varoja, joiden yhteismäärä ylittää pienemmän kahdesta seuraavasta: a) varoista, joiden määrän hallitus on suorittanut osuuksien merkinnän johdosta tai b) järjestön nettovarojen sellaisesta osasta, jonka järjestön kirjanpito osoittaa sinä päivänä, jona hallituksen jäsenyys lakkasi, ja joka vastaa sen merkitsemien osuuksien määrän suhdetta kaikkien jäsenten merkitsemien osuuksien yhteismäärään.

6) Kaikkien tässä yhteydessä tarvittavien laskelmien perusteet vahvistaa järjestö siten että ne muodostuvat kohtuullisiksi.

d) Missään tapauksessa ei mitään tämän kohdan mukaan jollekin hallitukselle suoritettavia varoja ole maksettava ennenkuin kuusi kuukautta on kulunut siitä päivästä, jona hallituksen jäsenyys lakkasi. Jos järjestö kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin jonkun hallituksen jäsenyys on lakannut, lopettaa toimintansa tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti, kaikki tämän hallituksen oikeudet määräytyvät sanotun 5 kohdan säännösten mukaan, ja kysymyksessä olevaa hallitusta pidetään jatkuvasti järjestön jäsenenä sanottua 5 kohtaa sovellettaessa, kuitenkin siten, ettei sillä ole äänioikeutta.

5 kohta. Toiminnan lopettaminen ja sitoumusten selvittäminen

a) Järjestö voi pysyvästi lopettaa toimintansa hallintoneuvoston jäsenten enemmistön, joka samalla edustaa enemmistöä koko äänimäärästä, tekemällä päätöksellä. Tällaisen päätöksen jälkeen tulee järjestön viipymättä lopettaa koko toimintansa niitä toimenpiteitä lukuunottamatta, joita järjestön varojen järkevä rahaksimuutto, säilyttäminen ja suojaaminen sekä sen sitoumusten selvittäminen vaativat. Näiden sitoumusten lopulliseen selvittämiseen ja näiden varojen jakoon saakka jatkuu järjestön olemassaolo, kaikkien järjestön ja sen jäsenten tämän sopimuksen mukaisten keskinäisten oikeuksien ja sitoumusten pysyessä muuttumattomina, kuitenkin siten, ettei mitään jäsentä saa väliaikaisesti erottaa eikä mikään jäsen saa erota, ja ettei jäsenille saa toimittaa muuta kuin tämän kohdan määräysten edellyttämää jakoa.

b) Mitään jakoa ei jäsenmaille saa toimittaa niiden osuusmerkintöjen nojalla, ennenkuin kaikki velat järjestön velkojille on suoritettu tai hoidettu, ja hallintoneuvoston jäsenten enemmistö, joka samalla edustaa enemmistöä koko äänimäärästä, on päättänyt toimittaa sellaisen jaon.

c) Edellä olevien määräysten ja niiden sopimusjärjestelyjen mukaisesti, joihin on ryhdytty asetettaessa järjestön käyttöön lisävaroja, järjestön tulee jakaa varansa jäsenille siinä suhteessa, jossa nämä osuuksien merkinnän johdosta ovat varoja suorittaneet. Jokaiseen jäseneen nähden on voimassa, että tämän c) kohdan edellä mainitun määräykseen mukaisen jaon edellytyksenä on, että kaikki järjestön vaatimukset tätä jäsenmaata kohtaan on ensin suoritettu. Tällainen jako on suoritettava järjestön kohtuullisiksi katsomina aikoina ja valuuttalajeina sekä järjestön harkinnan mukaan joko käteisinä tai muina varoina. Jäsenille suoritettavien osuuksien ei tarvitse olla yhdenmukaisia mitä tulee jaettujen varojen laatuun tai valuuttoihin, joiden määräisiä ne ovat.

d) Jokaisella jäsenmaalla, joka saa järjestön tämän tai 4 kohdan mukaan jakamia varoja, on niihin nähden samat oikeudet kuin järjestöllä oli ennen niiden jakoa.

VIII artikla
Oikeusasema, koskemattomuus ja erioikeudet

1 kohta. Artiklan tarkoitus

Jotta järjestö pystyisi täyttämään sille uskotut tehtävät, on sille myönnettävä kaikkien jäsenmaiden alueilla tämän artiklan mukainen oikeusasema, koskemattomuus ja erioikeudet.

2 kohta. Järjestön oikeudellinen asema

Järjestö on juridinen henkilö ja sillä on erityisesti oikeus

1) tehdä sopimuksia;

2) hankkia ja luovuttaa kiinteätä ja irtainta omaisuutta;

3) ryhtyä oikeudenkäyntitoimenpiteisiin.

3 kohta. Järjestön asema oikeudenkäynnissä

Syyte järjestöä vastaan voidaan nostaa vain tuomioistuimessa, jolla on tuomiovalta sellaisilla jäsenvaltion alueilla, missä järjestöllä on toimipaikka, minne se on nimittänyt asiamiehen vastaanottamaan haasteita tai oikeudenkäyntiä koskevia ilmoituksia tai missä järjestö on laskenut liikkeeseen tai taannut arvopapereita. Syytettä älkööt kuitenkaan nostako jäsenmaat tai henkilöt, jotka toimivat jäsenmaiden puolesta tai joiden vaatimukset ovat siirtyneet jäsenmailta. Ennen järjestöä koskevan lopullisen tuomion julistamista järjestön omaisuus ja varat ovat sijaintipaikasta ja haltijasta riippumatta vapaat kaikista pakkotoimenpiteistä, takavarikosta ja ulosmittauksesta.

4 kohta. Varojen vapaus pakkotoimenpiteistä

Järjestön omaisuus ja varat olkoot, riippumatta siitä missä ja kenen hallussa ne ovat, vapaat kotitarkastuksesta, pakko-otosta, menetetyksi julistamisesta, pakkolunastuksesta tai mistä muusta hallinnollisella tai lainsäädännöllisellä toimenpiteellä tapahtuvasta pakkotoimenpiteestä tahansa.

5 kohta. Arkistojen koskemattomuus

Järjestön arkistot olkoot loukkaamattomia.

6 kohta. Varojen vapaus rajoituksista

Siinä määrin kuin tässä sopimuksessa edellytetty toiminta vaatii, olkoot järjestön koko omaisuus ja kaikki sen varat vapaat kaikenlaisista rajoituksista, määräyksistä, valvonta- ja maksunlykkäystoimenpiteistä tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

7 kohta. Kirjeenvaihdon erioikeudet

Jokainen jäsenmaa myöntäköön järjestön viralliselle kirjeenvaihdolle saman kohtelun, jonka se myöntää muiden jäsenmaiden viralliselle kirjeenvaihdolle.

8 kohta. Virkamiesten ja toimihenkilöiden erivapaudet ja erioikeudet

Kaikki järjestön hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenet sekä varajäsenet, virkamiehet ja toimihenkilöt

1) nauttikoot virkatoimiinsa nähden vapautusta oikeudellisista toimenpiteistä paitsi milloin järjestö luopuu tästä erivapaudesta;

2) nauttikoot, jolleivät he ole asianomaisen maan kansalaisia, samaa erivapautta maahantulomääräyksiin, ulkomaalaisten rekisteröimisvelvollisuuteen sekä kansalliseen palvelusvelvollisuuteen nähden sekä samoja helpotuksia valuuttamääräyksiin nähden, jotka jäsenmaat myöntävät muiden jäsenmaiden vastaavan arvoisille edustajille, virkamiehille ja toimihenkilöille;

3) nauttikoot samaa kohtelua matkustusmahdollisuuksiin nähden jonka jäsenmaat myöntävät muiden jäsenmaiden vastaavan arvoisille edustajille, virkamiehille ja toimihenkilöille.

9 kohta. Verovapaus

a) Järjestö, sen varat, omaisuus, tulot ja tämän sopimuksen edellyttämä toiminta ja liiketoimet olkoot vapaat kaikista veroista ja tulleista. Järjestö olkoon myös vapaa kaikkien verojen ja tullien kannosta ja maksusta.

b) Mitään veroa älköön kannettako järjestön johtokuntansa jäsenille ja varajäsenille sekä virkamiehilleen ja toimihenkilöilleen suorittamista palkoista ja palkkioista, elleivät nämä henkilöt ole ao. maan kansalaisia tai alamaisia tai muutoin sen alaisia.

c) Järjestön antamista velkasitoumuksista tai arvopapereista (niistä tulevat osingot ja korot mukaan luettuina), olkootpa ne kenen hallussa tahansa, älköön kannettako minkäänlaista veroa,

1) mikä asettaa sellaiset velkasitoumukset tai arvopaperit huonompaan asemaan vain siitä syystä, että ne ovat järjestön antamia; tai

2) jos sellaisen verotuksen oikeudellisena perustana on yksinomaan se paikka tai valuutta, missä arvopaperit on annettu, jossa ne on asetettu maksettaviksi tai on maksettu, tai järjestön jonkun toimiston tai liikepaikan sijainti.

d) Järjestön takaamista velkasitoumuksista tai arvopapereista (niistä tulevat osingot ja korot mukaan luettuina), olkootpa ne kenen hallussa tahansa, älköön kannettako minkäänlaista veroa,

1) joka asettaa sellaiset velkasitoumukset tai arvopaperit huonompaan asemaan vain siitä syystä että ne ovat järjestön takaamia; tai

2) jos sellaisen verotuksen ainoana oikeudellisena perustana on järjestön jonkun toimiston tai liikepaikan sijainti.

10 kohta. Artiklan soveltaminen

Kunkin jäsenmaan tulee ryhtyä sellaisiin omilla alueillaan välttämättömiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on toteuttaa sen omien lakien puitteissa tässä artiklassa esitetyt periaatteet, ja ilmoittaa järjestölle yksityiskohtaisesti niistä toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt.

IX artikla
Muutokset

a) Jokainen tätä sopimusta koskeva muutosehdotus on tiedotettava hallintoneuvoston puheenjohtajalle, jonka tulee esittää ehdotus hallintoneuvostolle riippumatta siitä, onko muutosehdotuksen tehnyt jäsenvaltio, hallintoneuvoston jäsen vai johtokunta. Jos hallintoneuvosto hyväksyy muutosehdotuksen, tulee järjestön kiertokirjeellä tai sähkösanomalla tiedustella kaikilta jäsenmailta, hyväksyvätkö ne muutosehdotuksen. Kun kolme viidesosaa jäsenmaista, jotka edustavat neljää viidettäosaa koko äänimäärästä, on hyväksynyt muutosehdotuksen, tulee järjestön vahvistaa tämä tosiasia virallisella kaikille jäsenmaille osoitetulla ilmoituksella.

b) Edellä olevasta a) momentista huolimatta vaaditaan kaikkien jäsenmaiden hyväksyminen muutoksille, jotka koskevat

1) VII artiklan 1 kohdan edellyttämää oikeutta erota järjestöstä;

2) III artiklan 1 kohdan c) momentin turvaamaa oikeutta;

3) II artiklan 3 kohdan edellyttämää vastuuvelvollisuuden rajoitusta.

c) Kaikkien jäsenmaiden suhteen muutokset astuvat voimaan kolmen kuukauden kuluttua virallisen ilmoituksen päivämäärästä, jollei kiertokirjeessä tai sähkösanomassa mainita lyhyempää aikaa.

X artikla
Tulkinta ja välimiesmenettely

a) Kaikki jonkun jäsenmaan ja järjestön väliset tai järjestön joidenkin jäsenmaiden väliset tämän sopimuksen määräyksien tulkintaa koskevat kysymykset on alistettava johtokunnan ratkaistaviksi. Jos kysymys koskee erityisesti jotakin järjestön jäsenmaata, jolla ei ole oikeutta nimittää Jälleenrakennuspankin johtokunnan jäsentä, on tällainen jäsen VI artiklan 4 kohdan g) momentin mukaisesti oikeutettu olemaan edustettuna asiaa käsiteltäessä.

b) Jos johtokunta jossakin tapauksessa on antanut päätöksensä edellä olevan a) momentin mukaisesti, voi mikä tahansa jäsenvaltio vaatia kysymyksen alistamista hallintoneuvostolle, jonka päätös on lopullinen. Niin kauan kun asia on alistettuna hallintoneuvostolle, eikä tämä vielä ole antanut päätöstään, järjestö voi, mikäli se pitää tarpeellisena, toimia johtokunnan tekemän päätöksen perusteella.

c) Milloin järjestön ja sen jäsenyydestä eronneen valtion välillä tai järjestön toiminnan lopullisen lakkauttamisen jälkeen järjestön ja jonkin jäsenen välillä syntyy erimielisyyksiä, on nämä erimielisyydet alistettava kolmimiehisen välitystuomioistuimen välitystuomiolla ratkaistaviksi. Yhden välitysmiehen nimittää järjestö, toisen osapuolena oleva valtio ja, elleivät osapuolet toisin sovi, Kansainvälisen Tuomioistuimen puheenjohtaja tai joku järjestön hyväksymässä ohjesäännössä määrätty viranomainen kolmannen, joka toimii välitystuomioistuimen puheenjohtajana. Puheenjohtajalla on täysi oikeus ratkaista kaikki menettelytapakysymykset, joista osapuolet eivät pääse sovintoon.

XI artikla
Muut määräykset

1 kohta. Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan, kun se on allekirjoitettu hallitusten puolesta, joiden suorittamat osuuksien merkinnät nousevat ainakin 65 prosenttiin liite A:n kaikkien osuusmerkintöjen yhteismäärästä, ja kun tämän artiklan 2 kohdan a) momentissa mainitut asiakirjat on talletettu niiden puolesta. Missään tapauksessa älköön tämä sopimus kuitenkaan tulko voimaan ennen syyskuun 15 päivää 1960.

2 kohta. Allekirjoittaminen

a) Jokaisen hallituksen, jonka puolesta tämä sopimus allekirjoitetaan, tulee tallettaa Jälleenrakennuspankkiin asiakirja, josta käy ilmi, että se on hyväksynyt tämän sopimuksen lakiensa mukaan ja ryhtynyt kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin voidakseen täyttää kaikki tämän sopimuksen mukaiset velvoituksensa.

b) Jokainen hallitus tulee järjestön jäseneksi siitä päivämäärästä lukien, jolloin edellä olevassa a) momentissa mainittu asiakirja on sen puolesta talletettu; mikään hallitus ei kuitenkaan tule jäseneksi ennen kuin tämä sopimus tulee voimaan tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti.

c) Liitteessä A mainittujen maiden hallitusten puolesta on tilaisuus allekirjoittaa tämä sopimus Jälleenrakennuspankin päätoimistossa virka-ajan päättymishetkeen saakka 31 päivänä joulukuuta 1960. Ellei tämä sopimus ole tullut voimaan siihen päivään mennessä, Jälleenrakennuspankin johtokunta voi korkeintaan kuudella kuukaudella pidentää aikaa, jonka kuluessa tämä sopimus voidaan allekirjoittaa.

d) Sen jälkeen kun tämä sopimus on tullut voimaan, se voidaan allekirjoittaa minkä hyvänsä maan hallituksen puolesta, joka on hyväksytty jäseneksi II artiklan 1 kohdan b) momentin mukaisesti.

3 kohta. Alueellinen soveltaminen

Allekirjoittamalla tämän sopimuksen jokainen hallitus hyväksyy sen sekä omasta puolestaan että niiden alueiden puolesta, joiden kansainvälisistä suhteista ao. hallitus on vastuussa; mutta ei kuitenkaan niiden alueiden puolesta, jotka hallitus on kirjallisella ilmoituksella jättänyt ottamatta lukuun.

4 kohta. Järjestön toiminnan aloittaminen

a) Niin pian kuin tämä sopimus tulee voimaan tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, tulee presidentin kutsua johtokunta koolle.

b) Järjestön tulee aloittaa toimintansa sinä päivänä, jolloin edellä mainittu kokous pidetään.

c) Kunnes hallintoneuvoston ensimmäinen kokous pidetään, johtokunta voi käyttää kaikkia hallintoneuvoston valtuuksia paitsi niitä, jotka tämän sopimuksen mukaisesti on varattu hallintoneuvostolle.

5 kohta. Rekisteröinti

Jälleenrakennuspankki on valtuutettu rekisteröimään tämän sopimuksen Yhtyneiden Kansakuntien sihteeristössä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan ja Yleiskokouksen siihen liittyen hyväksymän ohjesäännön mukaisesti.

Tehty Washingtonissa yhtenä kappaleena, jonka tulee olla arkistoon talletettuna Kansainvälisessä Jälleenrakennuspankissa, joka jäljempänä olevalla allekirjoituksellaan on osoittanut suostuvansa toimimaan tämän sopimuksen tallettajana, rekisteröimään tämän sopimuksen Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä ja tiedottamaan kaikille liitteessä A mainituille hallituksille päivämäärän, jolloin tämä sopimus tulee voimaan XI artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Liite A Alkuperäiset osuusmerkinnät (milj. dollaria)

(Yhdysvaltain dollareina, jotka kultapainoltaan ja -hienoudeltaan vastaavat 1.1.1960 voimassa olleita määräyksiä.)

          I osa
Alankomaat..................  27.74
Australia...................  20.18
Belgia......................  22.70
Etelä-Afrikan Liitto........  10.09
Iso Britannia............... 131.14
Italia......................  18.16
Itävalta....................   5.04
Japani......................  33.59
Kanada......................  37.83
Luxemburg...................   1.01
Norja.......................   6.72
Ranska......................  52.96
Ruotsi......................  10.09
Saksan Liittotasavalta......  52.96
Suomi.......................   3.83
Tanska......................   8.74
Yhdysvallat................. 320.29
                            -------
                             763.07


          II osa
Afganistan..................   1.01
Argentiina..................  18.83
Bolivia.....................   1.06
Brasilia....................  18.83
Burma.......................   2.02
Ceylon......................   3.03
Chile.......................   3.53
Costa Rica..................   0.20
Dominikaaninen Tasavalta....   0.40
Ecuador.....................   0.65
Espanja.....................  10.09
Etiopia.....................   0.50
Filippiinit.................   5.04
Ghana.......................   2.36
Guatemala...................   0.40
Haiti.......................   0.76
Honduras....................   0.30
Indonesia...................  11.10
Intia.......................  40.35
Irak........................   0.76
Iran........................   4.54
Irlanti.....................   3.03
Islanti.....................   0.10
Israel......................   1.68
Jordania....................   0.30
Jugoslavia..................   4.04
Kiina.......................  30.26
Kolumbia....................   3.53
Korea.......................   1.26
Kreikka.....................   2.52
Kuuba.......................   4.71
Libanon.....................   0.45
Libya.......................   1.01
Malaijan Liitto.............   2.52
Marokko.....................   3.53
Meksiko.....................   8.74
Nicaragua...................   0.30
Pakistan....................  10.09
Panama......................   0.02
Paraguay....................   0.30
Peru........................   1.77
Salvador....................   0.30
Saudi-Arabia................   3.70
Sudan.......................   1.01
Thaimaa.....................   3.03
Tunisia.....................   1.51
Turkki......................   5.80
Uruguay.....................   1.06
Venezuela...................   7.06
Vietnam.....................   1.51
Yhdistynyt Arabitasavalta...   6.03
                             ------
                             236.93
                             ------
                  Yhteensä 1 000.00

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.