17/1960

Sopimus, joka koskee pakkotyön poistamista.

Kansainvälisen työjärjestön yleinen konferenssi,

aloitettuaan Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston kokoonkutsumana Genevessä 5 päivänä kesäkuuta 1957 neljännenkymmenennen istuntokautensa ja

käsiteltyään pakkotyötä koskevaa kysymystä, mikä on neljäs asia kokouksen työjärjestyksessä, sekä

otettuaan huomioon pakkotyötä koskevan sopimuksen, vuodelta 1930, määräykset,

pantuaan merkille, että orjuutta koskevassa sopimuksessa, vuodelta 1926, määrätään ryhdyttäväksi tarpeellisiin toimenpiteisiin sen estämiseksi, ettei pakkotyö kehittyisi orjuuden kaltaisiksi olosuhteiksi, ja että orjuuden, orjakaupan ja orjuuteen rinnastettavien ilmiöiden ja tapojen poistamista koskevassa lisäsopimuksessa, vuodelta 1956, määrätään velkavankeus ja maaorjuus täydellisesti poistettaviksi,

pantuaan merkille, että palkansuojelua koskevassa sopimuksessa, vuodelta 1949, määrätään, että palkka on maksettava säännöllisin väliajoin, ja kielletään sellaiset maksutavat, jotka itse asiassa riistävät työntekijältä mahdollisuuden lopettaa työnsä ja lähteä työpaikastaan,

päätettyään hyväksyä eräitä muitakin ehdotuksia, jotka koskevat Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjassa mainittuja ja Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ilmaistuja ihmisoikeuksia loukkaavien pakkotyömuotojen poistamista, sekä

päätettyään, että nämä ehdotukset laaditaan kansainvälisen sopimuksen muotoon,

hyväksyy tänä 25 päivänä kesäkuuta 1957 seuraavan sopimuksen, jonka nimenä on "Pakkotyön poistamista koskeva sopimus, 1957":

1 artikla

Jokainen Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltio, joka ratifioi tämän sopimuksen, sitoutuu lakkauttamaan pakkotyön ja olemaan käyttämättä sitä missään muodossa

a) poliittisena pakko- tai kasvatuskeinona tai rangaistuksena poliittisista tai voimassa olevalle poliittiselle, sosiaaliselle tai taloudelliselle järjestelmälle aatteellisesti vastakkaisista mielipiteistä tai niiden esittämisestä;

b) työvoiman mobilisoimiseksi ja käyttämiseksi taloudellista kehitystä edistäviin tarkoituksiin;

c) menetelmänä työkurin ylläpitämiseksi;

d) rangaistuksena lakkoon osallistumisesta;

e) rodullisiin, sosiaalisiin, kansallisiin tai uskonnollisiin syihin perustuvana syrjintämenettelynä.

2 artikla

Jokainen Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltio, joka ratifioi tämän sopimuksen, sitoutuu ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin tämän sopimuksen 1 artiklassa mainittujen pakkotyömuotojen poistamiseksi välittömästi ja täydellisesti.

3 artikla

Tämän sopimuksen viralliset ratifioinnit on ilmoitettava Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajalle, joka rekisteröi ne.

4 artikla

1. Tämä sopimus sitoo vain niitä Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltioita, joiden ratifioinnin pääjohtaja on rekisteröinyt.

2. Se tulee voimaan kaksitoista kuukautta sen jälkeen, kun pääjohtaja on rekisteröinyt kahden jäsenvaltion ratifioinnit.

3. Sen jälkeen tämä sopimus tulee voimaan kunkin jäsenvaltion osalta kaksitoista kuukautta sen jälkeen, kun sen ratifiointi on rekisteröity.

5 artikla

1. Kukin jäsenvaltio, joka on ratifioinut tämän sopimuksen, voi sanoa sen irti kymmenen vuoden kuluttua siitä päivästä, jona sopimus alkuaan tuli voimaan lähettäen kirjelmän Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajalle, joka rekisteröi sen. Irtisanominen tulee voimaan vasta vuoden kuluttua sen rekisteröimisestä.

2. Kukin jäsenvaltio, joka on ratifioinut tämän sopimuksen ja joka ei vuoden kuluessa edellisessä momentissa mainitun kymmenvuotiskauden jälkeen käytä tämän artiklan mukaista irtisanomisoikeutta, on sidottu uudeksi kymmenvuotiskaudeksi ja voi sen jälkeen jokaisen kymmenvuotiskauden kuluttua sanoa tämän sopimuksen irti tämän artiklan määräämin ehdoin.

6 artikla

1. Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan on ilmoitettava kaikille Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltioille kaikista järjestön jäsenvaltioiden hänelle ilmoittamista ratifioinneista ja irtisanomisista.

2. Ilmoittaessaan järjestön jäsenvaltiolle toisen hänelle ilmoitetun ratifioinnin rekisteröimisestä pääjohtajan on kiinnitettävä järjestön jäsenvaltioiden huomio tämän sopimuksen voimaantulopäivään.

7 artikla

Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan on Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille täydelliset tiedot kaikista ratifioinneista ja irtisanomisista, jotka hän on rekisteröinyt edellisten artikloiden mukaisesti.

8 artikla

Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston on, milloin se katsoo tarpeelliseksi, esitettävä yleiselle konferenssille selostus tämän sopimuksen soveltamisesta ja tutkittava, onko aihetta ottaa konferenssin päiväjärjestykseen kysymys sen täydellisestä tai osittaisesta muuttamisesta.

9 artikla

1. Siinä tapauksessa, että konferenssi hyväksyy uuden sopimuksen, jolla kokonaan tai osittain muutetaan tämä sopimus, ja mikäli uusi sopimus ei toisin määrää,

a) jäsenvaltion uuden muutetun sopimuksen ratifiointi aiheuttaa ipso jure tämän sopimuksen välittömän irtisanomisen huolimatta edellä mainitun 5 artiklan määräyksistä sillä edellytyksellä, että uusi muutettu sopimus on tullut voimaan;

b) siitä päivästä lähtien, jona uusi muutettu sopimus tuli voimaan, eivät jäsenvaltiot enää voi ratifioida tätä sopimusta.

2. Kuitenkin jää tämä sopimus voimaan nykyisessä muodossa ja nykyisen sisältöisenä niihin jäsenvaltioihin nähden, jotka ovat sen ratifioineet eivätkä ratifioi uutta muutettua sopimusta.

10 artikla

Tämän sopimuksen ranskan- ja englanninkielisiä tekstejä on kumpaakin pidettävä alkuperäisinä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.