2/1956

Asetus Asetus kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin perussäännön voimaansaattamisesta.

Sitten kun Suomi on liittynyt Haagissa 31 päivänä lokakuuta 1951 tehtyyn kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin perussääntöön ja Suomen liittymiskirja 2 päivänä joulukuuta 1955 talletettu Alankomaiden hallituksen huostaan, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että mainittu perussääntö tulee voimaan niin kuin siitä on sovittu.

Helsingissä 9 päivänä maaliskuuta 1956.

Kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin PERUSSÄÄNTÖ.

Alempana mainittujen maiden hallitukset, nimittäin:

Saksan Liittotasavallan, Itävallan, Belgian, Tanskan, Espanjan, Suomen, Ranskan, Italian, Japanin, Luxemburgin, Norjan, Alankomaiden, Portugalin, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan, Ruotsin ja Sveitsin;

ottaen huomioon kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin pysyväisen luonteen;

haluten korostaa sen tätä luonnetta;

pitäen tässä tarkoituksessa suotavana, että konferenssille annetaan perussääntö;

ovat sopineet seuraavista määräyksistä:

1 artikla

Haagin konferenssin tarkoituksena on työskennellä kansainvälisen yksityisoikeuden asteittaiseksi yhtenäistämiseksi.

2 artikla

Kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin jäseniä ovat ne valtiot, jotka ovat jo osallistuneet yhteen tai useampaan konferenssin istuntoon ja jotka hyväksyvät tämän perussäännön.

Jäseneksi voi päästä jokainen muu valtio, jonka osallistumisesta on konferenssin työlle oikeudellisluonteista etua. Uusien jäsenten ottamisesta päättävät osanottajavaltioiden hallitukset, sitten kun yksi tai useampi niistä on tehnyt esityksen, äänten enemmistöllä kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jolloin esitys on tullut hallituksille.

Jäseneksi ottaminen tulee lopullisesti voimaan siten, että asianomainen valtio hyväksyy tämän perussäännön.

3 artikla

Konferenssin toiminnasta vastaa Alankomaiden valtion komitea, joka on asetettu 20 päivänä helmikuuta 1897 annetulla kuninkaallisella määräyksellä kansainvälisen yksityisoikeuden kodifioinnin edistämistä varten.

Komitea suorittaa sanotun tehtävänsä pysyväisen toimiston välityksellä, jonka työskentelyä se johtaa.

Komitea tutkii kaikki konferenssin päiväjärjestykseen otettavat esitykset. Se voi vapaasti määrätä näiden ehdotusten jatkokäsittelystä.

Komitea määrää istuntojen ajan ja päiväjärjestyksen neuvoteltuaan siitä konferenssin jäsenten kanssa.

Jäsenten kokoon kutsumista varten komitea kääntyy Alankomaiden hallituksen puoleen.

Konferenssin varsinaiset istunnot pidetään yleensä joka neljäs vuosi.

Tarpeen vaatiessa voi komitea, jäsenten siihen suostuessa, pyytää Alankomaiden hallitusta kutsumaan konferenssin koolle ylimääräiseen istuntoon.

4 artikla

Pysyväinen toimisto sijaitsee Haagissa. Siihen kuuluu pääsihteeri ja kaksi sihteeriä, jotka kuuluvat eri kansallisuuksiin ja jotka valtion komitean ehdotuksesta nimittää Alankomaiden hallitus.

Pääsihteerillä ja sihteereillä tulee olla tarpeellista lainopillista asiantuntemusta sekä käytännöllistä kokemusta.

Sihteerien lukumäärää voidaan lisätä, sitten kun siitä on neuvoteltu konferenssin jäsenten kanssa.

5 artikla

Pysyväisen toimiston tulee valtion komitean johdon alaisena huolehtia:

a) Haagin konferenssin istuntojen sekä valiokuntien kokousten valmistelusta ja järjestelystä;

b) konferenssin istuntojen ja edellä mainittujen valiokuntien sihteeristöjen työskentelystä;

c) kaikista toimista, jotka kuuluvat sihteeristön tehtäviin.

6 artikla

Yhteydenpidon helpottamiseksi konferenssin jäsenten ja pysyväisen toimiston kesken jokaisen jäsenvaltion hallituksen tulee asettaa kansallinen elin.

Pysyväinen toimisto voi olla kirjeenvaihdossa kaikkien näin asetettujen kansallisten elinten ja asianomaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa.

7 artikla

Konferenssi ja istuntojen väliaikoina valtion komitea voivat asettaa valiokuntia laatimaan sopimusehdotuksia tai tutkimaan konferenssin toimialaan kuuluvia kansainvälisyksityisoikeudellisia kysymyksiä.

8 artikla

Pysyväisen toimiston ja valiokuntien toiminnasta ja jatkuvasta työskentelystä aiheutuvat kustannukset jaetaan konferenssin jäsenten kesken. Tämä ei kuitenkaan koske valiokuntien jäseninä olevien valtuutettujen matka- ja oleskelukustannuksia, mistä kustannuksista edustettuina olevien hallitusten tulee vastata.

9 artikla

Pysyväisen toimiston ja valiokuntien menoarvio alistetaan kunakin vuonna jäsenvaltioiden Haagissa olevien diplomaattisten edustajien hyväksyttäväksi.

Nämä edustajat päättävät myös niiden kustannusten jaosta jäsenvaltioiden kesken, joista menoarvion mukaan jäsenvaltioiden tulee vastata.

Diplomaattiset edustajat kokoontuvat tässä tarkoituksessa Alankomaiden ulkoasiainministerin puheenjohdolla.

10 artikla

Konferenssin varsinaisten istuntojen kustannukset suorittaa Alankomaiden hallitus.

Ylimääräisten istuntojen kustannukset jaetaan istunnossa edustettuina olevien konferenssin jäsenten kesken.

Valtuutettujen matka- ja oleskelukustannuksista on kaikissa tapauksissa asianomaisten hallitusten vastattava.

11 artikla

Konferenssin vakiintuneet menettelytavat ovat edelleen noudatettavina sikäli, kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän perussäännön tai työjärjestyksen kanssa.

12 artikla

Tähän perussääntöön voidaan tehdä muutoksia, jos kaksi kolmasosaa jäsenistä ne hyväksyy.

13 artikla

Tämän perussäännön määräyksiä tullaan, niiden toimeenpanon varmentamiseksi, täydentämään työjärjestyksellä, jonka pysyväinen toimisto laatii ja joka alistetaan jäsenvaltioiden hallitusten hyväksyttäväksi.

14 artikla

Tämä perussääntö alistetaan niiden maiden hallitusten hyväksyttäväksi, jotka ovat osallistuneet yhteen tai useampaan konferenssin istuntoon. Perussääntö tulee voimaan, kun enemmistö seitsemännessä istunnossa edustettuina olleista valtioista on sen hyväksynyt.

Liittymiskirja talletetaan Alankomaiden hallituksen huostaan, joka antaa siitä tiedon tämän artiklan ensimmäisessä kappaleessa mainituille hallituksille.

Samoin menetellään jäseneksi otettavan uuden valtion liittymiskirjaan nähden.

15 artikla

Jokainen jäsenvaltio voi irtisanoa tämän perussäännön viiden vuoden kuluttua siitä päivästä, jona se tulee voimaan sen mukaan kuin 14 artiklan ensimmäisessä kappaleessa on sanottu.

Irtisanominen on ilmoitettava Alankomaiden ulkoasiainministeriölle vähintään kuusi kuukautta ennen konferenssin tilivuoden päättymistä, ja se tulee voimaan tilivuoden päättyessä, kuitenkin vain irtisanomisilmoituksen tehneeseen jäsenvaltioon nähden.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.