26/1948

Asetus Asetus Maailman terveysjärjestön perussäännön sekä siihen liittyvän sopimuksen ja pöytäkirjan voimaansaattamisesta.

Sitten kun Suomen puolesta on New Yorkissa pidetyssä kansainvälisessä terveyskonferenssissa 22 päivänä heinäkuuta 1946 allekirjoitettu Maailman terveysjärjestön perussääntö sekä siihen liittyvä mainitussa konferenssissa edustettuina olleiden hallitusten välinen sopimus ja Kansainvälistä terveystoimistoa koskeva pöytäkirja liitteineen ynnä mainittua konferenssia koskeva päättöasiakirja ja eduskunta on 11 päivänä huhtikuuta 1947 hyväksynyt edellä mainitun perussäännön, tasavallan presidentti sen ratifioinut 13 päivänä kesäkuuta 1947 ja perussäännön edellyttämä määrä valtioita siihen liittynyt, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että Maailman terveysjärjestön perussääntö sekä edellä mainitut sopimus ja pöytäkirja liitteineen ovat voimassa niin kuin niistä on sovittu.

Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1948.

MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN PERUSSÄÄNTÖ

TÄHÄN PERUSSÄÄNTÖÖN osallistuvat valtiot julistavat, Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisesti, että kaikkien kansojen onni, sopusointuiset suhteet ja turvallisuus perustuvat seuraaviin periaatteisiin :

Terveys on täydellisen ruumiillisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila eikä ainoastaan taudin tai raihnaisuuden puuttuminen.

Mahdollisimman hyvän terveydentilan omaaminen on jokaisen ihmisen perusoikeus rotuun, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin, taloudelliseen tai yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta.

Kaikkien kansojen terveys on perusedellytys rauhan ja turvallisuuden saavuttamiseksi ja se perustuu yksilöiden ja valtioiden mitä täydellisimpään yhteistoimintaan.

Kuinkin valtion saavutuksilla terveyden edistämisessä ja suojelemisessa on merkitystä kaikille.

Eri maiden erilainen kehitystaso terveyden edistämisessä ja tautien, varsinkin tarttuvien, torjumisessa on yhteinen vaara.

Lasten terve kehitys on perusteellisen tärkeätä; kyky elää muuttuvaan ympäristöön sopeutuen on sellaisen kehityksen ehto.

Lääketieteen, sielutieteen ja näiden kaltaisten tieteiden tarjoamien etujen levittäminen kaikille kansoille on täydellisimmän terveyden saavuttamisen ehto.

Valistunut mielipide ja yleisön aktiivinen myötävaikutus ovat erittäin tärkeitä kansojen terveyden kohottamisessa.

Hallitukset ovat vastuussa kansojensa terveydestä; tämä voidaan toteuttaa vain asianmukaisin terveydellisin ja yhteiskunnallisin toimenpitein.

TUNNUSTAEN NÄMÄ PERIAATTEET ja pyrkien yhteistoimintaan keskenään ja toisten kanssa kaikkien kansojen terveyden edistämiseksi ja suojelemiseksi, sopimuspuolet yhtyvät tähän perussääntöön ja täten perustavat Maailman terveysjärjestön Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 57 artiklan edellyttämäksi erikoiselimeksi.

I LUKU

PÄÄMÄÄRÄ

1 artikla

Maailman terveysjärjestön (jota jäljempänä nimitetään Järjestöksi) päämääränä on mahdollisimman hyvän terveydentilan luominen kaikille kansoille.

II LUKU

TEHTÄVÄT

2 artikla

Päämääränsä saavuttamiseksi Järjestön tehtävänä on:

a) toimia johtavana ja yhdistävänä viranomaisena kansainvälisessä terveydenhoitotyössä;

b) aikaansaada ja ylläpitää tehokasta yhteistyötä Yhdistyneiden Kansakuntien, erikoiselinten, kansallisten terveydenhoitohallintojen, ammatillisten ryhmien ja muiden sopiviksi katsottujen järjestöjen kanssa;

c) pyynnöstä auttaa hallituksia niiden terveydenhoitotoiminnan vahvistamisessa;

d) antaa asianmukaista teknillistä apua ja pakottavissa tapauksissa tarpeellista avustusta hallitusten sitä pyytäessä tai niiden hyväksyessä sen;

e) järjestää Yhdistyneiden Kansakuntien pyynnöstä erikoisten ryhmien, kuten huoltohallintoalueiden kansojen, terveydenhoito tai avustaa sen järjestämisessä;

f) perustaa ja ylläpitää tarpeelliset hallinnolliset ja teknilliset palvelut, muiden muassa epidemiologisella ja tilastollisella alalla;

g) innostaa ja edistää työtä kulku-, paikkakunnallisten ja muiden tautien hävittämiseksi;

h) edistää, mikäli tarpeellista yhteistoiminnassa muiden erikoiselinten kanssa, tapaturmien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemistä;

i) edistää, mikäli tarpeellista yhteistoiminnassa muiden erikoiselinten kanssa, ravitsemus ja asunto-olojen, terveydenhoidon, virkistystoiminnan, taloudellisten olojen ja työolojen sekä muiden ympäristöhygieenisten seikkojen parantamista;

j) edistää sellaisten tieteellisten ja ammatillisten ryhmien yhteistoimintaa, joiden työ pyrkii kohottamaan terveyttä;

k) ehdottaa yleissopimuksia, sopimuksia ja ohjesääntöjä, tehdä suosituksia kansainvälisistä terveyskysymyksissä ja suorittaa sellaisia tehtäviä, joita täten saattaa tulla Järjestön osaksi ja jotka ovat sopusoinnussa sen päämäärän kanssa;

l) edistää äitien ja lasten terveyttä ja hyvinvointia ja kehittää kykyä elää muuttuvaan ympäristöön sopeutuen;

m) kehittää työtä sielullisen terveyden alalla, erikoisesti sitä, joka vaikuttaa inhimillisten suhteiden sopusointuun;

n) edistää ja suorittaa tutkimustyötä terveydenhoidon alalla;

o) edistää opetus- ja koulutustason kohottamista terveydenhoidossa, lääkärinammatissa ja muissa näille läheisissä toimissa;

p) tutkia ja saattaa tiedoksi, mikäli tarpeellista yhteistoiminnassa muiden erikoiselinten kanssa, hallinnollisia ja sosiaalisia menetelmiä, jotka vaikuttavat kansanterveyteen ja lääkintähuoltoon sekä ehkäisevältä että hoitavalta näkökannalta, näihin luettuina sairaalahoito ja sosiaalinen turvallisuus;

q) järjestää tiedoitustoimintaa, neuvontaa ja avustustoimintaa terveydenhoidon alalla;

r) auttaa valistuneen yleisen mielipiteen kehittymistä terveydenhoitoasioissa kaikkien kansojen keskuudessa;

s) laatia ja tarpeen mukaan tarkistaa kansainvälistä tautien, kuolemansyiden ja kansanterveystoimenpiteiden nimistöä;

t) standardisoida tarpeen mukaan diagnostisia menetelmiä;

u) kehittää, laatia ja parantaa kansainvälisiä ravintoaineita, biologisia, farmaseuttisia ja muita niiden kaltaisia valmisteita koskevia standardeja;

v) yleensä ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin Järjestön tarkoitusperän saavuttamiseksi.

III LUKU

JÄSENET JA AVUSTAVAT JÄSENET.

3 artikla

Järjestön jäsenyys on avoinna kaikille valtioille.

4 artikla

Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltiot voivat tulla Järjestön jäseniksi allekirjoittamalla tämän perussäännön tai muutoin yhtymällä siihen XIX luvun määräysten mukaisesti ja valtiosääntöjensä mukaisessa järjestyksessä.

5 artikla

Ne valtiot, joiden hallituksia oli pyydetty lähettämään huomioitsijoita New Yorkissa 1946 pidettyyn Kansainväliseen terveyskonferenssiin, voivat tulla Järjestön jäseniksi allekirjoittamalla tämän perussäännön tai muutoin yhtymällä siihen XIX luvun määräysten mukaisesti ja valtiosääntöjensä mukaisessa järjestyksessä edellyttäen, että allekirjoittaminen tai yhtyminen on saatettu loppuun ennen terveyskokouksen ensimmäistä istuntoa.

6 artikla

Riippuen Yhdistyneiden Kansakuntien ja Järjestön välillä tehtävän ja XVI luvun mukaisesti hyväksytyn sopimuksen ehdoista valtiot, jotka eivät tule jäseniksi 4 ja 5 artiklain määräysten mukaisesti, voivat anoa jäsenyyttä ja päästä jäseniksi, kun terveyskokous on hyväksynyt niiden anomukset yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

7 artikla

Jos jäsenvaltio jättää rahalliset velvoituksensa Järjestöä kohtaan täyttämättä, tai muissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, terveyskokous voi, sopiviksi katsomillaan ehdoilla, pidättää jäsenvaltiolta äänestysoikeuteen liittyvät erioikeudet ja palvelukset, joihin jäsen on oikeutettu. Terveyskokouksella on valta palauttaa nämä äänestysoikeuteen liittyvät erioikeudet ja palvelukset.

8 artikla

Alueet tai alueryhmät, jotka eivät ole vastuussa kansainvälisten suhteittensa hoitamisesta, terveyskokous voi ottaa avustaviksi jäseniksi anomuksesta, jonka sellaisen alueen tai alueryhmän puolesta tekee jäsenvaltio tai muu viranomainen, joka on vastuussa sen kansanvälisten suhteitten hoitamisesta. Avustavien jäsenten edustajien terveyskokouksessa tulisi olla teknillisesti päteviä terveydenhoidon alalla ja heidät tulisi valita syntyperäisen väestön keskuudesta. Avustavien jäsenten oikeuksien ja velvoitusten laadun ja laajuuden määrää terveyskokous.

IV LUKU

ELIMET

9 artikla

Järjestön toiminnasta huolehtivat:

a) Maailman terveyskokous (jota jäljempänä nimitetään terveyskokoukseksi);

b) Toimeenpaneva neuvosto (jota jäljempänä nimitetään neuvostoksi);

e) Sihteeristö.

V LUKU

MAAILMAN TERVEYSKOKOUS

10 artikla

Terveyskokouksen muodostavat jäsenvaltioiden edustajat.

11 artikla

Kutakin jäsenvaltiota edustaa enintään kolme edustajaa, joista yksi on määrättävä pääedustajaksi. Nämä edustajat tulisi valita henkilöiden keskuudesta, joilla on suurin mahdollinen pätevyys terveydenhoidon alalla ja heidän tulisi mieluummin edustaa jäsenvaltion kansallista terveydenhoitohallintoa.

12 artikla

Edustajilla voi olla mukanaan varamiehiä ja neuvonantajia.

13 artikla

Terveyskokouksella on säännöllinen vuosiistuntonsa ja tarpeen vaatiessa ylimääräisiä istuntoja. Ylimääräiset istunnot kutsutaan koolle neuvoston tai jäsenvaltioiden enemmistön pyynnöstä.

14 artikla

Terveyskokous valitsee joka vuosi-istunnossaan maan taikka seudun, missä seuraava vuosi-istunto tullaan pitämään ja neuvosto määrää sen jälkeen paikan. Neuvosto määrää paikan, missä ylimääräinen istunto tullaan pitämään.

15 artikla

Neuvosto, neuvoteltuaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin kanssa, määrää jokaisen vuosi- ja ylimääräisen istunnon ajan.

16 artikla

Terveyskokous valitsee puheenjohtajansa ja muut toimihenkilönsä jokaisen vuosi-istunnon alussa. He pysyvät toimissaan, kunnes heidän seuraajansa on valittu.

17 artikla

Terveyskokous hyväksyy oman toimintajärjestyksensä.

18 artikla

Terveyskokouksen tehtävänä on:

a) määrätä Järjestön toiminnan suuntaviivat;

b) valita jäsenvaltiot, joilla on oikeus määrätä henkilö toimimaan neuvostossa;

c) nimittää pääjohtaja;

d) tarkastaa ja hyväksyä neuvoston ja pääjohtajan kertomukset ja toimenpiteet sekä opastaa neuvostoa niissä asioissa, joiden suhteen toimenpiteitä, tutkimuksia, selvityksiä tai kertomusten esittämistä saatetaan pitää suotavana;

e) asettaa Järjestön työlle tarpeelliseksi katsottavia valiokuntia;

f) valvoa Järjestön raha-asiain hoitoa ja tarkastaa ja hyväksyä sen talousarvio;

g) osoittaa neuvosto ja pääjohtaja kiinnittämään jäsenvaltioiden ja kansainvälisten, hallitusten keskisten tai hallituksista riippumattomien järjestöjen huomiota kaikkiin terveydenhoitoa koskeviin asioihin, joihin terveyskokous katsoo olevan syytä kiinnittää huomiota;

h) kutsua järjestöjä, kansainvälisiä tai kansallisia, hallitusten keskisiä tai hallituksista riippumattomia, joilla on samantapaisia velvollisuuksia kuin Järjestölläkin, lähettämään edustajia ottamaan osaa ilman äänioikeutta kokouksiinsa tai sen toimesta koolle kutsuttujen valiokuntien ja konferenssien kokouksiin terveyskokouksen määräämillä ehdoilla; kuitenkin on kutsu kansallisten järjestöjen ollessa kysymyksessä lähetettävä vain asianomaisen hallituksen suostumuksella;

i) harkita Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen, talous- ja sosiaalineuvoston, turvallisuusneuvoston ja huoltohallintoneuvoston tekemiä terveydenhoitoa koskevia suosituksia ja selostaa Järjestön suorittamia toimenpiteitä tällaisten suositusten täytäntöön panemiseksi;

j) antaa selostuksia talous- ja sosiaalineuvostolle Järjestön ja Yhdistyneiden Kansakuntien välisen sopimuksen mukaisesti;

k) edistää tai suorittaa tutkimustyötä terveydenhoidon alalla Järjestön henkilökunnan avulla tai perustamalla omia laitoksia tai olemalla yhteistyössä jäsenvaltioiden virallisten tai epävirallisten laitosten kanssa asianomaisen hallituksen suostumuksella;

l) perustaa muita tarpeellisiksi katsomiaan laitoksia;

m) ryhtyä kaikkiin muihin sopiviin toimenpiteisiin Järjestön päämäärän saavuttamiseksi.

19 artikla

Terveyskokouksella on valta hyväksyä yleissopimuksia tai sopimuksia, jotka koskevat sen toimialaan kuuluvia asioita. Terveyskokouksen kahden kolmanneksen ääntenenemmistö vaaditaan näiden yleissopimusten tai sopimusten hyväksymiseksi, ja ne tulevat voimaan kuhunkin jäsenvaltioon nähden kun tämä on niihin yhtynyt valtiosääntönsä mukaisessa järjestyksessä.

20 artikla

Jokainen jäsenvaltio sitoutuu kahdeksantoista kuukauden kuluessa siitä kun terveyskokous on hyväksynyt yleissopimuksen tai sopimuksen, ryhtymään toimenpiteisiin tällaiseen yleissopimukseen tai sopimukseen yhtymiseksi. Jokaisen jäsenvaltion on tiedoitettava pääsihteerille suoritetut toimenpiteet ja, jollei se yhdy yleissopimukseen tai sopimukseen määräajassa, sen on annettava selitys yhtymättä jättämisen syistä. Yhtymisen tapahduttua jokainen jäsenvaltio sitoutuu antamaan pääjohtajalle vuosikertomuksen XIV luvun mukaisesti.

21 artikla

Terveyskokouksella on valta hyväksyä ohjesääntöjä, jotka koskevat:

a) terveydenhoidollisia ja karanteenivaatimuksia ja muita menetelmiä tautien maasta maahan leviämisen estämiseksi;

b) tautien, kuolemansyiden ja kansanterveystoimenpiteiden nimistöä;

c) kansainväliseen käyttöön tarkoitettujen diagnostisten menetelmien standardeja;

d) kansainvälisessä kaupassa esiintyvien biologisten, farmaseuttisten ja niiden kaltaisten valmisteiden luotettavuus-, puhtaus- ja voimakkuusstandardeja;

e) kansainvälisessä kaupassa esiintyvien biologisten, farmaseuttisten ja niiden kaltaisten valmisteiden mainostamista ja nimistöä.

22 artikla

Kaikkiin jäsenvaltioihin nähden tulevat 21 artiklan mukaan hyväksytyt ohjesäännöt voimaan sen jälkeen, kun asianmukainen ilmoitus on annettu siitä, että terveyskokous on ne hyväksynyt, paitsi sellaisiin jäsenvaltioihin nähden, jotka määrätyn ajan kuluessa ilmoittavat pääjohtajalle hylkäävänsä tai varauksin hyväksyvänsä ne.

23 artikla

Terveyskokouksella on valta esittää suosituksia jäsenvaltioille kaikissa Järjestön toimialaan kuuluvissa asioissa.

VI LUKU

TOIMEENPANEVA NEUVOSTO

24 artikla

Neuvostoon kuuluu kahdeksantoista yhtä monen jäsenvaltion määräämää henkilöä. Terveyskokous, ottamalla huomioon tasapuolisen maantieteellisen jakautumisen, valitsee ne jäsenvaltiot, joilla on oikeus määrätä henkilö toimimaan neuvostossa. Jokaisen tällaisen jäsenvaltion on määrättävä neuvostoon terveydenhoidon alalla teknillisesti pätevä henkilö, jolla voi olla mukanaan varamiehiä ja neuvonantajia.

25 artikla

Nämä jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi ja heidät voidaan valita uudestaan; terveyskokouksen ensimmäisessä istunnossa valituista jäsenistä kuuden toimiaika on kuitenkin vuosi ja kuuden kaksi vuotta arvonnasta riippuen.

26 artikla

Neuvosto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa ja määrää kokouspaikkansa.

27 artikla

Neuvosto valitsee puheenjohtajansa, jäsentensä keskuudesta ja hyväksyy oman toimintajärjestyksensä.

28 artikla

Neuvoston tehtävänä on:

a) panna täytäntöön terveyskokouksen päätökset ja toimiohjeet;

b) toimia terveyskokouksen toimeenpanevana elimenä;

c) suorittaa muita terveyskokouksen sille uskomia tehtäviä;

d) antaa lausuntoja terveyskokoukselle kysymyksistä, jotka tämä elin on sille siirtänyt ja kysymyksistä, jotka aiheutuvat Järjestölle yleissopimuksista, sopimuksista ja ohjesäännöistä;

e) antaa lausuntoja tai tehdä ehdotuksia terveyskokoukselle omasta aloitteestaan;

f) valmistaa terveyskokouksen istuntoihin esittelylistat;

g) esittää terveyskokouksen harkittavaksi ja hyväksyttäväksi yleinen työsuunnitelma määrätyksi ajaksi;

h) tutkia kaikkia toimialaansa kuuluvia asioita:

i) ryhtyä Järjestön tehtävien ja taloudellisten mahdollisuuksien puitteissa kiireellisiin toimenpiteisiin tilanteissa, jotka sitä viipymättä vaativat. Erityisesti se voi valtuuttaa pääjohtajan ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin kulkutautien torjumiseksi, ottamaan osaa terveydenhoidollisen avun antamiseen onnettomuuden uhreille ja suorittamaan sellaista tutkimustyötä, jonka kiireellisyyteen jokin jäsenvaltio tai pääjohtaja on kiinnittänyt neuvoston huomiota.

29 artikla

Neuvosto käyttää koko terveyskokouksen puolesta sitä valtaa, jonka tämä elin on uskonut sille.

VII LUKU

SIHTEERISTÖ

30 artikla

Sihteeristön muodostavat pääjohtaja ja Järjestölle tarpeellinen teknillinen ja hallinnollinen henkilökunta.

31 artikla

Pääjohtajan nimittää neuvoston esityksestä terveyskokous määräämillään ehdoilla. Pääjohtaja, joka toimii neuvoston alaisena on Järjestön ylin teknillinen ja hallinnollinen toimihenkilö.

32 artikla

Pääjohtaja on virkansa puolesta terveyskokouksen, neuvoston ja Järjestön jokaisen valio- ja toimikunnan sekä sen koolle kutsumien konferenssien sihteeri. Hän voi siirtää nämä tehtävät toiselle.

33 artikla.

Pääjohtaja tai hänen edustajansa voi sopia jäsenvaltioiden kanssa menettelytavasta, joka sallii hänen tehtäviensä suorittamiseksi päästä välittömään kosketukseen näiden eri hallintovirastojen, erikoisesti terveydenhoitohallintojen, ja kansallisten, virallisten tai epävirallisten terveysjärjestöjen kanssa. Hän voi myös ryhtyä välittömiin suhteisiin niihin kansainvälisiin järjestöihin, joiden toiminta kuuluu Järjestön toimialaan. Hänen on pidettävä aluetoimistot tietoisina kaikista niiden toimialaan liittyvistä kysymyksistä.

34 artikla

Pääjohtaja laatii ja esittää vuosittain neuvostolle Järjestön tilikertomuksen ja talousarvioehdotuksen.

35 artikla

Pääjohtaja nimittää sihteeristön henkilökunnan terveyskokouksen vahvistaman ohjesäännön mukaan. Verrattomasti tärkein näkökohta henkilökuntaa otettaessa on turvata sihteeristön työtehon, luotettavuuden ja kansainvälisesti edustavan luonteen säilyttäminen mahdollisimman korkealla tasolla. Erikoista huomiota on myöskin kiinnitettävä siihen tärkeään seikkaan, että henkilökunta otetaan niin laajalta maantieteelliseltä pohjalta kuin mahdollista.

36 artikla

Järjestön henkilökunnan työehtojen on, mikäli mahdollista, oltava yhdenmukaiset Yhdistyneiden Kansakuntien muiden järjestöjen kanssa.

37 artikla

Tehtäviensä suorittamisessa pääjohtaja ja henkilökunta eivät saa pyytää eivätkä vastaanottaa ohjeita miltään hallitukselta tai miltään Järjestöön kuulumattomalta viranomaiselta. Heidän on pidätyttävä kaikesta toiminnasta, joka saattaisi vahingoittaa heidän asemaansa kansainvälisinä toimihenkilöinä. Jokainen Järjestön jäsenvaltio puolestaan sitoutuu kunnioittamaan pääjohtajan ja henkilökunnan yksinomaan kansainvälistä luonnetta ja pidättymään yrityksistä vaikuttaa heihin.

VII LUKU

VALIOKUNNAT

38 artikla

Neuvosto asettaa terveyskokouksen määräämät valiokunnat ja omasta aloitteestaan, tai pääjohtajan ehdotuksesta muita tarpeellisiksi katsottuja valiokuntia palvelemaan Järjestön toimialaan kuuluvia tarkoituksia.

39 artikla

Neuvosto tutkii ajoittain ja ainakin kerran vuodessa kunkin valiokunnan jatkuvaa tarpeellisuutta.

40 artikla

Neuvosto voi huolehtia yhteis- tai sekavaliokuntain asettamisesta toisten järjestöjen kanssa tai Järjestön osanotosta niihin Järjestön edustuksesta muiden järjestöjen asettamissa valiokunnissa.

IX LUKU

KONFERENSSIT

41 artikla

Terveyskokous tai neuvosto voi kutsua koolle paikallisia, yleisiä, teknillisiä tai muita erikoiskonferensseja harkitsemaan Järjestön toimialaan kuuluvia asioita ja huolehtia edustuksesta kansainvälisten järjestöjen konferensseissa ja, asianomaisen hallituksen suostumuksella, kansallisten, joko hallitusten kaskisten tai hallituksista riippumattomien järjestöjen konferensseissa. Tällaisen edustuksen luonteen määrää terveyskokous tai neuvosto.

42 artikla.

Neuvosto huolehtii Järjestön edustuksesta konferensseissa, joiden se katsoo kiinnostavan Järjestöä.

X LUKU

TOIMIPAIKKA

43 artikla

Järjestön toimipaikan sijainnin määrää terveyskokous neuvoteltuaan Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa.

XI LUKU

ALUEELLISET JÄRJESTELYT

44 artikla

a) Terveyskokous päättää aika ajoin, mille maantieteellisille alueille on suotavaa perustaa aluejärjestö.

b) Terveyskokous voi kullakin siten määrätyllä alueella sijaitsevien jäsenvaltioiden enemmistön suostumuksella perustaa aluejärjestön huolehtimaan sen erikoistarpeista. Millään alueella älköön olko enempää kuin yksi aluejärjestö.

45 artikla

Kunkin aluejärjestön on tämän perussäännön mukaisesti oltava Järjestön oleellinen osa.

46 artikla

Kunkin aluejärjestön muodostavat aluevaliokunta ja aluetoimisto.

47 artikla

Kyseessä olevan alueen jäsenvaltioiden ja avustavien jäsenten edustajat muodostavat aluevaliokunnat. Jonkin alueen maat tai maaryhmät, jotka eivät ole vastuunalaisia kansainvälisten suhteittensa hoitamisesta eivätkä ole avustavia jäseniä, ovat oikeutettuja olemaan edustettuina ja ottamaan osaa aluevaliokuntain toimintaan. Näiden maiden tai maaryhmien oikeuksien ja velvoitusten laadun ja laajuuden aluevaliokunnissa määrää terveyskokous neuvoteltuaan jäsenvaltion tai muun näiden maiden kansainvälisistä suhteista vastuussa olevan viranomaisen ja alueen jäsenvaltioiden kanssa.

48 artikla

Aluevaliokunnat kokoontuvat niin usein kuin on tarpeellista ja määräävät jokaisen kokouksen paikan.

49 artikla

Aluevaliokunnat vahvistavat oman toimintajärjestyksensä.

50 artikla

Aluevaliokunnan tehtävänä on :

a) määritellä yksinomaan alueellista luonnetta olevissa kysymyksissä noudatettavat toimintaohjeet;

b) valvoa aluetoimiston toimintaa;

c) ehdottaa aluetoimistolle teknillisten konferenssien koolle kutsumista ja sellaisen terveyskysymyksiä koskevan lisätyön tai -tutkimuksen suorittamista, joka aluetoimikunnan mielestä saattaisi edistää Järjestön tarkoitusperiä alueella;

d) olla yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien ja muiden erikoiselinten vastaavien aluevaliokuntien ja muiden kansainvälisten aluejärjestöjen kanssa, joilla on Järjestön kanssa yhteisiä etuja;

e) antaa lausuntoja Järjestölle pääjohtajan välityksellä kansainvälisistä terveyskysymyksistä, joilla on aluetta laajempi merkitys;

f) suosittaa asianomaisten alueiden hallituksia myöntämään alueellisia lisämäärärahoja, jos Järjestön yleistalousarviosta alueelle myönnetty osuus on riittämätön alueellisten tehtävien suorittamiseen;

f) suorittaa kaikki muut tehtävät, joita terveyskokous, neuvosto tai pääjohtaja voi siirtää aluevaliokunnalle.

51 artikla

Järjestön pääjohtajan yleisen toimivallan alaisena aluetoimisto on aluevaliokunnan toimeenpaneva elin. Sen on lisäksi pantava alueellaan täytäntöön terveyskokouksen ja neuvoston päätökset.

52 artikla

Aluetoimiston esimiehenä on aluejohtaja, jonka neuvosto nimittää yhteisymmärryksessä aluevaliokunnan kanssa.

53 artikla

Aluetoimiston henkilökunta nimitetään tavalla, josta määrätään pääjohtajan ja aluejohtajan välisellä sopimuksella.

54 artikla

Yleisamerikkalainen terveysjärjestö, jota edustavat Yleisamerikkalainen terveystoimisto ja yleisamerikkalaiset terveyskonferenssit, ja kaikki muut hallitusten keskiset alueelliset terveysjärjestöt, jotka ovat olleet olemassa ennen tämän perussäännön allekirjoituspäivää, on aikanaan yhdistettävä Järjestöön. Tämä yhdistäminen on toimeenpantava niin pian kuin mahdollista

yhteisin toimenpitein, jotka perustuvat asianomaisten järjestöjen taholta ilmaistuun pätevien viranomaisten molemminpuoliseen suostumukseen.

XII LUKU

TALOUSARVIO JA KULUT

55 artikla

Pääjohtaja valmistaa ja alistaa neuvostolle Järjestön vuotuisen talousarvioesityksen. Neuvosto harkitsee ja esittää terveyskokoukselle tämän talousarvioehdotuksen niine suosituksineen, joita se pitää suotavina.

56 artikla

Edellyttäen että Järjestön ja Yhdistyneiden Kansakuntien kesken tehdään asiasta sopimus, terveyskokous tarkastaa ja hyväksyy talousarvioehdotuksen ja osittaa kulut jäsenvaltioiden kesken terveyskokouksen hyväksymää asteikkoa noudattaen.

57 artikla

Terveyskokous tai sen puolesta toimiva neuvosto voi vastaanottaa ja hallita. Järjestölle osoitettuja lahjoja ja testamenttilahjoituksia edellyttäen, että tällaisiin lahjoihin tai jälkisäädöksiin liitetyt ehdot ovat terveyskokouksen tai neuvoston mielestä hyväksyttäviä ja Järjestön päämäärän ja toimintaperiaatteiden kanssa sopusoinnussa.

58 artikla

Erikoinen neuvoston harkinnan mukaan käytettävä rahasto on perustettava pakottavien tarpeiden ja odottamattomien tilanteiden varalle.

XIII LUKU

ÄÄNESTYS

59 artikla

Kullakin jäsenvaltiolla on yksi ääni terveyskokouksessa

60 artikla

a) Terveyskokouksen päätökset tärkeistä kysymyksistä on tehtävä läsnäolevien ja äänestävien jäsenvaltioiden kahden kolmanneksen enemmistöllä. Näihin kysymyksiin kuuluu: yleissopimusten tai sopimusten hyväksyminen; sellaisten välipuheiden hyväksyminen, jotka saattavat Järjestön suhteisiin Yhdistyneiden Kansakuntien ja hallitusten keskisten järjestöjen ja laitosten kanssa 60, 70 ja 72 artiklain mukaisesti; tämän perussäännön muutokset.

b) Päätökset muista kysymyksistä, niihin luettuna päättäminen uusista kahden kolmanneksen enemmistöllä ratkaistavista kysymysryhmistä, on tehtävä läsnäolevien ja äänestävien jäsenvaltioiden yksinkertaisella enemmistöllä.

c) Äänestäminen vastaavanlaisista kysymyksistä neuvostossa ja järjestön valiokunnissa suoritetaan tämän artiklan a)- ja b) -kohtien mukaisesti.

XIV LUKU

VALTIOIDEN KERTOMUKSET

61 artikla

Kunkin jäsenvaltion on vuosittain selostettava Järjestölle toimenpiteet, joihin se on ryhtynyt, ja väestön terveyden parantamiseksi saavutetut tulokset.

62 artikla

Kunkin jäsenvaltion on vuosittain selostettava toimenpiteitä, joihin se on ryhtynyt Järjestön sille tekemien suositusten johdosta sekä yleissopimusten, sopimusten ja ohjesääntöjen täytäntöönpanemiseksi.

63 artikla

Kunkin jäsenvaltion on viipymättä tiedoitettava Järjestölle julkaisemansa terveydenhoitoa koskevat tärkeät lait, asetukset, viralliset kertomukset ja tilastot.

64 artikla

Kunkin jäsenvaltion on annettava tilastollisia ja kulkutautikertomuksia terveyskokouksen määräämällä tavalla.

65 artikla

Kunkin jäsenvaltion on neuvoston pyynnöstä annettava sille kaikkia mahdollisia terveydenhoitoa koskevia lisätietoja.

XV LUKU

OIKEUSKELPOISUUS, ERIOIKEUDET JA KOSKEMATTOMUUS

66 artikla

Järjestön tulee kunkin jäsenvaltion alueella nauttia sellaista oikeuskelpoisuutta, joka on tarpeen sen päämäärän saavuttamiseksi ja tehtävien suorittamiseksi.

67 artikla

a) Järjestöllä on kunkin jäsenvaltion alueella ne erioikeudet ja vapautukset, jotka ovat tarpeen Järjestön päämäärän saavuttamiseksi ja sen tehtävien suorittamiseksi.

b) Jäsenvaltioiden edustajat, neuvostossa toimimaan määrätyt henkilöt ja Järjestön teknillinen ja hallinnollinen henkilökunta nauttii samoin niitä erioikeuksia ja vapautuksia, jotka ovat tarpeen, jotta he voisivat itsenäisesti suorittaa Järjestöön liittyvät tehtävänsä.

68 artikla

Tämä oikeuskelpoisuus, erioikeudet ja vapautukset määritellään erikoisella sopimuksella, joka Järjestön on valmistettava yhteisymmärryksessä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin kanssa ja joka on tehtävä jäsenvaltioiden kesken.

XVI LUKU

SUHTEET MUIHIN JÄRJESTÖIHIN

69 artikla

Järjestö saatetaan suhteisiin Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa yhtenä sen peruskirjan 57 artiklan edellyttämänä erikoiselimenä. Sopimus tai sopimukset, jotka luovat järjestön suhteet Yhdistyneihin Kansakuntiin, on terveyskokouksen hyväksyttävä kahden kolmanneksen ääntenenemmistöllä.

70 artikla

Järjestön on solmittava tehokkaat suhteet sellaisiin hallitusten keskisiin järjestöihin, joita pidetään suotavina, ollen läheisessä yhteistyössä niiden kanssa. Tällaisten järjestöjen kanssa tehtävät viralliset sopimukset on terveyskokouksen hyväksyttävä kahden kolmanneksen ääntenenemmistöllä.

71 artikla

Järjestö voi omassa toimintapiirissään ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin neuvotellakseen ja ollakseen yhteistyössä epävirallisten kansainvälisten järjestöjen kanssa ja, asianomaisen hallituksen suostumuksella, hallitusten keskisten tai niistä riippumattomien kansallisten järjestöjen kanssa.

72 artikla

Riippuen terveyskokouksen hyväksymisestä kahden kolmanneksen enemmistöllä,

Järjestö voi muilta kansainvälisiltä järjestöiltä tai elimiltä, joiden tarkoitus ja toiminta kuuluvat sen toimintapiiriin, ottaa itselleen tehtäviä, varoja ja velvoituksia kansainvälisen sopimuksen tai puheenalaisten järjestöjen asianomaisten viranomaisten kanssa tehtyjen molemminpuolisesti hyväksyttyjen sopimusten perusteella.

XVII LUKU

MUUTOKSET

73 artikla

Tämän perussäännön muutosehdotusten tekstit on pääjohtajan tiedoitettava jäsenvaltioille vähintään kuusi kuukautta ennen niiden käsittelyä terveyskokouksessa. Muutokset tulevat voimaan kaikkiin jäsenvaltioihin nähden, kun terveyskokous on ne hyväksynyt kahden kolmanneksen enemmistöllä ja kaksi kolmannesta jäsenvaltioista on ne hyväksynyt valtiosääntöjensä mukaisessa järjestyksessä.

XVIII LUKU

TULKINTA

74 artikla

Tämän perussäännön englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkielisiä tekstejä on pidettävä yhtä todistusvoimaisina.

75 artikla

Tämän perussäännön tulkintaa tai soveltamista koskevat kysymykset tai erimielisyydet, joista ei sovita neuvottelemalla tai terveyskokouksen päätöksellä, on alistettava Kansainväliseen tuomioistuimeen sen perussäännön mukaisesti, mikäli asiapuolet eivät sovi muuanlaisesta selvittelytavasta.

76 artikla

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen valtuutuksesta tai Järjestön ja Yhdistyneiden Kansakuntien välillä tehtävän sopimuksen antamin valtuuksin Järjestö voi pyytää Kansainvälisen tuomioistuimen neuvoa-antavaa lausuntoa oikeudellisista kysymyksistä, joita tulee esille järjestön toimintapiirissä.

77 artikla

Pääjohtaja voi edustaa Järjestöä tuomioistuimessa kaikissa neuvoa-antavaa lausuntoa koskevaa pyyntöä tarkoittavissa oikeuskäsittelyissä. Hänen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin asian alistamiseksi tuomioistuimeen, niihin luettuina toimenpiteet kysymyksen eri näkökantojen selvittämiseksi.

XIX LUKU

VOIMAANTULO

78 artikla

Tämä perussääntö on, III luvun määräysten mukaisesti avoinna kaikkien valtioiden allekirjoitettavaksi tai yhdyttäväksi.

79 artikla

a) Valtiot voivat liittyä tähän perussääntöön:

I) allekirjoittamalla sen ilman hyväksymisen varausta;

II) allekirjoittamalla sen hyväksymisen varauksella jota seuraa yhtyminen;

III) yhtymällä siihen.

b) Yhtyminen tapahtuu tallettamalla virallinen asiakirja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan.

80 artikla

Tämä perussääntö tulee voimaan, kun kaksikymmentäkuusi Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltiota on siihen liittynyt 79 artiklan määräysten mukaisesti.

81 artikla

Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri kirjaa tämän perussäännön, kun se on yhden valtion puolesta allekirjoitettu ilman hyväksymisen varausta tai kun ensimmäinen yhtymisasiakirja on talletettu.

82 artikla

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri tiedoittaa tähän perussääntöön liittyneille valtioille sen voimaantulon päivämäärän. Hän tiedoittaa niille samoin päivämäärät, jolloin muut valtiot liittyvät tähän perussääntöön.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet siihen asianmukaisesti valtuutetut edustajat allekirjoittavat tämän perussäännön.

TEHTY New Yorkin kaupungissa kahdentenakymmenentenäkahdentena päivänä heinäkuuta 1946 englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkielisenä alkuperäiskappaleena kunkin tekstin ollessa yhtä todistusvoimainen. Alkuperäistekstit talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien arkistoon. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri toimittaa niistä oikeaksi todistetut jäljennökset kullekin konferenssissa edustettuna olleelle hallitukselle.

KANSAINVÄLISESSÄ TERVEYSKONFERENSSISSA EDUSTETTUINA OLLEIDEN HALLITUSTEN VÄLINEN SOPIMUS

Konferenssi pidettiin New Yorkin kaupungissa 19 päivästä kesäkuuta 22 päivään heinäkuuta 1946

HALLITUKSET, jotka olivat edustettuina Yhdistyneiden Kansakuntien talous- ja sosiaalineuvoston 19 päiväksi kesäkuuta 1946 New Yorkin kaupunkiin kokoonkutsumassa Kansainvälisessä terveyskonferenssissa,

Päätettyään perustaa kansainvälisen järjestön, jonka nimenä on oleva Maailman terveysjärjestö,

Hyväksyttyään tänään Maailman terveysjärjestön perussäännön ja

Päätettyään perustaa väliaikaisen toimikunnan siksi, kunnes perussääntö on tullut voimaan ja sen edellyttämä Maailman terveysjärjestö on perustettu,

SOPIVAT seuraavasta:

1. Täten perustetaan Maailman terveysjärjestön Väliaikainen toimikunta, joka käsittää seuraavien siihen oikeutettujen valtioiden määräämät 18 henkilöä:

Alankomaat, Amerikan Yhdysvallat, Australia, Brasilia, Egypti, Intia, Jugoslavia, Kanada, Kiina, Liberia, Meksiko, Norja, Peru, Ranska, Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta, Venezuela ja Yhdistynyt Kuningaskunta. Kukin näistä valtioista määrätköön Väliaikaiseen toimikuntaan terveydenhoitoalalla ammatillisesti pätevän henkilön, jolla voi olla apunaan varamiehiä ja neuvonantajia.

2. Väliaikaisen toimikunnan tehtävänä on:

a) kutsua Maailman terveyskokouksen ensimmäinen istunto koolle niin pian kuin se käytännöllisesti käy päinsä, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin järjestön perussääntö tulee voimaan;

b) valmistaa ja alistaa tämän sopimuksen allekirjoittajavalloille vähintään kuusi viikkoa ennen Terveyskokouksen ensimmäistä istuntoa tämän istunnon väliaikainen työjärjestys sekä siihen liittyvät tarpeelliset asiakirjat ja suositukset, niihin luettuina:

I) ehdotukset toimintaohjelmaksi ja talousarvioksi järjestön ensimmäistä toimintavuotta varten;

II) järjestön toimipaikan sijoitusta koskevat tutkimukset;

III) tutkimukset maantieteellisten alueiden määrittelemiseksi, silmälläpitäen perussäännön XI luvussa tarkoitettua mahdollisuutta alueellisten järjestöjen perustamisesta, jolloin on riittävästi otettava huomioon asianomaisten hallitusten esittämät näkökohdat; sekä

IV) terveyskokouksen hyväksyttäväksi laaditut luonnokset taloutta ja henkilökuntaa koskeviksi määräyksiksi.

Toteutettaessa tämän kohdan määräyksiä on Kansainvälisen terveyskonferenssin tuloksiin kiinnitettävä asianmukaista huomiota.

c) ryhtyä neuvotteluihin Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa sellaisen sopimuksen tai sellaisten sopimusten aikaansaamiseksi, joita tarkoitetaan Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 57 artiklassa ja perussäännön 69 artiklassa. Tällaisen sopimuksen tai tällaisten sopimusten tulee:

I) järjestää molempien järjestöjen välille niiden yhteisten tarkoitusperien saavuttamiseksi tehokas yhteistoiminta

II) helpottaa peruskirjan 58 artiklan mukaisesti järjestön sekä muiden erikoiselinten tarkoitusperien ja toiminnan yhtenäistämistä, ja

III) samalla tunnustaa järjestön riippumattomuus perussäännön sille määrittelemällä pätevyysalalla.

d) ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin toteuttaakseen Kansainliiton terveysjärjestöltä Yhdistyneille Kansakunnille periytyneiden tehtävien, toimintamuotojen ja omaisuuden siirron Yhdistyneiltä Kansakunnilta Väliaikaiselle toimikunnalle;

e) ryhtyä 22 päivänä helmikuuta 1946 allekirjoitetun Kansainvälistä terveydenhoitotoimistoa koskevan pöytäkirjan mukaisesti kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tämän toimiston velvollisuuksien ja tehtävien siirtämiseksi Väliaikaiselle toimikunnalle, sekä tehdä sellaisia aloitteita, jotka ovat tarpeellisia toimiston omaisuuden ja velkojen siirron helpottamiseksi Maailman terveysjärjestölle, vuoden 1907 Rooman sopimuksen lakatessa olemasta voimassa;

f) ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin niiden velvollisuuksien ja tehtävien siirtämiseksi Väliaikaiselle toimikunnalle, jotka on uskottu Yhdistyneiden kansakuntien avustus- ja elvytyshallinnolle vuoden 1944, kansainvälistä terveyssopimusta 21 päivältä kesäkuuta 1926 muuttavalla kansainvälisellä terveyssopimuksella, vuoden 1944 kansainvälisen terveyssopimuksen voimassaoloaikaa pidentävällä pöytäkirjalla, vuoden 1944, lentoliikennettä koskevaa kansainvälistä terveyssopimusta huhtikuun 12 päivältä 1933 muuttavalla ilmailua koskevalla kansainvälisellä terveyssopimuksella ja vuoden 1944, lentoliikennettä koskevan kansainvälisen terveyssopimuksen voimassaoloaikaa pidentävällä pöytäkirjalla;

g) tehdä tarpeelliset sopimukset Yleisamerikkalaisen terveysjärjestön ja muiden jo olemassaolevien hallitusten keskisten alueellisten terveysjärjestöjen kanssa perussäännön 54 artiklan määräysten toteuttamiseksi. Nämä sopimukset on alistettava terveyskokouksen hyväksyttäviksi;

h) aikaansaada kiinteät suhteet ja ryhtyä neuvotteluihin sopimusten tekemiseksi muiden hallitusten keskisten järjestöjen kanssa, kuten perussäännön 70 artiklassa edellytetään;

i) tutkia perussäännön 71 artiklan mukaisesti kysymystä suhteista kansainvälisiin hallituksista riippumattomiin järjestöihin ja kansallisiin järjestöihin, sekä ryhtyä väliaikaisiin toimenpiteisiin neuvottelujen ja yhteistoiminnan aikaansaamiseksi sellaisten järjestöjen kanssa joita Väliaikainen toimikunta pitää suotavina;

j) alustavasti valmistella olemassaolevien kansainvälisten terveydenhoitosopimusten tarkistamista, yhdenmukaistamista ja lujittamista;

k) tutkia olemassaolevaa koneistoa ja ryhtyä mahdollisesti tarpeellisiin valmisteluihin, jotka liittyvät:

I) seuraavaan kymmenvuosittaiseen "Kuolemansyiden kansainvälisten luettelojen" tarkistamiseen (vuoden 1934 kansainvälisellä sopimuksella käytäntöön otetut, kuolemansyiden tilastoja koskevat luettelot mukaanluettuina); ja

II) taudinsyiden kansainvälisten luettelojen aikaansaamiseen;

l) aikaansaada tehokas yhteys talous- ja sosiaalineuvostoon sekä sellaisiin sen valiokunnista, mikä näyttää suotavalta, erikoisesti huumausainevaliokuntaan; ja

m) käsitellä jokaista kiireellistä terveydenhoidollista kysymystä, jonka jokin hallitus voi saattaa sen tietoon, antaa teknillisiä neuvoja sellaisten suhteen, kiinnittää hallitusten ja avunantoon mahdollisuuksia omaavien järjestöjen huomiota kiireellisiin terveydenhoidollisiin tarpeisiin sekä ryhtyä ehkä suotavina pidettäviin toimenpiteisiin sellaisten hallitusten ja järjestöjen mahdollisten avustustoimenpiteiden yhtenäistämiseksi.

3. Väliaikainen toimikunta voi asettaa valiokuntia, joita se pitää tarpeellisina.

4. Väliaikainen toimikunta valitsee puheenjohtajansa ja muut toimihenkilönsä, vahvistaa toimintajärjestyksensä sekä neuvottelee sellaisten henkilöiden kanssa, jotka voivat helpottaa sen työtä.

5. Väliaikainen toimikunta nimittää toimeenpanevan sihteerin, jonka tulee:

a) olla sen teknillisesti ja hallinnollisesti johtava toimihenkilö;

b) olla viran puolesta Väliaikaisen toimikunnan ja kaikkien sen muodostamien valiokuntien sihteeri;

c) olla välittömässä yhteydessä kansallisiin terveysviranomaisiin asianomaisen hallituksen sopivaksi katsomalla tavalla; ja

d) täyttää muita Väliaikaisen toimikunnan ehkä antamia tehtäviä ja velvollisuuksia.

6. Väliaikaisen toimikunnan antamin valtuuksin toimeenpaneva sihteeri nimittäköön tarpeenvaatiman teknillisen ja hallinnollisen henkilökunnan. Näitä nimityksiä suorittaessaan hänen on kiinnitettävä asianmukaista huomiota perussäännön 35 artiklan sisältämiin periaatteisiin. Hänen on pidettävä silmällä suotavuutta määrätä kyseisiin tehtäviin Kansainliiton terveysjärjestön, Kansainvälisen terveydenhoitotoimiston ja Yhdistyneiden Kansakuntien avustus- ja elvytyshallinnon terveydenhoito-osaston tarjolla olevaa henkilöstöä. Hän voi nimittää hallitusten hänen käytettäväkseen asettamia toimihenkilöitä ja asiantuntijoita. Henkilöstön valinnan ja järjestelyn odottaessa ratkaisua, hän käyttäköön hyväkseen sitä teknillistä ja hallinnollista apua, jonka Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri voi asettaa hänen käytettäväkseen.

7. Väliaikainen toimikunta kokoontuu ensimmäiseen istuntoonsa New Yorkissa heti kun se on asetettu ja senjälkeen aina tarpeen vaatiessa, kuitenkin vähintäin kerran joka neljäs kuukausi. Kussakin kokouksessaan Väliaikainen toimikunta määrää seuraavan kokouksen paikan.

8. Väliaikaisen toimikunnan menot suoritetaan Yhdistyneiden Kansakuntien käytettäväksi asettamista varoista, ja tässä tarkoituksessa Väliaikaisen toimikunnan on sovittava asiasta Yhdistyneiden Kansakuntien asianomaisten viranomaisten kanssa. Elleivät nämä varat olisi riittäviä, on Väliaikainen toimikunta oikeutettu vastaanottamaan hallituksilta ennakkosuorituksia. Nämä ennakkosuoritukset vähennettäköön näiden hallitusten maksuosuuksista Järjestölle.

9. Toimeenpanevan sihteerin on valmistettava ja Väliaikaisen toimikunnan tarkastettava ja hyväksyttävä talousarviot:

a) Väliaikaisen toimikunnan perustamisajankohdan ja joulukuun 31 päivänä 1946 väliselle ajalle, ja

b) seuraaville ajanjaksoille tarpeen mukaan.

10. Väliaikaisen toimikunnan on jätettävä kertomus toiminnastaan terveyskokoukselle sen ensimmäisessä istunnossa.

11. Terveyskokous lakkauttaa Väliaikaisen toimikunnan ensimmäisessä istunnossaan tehtävällä päätöksellä, jolloin Väliaikaisen toimikunnan omaisuus ja asiakirjat sekä tarpeelliseksi katsottu osa sen henkilöstöä siirretään Järjestölle.

12. Tämä sopimus tulee voimaan kunkin allekirjoittajan kohdalta tänä päivänä.

TÄMÄN VAKUUDEKSI asianmukaisesti siihen valtuutetut edustajat allekirjoittavat tämän sopimuksen englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkielisenä kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaisia.

ALLEKIRJOITETTU New Yorkin kaupungissa kahdentenakymmenentenäkahdentena päivänä heinäkuuta 1946

KANSAINVÄLISTÄ TERVEYDENHOITOTOIMISTOA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA

1 artikla

Tämän pöytäkirjan allekirjoittaneet hallitukset sopivat siitä, että niihin nähden Maailman terveysjärjestö tai sen Väliaikainen toimikunta suorittaa Kansainväliselle terveydenhoitotoimistolle kuuluvat velvollisuudet ja tehtävät, sellaisina kuin ne on määritelty Roomassa 9 päivänä joulukuuta 1907 allekirjoitetussa sopimuksessa, sekä siitä, että ne, voimassaolevien kansainvälisten velvoitusten alaisina, ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin tämän tarkoitusperän saavuttamiseksi.

2 artikla

Tämän pöytäkirjan sopimuspuolet sopivat edelleen siitä, että niihin nähden Järjestö tai sen väliaikainen toimikunta suorittaa liitteessä 1 luetelluilla kansainvälisillä sopimuksilla toimistolle uskotut velvollisuudet ja tehtävät siitä päivästä lukien, jolloin tämä pöytäkirja tulee voimaan.

3 artikla

Vuoden 1907 sopimus lakkaa olemasta voimassa ja toimisto puretaan kaikkien sopimuspuolten sovittua sen lopettamisesta. Kunkin vuoden 1907 sopimukseen liittyneen hallituksen katsotaan liittymällä tähän pöytäkirjaan hyväksyneen vuoden 1907 sopimuksen purkamisen.

4 artikla

Tämän pöytäkirjan sopimuspuolet sopivat edelleen siitä, että elleivät kaikki vuoden 1907 sopimuksen osapuolet ole 15 päivään marraskuuta 1949 mennessä hyväksyneet sen purkamista, niiden on silloin sanottava irti vuoden 1907 sopimus sen 8 artiklan mukaisesti.

5 artikla

Kukin vuoden 1907 sopimukseen liittynyt hallitus, joka ei ole allekirjoittanut tätä pöytäkirjaa, voi milloin tahansa yhtyä siihen lähettämällä yhtymisasiakirjan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, joka ilmoittaa tällaisesta yhtymisestä kaikille hallituksille, jotka ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan tai siihen yhtyneet.

6 artikla

Hallitukset voivat osallistua tähän pöytäkirjaan;

a) allekirjoittamalla sen ilman hyväksymisen varausta;

b) allekirjoittamalla sen hyväksymisen varauksella, jota seuraa yhtyminen; tai

c) yhtymällä siihen.

Yhtyminen on suoritettava tallettamalla virallinen asiakirja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

7 artikla

Tämä pöytäkirja tulee voimaan, kun kaksikymmentä vuoden 1907 sopimukseen osallistunutta hallitusta on tähän pöytäkirjaan osallistunut.

TÄMÄN VAKUUDEKSI hallitustensa asianmukaisesti valtuuttamat edustajat ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan, joka on laadittu englannin-, ja ranskankielisenä, kummankinkielisen tekstin ollessa yhtä todistusvoimainen, ja yhtenä ainoana alkuperäiskappaleena, joka talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan. Yhdistyneiden hansakuntien pääsihteeri toimittaa tämän pöytäkirjan oikeiksi todistetut jäljennökset kullekin niistä hallituksista, jotka ovat sen allekirjoittaneet tai siihen yhtyneet, sekä jokaiselle muulle hallitukselle, joka tätä pöytäkirjaa allekirjoitettaessa on vuoden 1907 sopimuksen osapuoli. Pääsihteeri ilmoittaa mahdollisimman pian kullekin hallitukselle, joka on tämän pöytäkirjan hyväksynyt, milloin se tulee voimaan.

TEHTY New Yorkin kaupungissa kahdentenakymmenentenäkahdentena päivänä heinäkuuta 1946.

LIITE I

1. Kansainvälinen terveydenhoitosopimus 21 päivältä kesäkuuta 1926.

2. Kansainvälistä terveydenhoitosopimusta 21 päivältä kesäkuuta 1926 muuttava, 31 päivänä lokakuuta 1938 allekirjoitettu sopimus.

3. Kansainvälistä terveydenhoitosopimusta 21 päivältä kesäkuuta 1926 muuttava vuoden 1944 kansainvälinen terveydenhoitosopimus.

4. Vuoden 1944 kansainvälisen terveydenhoitosopimuksen voimassaoloaikaa pidentävä pöytäkirja (allekirjoitettavana 23 päivästä huhtikuuta 1946 lähtien; tullut voimaan 30 päivänä huhtikuuta 1946).

5. Lentoliikennettä koskeva kansainvälinen terveyssopimus 12 päivältä huhtikuuta 1933.

6. Vuoden 1944 lentoliikennettä koskeva kansainvälinen terveyssopimus, joka muuttaa lentoliikennettä koskevaa kansainvälistä terveyssopimusta 12 päivältä huhtikuuta 1933.

7. Vuoden 1944 lentoliikennettä koskevan kansainvälisen terveyssopimuksen voimassaoloaikaa pidentävä pöytäkirja (allekirjoitettavana 23 päivästä huhtikuuta 1946 lähtien; tullut voimaan 30 päivänä huhtikuuta 1946).

8. Veneeristen tautien hoidon helpoittamista kauppalaivoilla palveleville merimiehille tarkoittava Brysselissä 1 päivänä joulukuuta 1924 tehty kansainvälinen sopimus.

9. Kansainvälinen opiumsopimus, joka tehtiin Genèvessä 19 päivänä helmikuuta 1925.

10. Huumausaineiden valmistuksen rajoittamisesta ja kaupan säännöstämisestä Genèvessä 13 päivänä heinäkuuta 1931 tehty yleissopimus.

11. Suojarokotteista kurkkumätää vastaan Pariisissa 1 päivänä elokuuta 1930 tehty yleissopimus.

12. Keskinäisestä suojelusta dengue-kuumetta vastaan Ateenassa 25 päivänä heinäkuuta 1934 tehty kansainvälinen yleissopimus.

13. Terveystodistusten poistamisesta Pariisissa 22 päivänä joulukuuta 1934 tehty kansainvälinen sopimus.

14. Konsulileimausten poistamisesta terveystodistuksista Pariisissa 22 päivänä joulukuuta 1934 tehty kansainvälinen sopimus.

15. Ruumiiden kuljetuksesta Berliinissä 10. päivänä helmikuuta 1937 tehty kansainvälinen sopimus.

KANSAINVÄLISEN TERVEYSKONFERENSSIN PÄÄTTÖASIAKIRJA

Yhdistyneiden Kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto kutsui koolle kansainvälisen terveyskonferenssin kansainvälisen terveysjärjestön perustamiseksi seuraavalla, 15 päivänä helmikuuta 1946 tekemällään päätöksellä:

"Ottaen huomioon Brasilian ja Kiinan valtuuskuntien San Franciscossa ehdottaman ja yksimielisesti hyväksytyn julkilausuman kansainvälisestä terveyskonferenssista sekä tunnustaen kansainväliset toimenpiteet julkisen terveydenhoidon alalla kiireen vaatimiksi, talous- ja sosiaalineuvosto.

1. päättää kutsua koolle kansainvälisen konferenssin harkitsemaan julkista terveydenhoitoa koskevan kansainvälisen toiminnan laajuutta ja tarkoituksenmukaista koneistoa sekä ehdotuksia Yhdistyneiden Kansakuntien yhden ainoan kansainvälisen terveysjärjestön perustamiseksi;

2. kehoittaa Yhdistyneiden Kansakuntien jäseniä lähettämään edustajiksi tähän konferenssiin julkisen terveydenhoidon asiaintuntijoita;

3. asettaa teknillisen toimikunnan valmistamaan työjärjestysluonnoksen ja ehdotuksia konferenssin harkittaviksi sekä määrää seuraavat asiantuntijat tai heidän varamiehensä muodostamaan sanotun toimikunnan: (luettelo)

4. kutsuu teknillisen valmistelutoimikunnan kokoontumaan Pariisissa viimeistään 15 päivänä maaliskuuta 1946 ja alistamaan viimeistään 1 päivänä toukokuuta 1946 Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenille ja neuvostolle toimintaselostuksensa siihen liittyvine yksityiskohtaisine työjärjestysluonnoksineen sekä ehdotuksensa;

5. päättää, että mitä huomautuksia se toisessa istunnossaan tehneekin teknillisen valmistelutoimikunnan toimintaselostuksen johdosta, ne saatetaan ehdotetun kansainvälisen konferenssin tietoon;

6. kehoittaa pääsihteerin kutsumaan konferenssin koolle viimeistään 20 päiväksi kesäkuuta 1946 ja, yhteisymmärryksessä neuvoston puheenjohtajan kanssa, valitsemaan kokouspaikan."

Julkilausuma Kansainvälisen terveyskonferenssin koollekutsumisesta hyväksyttiin yksimielisesti kansainvälistä järjestäytymistä koskevassa Yhdistyneiden Kansakuntien konferenssissa San Franciscossa.

Kansainvälinen terveyskonferenssi oli koolla New Yorkin kaupungissa kesäkuun 19 päivästä heinäkuun 22 päivään 1946.

Seuraavien valtioiden hallituksilla oli valtuutetut edustajansa konferenssissa:

Abessinia

Alankomaat

Amerikan Yhdysvallat

Argentiina

Australia

Belgia

Bolivia

Brasilia

Chile

Costa Rica

Dominikaanien Tasavalta

Ecuador

Egypti

Etelä-Afrikan Liittovaltio

Filippiinien Tasavalta

Guatemala

Haiti

Honduras

Intia

Irak

Iran

Jugoslavia

Kanada

Kiina

Kolumbia

Kreikka

Kuuba

Libanon

Liberia

Luxemburg

Meksiko

Nicaragua

Norja

Panama

Paraguay

Peru

Puola

Ranska

Salvador

Saudi Arabia

Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto

Syyria

Tanska

Tsekkoslovakia

Turkki

Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta

Uruguay

Uusi Seelanti

Valkovenäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta

Venezuela

Yhdistynyt Kuningaskunta

Seuraavien valtioiden hallituksia edustivat huomioitsijat:

Albania

Bulgaria

Eire

Islanti

Italia

Itävalta

Portugali

Ruotsi

Siam

Suomi

Sveitsi

Transjordania

Unkari

Seuraavien valtioiden hallitukset oli kutsuttu lähettämään huomioitsijoita, mutta eivät olleet edustettuina:

Afganistan

Romania

Jemen.

Liittoutuneiden valvontaviranomaisia Japanissa, Koreassa ja Saksassa edustivat huomioitsijat.

Seuraavia kansainvälisiä järjestöjä edustivat huomioitsijat:

Kansainvälinen terveydenhoitotoimisto,

Kansainvälinen työjärjestö,

Maailman ammattiyhdistysten liitto,

Punaisen Ristin yhdistysten liitto,

Rockefeller säätiö,

Väliaikainen kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö.

Yhdistyneiden Kansakuntien avustus- ja elvytyshallinto,

Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö,

Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike-ja maatalousjärjestö,

Yleisamerikkalainen terveystoimisto,

Konferenssille oli jätetty ja se käytti keskustelujen perustana ehdotukset Maailman terveysjärjestön perussäännöksi sekä asiantuntijain teknillisen valmistelutoimikunnan hyväksymät päätökset. Toimikunta oli asetettu talous- ja sosiaalineuvoston 15 päivänä helmikuuta 1946 tekemän päätöksen mukaisesti. Joukko hallitusten ja erinäisten järjestöjen tekemiä ehdotuksia oli myös konferenssissa esillä.

Konferenssin neuvottelujen tuloksena, kuten ilmenee asianomaisten valiokuntien ja alivaliokuntien sekä täysistuntojen pöytäkirjoista ja raporteista, laadittiin ja allekirjoitettiin erikseen seuraavat asiakirjat:

Maailman terveysjärjestön perussääntö,

Sopimus Maailman terveysjärjestön väliaikaisen toimikunnan asettamisesta,

Kansainvälistä terveydenhoitotoimistoa koskeva pöytäkirja.

Konferenssi hyväksyi seuraavan päätöslauselman:

"Konferenssi toteaa tyydytyksellä ne toimenpiteet, joihin Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri jo on ryhtynyt järjestääkseen tilapäisen koneiston jatkamaan Kansainliiton terveydenhoitojärjestön jäljellejäänyttä toimintaa, kuten teknillisen valmistelutoimikunnan 5 päivänä huhtikuuta 1946 tekemässä V päätöksessä suositellaan, sekä pyytää Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeriä, tehtävien kaksinaisen käytön välttämiseksi, suorittamaan tarpeelliset järjestelyt, jotta Maailman terveysjärjestön toimikunnalle siirrettäisiin mahdollisimman pian sellaiset Kansainliiton terveydenhoitojärjestön tehtävät, jotka Yhdistyneet Kansakunnat on omaksunut."

TÄMÄN VAKUUDEKSI asianomaiset valtuutetut allekirjoittavat tämän päättöasiakirjan.

TEHTY New Yorkin kaupungissa kahdentenakymmenentenäkahdentena päivänä heinäkuuta 1946 yhtenä englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkielisenä alkuperäiskappaleena, kunkin tekstin ollessa yhtä todistusvoimainen. Alkuperäiset tekstit on talletettava Yhdistyneiden Kansakuntien arkistoon. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri lähettää oikeiksi todistetut jäljennökset kullekin konferenssissa edustettuna olleelle hallitukselle.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.