3/1948

KANSAINVÄLISEN VALUUTTARAHASTON SOPIMUSARTIKLAT

Hallitukset, joiden nimissä tämä sopimus on allekirjoitettu, sopivat:

Johdantoartikla

Kansainvälisen valuuttarahaston perustamisesta ja toiminnasta ovat voimassa seuraavat määräykset:

I artikla
Tarkoitusperät

Kansainvälisen valuuttarahaston päämääränä on:

(i) Edistää kansainvälistä valuuttapoliittista yhteistyötä pysyväisen laitoksen avulla, joka tarjoaa teknillisen neuvottelu- ja yhteistoimintakoneiston kansainvälisten valuuttakysymysten alalla;

(ii) helpottaa kansainvälisen kaupan laajenemista ja tasaista kasvua ja siten edistää korkean työllisyyden ja korkeiden reaalitulojen saavuttamista ja ylläpitämistä sekä kaikkien jäsenten tuotantomahdollisuuksien kehittämistä kaiken talouspolitiikan ylimpänä päämääränä;

(iii) edistää valuuttojen vakavuutta ja jäsenvaltioiden välisten järjestettyjen valuuttasuhteiden voimassapitämistä sekä välttää valuutan arvon alentamisia kilpailutarkoituksessa;

(iv) myötävaikuttaa multilateraalisen maksujärjestelmän ylläpitämiseen jäsenten välisissä juoksevissa maksuissa ja maailmankaupan kehitystä ehkäisevien valuuttarajoitusten poistamiseen;

(v) kohottaa jäsenten luottamusta asettamalla niiden käytettäviksi rahaston varoja riittävää vakuutta vastaan ja siten tarjota niille mahdollisuus korjata maksutasehäiriönsä ryhtymättä kansallisen tai kansainvälisen taloudellisen hyvinvoinnin kannalta vahingollisiin toimenpiteisiin;

(vi) edellä esitetyn mukaisesti lyhentää jäsenten kansainvälisessä maksutaseessa esiintyvien tasapainohäiriöiden kestoaikaa ja lieventää niiden ankaruutta.

Rahasto pyrkiköön kaikissa päätöksissään tässä artiklassa esitettyihin päämääriin.

II artikla
Jäsenyys

1 os. Kantajäsenet

Rahaston kantajäseniä ovat Yhtyneiden Kansakuntien valuutta- ja finanssikonferenssissa edustetut maat, joiden hallitukset hankkivat jäsenyytensä ennen XX artiklan 2 os. e) kohdassa vahvistettua päivämäärää.

2 os. Muut jäsenet

Muilla mailla on tilaisuus päästä jäseneksi niinä ajankohtina ja sellaisin ehdoin, jotka rahasto määrää.

III artikla
Osuudet ja merkinnät

1 os. Osuudet

Jokaiselle jäsenelle määrätään osuus. Yhtyneiden Kansakuntien valuutta- ja finanssikonferenssissa edustettujen, ennen XX artiklan 2 osaston e) kohdassa vahvistettua päivämäärää jäsenyytensä hankkineiden jäsenten osuus on vahvistettu liitteessä A. Muiden jäsenten osuuden määrää rahasto.

2 os. Osuuksien muuttaminen

Rahasto tarkastaa osuudet joka viides vuosi ja ehdottaa, jos katsoo sen aiheelliseksi, jäsenosuuksien muuttamista. Jäsenen ehdotuksesta rahasto voi jonakin toisenakin ajankohtana ottaa harkitakseen asianomaisen osuuden muuttamisen. Jokaiseen osuuden muutokseen vaaditaan neljän viidesosan enemmistö kaikista äänistä; mitään osuutta ei saa muuttaa ilman asianomaisen jäsenen hyväksymistä.

3 os. Merkintä: aika, paikka ja maksunsuoritustapa

a) Jokaisen jäsenen merkintä on yhtä suuri kuin hänen osuutensa, ja se maksetaan kokonaisuudessaan rahastolle määrätyssä talletuspaikassa, joko sinä päivänä tai ennen sitä, jolloin jäsen XX artiklan 4 os. c) tai d) kohdan mukaan on saanut oikeuden ostaa valuuttoja rahastosta.

b) Jäsenet maksavat kullassa vähintään pienemmän seuraavista määristä:

(i) kaksikymmentäviisi prosenttia osuudestaan; tai

(ii) kymmenen prosenttia julkisista nettovarannoistaan kultaa ja Yhdysvaltojen dollareita sinä päivänä, jona rahasto XX artiklan 4 os. a) kohdan mukaan tiedoittaa jäsenilleen, että sillä piakkoin on mahdollisuus ryhtyä valuuttatoimiin.

Jäsenet antavat rahastolle kulta- ja Yhdysvaltojen dollarivarantojensa määrittämiseksi välttämättömät tiedot.

c) Jäsenet suorittavat osuutensa loppuosan omassa valuutassaan.

d) Jollei jäsenen kulta- ja Yhdysvaltojen dollarivarantoa yllä b) olevassa (ii) kohdassa määrättynä ajankohtana voida saada selville siitä syystä, että jäsenen alueet ovat olleet vihollisen miehittämät, rahasto määrää toisen sopivan vaihtoehtoisen ajankohdan näiden varantojen määrittämiseksi. Jos tämä päivä on myöhäisempi kuin se päivämäärä, josta lähtien maa XX artiklan 4 os. c) tai d) kohdan mukaan on oikeutettu ostamaan rahastosta valuuttoja, on rahaston ja asianomaisen jäsenen sovittava väliaikaisesta kullassa suoritettavasta maksusta yllä olevan b) kohdan mukaan; merkintämäärän loppuosa maksetaan jäsenmaan valuutassa rahaston ja jäsenen sopiessa maksuehdoista niin pian kuin nettovarannot on voitu määrittää.

4 os. Maksut osuuksien muuttuessa

a) Jäsenen, joka suostuu osuutensa korottamiseen, on kolmenkymmenen päivän kuluessa suostumispäivästä laskettuna maksettava rahastolle kaksikymmentäviisi prosenttia korotuksesta kullassa ja loput omassa valuutassaan. Jos kuitenkin jäsenen rahareservit suostumispäivänä ovat pienemmät kuin uusi osuus, rahasto voi alentaa korotuksen kullassa määrättyä osaa.

b) Jos jäsen hyväksyy osuutensa alentamisen, on rahaston kolmenkymmenen päivän kuluessa hyväksymispäivästä lukien maksettava jäsenelle vähennyksen suuruinen määrä. Takaisinmaksu on suoritettava jäsenen valuutassa ja niin suuri osa kullassa, että rahaston asianomainen valuuttavaranto ei pääse vähenemään pienemmäksi kuin seitsemänkymmentäviisi prosenttia uudesta osuudesta.

5 os. Valuutan korvaaminen arvopapereilla

Rahaston tulee ottaa vastaan jokaiselta jäseneltään sen valuutan sijasta, jota rahasto ei katso toiminnalleen välttämättömäksi, velkakirjoja tai muita sitoumuksia, jotka jäsen tai jäsenen XIII artiklan 2 osaston mukaisesti osoittama talletuspaikka on antanut; näitä arvopapereita ei voida siirtää, ne ovat korottomia ja vaadittaessa pariarvoisina maksettavia rahaston tiliä osoitetussa talletuspaikassa hyvittäen. Tätä määräystä ei ole sovellettava vain jäsenten merkitsemiin valuuttoihin, vaan jokaiseen muuhun rahaston saatavaan tai sen hankkimaan valuuttaerään.

IV artikla
Valuuttojen pariarvot

1 os. Pariarvojen ilmaiseminen

a) Jäsenten valuuttojen pariarvot ilmaistaan kullassa tai Yhdysvaltojen dollareissa (paino ja hienous heinäkuun 1 päivänä 1944).

b) Kaikki valuuttalaskelmat, jotka koskevat jäsenten valuuttoja ja johtuvat tästä sopimuksesta, perustukoot pariarvolle.

2 os. Pariarvoon perustuvat kultakaupat

Rahasto määrää jäsenten välisiä kullansiirtoja varten marginaalin pariarvon ylä- ja alapuolelle, eikä jäsen saa ostaa kultaa hintaan, joka ylittää määrätyn marginaalirajan, tai myydä kultaa määrätyn marginaalirajan alittavaan hintaan.

3 os. Pariarvoon perustuvat valuuttakaupat

Jäsenten valuutassa niiden omassa maassa tapahtuvissa valuuttakaupoissa noudatettavat ylimmät ja alimmat valuuttakurssit saavat poiketa pariarvosta

(i) avistakaupoissa korkeintaan 1 prosentin; ja

(ii) muissa valuuttakaupoissa niin paljon yli avistakauppojen marginaalin, kuin rahasto katsoo kohtuulliseksi.

4 os. Valuuttojen vakavuutta koskevat velvoitukset

a) Jokainen jäsen sitoutuu yhteistyöhön rahaston kanssa valuuttojen vakavuuden edistämiseksi, jäsenten välisten järjestettyjen valuuttasuhteiden säilyttämiseksi ja kilpailutarkoituksessa suoritettujen valuutan arvon muutosten välttämiseksi.

b) Jäsen sitoutuu tämän sopimuksen mukaisin toimenpitein sallimaan alueellaan oman valuuttansa ja muiden jäsenten valuuttojen väliset vaihtotoimet ainoastaan tämän artiklan 3 osaston määräämissä rajoissa. Jäsenvaltion, jonka rahaviranomaiset tämän artiklan 2 osaston määräämissä rajoissa tosiasiallisesti vapaasti ostavat ja myyvät kultaa kansainvälisten liiketoimien suorittamiseksi, katsotaan täyttävän tämän sitoumuksen.

5 os. Pariarvojen muuttaminen

a) Jäsenen ei tule esittää minkäänlaista valuuttansa pariarvon muutosta, paitsi milloin tarkoituksena on perustavaa laatua olevan tasapainohäiriön korjaaminen.

b) Jäsenen valuutan pariarvon muuttamiseen saa ryhtyä vain jäsenen esityksestä sekä vain jäsenen ja rahaston välisen neuvottelun jälkeen.

c) Silloin kun muutosta on esitetty, rahasto ottaa ensin huomioon kaikki aikaisemmat, XX artiklan 4 osaston mukaan alun perin määrätyn pariarvon muutokset, mikäli sellaisia on tehty. Milloin esitetty muutos yhdessä kaikkien aikaisempien muutosten kanssa, olkoon kysymyksessä korotus tai lasku,

(i) ei ylitä kymmentä prosenttia alkuperäisestä pariarvosta, ei rahasto saa esittää vastalausetta;

(ii) ei ylitä seuraavaa kymmentä prosenttia alkuperäisestä pariarvosta, rahasto voi joko hyväksyä muutokset tai esittää vastalauseen, jolloin sen kuitenkin, jos jäsen sitä vaatii, on ilmoitettava mielipiteensä seitsemänkymmenkahden tunnin kuluessa;

(iii) ei pysyttele yllä olevissa (i) ja (ii) kohdissa mainittujen rajojen puitteissa, rahasto voi hyväksyä sen tai esittää vastalauseensa, mutta saakoon kuitenkin mielipiteensä ilmoittamiseksi pitemmän ajan.

d) Tämän artiklan 7 osaston mukaisia yleisiä pariarvon muutoksia ei oteta huomioon todettaessa, täyttääkö ehdotettu muutos yllä olevassa c) (i), c) (ii) tai c) (iii) kohdassa määrätyt ehdot.

e) Jäsen voi muuttaa valuuttansa pariarvoa ilman rahaston hyväksymistä, jos muutos ei vaikuta rahaston jäsenten kansainvälisiin liiketoimiin.

f) Rahaston on kannatettava esitettyä yllä olevan c) (ii) tai c) (iii) kohdan mukaista muutosta, milloin se on vakuuttunut siitä, että muutos on välttämätön perustavaa laatua olevan tasapainohäiriön korjaamiseksi. Etenkään rahasto ei saa muutosta esittävän jäsenvaltion harjoittaman sisäisen sosiaali- tai muun politiikan johdosta vastustaa ehdotettua muutosta, mikäli se on vakuuttunut sen oikeutuksesta.

6 os. Luvattomien muutosten seuraukset

Jos jäsen muuttaa valuuttansa pariarvoa huolimatta rahaston vastalauseesta sellaisessa tapauksessa, jossa rahasto on oikeutettu esittämään vastaväitteen, se ei saa enää käyttää rahaston varoja, ellei rahasto toisin päätä. Siinä tapauksessa, että jäsenen ja rahaston välinen erimielisyys vielä kohtuullisen ajan kuluttua jatkuu, on asiaa käsiteltävä, kuten XV artiklan 2 os. b) kohta määrää.

7 os. Pariarvon yhdenmukaiset muutokset

Huolimatta tämän artiklan 5 os. b) kohdan määräyksistä rahasto voi yksinkertaisella äänten enemmistöllä ryhtyä kaikkien jäsenten valuuttojen pariarvojen yhdenmukaiseen muuttamiseen, edellyttäen, että jokainen jäsen, jolla on kymmenen prosenttia tai enemmän kaikista osuuksista, hyväksyy muutoksen. Jäsenen valuutan pariarvoa ei kuitenkaan saa muuttaa tämän määräyksen mukaisesti, jos sanottu jäsen seitsemänkymmenenkahden tunnin kuluttua rahaston antamasta päätöksestä lukien ilmoittaa rahastolle, ettei se tahdo valuuttansa pariarvoa täten muutettavan.

8 os. Rahaston varojen kulta-arvon säilyttäminen

a) Rahaston varojen kulta-arvon täytyy, huolimatta jonkin jäsenen valuutan pariarvon tai ulkomaisen arvon muutoksista, pysyä muuttumattomana.

b) Jos (i) jäsenen valuutan pariarvo laskee tai (ii) jäsenen valuutan ulkomainen arvo rahaston käsityksen mukaan jäsenen omalla alueella on huomattavasti laskenut, jäsenen on kohtuullisen ajan kuluessa hyvitettävä rahastoa sellaisella oman valuuttansa määrällä, joka vastaa rahaston hallussa olevan sanotun valuutan kulta-arvon alenemista.

c) Jos jäsenen valuutan pariarvo nousee, rahaston on hyvitettävä asianomaista jäsentä kohtuullisen ajan kuluessa jäsenvaltion valuutan määrällä, joka vastaa sanotun jäsenen rahaston hallussa olevan valuutan kulta-arvon nousua.

d) Tämän kohdan määräyksiä on noudatettava myös silloin, kun kaikkien jäsenten valuuttojen pariarvot yhdenmukaisesti muuttuvat, mikäli rahasto silloin, kun se ehdottaa tällaista muutosta, ei toisin määrää.

9 os. Eri valuutat jäsenvaltion alueella

Jos jäsen ehdottaa valuuttansa pariarvon muutosta, ehdotus koskee, mikäli sen tekijä ei toisin ilmoita, kaikkien niiden alueiden eri valuuttojen pariarvoja, joihin nähden asianomainen jäsen on XX artiklan 2 os. g) kohdan mukaan hyväksynyt tämän sopimuksen. Jäsen voi kuitenkin ilmoittaa, että ehdotus koskee ainoastaan päävaluuttaa, yhtä tai useampaa eri valuuttaa tai päävaluuttaa sekä yhtä tai useampaa erityisesti nimettyä valuuttaa.

V artikla
Rahaston kanssa suoritettavat liiketoimet

1 os. Rahaston kanssa yhteistoiminnassa olevat laitokset

Jäsenet ovat yhteydessä rahaston kanssa ainoastaan valtiovarainministeriönsä, keskuspankkinsa, vakauttamisrahastonsa tai muun sellaisen finanssiviranomaisen välityksellä, ja rahasto puolestaan välittää liikettä vain näiden kanssa tai kautta.

2 os. Rahaston toiminnan rajoitukset

Mikäli tässä sopimuksessa ei ole toisin määrätty, on rahaston nimissä tapahtuvat toimet rajoitettava sellaisiin, joiden tarkoituksena on hankkia jollekin jäsenelle sen omasta aloitteesta toisen jäsenen valuuttaa kultaa taikka ostoa haluavan jäsenen valuuttaa vastaan.

3 os. Rahaston varojen käytön ehdot

a) Jäsen on seuraavin ehdoin oikeutettu ostamaan rahastolta toisen jäsenen valuuttaa omaa valuuttaansa vastaan:

(i) jos jäsen, joka haluaa ostaa valuuttaa, todistaa, että se tarvitsee sitä välittömästi maksuihin, jotka ovat sopusoinnussa tämän sopimuksen määräysten kanssa;

(ii) jollei rahasto VII artiklan 3 osaston mukaan ole ilmoittanut, että sillä on niukasti haluttua valuuttaa;

(iii) jollei ehdotettu kauppa lisää rahastossa olevaa ostavan jäsenvaltion valuuttavarantoa enempää kuin kahdellakymmenelläviidellä prosentilla jäsenen osuudesta sellaisena kuin tämä on ollut ostopäivänä päättyvänä kahdentoista kuukauden ajanjaksona eikä saata tätä varantoa nousemaan yli kahdensadan prosentin sen osuudesta; kahdenkymmenenviiden prosentin rajaa sovelletaan ainoastaan siltä osalta, kuin rahaston varanto asianomaisen jäsenen valuuttaa on noussut yli seitsemänkymmenenviiden prosentin sen osuudesta, oltuaan tätä määrää pienempi;

(iv) jos rahasto ei aikaisemmin tämän artiklan 5 osaston, IV artiklan 6 osaston, VI artiklan 1 osaston tai XV artiklan 2 osaston a) kohdan mukaan ole evännyt jäseneltä, joka tahtoo suorittaa oston, oikeutta käyttää rahaston varoja.

b) Jäsen ei ole ilman rahaston lupaa oikeutettu käyttämään rahaston varoja valuutan termiinikauppoihin.

4 os. Rajoituksista luopuminen

Rahasto voi arvostelunsa mukaan ja huolehtien omista eduistaan luopua minkä tämän artiklan 3 os. a) kohdan määräyksistä tahansa, varsinkin niihin jäseniin nähden, jotka siihen asti ovat välttäneet käyttämästä laajalti ja pitkäaikaisesti rahaston varoja. Rahaston on tällöin otettava huomioon asianomaisen maan ajoittaiset tai poikkeukselliset tarpeet. Rahaston on edelleen otettava huomioon jäsenen aulius antaa lisävakuutena kultaa, hopeaa, arvopapereita tai muita hyväksyttäviä varoja, joiden arvo rahaston käsityksen mukaan riittävästi turvaa rahaston edut; rahasto voi rajoitusmääräyksistä luopumisen edellytyksenä vaatia tällaista lisävakuutta.

5 os. Rahaston varojen käyttöoikeuden evääminen

Jos jäsen rahaston käsityksen mukaan käyttää varoja tavalla, joka on vastoin rahaston tarkoitusta, rahaston on ilmoitettava asianomaiselle jäsenelle mielipiteensä ja myönnettävä kohtuullinen aika vastauksen antamiseen. Tämän tiedoituksen jälkeen rahasto voi rajoittaa jäsenen oikeutta käyttää rahaston varoja. Jos jäsen ei määräaikana ole antanut vastausta tai vastaus ei ole tyydyttävä, rahasto voi edelleen rajoittaa varojensa käyttöä tai etukäteen siitä sopivalla tavalla ilmoitettuaan kokonaan kieltää sen asianomaiselta jäseneltä.

6 os. Kullassa tapahtuvat valuuttojen ostot rahastolta

a) Jäsenen, joka suoraan tai välillisesti haluaa saada toisen jäsenen valuuttaa kultaa vastaan, on hankittava sitä myymällä kultaa rahastolle, mikäli se on jäsenelle yhtä edullista kuin valuutan hankkiminen muulla tavoin.

b) Tämän kohdan tarkoituksena ei ole estää jäsentä myymästä alueeltaan kaivettua uutta kultaa kaikilla markkinoilla.

7 os. Jäsenen valuutan takaisinostaminen rahastolta

a) Jäsenet ovat oikeutettuja ostamaan omaa valuuttaansa rahastolta kultaa vastaan, ja rahasto on velvollinen myymään sitä niin paljon kuin rahaston hallussa oleva asianomaisen valuutan varanto ylittää jäsenen osuuden.

b) Jokaisen rahaston toimintavuoden lopussa jäsenten on liitteessä B osoitetulla tavalla kultaa tai vaihtokelpoisia valuuttoja vastaan ostettava takaisin osa rahaston hallussa olevasta asianomaisen jäsenen valuutasta seuraavin ehdoin.

(i) Jäsenen on ostaessaan omaa valuuttaansa rahastolta takaisin käytettävä monetäärisestä reservistään niin suuri osa, että se vastaa puolta siitä määrästä, millä rahaston hallussa oleva valuuttavaranto vuoden aikana on kasvanut, lisättynä tai vähennettynä puolella siitä määrästä, jolla jäsenen monetääriset reservit ovat vuoden aikana kasvaneet tai vähentyneet. Näitä määräyksiä ei ole sovellettava, jos jäsenen monetääriset reservit vuoden aikana ovat vähentyneet enemmän kuin rahaston varanto jäsenen valuuttaa on kasvanut.

(ii) Jos yllä (i) kohdassa mainitun takaisinoston jälkeen (mikäli se oli tarpeellinen) osoittautuu, että jäsenen varanto toisen jäsenen valuuttaa (tai asianomaiselta jäseneltä hankkimaansa kultaa) on toisten jäsenten tai niiden alueella olevien henkilöiden kanssa mainitussa valuutassa suoritettujen liiketoimien seurauksena kasvanut, on jäsenen, jonka valuuttamäärä (tai kulta) näin on lisääntynyt, käytettävä lisäys ostaakseen omaa valuuttaansa takaisin rahastolta.

c) Edellä kohdassa b) mainittuja määräyksiä sovellettakoon vain niin kauan kuin

(i) jäsenen monetääriset reservit eivät alita sen osuutta; tai

(ii) rahaston varanto jäsenen valuuttaa ei alita seitsemääkymmentäviittä prosenttia jäsenen osuudesta; tai

(iii) rahaston hallussa olevan, ostoon käytettävän valuutan määrä ei nouse yli seitsemänkymmenenviiden prosentin asianomaisesta osuudesta.

8 os. Maksut

a) Jokaisen jäsenen, joka ostaa rahastolta omaa valuuttaansa vastaan toisen jäsenen valuuttaa, on maksettava kaikille jäsenille samansuuruinen kolmen neljäsosaprosentin välityspalkkio yli parihinnan. Rahasto voi nostaa tämän välityspalkkion korkeintaan yhteen prosenttiin tai alentaa sen puoleen prosenttiin asti.

b) Rahasto voi kantaa jäseniltä, jotka ostavat kultaa rahastolta tai myyvät kultaa rahastolle, kohtuullisen palkkion.

c) Rahasto kantaa kaikilta jäseniltä yhdenmukaisen palkkion, joka on laskettu eri valuuttojen keskimääräisen päivittäisen varannon mukaan, mikäli tämä ylittää jäsenen osuuden. Nämä palkkiot ovat:

(i) määriltä, jotka eivät ylitä osuutta enemmällä kuin kahdellakymmenelläviidellä prosentilla: kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ei kanneta palkkiota; seuraavien yhdeksän kuukauden aikana kannetaan puoli prosenttia vuodessa; sen jälkeen palkkio kohoaa puoli prosenttia kultakin seuraavalta vuodelta.

(ii) määriltä, jotka ylittävät osuudet enemmällä kuin kahdellakymmenelläviidellä, mutta vähemmällä kuin viidelläkymmenellä prosentilla: edellisen lisäksi puoli prosenttia ensimmäiseltä vuodelta sekä edelleen puoli prosenttia lisää kultakin seuraavalta vuodelta.

(iii) jokaiselta seuraavalta kahdenkymmenenviiden prosentin ylitykseltä: edellisen lisäksi puoli prosenttia ensimmäiseltä vuodelta ja edelleen puoli prosenttia lisää kultakin seuraavalta vuodelta.

d) Jos rahaston varanto jäsenen valuuttaa on noussut niin suureksi, että jonkin osan korko vastaa neljän prosentin vuosikorkoa, rahaston ja jäsenen on harkittava keinoja ja mahdollisuuksia vähentää rahaston varantoa jäsenen valuuttaa. Tämän jälkeen palkkiot nousevat yllä olevan c) kohdan määräysten mukaan, kunnes ne saavuttavat viisi prosenttia; jollei yksimielisyyttä silloinkaan saavuteta, rahasto voi soveltaa sopiviksi katsomiaan kokomääriä.

e) Edellä c) ja d) kohdissa mainitut prosenttimäärät voidaan muuttaa kolmen neljäsosan äänten enemmistöllä kaikista äänistä.

f) Kaikki palkkiot on maksettava kullassa. Jos kuitenkin jäsenen monetääriset reservit alittavat puolet sen osuudesta, suhde reservien ja osuuden puolikkaan välillä osoittaa kullassa maksettavan määrän; loput on maksettava jäsenen omassa valuutassa.

VI artikla
Pääomansiirrot

1 os. Rahaston varojen käyttö pääomansiirtoihin

a) Jäsen ei ole oikeutettu käyttämään rahaston varoja maasta pois suuntautuvaa pitkäaikaista ja laajaa pääomanliikettä varten. Rahasto voi kehoittaa jäsentä ryhtymään tarkkailutoimenpiteisiin rahaston varojen senlaatuisen käytön estämiseksi. Jos jäsen, saatuaan tällaisen kehoituksen, laiminlyö asianmukaisen tarkkailun, rahasto voi evätä jäseneltä varojensa käytön.

b) Tämän osaston määräykset eivät saa

(i) estää rahaston varojen käyttöä sellaisiin kohtuullisiin pääomansiirtoihin, jotka tarvitaan viennin lisäämiseksi tai tavanmukaisten kauppa-, pankki- tai muiden toimien yhteydessä; tai

(ii) olla vahingoksi pääomanliikkeille, jotka suoritetaan jäsenvaltion omasta kulta- tai ulkomaanvaluuttavarannosta, mutta jäsenen on huolehdittava siitä, että tällaiset pääomanliikkeet ovat sopusoinnussa rahaston päämäärien kanssa.

2 os. Pääomansiirtoja koskevat erikoismääräykset

Jos rahaston varanto jäsenen valuuttaa ainakin edeltäneinä kuutena kuukautena on jäänyt alle seitsemänkymmenenviiden prosentin asianomaisen maan osuudesta, asianomainen jäsen on, mikäli siltä ei tämän artiklan 1 osaston, IV artiklan 6 osaston, V artiklan 5 osaston tai XV artiklan 2 os. a) kohdan mukaan ole evätty oikeutta käyttää rahaston varoja, huolimatta tämän artiklan 1 os. a) kohdan määräyksistä, oikeutettu saamaan rahastosta omaa valuuttaansa vastaan toisen jäsenen valuuttaa kaikkiin tarkoituksiin, myös pääomansiirtoihin. Pääomansiirtoja varten tapahtuvat, tämän osaston mukaiset kaupat eivät kuitenkaan ole sallittuja, jos ne kohottaisivat tarjotun valuutan varannon yli seitsemänkymmenenviiden prosentin asianomaisesta osuudesta tai alentaisivat halutun valuutan varannon alle seitsemänkymmenenviiden prosentin sen jäsenen osuudesta, jonka valuuttaa kysytään.

3 os. Pääomasiirtojen tarkkailu

Jäsenet voivat toimeenpanna kansainvälisten pääomaliikkeiden säännöstelemiseksi välttämättömän tarkkailun, mutta ne eivät saa suorittaa sitä tavalla, joka vaikeuttaa juoksevien maksujen suorittamista tai liiallisesti hidastaa varojen siirtoja velkojen peittämiseksi, paitsi kuten VII artiklan 3 os. b) kohdassa ja XIV artiklan 2 osastossa määrätään.

VII artikla
Niukat valuutat

1 os. Valuutan yleinen niukkuus

Jos rahasto huomaa, että alkaa ilmetä yleistä niukkuutta tietystä valuutasta ilmoittakoon tästä jäsenille sekä antakoon selvityksen, jossa esitetään niukkuuden syyt ja ehdotetaan toimenpiteitä sen poistamiseksi. Selvityksen valmisteluihin ottakoon osaa sen jäsenen edustaja, jonka valuutasta on kysymys.

2 os. Rahaston niukkojen valuuttojen varannon lisäämistä tarkoittavat toimenpiteet

Rahasto voi, sikäli kuin sellainen menettely näyttää tarkoituksenmukaiselta sen hallussa olevan, jonkin jäsenen valuutan varannon täydentämiseksi, ryhtyä toiseen tai molempiin seuraavista toimenpiteistä:

(i) Se voi esittää asianomaiselle jäsenelle, että tämä lainaisi rahastolle sovituin ehdoin omaa valuuttaansa tai että rahasto jäsenen suostumuksesta lainaisi sen valuuttaa jostain muualta jäsenvaltion alueen sisä- tai ulkopuolelta; mutta jäsen ei ole velvollinen myöntämään rahastolle tällaisia lainoja tai antamaan suostumustaan siihen, että rahasto lainaa muualta jäsenen valuuttaa.

(ii) Se voi vaatia jäsentä myymään rahastolle omaa valuuttaansa kultaa vastaan.

3 os. Rahaston varannon niukkuus.

a) Jos rahasto toteaa, että tietyn jäsenvaluutan kysyntä vakavasti vaikeuttaa sen kykyä asettaa tätä valuttaa käytettäväksi, sen on huolimatta siitä, onko se antanut asiasta tämän artiklan 1 osaston mukaisen selvityksen vai ei, nimenomaan julistettava asianomainen valuutta niukaksi ja siitä lähtien jaettava olemassa oleva ja kerääntyvä niukan valuutan varanto sopivasti huomioon ottaen jäsenten suhteelliset tarpeet, yleisen kansainvälisen taloudellisen tilanteen ja muut asiaa koskevat seikat. Rahasto antaa selvityksen toimenpiteistään.

b) Rahaston nimenomainen yllä olevan a) kohdan mukainen selvitys valtuuttaa kaikki jäsenet, sovittuaan siitä rahaston kanssa, tilapäisesti supistamaan niukassa valuutassa tapahtuvaa vapaata valuuttaliikettään. IV artiklan 3 ja 4 osastojen mukaisin ehdoin jäsenet saavat vapaasti määrätä rajoitustavan, mutta rajoitukset eivät kuitenkaan saa ulottua pitemmälle, kuin on välttämätöntä niukan valuutan kysynnän sopeuttamiseksi asianomaisen jäsenen hallussa olevan tai sille kertyvän varannon mukaiseksi; rajoituksia on supistettava ja ne on lopetettava heti, kun olosuhteet sallivat.

c) Yllä b) kohdassa myönnetty valtuus lakkaa heti, kun rahasto nimenomaan julistaa, ettei kysymyksessä olevasta valuutasta enää ole puutetta.

4 os. Rajoitusten toimeenpano

Jäsenen, joka yllä 3 os. b) kohdassa mainittujen määräysten mukaan on ryhtynyt rajoitustoimenpiteisiin toisen jäsenen valuuttaan nähden, on suopeasti suhtauduttava kaikkiin tämän toisen jäsenen tekemiin esityksiin, jotka koskevat sellaisten rajoitusten toimeenpanoa.

5 os. Muiden kansainvälisten rajoitussopimusten vaikutus

Jäsenet älkööt vedotko sovittuihin velvoituksiin, joihin ne ennen tämän sopimuksen voimaantuloa ovat sitoutuneet toisten jäsenten kanssa, tavalla, joka estää tämän artiklan määräysten soveltamista.

VIII artikla
Jäsenten yleiset velvollisuudet

1 os. Johdanto

Paitsi muissa tämän sopimuksen artikloissa mainittuja velvoituksia, kaikki jäsenet sitoutuvat tässä artiklassa määrättyihin velvoituksiin.

2 os. Juoksevien maksujen rajoitusten välttäminen

a) Jäsen älköön VII artiklan 3 os. b) kohdan ja XIV artiklan 2 osaston mukaisin ehdoin ilman rahaston suostumusta ehkäiskö juoksevien kansainvälisten liiketoimien edellyttämien maksujen ja siirtojen suorittamista.

b) Jäsenen valuutassa tehty maksusopimus, joka on ristiriidassa asianomaisen jäsenen tämän sopimuksen mukaisesti ylläpidettyjen tai käytäntöön otettujen valuutantarkkailumääräysten kanssa, on mitätön kaikkien jäsenten alueella. Jäsenet voivat lisäksi yhteisestä sopimuksesta yhteistoimin tehostaa kunkin jäsenen valuutantarkkailumääräyksiä, mikäli toimenpiteet ja määräykset ovat sopusoinnussa tämän sopimuksen kanssa.

3 os. Diskriminoivien toimenpiteiden välttäminen

Jäsen ei saa muuten kuin tämän sopimuksen määräysten perusteella tai sovittuaan asiasta rahaston kanssa ryhtyä diskriminoiviin tai muihin sellaisiin valuuttapoliittisiin toimenpiteisiin, joiden johdosta kaikkia jäseniä ei kohdella samalla tavoin, eikä se saa sallia V artiklan 1 osastossa mainittujen viranomaisten tai laitosten ryhtyä sellaisiin. Jos jäsen tämän sopimuksen voimaan tullessa noudattaa tällaista järjestelyä tai käytäntöä, on asianomaisen jäsenen neuvoteltava rahaston kanssa sen asteittaisesta lakkauttamisesta, mikäli sitä ei säilytetä tai siihen ei ole ryhdytty XIV artiklan 2 osaston mukaisesti, jolloin mainitun artiklan 4 osaston määräykset ovat voimassa.

4 os. Ulkomaiden hallussa olevien valuuttojen vaihto

a) Jokainen jäsen on velvollinen ostamaan takaisin toisen jäsenen hallussa oleva valuuttansa, mikäli viimeksimainittu ostoa ehdottaessaan osoittaa,

(i) että asianomaiset valuuttamäärät on vastikään saatu juoksevista liiketoimista; tai

(ii) että niiden vaihtaminen on välttämätön juoksevien liiketoimien edellyttämien maksujen suorittamiseen.

Ostava jäsen voi oman valintansa mukaan suorittaa maksun joko kauppaa haluavan jäsenen valuutassa tai kullassa.

b) Yllä a) kohdassa mainittu velvoitus ei ole voimassa,

(i) jos asianomaisen valuutan vaihtamista tämän artiklan 2 osaston tai VI artiklan 3 osaston mukaisesti on rajoitettu; tai

(ii) jos valuuttamäärät ovat kerääntyneet sellaisten liiketoimien seurauksena, jotka on suoritettu ennen kuin jäsen on poistanut XIV artiklan 2 osaston perusteella säilytetyt tai käytäntöön otetut rajoitukset; tai

(iii) jos valuuttamäärät on hankittu vastoin sen jäsenen valuutanrajoituksia, jonka on suoritettava takaisinosto; tai

(iv) jos takaisinostoa haluavan jäsenen valuutta VII artiklan 3 os. a) kohdan mukaan on julistettu niukaksi; tai

(v) jos takaisinostoon kehoitettu jäsen syystä tai toisesta ei ole oikeutettu ostamaan rahastolta toisten jäsenten valuuttaa omaa valuuttaansa vastaan.

5 os. Tietojen antaminen

a) Rahasto voi vaatia jäseniltä kaikkia tietoja, jotka se katsoo toiminnalleen tarpeellisiksi, jolloin rahaston tehtävien tehokkaan hoitamisen vähimmäisehtona ovat seuraavat tiedot kustakin maasta:

(i) viralliset kotimaassa ja ulkomailla säilytetyt kulta- ja valuuttavarannot;

(ii) pankkien ja muiden kuin virallisten finanssilaitosten kotimaassa ja ulkomailla säilytetyt kulta- ja valuuttavarannot;

(iii) kullan tuotanto;

(iv) kullan vienti ja tuonti vastaanottaja- ja alkuperämaan mukaan;

(v) tavaroiden kokonaisvienti ja -tuonti vastaanottaja- ja alkuperämaan mukaan, maan valuutassa lausuttuna;

(vi) kansainvälinen maksutase, joka sisältää 1) tavara- ja palvelusliikkeen, 2) kullansiirrot, 3) tunnetut pääomansiirrot ja 4) muut erät;

(vii) kansainväliset pääomansijoitukset, so. jäsenen alueella olevat ulkomaiset sijoitukset ja sen alueella olevien henkilöiden sijoitukset ulkomailla, mikäli sellaiset tiedot ovat saatavissa;

(viii) kansantulo;

(ix) hintaindeksit, so. tukku- ja vähittäishinta- sekä vienti- ja tuontihintojen indeksit;

(x) vieraitten valuuttojen osto- ja myyntikurssit;

(xi) valuutantarkkailu, so. selväpiirteinen esitys jäseneksi liittymisen aikana vallinneista valuuttamääräyksistä ja myöhemmistä muutoksista sitä mukaa kuin näitä esiintyy;

(xii) maista, missä on voimassa virallisia clearingsopimuksia, yksityiskohtaiset tiedot selvitystä odottavista kauppa- ja finanssiliikkeistä syntyneistä eristä sekä siitä, milloin nämä ovat erääntyneet maksettaviksi.

b) Rahaston on tietoja pyytäessään otettava huomioon jäsenten erilaiset mahdollisuudet hankkia vaaditut tiedot. Jäsenet eivät ole velvollisia antamaan niin yksityiskohtaisia tietoja, että ne paljastavat henkilöiden tai yhtymien liiketoimet. Kuitenkin on jäsenten annettava vaaditut tiedot niin seikkaperäisinä ja tarkkoina kuin mahdollista ja vältettävä arviointeja niin paljon kuin suinkin.

c) Rahasto voi sopia jäsenten kanssa muista tiedonannoista. Sen tulee olla keskus, johon kootaan ja jossa vaihdetaan monetäärisiä ja finanssiprobleemoja koskevia tietoja ja joka siten helpottaa sellaisten tutkimusten suorittamista, jotka ovat omansa auttamaan jäseniä rahaston tarkoitusperien saavuttamista edistävän politiikan kehittämisessä.

6 os. Jäsenten välinen neuvottelu voimassa olevista kansainvälisistä sopimuksista

Jos jäsen tämän sopimuksen perusteella on valtuutettu sopimuksessa mainituissa erikoisissa tai väliaikaisissa olosuhteissa ylläpitämään valuuttaliikkeen rajoituksia tai ottamaan käytäntöön uusia, ja tämä oikeus on vastoin jäsenten välisiä, ennen tämän sopimuksen voimaantuloa hyväksyttyjä velvoituksia, asianomaisten on neuvoteltava keskenään molempia tyydyttävään sovittelutulokseen pääsemiseksi. Tämän artiklan määräykset eivät saa haitata VII artiklan 5 osaston mukaista toimintaa.

IX artikla
Oikeusasema, koskemattomuus ja erioikeudet

1 os. Artiklan tarkoitus

Jotta rahasto pystyisi täyttämään sille uskotut tehtävät, sille on myönnettävä kaikkien jäsenten alueella tämän artiklan mukainen oikeusasema, koskemattomuus ja erioikeudet.

2 os. Rahaston oikeudellinen asema

Rahasto on täysivaltainen juridinen henkilö ja sellaisena sillä on oikeus

(i) tehdä sopimuksia;

(ii) hankkia ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta;

(iii) käydä oikeutta.

3 os. Koskemattomuus oikeudenkäyntiin nähden

Rahasto, sen omaisuus ja varat nauttivat, katsomatta siihen, missä ja kenen hallussa ne ovat, koskemattomuutta kaikkeen oikeudenkäyntiin nähden, ellei rahasto tiettyjä toimenpiteitä varten tai sopimuksen mukaisten määräysten perusteella nimenomaan luovu koskemattomuudestaan.

4 os. Koskemattomuus muihin toimenpiteisiin nähden

Rahaston omaisuus ja varat nauttivat, riippumatta siitä, missä ja kenen hallussa ne ovat, koskemattomuutta kotietsintöihin, pakkotilaukseen, takavarikointeihin, pakkoluovutukseen tai kaikkiin muihin pakollisiin tai lainmukaisiin haltuunottoihin nähden.

5 os. Arkistojen koskemattomuus

Rahaston arkistot ovat loukkaamattomia.

6 os. Varojen rajoitussuoja

Sikäli kuin tämän sopimuksen edellyttämien toimenpiteiden suorittamiseksi on tarpeellista, rahaston kaikki omaisuus ja varat ovat vapautetut kaikenlaatuisista rajoituksista, säännöstelystä, tarkkailusta ja maksuajan pidennyksistä.

7 os. Kirjeenvaihdon erioikeudet

Jäsenten on käsiteltävä rahaston virallista kirjeenvaihtoa samaan tapaan kuin muiden jäsenten virallista kirjeenvaihtoa.

8 os. Virkamiesten ja toimihenkilöiden koskemattomuus ja erioikeudet

Kaikki rahaston hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenet, varajäsenet, virkamiehet ja toimihenkilöt nauttivat

(i) virallisessa ominaisuudessaan suorittamiinsa toimiin nähden erivapautta oikeudenkäynnistä, ellei rahasto kumoa tätä erivapautta;

(ii) mikäli ei ole kysymys omista kansalaisista, samaa koskemattomuutta maahantulorajoituksiin, ulkomaalaisten tarkkailuun ja kansalliseen asevelvollisuuteen nähden ja samoja helpotuksia valuuttarajoituksiin nähden, jotka kuuluvat toisten jäsenvaltioiden samanasteisille edustajille, virkamiehille ja toimihenkilöille;

(iii) samanlaista kohtelua matkailuhelpotuksiin nähden kuin toisten jäsenvaltioiden samanasteiset edustajat, virkamiehet ja toimihenkilöt.

9 os. Verovapaus

a) Rahasto, sen varat, omaisuus, tulot ja tässä sopimuksessa säädetyt liiketoimet ovat vapautetut kaikista veroista ja tulleista. Rahasto on myös vapautettu verojen tai tullien kantamisesta ja maksamisesta.

b) Rahaston johtokunnan jäsenelle tai varamiehelle, virkamiehelle tai toimihenkilölle suoritetut palkat ja korvaukset ovat verovapaita, jolleivät mainitut henkilöt ole maan kansalaisia tai alamaisia tai maassa asuvia ulkomaalaisia.

c) Rahaston antamat sitoumukset tai arvopaperit, niistä maksetut osingot ja korot mukaan luettuina, ovat verovapaita kenen hallussa ne lienevätkin,

(i) jos verotus saattaisi nämä sitoumukset tai arvopaperit vain niiden alkuperän tähden huonompaan asemaan; tai

(ii) jos tällaisen verotuksen juridisena perustana olisi yksinomaan se merkintäpaikka tai valuutta, missä arvopaperi on annettu, jossa se on asetettu maksettavaksi tai on maksettu, tai rahaston jonkin toimiston tai liikepaikan sijainti.

10 os. Artiklan soveltaminen

Jokainen jäsen ryhtyköön omalla alueellaan tarpeellisiin toimenpiteisiin antaakseen tämän artiklan periaatteille lakiensa mukaisen oikeusvoiman ja antakoon rahastolle yksityiskohtaiset tiedot näistä toimenpiteistään.

X artikla
Suhteet muihin kansainvälisiin järjestöihin

Rahasto toimii tämän sopimuksen määräysten puitteissa yhdessä muiden kansainvälisten yleisluonteisten järjestöjen sekä erikoistehtäviä varten perustettujen saman alan virallisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. Sellaiset sopimukset, jotka vaativat esillä olevan sopimuksen määräysten muuttamista, voidaan tehdä vasta sen jälkeen, kun tätä sopimusta on XVII artiklan mukaan muutettu.

XI artikla
Suhteet ei-jäsenvaltioihin

1 os. Velvollisuudet ei-jäsenvaltioiden kanssa ylläpidettyihin suhteisiin nähden

Jokainen jäsen on velvollinen:

(i) luopumaan tai pakottamaan V artiklan 1 osastossa mainitut finanssilaitokset luopumaan ei-jäsenvaltion tai sen alueella olevien henkilöiden kanssa käydystä yhteistoiminnasta, joka on esillä olevan sopimuksen tai rahaston päämäärien vastainen;

(ii) yhteistoiminnassaan ei-jäsenvaltion tai sen alueella olevien henkilöiden kanssa luopumaan sellaisesta käytännöstä, joka on esillä olevan sopimuksen tai rahaston päämäärien vastainen; sekä

(iii) yhteistoiminnassa rahaston kanssa ehkäisemään sellaiset ei-jäsenvaltioiden tai jäsenvaltioiden alueella olevien henkilöiden kanssa suoritettavat liiketoimet, jotka ovat tämän sopimuksen tai rahaston päämäärien vastaiset.

2 os. Ei-jäsenten kanssa suoritettujen liiketoimien rajoitukset

Tämä sopimus ei koske jäsenen oikeutta rajoittaa ei-jäsenvaltioiden tai niiden alueella olevien henkilöiden kanssa käytyä valuuttaliikettä, paitsi jos nämä rajoitukset rahaston käsityksen mukaan vahingoittavat jäsenten etuja ja ovat sen päämäärien vastaisia.

XII artikla
Järjestysmuoto ja hallinto

1 os. Rahaston rakenne

Rahastolla on hallintoneuvosto, johtokunta, toimitusjohtaja ja henkilökunta.

2 os. Hallintoneuvosto

Rahaston kaikki laillinen valta kuuluu hallintoneuvostolle, johon jokainen jäsenvaltio oman valintansa mukaan lähettää jäsenen ja varajäsenen. Jäsenen ja varajäsenen toimiaika on viisi vuotta, ellei hänet nimittänyt jäsenvaltio aikaisemmin kutsu häntä takaisin, ja hänet voidaan nimittää virkaansa myös uudestaan. Varamiehet ovat äänioikeutettuja vain päämiehensä poissa ollessa. Neuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

b) Hallintoneuvosto voi siirtää kaikki itselleen kuuluvat oikeudet ja valtuudet johtokunnalle, lukuunottamatta oikeutta

(i) hyväksyä uusia jäseniä ja määrätä jäseneksipääsyn ehdoista;

(ii) hyväksyä osuuden muutosta;

(iii) hyväksyä kaikkien jäsenvaluuttojen pariarvojen yhdenmukaista muuttamista;

(iv) päättää yhteistoiminnasta muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa (paitsi tilapäisten ja hallinnollista laatua olevien sopimusten tekoa);

(v) päättää nettotulon jakamisesta;

(vi) erottaa jäsenvaltio;

(vii) päättää rahaston toiminnan lopettamisesta;

(viii) ratkaista valituksia, jotka kohdistuvat johtokunnan suorittamiin tämän sopimuksen tulkintoihin.

c) Hallintoneuvoston tulee pitää vuosikokous ja muita kokouksia niin usein kuin se itse pitää tarpeellisena tai kun johtokunta sitä pyytää. Johtokunnan on kutsuttava hallintoneuvosto koolle, jos viisi johtokunnan jäsentä tai jäsenet, joilla on vähintään neljännes kaikista äänistä, sitä vaativat.

d) Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on läsnä edustaen ainakin kahta kolmasosaa kaikista äänistä.

e) Jokaisella hallintoneuvoston jäsenellä on käytettävissä sama äänimäärä kuin hänet nimittäneelle jäsenelle tämän artiklan 5 osaston mukaan on myönnetty.

f) Hallintoneuvosto voi antamillaan ohjeilla oikeuttaa johtokunnan, milloin tämä sen katsoo olevan rahaston edun mukaista, joistakin erikoiskysymyksistä tiedustelemaan hallintoneuvoston mielipidettä neuvostoa koolle kutsumatta.

g) Hallintoneuvosto, ja siihen valtuutettuna johtokunta, voivat määrätä käytäntöön otettaviksi rahaston liiketoiminnan johtamisen kannalta välttämättömät tai tarkoituksenmukaiset ohjesäännöt ja säännökset.

h) Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet toimivat rahastossa ilman palkkiota; kokousten aiheuttamista kuluista rahaston on kuitenkin suoritettava heille korvaus.

i) Hallintoneuvosto määrää johtokunnalle suoritettavat korvaukset sekä toimitusjohtajan palkan ja toimiehdot.

3 os. Johtokunta

a) Johtokunta vastaa rahaston yleisestä toiminnasta ja käyttää siihen hallintoneuvoston sille antamia valtuuksia.

b) Johtokuntaan kuuluu vähintään kaksitoista jäsentä, joiden ei tarvitse olla hallintoneuvoston jäseniä. Heidät valitaan siten, että

(i) ne viisi jäsenvaltiota, joiden osuudet ovat suurimmat, nimittävät viisi hallintoneuvoston jäsentä;

(ii) korkeintaan kaksi valitaan, jos alempana olevan c) kohdan mukaisia määräyksiä on noudatettava;

(iii) ne jäsenvaltiot, jotka eivät voi nimittää johtokunnan jäseniä, lukuunottamatta Amerikan tasavaltoja, valitsevat viisi jäsenistä; sekä

(iv) ne Amerikan tasavallat, jotka eivät voi nimittää johtokunnan jäsentä, valitsevat kaksi jäsenistä.

Tämän osaston yhteydessä ymmärretään jäsenillä liitteessä A lueteltujen valtioiden hallituksia, katsomatta siihen, ovatko ne saaneet jäsenyytensä XX artiklan vai II artiklan 2 osaston perusteella. Jos muiden maiden hallitukset liittyvät rahastoon, hallintoneuvosto voi neljän viidesosan äänten enemmistöllä kaikista äänistä lisätä johtokunnan jäsenten lukumäärää.

c) Mikäli ei toisessa ja myöhemmissä säännöllisissä johtokunnan vaaleissa niiden jäsenvaltioiden joukossa, jotka yllä olevan b) (i) kohdan mukaan ovat oikeutettuja nimittämään jäsenen, ole mukana niitä kahta jäsenvaltiota, joiden rahaston hallussa olevan valuutan varanto on keskimäärin kahden vuoden aikana absoluuttisin kullassa lausutuin määrin eniten alittanut niiden osuudet, on jommallakummalla tai asianhaaroista riippuen molemmilla kyseisillä valtioilla oikeus nimittää johtokunnan jäsen.

d) XX artiklan 3 os. b) kohdan mukaiset johtokunnan valittavien jäsenten vaalit tapahtuvat kahden vuoden väliajoin liitteessä C annettujen määräysten mukaan rahaston mielipiteen mukaan täydennettyinä. Jos hallintoneuvosto yllä olevan b) kohdan mukaan lisää johtokunnan valittavien jäsenten lukumäärää, se muuttaa samalla tarpeen vaatimalla tavalla liitteen C määräysten mukaisia, jäsenten vaaliin vaadittavia ääniosuuksia.

e) Jokainen johtokunnan jäsen nimittää varajäsenen, joka edustaa häntä lainvoimaisesti hänen poissaollessaan. Mikäli nimittäneet johtokunnan jäsenet ovat läsnä, varamiehet voivat äänioikeudetta seurata istuntoa.

f) Johtokunnan jäsenet pysyvät virassaan, kunnes heidän seuraajansa on nimitetty tai valittu. Jos valitun jäsenen virka jää avoimeksi enemmän kuin yhdeksänkymmentä päivää ennen hänen virkakautensa loppua, niiden jäsenvaltioiden, jotka olivat valinneet edellisen jäsenen, on valittava seuraaja jäljellä olevaksi virkakaudeksi. Vaalin ratkaisee annettujen äänten enemmistö. Viran ollessa avoinna edellisen jäsenen varamies hoitaa sitä, mutta hän ei voi nimittää itselleen varamiestä.

g) Johtokunta hoitaa virkaansa jatkuvasti rahaston pääpaikassa ja se kokoontuu niin usein kuin rahaston toiminta vaatii.

h) Johtokunta on päätösvaltainen, jos vähintään puolet jäsenistä on läsnä ja nämä jäsenet yhdessä edustavat vähintään puolta kaikista äänistä.

i) Jokaisella nimitetyllä johtokunnan jäsenellä on yhtä monta ääntä, kuin tämän artiklan 5 osaston mukaan nimittäneellä jäsenvaltiollakin. Jokaisella valitulla johtokunnan jäsenellä on niin monta ääntä kuin annettiin vaalissa hänen puolestaan. Kun tämän artiklan 5 os. b) kohdan määräykset ovat sovellettavissa, lisääntyvät tai vähenevät vastaavasti ne äänet, jotka johtokunnan jäsen muuten olisi voinut saada. Jäsenen on käytettävä koko äänimääränsä yhtenä kokonaisuutena.

j) Hallintoneuvosto säätää tarpeelliset määräykset, jotta sellainen jäsenvaltio, joka ei yllä olevan b) kohdan mukaan ole oikeutettu johtokunnan jäsentä nimittämään, voisi lähettää edustajan johtokunnan kaikkiin kokouksiin, joissa käsitellään asianomaisen itsensä esittämä tai sitä läheisesti koskeva kysymys.

k) Johtokunta asettaa tarpeen mukaan valiokuntia. Näiden valiokuntien jäsenten ei tarvitse olla hallintoneuvoston ja johtokunnan jäseniä tai heidän varamiehiään.

4 os. Toimitusjohtaja ja henkilökunta

a) Johtokunta valitsee toimitusjohtajan, joka ei voi olla hallintoneuvoston eikä johtokunnan jäsen. Toimitusjohtaja on johtokunnan puheenjohtaja, mutta hän on äänioikeutettu vain äänten mennessä tasan. Hän voi ilman äänioikeutta olla läsnä hallintoneuvoston istunnoissa. Johtokunta voi tekemällään päätöksellä vapauttaa toimitusjohtajan virastaan.

b) Toimitusjohtaja on rahaston henkilökunnan päällikkö ja johtaa johtokunnan alaisena rahaston varsinaista liiketoimintaa. Johtokunnan yleisvalvonnan alaisena hän vastaa rahaston hallinnosta sekä henkilökunnan nimittämisestä ja erottamisesta.

c) Rahaston toimitusjohtaja ja henkilökunta hoitavat tehtäviään vain rahaston viranhaltijan eikä minkään muun viranomaisen ominaisuudessa. Kaikkien jäsenvaltioiden on otettava huomioon tämän vastuun kansainvälinen luonne ja oltava vaikuttamatta henkilökuntaan sen työssä.

d) Henkilökuntaa valitessaan toimitusjohtajan on pyrittävä, huomioonottaen tehokkuuden ja korkeimman ammattitaidon erittäin suuren merkityksen, saamaan henkilökunta valituksi mahdollisimman laajalla maantieteellisellä pohjalla.

5 os. Äänioikeus

a) Jokaisella jäsenellä on 250 ääntä sekä lisäksi yksi ääni kutakin osuutensa 100,000 dollarin erää kohden.

b) Äänestettäessä V artiklan 4 tai 5 osaston mukaan jokainen jäsen saa yllä a) kohdassa mainitun äänimäärän

(i) lisättynä yhdellä äänellä kutakin 400,000 Yhdysvaltojen dollarin erää kohden, johon sen oman valuuttansa nettomyynti on äänestyspäivään mennessä noussut; tai

(ii) vähennettynä yhdellä äänellä kutakin 400,000 Yhdysvaltojen dollarin erää kohden, johon sen muiden valuuttojen netto-osto on äänestyspäivään mennessä noussut,

kuitenkin rajoitettuna siten, että netto-ostot ja nettomyynnit otetaan huomioon korkeintaan siinä määrin, kuin ne eivät ylitä asianomaisen jäsenen osuutta.

c) Kaikkien tässä osastossa edellytettyjen laskelmien perustana on Yhdysvaltojen dollari (paino ja hienous heinäkuun 1 päivänä 1944) muunnettuna IV artiklan 7 osastossa mainitulla yhdenmukaisella tavalla, jos muutos on tehty sanotun artiklan 8 os. d) kohdan mukaisesti.

d) Kaikkiin rahaston päätöksiin tarvitaan annettujen äänten enemmistö, mikäli ei nimenomaan toisin määrätä.

6 os. Nettotulon jako

a) Hallintoneuvosto päättää vuosittain, mikä osa rahaston nettotulosta on siirrettävä vararahastoihin ja mikä osa, jos ollenkaan, on jaettava.

b) Jos jako suoritetaan, on jokaiselle jäsenelle ensin suoritettava kahden prosentin yksinkertainen maksu siitä määrästä, jolla seitsemänkymmentäviisi prosenttia sen osuudesta ylittää sen rahaston hallussa kysymyksessä olevan vuoden aikana keskimäärin olleen valuutan määrän. Loput maksetaan kaikille jäsenille suhteessa niiden osuuksiin. Jokaiselle tuleva erä on suoritettava sen omassa valuutassa.

7 os. Tietojen julkaiseminen

a) Rahasto julkaisee vuosikertomuksen, joka sisältää tilintarkastajien vahvistaman tilinpäätöksen, ja julkaisee korkeintaan kolmen kuukauden väliajoin lyhyen selonteon liiketoimistaan sekä kulta- ja jäsenvaluuttavarannoistaan.

b) Rahasto voi julkaista muitakin selvityksiä, jotka sen mielestä näyttävät rahaston kannalta tarpeellisilta.

8 os. Mielipiteiden tiedoittaminen jäsenille

Rahasto on oikeutettu koska tahansa tiedoittamaan jäsenelle mielipiteensä tämän sopimuksen puitteissa esiintyvistä kysymyksistä. Rahasto voi kahden kolmasosan äänten enemmistöllä kaikista äänistä päättää julkaista jäsenelle osoitetun esityksen, joka koskee sen monetääristä tai taloudellista tilannetta ja kehitystä, jotka ovat omansa välittömästi aiheuttamaan vaikeita tasapainohäiriöitä jäsenten kansainvälisessä maksutaseessa. Jos kyseinen jäsen ei ole oikeutettu valitsemaan johtokunnan jäsentä, sillä on oikeus tämän artiklan 3 os. j) kohdan mukaiseen edustukseen. Rahasto ei saa julkaista esitystä, joka edellyttäisi muutosta jäsenten taloudellisessa perusrakenteessa.

XIII artikla
Toimi- ja talletuspaikat

1 os. Toimipaikkojen sijainti

Rahaston pääpaikka sijaitsee siinä jäsenmaassa, jonka osuus on suurin; asioimistoja ja haaraliikkeitä voidaan perustaa muiden jäsenten alueille.

2 os. Talletuspaikat

a) Jokainen jäsenmaa määrää keskuspankkinsa koko rahaston hallussa olevan valuuttavarantonsa talletuspaikaksi; mikäli jäsenvaltiolla ei ole keskuspankkia, sen on määrättävä tarkoitukseen jokin muu rahaston hyväksymä laitos.

b) Rahasto voi säilyttää muita varojaan, myös kulta mukaanluettuna, viiden osuuksiensa puolesta suurimman jäsenen osoittamissa tai muissa valitsemissaan talletuspaikoissa. Aluksi on vähintään puolet rahaston varannosta talletettava sen jäsenen talletuspaikkaan, jonka alueella on rahaston pääpaikka, ja vähintään neljäkymmentä prosenttia muiden edellä mainittujen neljän jäsenen talletuspaikkoihin. Kuitenkin rahaston kullansiirrot on suoritettava huomioon ottaen kuljetuskustannukset ja rahaston todennäköiset tarpeet. Hätätilassa johtokunta voi siirtää rahaston kultavarannon joko kokonaan tai osittain mihin paikkaan tahansa, missä se on riittävästi suojattu.

3 os. Rahaston varojen takaaminen

Jokainen jäsen takaa kaikki rahaston varat niiltä menetyksiltä, jotka johtuvat sen osoittaman talletuspaikan romahduksesta tai maksujen lakkauttamisesta.

XIV artikla
Siirtymäkausi

1 os. Johdanto

Rahaston tehtävänä ei ole rahoittaa avustus- tai jälleenrakennustoimintaa eikä osallistua sodasta johtuvien kansainvälisten velkojen suorittamisiin.

2 os. Maksurajoitukset

Sodanjälkeisenä siirtymäkautena jäsenet saavat huolimatta tämän sopimuksen muissa artikloissa annetuista määräyksistä pitää voimassa juoksevia kansainvälisiä liiketoimia koskevat maksu- ja siirtorajoituksensa ja sopeuttaa ne muuttuneitten olosuhteitten mukaisiksi (ja, jos jäsenen alueet ovat olleet vihollisen miehittämät, tarpeen tullen ottaa käytäntöön uusia). Jäsenten on kuitenkin aina otettava valuuttapolitiikassaan huomioon rahaston päämäärät; niiden on, niin pian kuin olosuhteet sallivat, ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin sellaisten kauppa- ja finanssisopimusten aikaansaamiseksi muiden jäsenten kanssa, jotka helpottavat kansainvälistä maksuliikettä ja valuuttojen vakavuuden säilyttämistä. Ennen kaikkea jäsenten on poistettava tämän kohdan mukaan voimassa pidetyt tai uudet rajoitukset, niin pian kuin ne ovat vakuutettuja siitä, että ne myös ilman niitä kykenevät tasapainottamaan maksutaseensa sillä tavoin, ettei niiden kohtuuttomassa määrässä tarvitse turvautua rahaston varoihin.

3 os. Ilmoitus rahastolle

Jokaisen jäsenen on, ennen kuin se XX artiklan 4 os. c) tai d) kohdan mukaan saa oikeuden ostaa rahastosta valuuttaa, ilmoitettava rahastolle, aikooko se soveltaa tämän artiklan 2 osastossa mainittuja siirtymäkautta koskevia määräyksiä, vai onko se valmis ryhtymään VIII artiklan 2, 3 ja 4 osastojen mukaisiin sitoumuksiin. Jäsen, joka soveltaa siirtymäkauden määräyksiä, ilmoittakoon rahastolle siitä, niin pian kuin se on valmis ryhtymään edellä mainittuihin sitoumuksiin.

4 os. Rahaston toimenpiteet rajoituksiin nähden

Viimeistään kolmen vuoden kuluttua toimintansa aloittamisesta ja jokaisena seuraavana vuonna on rahaston laadittava selvitys tämän artiklan 2 osastossa mainituista, vielä voimassa olevista rajoituksista. Viiden vuoden kuluttua rahaston toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen joka vuosi on jokaisen jäsenen, joka vielä ylläpitää VIII artiklan 2, 3 ja 4 osastojen vastaisia rajoituksia, neuvoteltava rahaston kanssa niiden jatkuvasta ylläpitämisestä. Rahasto voi, jos pitää sellaista menettelyä erikoisolosuhteissa tarpeellisena, huomauttaa jäsenelle, että edellytykset olisivat suotuisat tiettyjen rajoitusten peruuttamiseksi tai rajoitusten yleiseksi poistamiseksi, mikäli ne ovat esillä olevan sopimuksen muiden artiklojen vastaisia. Jäsenelle myönnettäköön sopiva aika määrätäkseen kantansa tällaiseen esitykseen nähden. Jos rahasto katsoo, että jäsen edelleen ylläpitää rahaston päämäärien vastaisia rajoituksia, sen on toimittava XV artiklan 2 os. a) kohdan mukaisesti.

5 os. Siirtymäkauden luonne

Rahaston on suhteissaan jäseniinsä lähdettävä siitä, että sodanjälkeinen siirtymäkausi on muutosten ja sopeutumisen aikaa; ratkaistessaan jäsenten esittämiä, siirtymäkautta koskevia toivomuksia sen on pyrittävä kiistanalaisissa tapauksissa tekemään päätöksensä jäsenten edun mukaisesti.

XV artikla
Jäsenyyden peruuttaminen

1 os. Jäsenten eroamisoikeus

Jäsen voi milloin tahansa erota rahastosta jättämällä siitä kirjallisen ilmoituksen rahaston pääpaikkaan. Eroaminen lasketaan alkavaksi ilmoituksen perillesaapumispäivänä.

2 os. Pakollinen ero

a) Jos jäsen ei täytä jotakin tämän sopimuksen mukaista velvoitustaan, rahasto voi kieltää siltä varojensa käytön. Tämä kohta ei millään tavoin rajoita IV artiklan 6 osaston, V artiklan 5 osaston tai VI artiklan 1 osaston määräyksiä.

b) Jos jäsen ei edelleen kohtuullisen väliajan kuluttua täytä jotakin tämän sopimuksen mukaista velvoitustaan tai jos IV artiklan 6 osastossa mainittua erimielisyyttä edelleen on jäsenen ja rahaston välillä, voidaan asianomaista jäsentä hallintoneuvoston päätöksellä vaatia eroamaan rahastosta. Päätöksen hyväksymiseen vaaditaan hallintoneuvoston jäsenten äänten enemmistö, joka edustaa vähintään puolta kaikista äänistä.

c) Erityisillä säännöksillä on taattava, että, ennen kuin jäsentä vastaan ryhdytään edellisen a) tai b) kohdan mukaisiin toimenpiteisiin, jäsenelle on kohtuullisen ajan kuluessa ilmoitettava sitä vastaan suunnatut valitukset ja sille varattava sopiva tilaisuus esittää käsityskantansa suullisesti ja kirjallisesti.

3 os. Eroavien jäsenten tilien selvitys

Jos jäsen eroaa rahastosta, rahaston normaalit, asianomaisen jäsenen valuutassa tapahtuvat liiketoimet lakkaavat. Rahaston ja eroavan jäsenen on kiireellisesti sovittava tiliensä selvittämisestä. Jollei yksimielisyyttä viipymättä saavuteta, tilit on järjestettävä liitteen D määräysten mukaan.

XVI artikla
Määräykset odottamattomien tapausten sattuessa

1 os. Väliaikainen kumoaminen

a) Odottamattomien tapausten sattuessa, jotka vaarantavat rahaston toimintaa, johtokunta voi yksimielisellä päätöksellä korkeintaan sadaksikahdeksikymmeneksi päiväksi kumota seuraavat määräykset:

(i) IV artiklan 3 osaston ja 4 os. b) kohdan;

(ii) V artiklan 2, 3, 7, 8 os. a) ja f) kohdat;

(iii) VI artiklan 2 osaston;

(iv) XI artiklan 1 osaston.

b) Samanaikaisesti kun jokin yllä mainituista määräyksistä päätetään kumota, johtokunnan on kutsuttava hallintoneuvosto koolle aikaisimpana mahdollisena päivänä.

c) Johtokunta ei voi kumota mitään määräystä pitemmäksi kuin sadankahdenkymmenen päivän ajaksi. Tällaista kumoamista voidaan kuitenkin pidentää enintään kahdellasadallaneljälläkymmenellä päivällä, jos hallintoneuvosto tämän päättää neljän viidesosan äänten enemmistöllä kaikista äänistä; pitempi kumoaminen on mahdollinen vain muuttamalla esillä olevaa sopimusta XVII artiklan mukaan.

d) Johtokunta voi koska tahansa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä kaikista äänistä peruuttaa väliaikaisen kumoamisen.

2 os. Rahaston lopettaminen

a) Ainoastaan hallintoneuvosto voi päättää rahaston lopettamisesta. Jos johtokunta odottamattomien tapausten sattuessa tulee siihen käsitykseen, että rahaston lopettaminen mahdollisesti käy välttämättömäksi, se voi hallintoneuvoston ratkaisuun asti väliaikaisesti lakkauttaa kaikki liiketoimet.

b) Jos hallintoneuvosto päättää lakkauttaa rahaston, tämän on viipymättä lopetettava kaikki toimintansa, lukuunottamatta toimia, jotka koskevat rahaston varojen säännöllistä perimistä ja selvittämistä, sekä sen sitoumusten suorittamista. Kaikki jäsenten tämän sopimuksen mukaiset velvollisuudet lakkaavat, lukuunottamatta tässä artiklassa, XVIII artiklan (c) kohdassa, liitteen D 7 kohdassa ja liitteessä E mainittuja velvollisuuksia.

c) Lopettaminen suoritetaan niinkuin liitteessä E on määrätty.

XVII artikla
Sopimuksen muuttaminen

a) Kaikki tämän sopimuksen muutosehdotukset, on ne sitten tehnyt jäsen, hallintoneuvoston jäsen tai johtokunta, on jätettävä hallintoneuvoston puheenjohtajalle, joka esittää ne neuvostolle. Jos neuvosto hyväksyy ehdotetun muutoksen, rahaston on kiertokirjeellä tai sähkeellä tiedusteltava kaikilta jäseniltä, hyväksyvätkö ne ehdotetun muutoksen. Jos kolme viidesosaa jäsenistä, jotka edustavat neljää viidesosaa kaikista äänistä, on hyväksynyt ehdotetun muutoksen, rahaston on muodollisesti ilmoitettava siitä kaikille jäsenille.

b) Huolimatta yllä olevasta a) kohdasta, on kaikkien jäsenten hyväksyminen saatava kaikille muutoksille, jotka koskevat:

(i) oikeutta erota rahastosta (XV artiklan 1 osasto);

(ii) määräystä, ettei osuutta saa muuttaa ilman asianomaisen jäsenen suostumusta (III artiklan 2 osasto);

(iii) määräystä, että valuutan pariarvon muutokseen saa ryhtyä ainoastaan asianomaisen jäsenen esityksestä (IV artiklan 5 os. b) kohta).

c) Muutokset astuvat voimaan kaikkien jäsenten kohdalta kolmen kuukauden kuluttua muodollisen tiedoituksen päivämäärästä, jollei kiertokirjeessä tai sähkeessä ole ilmoitettu lyhempää määräaikaa.

XVIII artikla
Tulkinta

a) Esillä olevan sopimuksen määräysten tulkitsemisriidat, jotka ovat syntyneet jäsenen ja rahaston välillä tai yksityisten jäsenten välillä, on jätettävä johtokunnan ratkaistaviksi. Jos riita-asia erityisesti koskee sellaista jäsentä, jolla ei ole edustajaa johtokunnassa, on tämä jäsen XII artiklan 3 os. j) kohdan mukaan oikeutettu edustukseen.

b) Jos johtokunta edellisen a) kohdan mukaan on ratkaissut asian, voi jokainen jäsen vaatia, että asia esitetään hallintoneuvostolle, jonka ratkaisu on lopullinen. Hallintoneuvoston ratkaisua odotettaessa rahasto voi, mikäli pitää sitä välttämättömänä, toimia johtokunnan ratkaisun perusteella.

c) Jos rahaston ja eronneen jäsenen tai rahastoa lopetettaessa rahaston ja jäsenen välillä syntyy mielipide-eroavuuksia, on nämä esitettävä kolmen tuomarin muodostaman sovinto-oikeuden ratkaistaviksi. Yhden sovintotuomarin nimittää rahasto, toisen jäsen tai eroava jäsen; erotuomarin nimittää, mikäli osapuolet eivät toisin sovi, vakituisen kansainvälisen tuomioistuimen presidentti tai jokin muu rahaston sääntöjen määräämä viranomainen. Menettelykysymyksistä, joista osapuolet eivät ole päässeet yksimielisyyteen, ratkaisee erotuomari.

XIX artikla
Termien selitys

Esillä olevan sopimuksen määräyksiä tulkittaessa on rahaston ja sen jäsenten otettava huomioon seuraavaa:

a) Jäsenen "monetäärisillä reserveillä" tarkoitetaan jäsenen virallisia nettovarantoja kultaa, toisten jäsenten vaihtokelpoisia valuuttoja ja rahaston erityisesti nimeämien ei-jäsenvaltioiden valuuttoja.

b) Jäsenen "virallisilla varannoilla" tarkoitetaan jäsenen "nettokeskusvarantoja" (so. valtiovarainministeriön, keskuspankin, vakauttamisrahaston ja toisten samanlaisten finanssilaitosten varantoja).

c) Rahasto voi laskea jäsenen alueella olevien muiden virallisten laitosten tai muiden pankkien varannot erikoistapauksissa ja neuvoteltuaan jäsenen kanssa viralliseen varantoon, mikäli ensiksi mainitut huomattavasti ylittävät normaalitarpeen; määrättäessä, ylittävätkö varannot tietyssä tapauksessa normaalitarpeen, on tästä varannosta vähennettävä se määrä, joka on alla d) kohdassa mainittujen jäsenten tai ei-jäsenten alueilla olevien laitosten ja pankkien saatavia.

d) Jäsenen "vaihtokelpoisten valuuttojen varannolla" tarkoitetaan jäsenen sellaisten toisten jäsenten valuuttojen varantoja, jotka eivät ole ottaneet käytäntöön XIV artiklan 2 osaston mukaisia siirtymiskauden menetelmiä, sekä jäsenen hallussa olevien rahaston aika ajoin erityisesti nimeämien ei-jäsenvaltioiden valuuttoja. Termi "valuutta" käsittää ilman rajoitusta kovan rahan, paperirahan, pankkisaatavat, pankkitunnusteet ja valtionobligaatiot, joiden maksupäivään ei ole kahtatoista kuukautta pitempää aikaa.

e) Jäsenen monetääriset reservit on laskettava vähentämällä keskusvarannoista jäsenten tai yllä d) kohdassa määriteltyjen ei-jäsenten valtiovarainministeriön, keskuspankin, vakauttamisrahaston tai muun sellaisen finanssilaitoksen valuuttasaatavat sekä muiden jäsenten tai yllä d) kohdassa määriteltyjen ei-jäsenten alueilla sijaitsevien muiden virallisten laitosten ja muiden pankkien vastaavanlaiset saatavat. Näihin nettovarantoihin on lisätty yllä c) kohdassa määriteltyjen muiden virallisten laitosten ja pankkien virallisiksi varannoiksi katsotut varat.

f) Rahaston varannot jonkin jäsenen valuuttaa käsittävät myös arvopaperit, jotka rahasto III artiklan 5 osaston mukaan on vastaanottanut.

g) Rahasto voi, neuvoteltuaan sellaisen jäsenen kanssa, joka XIV artiklan 2 osaston mukaisesti on ryhtynyt siirtymäkauden toimenpiteisiin, pitää tämän jäsenen valuutan varantoja, joilla on erityinen vaihtooikeus toiseen valuuttaan tai kultaan nähden, vaihtokelpoisen valuutan varantoina monetäärisiä reservejä laskettaessa.

h) Kultamerkintöjen suuruuden laskemiseksi III artiklan 3 osaston mukaan jäsenen virallinen nettovaranto kultaa ja Yhdysvaltojen dollareita sisältää jäsenen viralliset kulta- ja Yhdysvaltojen dollarivarannot niistä vähennettynä muiden maiden keskusvarannot jäsenen valuuttaa ja muiden virallisten laitosten ja muiden pankkien varannot jäsenen valuuttaa, jos nämä varannot omaavat erityisen oikeuden tulla vaihdetuiksi kultaan tai Yhdysvaltojen dollareihin.

i) Juoksevista liiketoimista aiheutuvilla maksuilla tarkoitetaan maksuja, joita ei käytetä pääomansiirtoihin; niihin kuuluvat rajoituksetta seuraavat:

1) kaikki maksut, jotka aiheutuvat ulkomaankaupasta ja muusta juoksevasta liiketoiminnasta, siihen luettuna palvelukset sekä normaalit, lyhytaikaiset pankki- ja luottotoimet;

2) lainojen korkomaksut ja nettotulot muista sijoituksista;

3) kohtuulliset lainojen kuoletusmaksut tai suoranaisten sijoitusten arvonalennukset;

4) kohtuulliset rahalähetykset perheiden elinkustannusten peittämiseksi.

Rahasto voi kyseisen jäsenen kanssa neuvoteltuaan määrätä, luetaanko tietyt erityiset liiketoimet juokseviin liiketoimiin vai pääomansiirtoihin.

XX artikla
Muut määräykset

1 os. Sopimuksen voimaantulo

Tämä sopimus astuu voimaan, kun se on allekirjoitettu niin monen hallituksen nimissä, että näiden hallussa on kuusikymmentäviisi prosenttia kaikista liitteessä A määrätyistä osuuksista, ja kun tämän artiklan 2 os. a) kohdassa mainitut asiakirjat hallitusten nimissä on talletettu, ei kuitenkaan missään tapauksessa ennen toukokuun 1 päivää 1945.

2 os. Sopimuksen allekirjoittaminen.

a) Jokaisen hallituksen, jonka nimissä tämä sopimus on allekirjoitettu, on jätettävä Amerikan Yhdysvaltojen hallitukselle talletettavaksi asiakirja, joka vahvistaa sen, että sopimus on hyväksytty maan lakien mukaisesti ja että asianomainen maa on valmis ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin pystyäkseen täyttämään kaikki sopimuksen sille asettamat velvollisuudet.

b) Jokainen hallitus tulee rahaston jäseneksi sinä päivänä, jona yllä a) kohdassa mainittu asiakirja talletetaan sen nimissä; ei kuitenkaan ennen kuin tämä sopimus tämän artiklan 1 osaston mukaan on astunut voimaan.

c) Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen on ilmoitettava kaikista tämän sopimuksen allekirjoittajista ja kaikkien yllä a) kohdassa mainittujen asiakirjojen talletuksista kaikkien liitteessä A mainittujen maiden hallituksille ja kaikkien niiden maiden hallituksille, jotka on hyväksytty jäseniksi II artiklan 2 osaston mukaan.

d) Jokaisen hallituksen on silloin kun tämä sopimus sen nimissä allekirjoitetaan, maksettava Amerikan Yhdysvaltojen hallitukselle sadasosa prosenttia koko sen kulta- tai Yhdysvaltojen dollarien merkinnästä rahaston hallintomenojen peittämiseksi. Yhdysvaltojen hallituksen on talletettava nämä varat erityiselle tilille ja siirrettävä ne rahaston hallintoneuvostolle, sen jälkeen kun avajaiskokous tämän artiklan 3 osaston mukaisesti on kutsuttu koolle. Jollei tämä sopimus joulukuun 31 päivään 1945 mennessä ole astunut voimaan, Yhdysvaltojen hallitus palauttaa nämä rahat asianomaisille hallituksille.

e) Tämä sopimus voidaan joulukuun 31 päivään 1945 asti Washingtonissa allekirjoittaa liitteessä A mainittujen maiden hallitusten nimissä.

f) Joulukuun 31 päivän 1945 jälkeen tämä sopimus voidaan allekirjoittaa kaikkien niiden maiden hallituksen nimissä, jotka on hyväksytty jäseniksi II artiklan 2 osaston mukaan.

g) Allekirjoittaessaan tämän sopimuksen kaikki hallitukset hyväksyvät sen sekä omasta puolestaan että myös siirtomaidensa, merentakaisten alueidensa, kaikkien suojansa, herruutensa tai valtansa alaisten alueiden sekä kaikkien niiden alueiden puolesta, joihin nähden niillä on mandaatti.

h) Kysymyksen ollessa niistä hallituksista, joiden emämaa on ollut vihollisen miehittämänä, edellä a) kohdassa mainitun asiakirjan tallettaminen voi lykkäytyä aina sataan kahdeksaankymmeneen päivään asti näiden alueiden vapautuspäivästä luettuna. Ellei asiakirjaa tällaisen maan hallituksen toimesta ole kuitenkaan talletettu ennen tämän määräajan päättymistä, allekirjoitus tulee mitättömäksi ja yllä olevan d) kohdan mukainen allekirjoitusmaksu palautetaan.

i) Kohdat d) ja h) astuvat kunkin hallituksen kohdalta voimaan sinä päivänä, jona allekirjoittaminen tapahtuu.

3 os. Rahaston avaus

a) Niin pian kuin tämä sopimus on astunut voimaan tämän artiklan 1 osaston mukaan, jokaisen jäsenen on nimitettävä yksi hallintoneuvoston jäsen ja se jäsenvaltio, jolla on eniten osuuksia kutsuu hallintoneuvoston ensimmäiseen kokoukseen.

b) Hallintoneuvoston ensimmäisessä kokouksessa ryhdytään toimenpiteisiin väliaikaisen johtokunnan jäsenten valitsemiseksi. Niiden viiden maan hallitukset, joiden osuus liitteen A mukaan on suurin, nimittävät väliaikaisen johtokunnan jäsenet. Jos yhdestä tai useammasta näistä hallituksista ei ole tullut rahaston jäsentä, ei täytetä niitä johtokunnan paikkoja, jotka nämä hallitukset voisivat täyttää, ennen kuin näistä maista on tullut jäseniä, viimeistään kuitenkin tammikuun 1 päivänä 1946. Väliaikaisen johtokunnan seitsemän jäsentä valitaan liitteen C mukaisesti, ja he jäävät virkaansa varsinaisen johtokunnan vaaliin asti, joka toimitetaan mahdollisimman pian tammikuun 1 päivän 1946 jälkeen.

c) Hallintoneuvosto voi luovuttaa väliaikaiselle johtokunnalle kaikki valtuudet, lukuunottamatta niitä, joita ei voida jättää johtokunnallekaan.

4 os. Alkupariarvojen määrääminen

a) Kun rahasto katsoo voivansa lähiaikoina ryhtyä valuuttatoimiin, sen on ilmoitettava siitä jäsenille ja pyydettävä jokaista niistä ilmoittamaan kolmenkymmenen päivän kuluessa oman valuuttansa pariarvon, joka perustuu kuusikymmentä päivää ennen tämän sopimuksen voimaan astumista vallinneisiin valuuttakursseihin. Jäseniltä, joiden emämaa on vihollisen miehittämä, älköön vaadittako tätä ilmoitusta niin kauan kuin niiden alueet ovat varsinaisten taistelutoimien näyttämönä eikä sen jälkeenkään ennen rahaston määräämän ajan loppuun kulumista. Kun tällainen jäsen ilmoittaa valuuttansa pariarvon, menetellään seuraavan d) kohdan mukaan.

b) Sellaisen jäsenen, jonka emämaa ei ole ollut vihollisen miehittämä, ilmoittama pariarvo katsotaan asianomaisen jäsenen tämän sopimuksen mukaiseksi pariarvoksi, ellei jäsen yhdeksänkymmenen päivän kuluessa lukien siitä päivästä, jolloin jäsen sai yllä a) kohdassa mainitun kehoituksen, (i) ilmoita rahastolle, että se ei pidä pariarvoaan tyydyttävänä, tai (ii) rahasto ilmoita jäsenelle, että asianomaista pariarvoa ei sen käsityksen mukaan voida pitää voimassa asianomaisen tai jonkin muun jäsenen turvautumatta rahaston varoihin rahastoa ja jäseniä vahingoittavassa määrässä. Kun (i) tai (ii) kohdan mukainen ilmoitus on tehty, rahaston ja jäsenen on sovittava rahaston määräämän ajan kuluessa kaikki vallitsevat seikat huomioon ottaen asianomaisen valuutan sopivasta pariarvosta. Jos rahasto ja jäsen määrätyn ajan kuluessa eivät ole siitä sopineet, jäsenen katsotaan eronneen rahastosta sinä päivänä, jona määräaika kului umpeen.

c) Kun jäsenen valuutan pariarvo on määrätty b) kohdan mukaan, ja yhdeksänkymmenen päivän aika on vastaväitteittä kulunut umpeen, tai sen jälkeen kun vastaväite oli esitetty, on päästy yksimielisyyteen, asianomainen jäsen voi ostaa rahastolta toisten jäsenten valuuttaa siinä määrässä kuin tämä sopimus sallii, mikäli rahasto on ryhtynyt valuuttatoimiin.

d) Jos jäsenen emämaa on ollut vihollisen miehittämä, sovellettakoon yllä b) kohdassa mainittuja määräyksiä seuraavin muutoksin:

(i) Yhdeksänkymmenen päivän aikaa jatkettakoon rahaston ja jäsenen sopimaan määräpäivään asti.

(ii) Pidennetyn väliajan aikana jäsen, mikäli rahasto on ryhtynyt valuuttatoimiin, voi ostaa rahastolta omalla valuutallaan toisten jäsenten valuuttaa, kuitenkin ainoastaan niillä ehdoilla ja siinä määrässä, kuin rahasto määrää.

(iii) Ennen yllä (i) kohdassa määrättyä päivämäärää voidaan yllä a) kohdan mukaan ilmoitettua pariarvoa rahaston suostumuksella koska tahansa muuttaa.

e) Jos jäsen, jonka emämaa on ollut vihollisen miehittämä, ennen yllä d) (i) kohdan mukaan määrättävää päivää ottaa käytäntöön uuden rahayksikön, sen on ilmoitettava rahastolle uuden yksikön pariarvo, jolloin yllä olevan d) kohdan sisältämät määräykset astuvat voimaan.

f) Sellaisia pariarvon muutoksia, jotka tapahtuvat tämän artiklan mukaan rahaston suostumuksella, älköön otettako huomioon määriteltäessä, tapahtuuko ehdotettu muutos IV artiklan 5 os. c) (i), (ii) vai (iii) kohdan rajoissa.

g) Jäsenen, joka ilmoittaa rahastolle emämaansa valuutan pariarvon, on samalla ilmoitettava, mikä mainitussa valuutassa ilmaistu pariarvo on annettava eri valuutoille, jotka mahdollisesti ovat voimassa niillä alueilla, joiden puolesta se on tämän artiklan 2 os. g) kohdan mukaan hyväksynyt esillä olevan sopimuksen; jäseneltä älköön kuitenkaan vaadittako, että se tekisi ilmoituksen vihollisen miehittämän alueen eri valuutoista niin kauan kuin tämä alue on varsinaisten taistelutoimien näyttämönä, eikä sitä seuraavan, rahaston kenties määräämän ajanjakson kuluessa. Ilmoitettujen pariarvojen perusteella rahasto laskee erikseen jokaisen valuutan pariarvon. Jos jonkin valuutan pariarvoa koskeva vastaväiteilmoitus tehdään rahastolle yllä olevan a), b) tai d) kohdan mukaan, sitä on pidettävä myös kaikkien yllämainittujen eri valuuttojen pariarvoja koskevana, mikäli ei toisin mainita. Jäsen voi kuitenkin tehdä vain emämaan valuuttaa tai vain yhtä erityistä valuuttaa koskevan vastaväiteilmoituksen. Jos jäsen näin menettelee, edellä olevien pykälien määräyksiä (niihin lukien d) kohdan yllä, jos erivaluuttainen alue on vihollisen miehittämä) on sovellutettava kuhunkin näistä valuutoista erikseen.

h) Rahasto ryhtyy valuuttatoimiin määräämänään päivänä, sen jälkeen kun jäsenet, joilla on yhteensä kuusikymmentäviisi prosenttia liitteessä A annetuista osuuksista, tämän osaston edellä olevien kohtien mukaan ovat saaneet oikeuden ostaa toisten jäsenten valuuttaa, ei kuitenkaan, ennen kuin varsinaiset taistelutoimet Euroopassa ovat loppuneet.

i) Rahasto voi lykätä valuuttatoimensa jonkin jäsenen osalta, jos tämän olosuhteet ovat sellaiset, että ne rahaston käsityksen mukaan johtaisivat esillä olevan sopimuksen päämäärien vastaiseen tai rahastolle tai jäsenille vahingolliseen varojen käyttöön.

j) Jäseniksi joulukuun 31 päivän 1945 jälkeen pyrkivien hallitusten valuuttojen pariarvot vahvistetaan II artiklan 2 kohdan määräysten mukaan.

Tehty Washingtonissa yhtenä ainoana kappaleena, jota säilytetään Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen arkistossa. Yhdysvaltojen hallituksen on lähetettävä tästä asiakirjasta oikeaksi todistetut jäljennökset kaikkien liitteessä A mainittujen maiden hallituksille samoin kuin niille hallituksille, jotka on hyväksytty jäseniksi II artiklan 2 osaston mukaisesti.

LIITE A Osuudet


               (Milj. Yhdysvaltojen
                dollaria)
Australia                   200
Bolivia                      10
Bolivia                      10
Brasilia                    150
Chile                        50
Costa Rica                    5
Dominik. tasavalta            5
Ecuador                       5
Egypti                       45
Et.-Afr. liittovaltio       100
Etiopia                       6
Filippiinit                  15
Guatemala                     5
Haiti                         5
Hollanti                    275
Honduras                      2.5
Intia                       400
Irak                          8
Iran                         25
Islanti                       1
Jugoslavia                   60
Kanada                      300
Kiina                       550
Kolumbia                     50
Kreikka                      40
Kuuba                        50
Liberia                       0.5
Luxemburg                    10
Meksiko                      90
Neuvostoliitto            1 200
Nicaragua                     2
Norja                        50
Panama                        0.5
Paraguay                      2
Peru                         25
Puola                       125
Ranska                      450
Salvador                      2.5
Tanska                      (*)
Tsekkoslovakia              125
Uruguay                      15
Uusi Seelanti                50
Venezuela                    15
Yhd. Kuningaskunta        1 300
Yhdysvallat               2 750

(*) Rahasto määrää Tanskan osuuden sitten kun Tanskan hallitus on ilmoittanut olevansa valmis allekirjoittamaan sopimuksen, mutta ennen kuin allekirjoitus tapahtuu.

LIITE B Määräykset, jotka koskevat jäsenen oman valuutan takaisinostoa rahastolta

1.Vahvistettaessa määrää, johon asti jonkin jäsenen valuuttaa V artiklan 7 os. b) kohdan mukaisesti voidaan ostaa takaisin rahastolta erilaatuisia monetäärisiä varantoja, so. kultaa ja jokaista vaihtokelpoista valuuttaa vastaan, seuraava sääntö on voimassa huomioonottaen kuitenkin alla olevan 2 kohdan.

a) Jos jäsenen monetääriset reservit eivät ole lisääntyneet vuoden aikana, jaetaan rahastolle maksettava rahamäärä eri reservilajien kesken suhteessa jäsenen varantoihin niitä vuoden lopussa.

b) Jos jäsenen monetääriset reservit ovat lisääntyneet vuoden aikana, jaetaan reservien puolta lisäystä vastaavan, rahastolle maksettavan rahamäärän osa lisääntyneiden reservien osalle suhteessa niihin määriin, joilla eri lajit ovat lisääntyneet. Loput rahastolle maksettavasta määrästä jaetaan kaikkien eri reservilajien osalle suhteessa jäsenen jäljellä oleviin varantoihin niitä.

c) Jos kaikkia V artiklan 7 os. b) kohdan mainitsemia takaisinostoyrityksiä seuraisi V artiklan 7 os. c) kohdassa määrättyjen rajojen ylittäminen, on rahaston järjestettävä takaisinostot suhteellisesti siten, ettei rajoja ylitetä.

2. Rahasto ei saa hankkia ei-jäsenen valuuttoja V artiklan 7 os. b) ja c) kohtien mukaan.

3. Arvioitaessa monetäärisiä reservejä tai monetääristen reservien lisäystä vuoden aikana V artiklan 7 os. b) ja c) kohdissa mainittua tarkoitusta varten ei ole otettava huomioon mitään näiden monetääristen varantojen sellaista lisäystä, joka johtuu aikaisemmin vaihtokelvottoman valuutan muuttumisesta vuoden aikana vaihtokelpoiseksi, ellei jäsen muulla tavoin ole vähentänyt näitä varantojaan. Myöskään ei ole otettava huomioon varantoja, jotka edustavat vuoden aikana saatuja pitkiä tai puolipitkiä lainoja tai seuraavana vuotena maksettavaa lainaa varten siirrettyjä tai varattuja varoja.

4. Niiden jäsenien kohdalta, joiden emämaa on ollut vihollisen miehittämä, ei emämaassa sijaitsevien kaivosten uutta kullantuotantoa ole viitenä vuotena tämän sopimuksen voimaantulosta lähtien luettava mukaan niiden monetääristen reservien varantoja tai monetääristen reservien lisäystä laskettaessa.

LIITE C Johtokunnan vaali

1. Johtokunnan valittavien jäsenten vaalin suorittavat XII artiklan 3 os. b) (iii) ja b) (iv) kohtien mukaan äänioikeutetut hallintoneuvoston jäsenet.

2. XII artiklan 3 os. b) (iii) kohdan mukaan valittavien johtokunnan jäsenten vaalissa on jokaisen vaalioikeutetun hallintoneuvoston jäsenen annettava samalle henkilölle kaikki XII artiklan 5 os. a) kohdan mukaan käytettävissään olevat äänet. Viisi eniten ääniä saanutta tulee valituksi, ei kuitenkaan sellainen henkilö, joka on saanut alle yhdeksäntoista prosenttia vaalioikeutettujen kaikista äänistä.

3. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä viiden henkilön vaali ratkea, suoritetaan toinen, jolloin vähiten ääniä saanut henkilö jätetään pois vaalista. Tässä vaalissa äänestävät vain a) ne hallintoneuvoston jäsenet, jotka ensimmäisessä äänestyksessä ovat äänestäneet valitsematta jäänyttä henkilöä, ja b) hallintoneuvoston jäsenet, joiden äänet ovat alla olevan 4 kohdan mukaisesti kohottaneet valitun jäsenen äänimäärää yli kahteenkymmeneen prosenttiin vaalikelpoisista äänistä.

4. Sen seikan ratkaisemiseksi, onko jonkun hallintoneuvoston jäsenen antamien äänien katsottava lisänneen jonkun henkilön äänimäärää yli kahdenkymmenen prosentin vaalikelpoisista äänistä, oletetaan, että nämä kaksikymmentä prosenttia käsittävät ensin eniten ääniä antaneen hallintoneuvoston jäsenen äänet, sitten sen, joka antoi seuraavaksi eniten ääniä, ja niin edelleen, kunnes kaksikymmentä prosenttia on saavutettu.

5. Oletetaan hallintoneuvoston jäsenen, jonka äänistä osa on laskettava mukaan, jotta jonkun henkilön äänimäärä nousisi yli yhdeksäntoista prosentin, antaneen kaikki äänensä mainitulle henkilölle, vaikka tämä äänimäärä siten kohoaisikin yli kahdenkymmenen prosentin.

6. Jollei toisen äänestyksen jälkeen viisi henkilöä ole vielä tullut valituksi, on suoritettava uusi äänestys samojen periaatteiden mukaan, kunnes viisi on tullut valituksi, sillä varauksella, että kun neljä jäsentä on valittu, valitaan viides jäljellä olevien äänien yksinkertaisella enemmistöllä, jolloin hänen katsotaan tulleen valituksi yksimielisesti.

7. Amerikan tasavaltojen XII artiklan 3 os. b) (iv) kohdan mukaisesti valittavat johtokunnan jäsenet valitaan seuraavasti:

a) Jokainen johtokunnan jäsen valitaan erikseen.

b) Johtokunnan ensimmäisen jäsenen vaalissa on jokaisen hallintoneuvoston jäsenen, joka edustaa vaalikelpoista Amerikan tasavaltaa, annettava kaikki hänelle kuuluvat äänet yhdelle henkilölle. Valituksi tulee se, joka on saanut korkeimman äänimäärän, edellyttäen, että hän ei ole saanut vähempää kuin neljäkymmentäviisi prosenttia kaikista äänistä.

c) Ellei ketään ole valittu ensimmäisessä äänestyksessä, suoritetaan uudet äänestykset siten, että jokaisessa niistä alimman äänimäärän saanut poistetaan, kunnes yksi henkilö saavuttaa yllä olevan b) kohdan mukaisen tarpeellisen äänimäärän.

d) Hallintoneuvoston jäsenet, joiden äänet ovat olleet mukana johtokunnan ensimmäisen jäsenen vaalissa, eivät saa ottaa osaa toisen jäsenen vaaliin.

e) Henkilöt, jotka johtokunnan ensimmäisen jäsenen vaalissa eivät ole tulleet huomioonotetuiksi, ovat toisen jäsenen vaalissa edelleen vaalikelpoisia.

f) Johtokunnan toisen jäsenen valitsemiseksi vaaditaan absoluuttinen vaalioikeutettujen äänten enemmistö. Jos kukaan ei ensimmäisessä vaalissa saa absoluuttista äänten enemmistöä, suoritetaan uudet äänestykset siten, että jokaisessa niistä alimman äänimäärän saanut poistetaan, kunnes joku henkilö saa absoluuttisen äänten enemmistön.

g) Johtokunnan toinen jäsen katsottakoon valituksi kaikilla äänillä, jotka olisi voitu antaa hänen valintansa vahvistavassa äänestyksessä.

LIITE D Eroavien jäsenten tilien selvitys

1. Rahasto on velvollinen maksamaan eroavalle jäsenelle sen osuutta vastaavan rahamäärän, lisättynä niillä määrillä, jotka rahasto on jäsenelle velkaa, ja vähennettynä määrillä, jotka jäsen on rahastolle velkaa, siihen luettuna eroamisen jälkeiset kustannukset; mitään maksuja ei kuitenkaan saa suorittaa ennen kuin kuuden kuukauden kuluttua eroamisesta. Maksut on suoritettava eroavan jäsenen valuutassa.

2. Jos rahaston varanto eroavan jäsenen valuuttaa ei peitä sen nettosaatavaa rahastolta, on loput suoritettava kullassa tai muulla sovitulla tavalla. Elleivät rahasto ja eroava jäsen kuuden kuukauden kuluessa eroamispäivästä lukien ole päässeet yksimielisyyteen, on rahaston hallussa olevat, eroavan jäsenen valuuttamäärät maksettava heti. Loput on maksettava seuraavien viiden vuoden aikana kymmenenä puolivuotiseränä. Kukin erä on rahaston harkinnan mukaan maksettava joko eroavan jäsenen valuutassa, joka on rahastolle kertynyt eroamisen jälkeen, tai kullassa.

3. Jos rahasto ei maksa edellisen kohdan mukaista velkaerää, on eroava jäsen oikeutettu vaatimaan rahastolta erän maksun missä tahansa haluamassaan rahaston hallussa olevassa valuutassa, jota ei VII artiklan 3 osaston mukaan ole julistettu niukaksi.

4. Jos rahaston varanto eroavan jäsenen valuuttaa ylittää sen saatavat rahastolta, ja jos kuuden kuukauden kuluessa eroamisesta ei ole päästy tasoituksesta yksimielisyyteen, on eniten jäsen velvollinen ostamaan takaisin ylijäämän kullassa tai valintansa mukaan jonkin muun jäsenen valuutassa, joka takaisinmaksupäivänä on vaihtokelpoinen. Takaisinosto tapahtuu eroamispäivänä vallinneeseen parikurssiin. Eroavan jäsenen on suoritettava takaisinostonsa viiden vuoden kuluessa eroamisesta lukien tai rahaston hyväksymän pitemmän ajan kuluessa; kuitenkaan sen ei ole minään puolivuotiskautena ostettava takaisin enempää kuin kymmenesosa eroamispäivänä rahaston hallussa olevasta valuuttansa ylijäämästä, lisättynä uusilla asianomaisena puolivuotiskautena hankituilla valuuttamäärillä. Jos eroava jäsen ei täytä tätä velvollisuutta, rahasto voi tavalliseen tapaan millä markkinoilla tahansa myydä sen valuuttamäärän, joka jäsenen olisi ollut ostettava takaisin.

5. Jokainen jäsen, joka haluaa saada eroavan jäsenen valuuttaa, ostakoon sitä rahastolta, sikäli kuin se saa käyttää rahaston varoja, ja kyseistä valuuttaa 4 kohdan mukaan on käytettävissä.

6. Eroava jäsen takaa yllä olevien 4 ja 5 kohtien mukaan myydyn valuutan rajattoman käytön minä ajankohtana tahansa tavaroiden ostoon tai saataviensa tai alueellaan olevien henkilöiden saatavien maksamiseen. Jäsenen tulee korvata rahastolle se tappio, joka aiheutuu erotuksesta sen valuutan eroamispäivänä vallinneen parikurssin ja rahaston edellä olevien 4 ja 5 kohtien mukaan saaman arvon välillä.

7. Siinä tapauksessa, että rahasto XVI artiklan 2 osaston mukaan lakkautetaan kuuden kuukauden kuluessa jäsenen eroamispäivästä lukien, rahaston ja asianomaisen hallituksen väliset tilit on selvitettävä XVI artiklan 2 osaston ja liitteen E mukaan.

LIITE E Lakkauttamisen toteuttaminen

1. Siinä tapauksessa, että rahasto lakkautetaan, on rahaston varoja jaettaessa muilla sitoumuksilla kuin merkintäosuuksien takaisinmaksuilla etuoikeus. Täyttäessään sellaisia sitoumuksiaan rahaston on käytettävä varojaan seuraavassa järjestyksessä:

a) valuutta, missä maksusitoumus on suoritettava;

b) kulta;

c) kaikki muut valuuttamäärät, mikäli mahdollista suhteessa jäsenten osuuksiin.

2. Sen jälkeen kun rahaston sitoumukset on ylläolevan 1 kohdan mukaan lunastettu, jaetaan rahaston jäljellä olevat varat seuraavasti:

a) Rahasto jakaa kultavarantonsa niiden jäsenten kesken, joiden valuuttaa on rahaston hallussa vähemmän kuin niiden osuus. Nämä jäsenet jakavat näin jaettavan kullan keskenään siinä suhteessa kuin niiden osuudet ylittävät niiden rahaston hallussa olevan valuutan.

b) Rahasto jakaa jokaiselle jäsenelle puolet rahastossa olevasta varannosta jäsenen valuuttaa; tämä jaettu määrä ei kuitenkaan saa ylittää viittäkymmentä prosenttia osuudesta.

c) Rahasto jakaa loput varannostaan kaikkia valuuttoja kaikkien jäsenten kesken suhteessa niihin määriin, jotka niillä yllä olevien a) ja b) kohdissa mainittujen jakojen jälkeen vielä on saatavia.

3. Jokaisen jäsenen on ostettava takaisin toisille jäsenille yllä 2 c) kohdan mukaan jaettu valuuttamäärä ja kolmen kuukauden kuluessa lakkauttamispäätöksestä sovittava rahaston kanssa tässä takaisinostossa noudatettavasta menettelytavasta.

4. Jos jäsen ei yllä 3 kohdassa mainittujen kolmen kuukauden kuluessa ole päässyt sopimukseen rahaston kanssa, on rahaston käytettävä asianomaiselle jäsenelle yllä olevan 2 c) kohdan mukaan jaettu toisten jäsenten valuutta tämän jäsenen toisten jäsenten osalle tulleen valuutan takaisinostoon. Niillä valuuttamäärillä, jotka ovat jaossa tulleet jäsenen osalle, joka ei ole voinut sopia siitä rahaston kanssa, on niin paljon kuin mahdollista ostettava takaisin asianomaisen jäsenen valuuttaa, joka on tullut rahaston kanssa yllä olevan 3 kohdan mukaan sopineiden jäsenien osalle.

5. Jos jäsen ylläolevan 3 kohdan mukaan on sopinut rahaston kanssa, on rahaston käytettävä asianomaisen osalle yllä olevan 2 c) kohdan mukaan jaossa tulleiden toisten jäsenten valuuttamäärät siten, että niillä ostetaan takaisin asianomaisen jäsenen valuutta, joka on tullut muiden rahaston kanssa yllä olevan 3 kohdan mukaan sopineiden jäsenten osalle. Jokainen täten takaisin ostettu määrä on ostettava takaisin sen jäsenen valuutassa, jolle se on jaossa tullut.

6. Täytettyään edelliset määräykset rahasto maksaa jokaiselle jäsenelle sen tilillä vielä jäljellä olevat valuutat.

7. Jokaisen jäsenen, jonka valuuttaa yllä olevan 6 kohdan mukaan on jaettu toisille jäsenille, on ostettava nämä määrät takaisin kullassa tai valintansa mukaan takaisinostoa pyytäneen jäsenen valuutassa tai jollakin muulla osapuolien sopimalla tavalla. Jos jäsenet eivät toisin sovi, on takaisinostovelvollisen jäsenen tehtävä ostonsa viiden vuoden kuluessa jakopäivästä; älköön jäsentä kuitenkaan vaadittako minään puolivuotiskautena ostamaan takaisin enempää kuin kymmenennen osan siitä määrästä, joka jaossa on tullut kunkin muun jäsenen osalle. Jos jäsen ei täytä tätä velvollisuutta, voidaan valuuttamäärä, joka olisi ollut ostettava, myydä tavalliseen tapaan kaikilla markkinoilla.

8. Jokainen jäsen, jonka valuuttaa yllä olevan 6 kohdan mukaan on jaettu toisille jäsenille, takaa tämän valuutan rajattoman käytön koska tahansa tavaranostoihin tai saataviensa tai sen alueella olevien henkilöiden saatavien maksamiseen. Jokainen täten velvoitettu jäsen suostuu korvaamaan toisille jäsenille kaikki tappiot, jotka johtuvat erosta, joka on vallinnut rahaston lakkauttamisesta päätettäessä voimassa olleen jäsenen valuutan pariarvon ja sen arvon välillä, jonka asianomaiset jäsenet valuuttansa luovutuksessa ovat saaneet.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.