4/1947

Sopimusehdotus, joka koskee merimiesten työsopimusta.

Kansainliiton Kansainvälisen työjärjestön yleinen konferenssi,

aloitettuaan Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston kokoonkutsumana Genèvessä kesäkuun 7 päivänä 1926 yhdeksännen istuntokautensa ja

päätettyään hyväksyä erinäisiä ehdotuksia, jotka koskevat merimiesten työsopimusta, mikä kysymys on ensimmäisenä kohtana istuntokauden päiväjärjestyksessä sekä

päätettyään, että nämä ehdotukset laaditaan kansainvälisen sopimusehdotuksen muotoon,

hyväksyy tänä kesäkuun kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä 1926 seuraavan sopimusehdotuksen Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltioiden ratifioitavaksi Versailles'in sopimuksen XIII osan ja muiden rauhansopimusten vastaavien osien ja määräysten mukaisesti:

1 artikla.

Tämä sopimus koskee kaikkia merenkulkua harjoittavia aluksia, jotka ovat rekisteröidyt jossakin tämän sopimuksen ratifioineessa jäsenvaltiossa, samoinkuin näiden laivojen varustajia, päällystöä ja merimiehiä.

Se ei koske:

sota-aluksia,

sellaisia valtion omistamia aluksia, joita ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin,

aluksia, jotka harjoittavat kansallista rannikkoliikennettä,

huvialuksia,

eräänlaisia intialaisia laivoja (Indian Country craft),

kalastaja-aluksia sekä

aluksia, joiden bruttovetoisuus on 100 tonnia tahi 300 kuutiometriä pienempi, ja, mikäli on kysymys eräänlaisesta naapurimaiden välisestä (home trade) liikenteestä, sellaisia aluksia, joiden vetoisuus on pienempi kuin tämän sopimuksen hyväksymishetkellä voimassa olevan kansallisen lainsäädännön tällaisille aluksille erikoisesti määräämä raja.

2 artikla.

Tätä sopimusta sovellettaessa on allaolevilla sanoilla ymmärrettävä seuraavaa:

a) sana "alus" tarkoittaa jokaista laivaa tai venettä - olipa se mitä laatua hyvänsä, ja olipa se julkista tai yksityistä omaisuutta, - jota tavallisesti käytetään meriliikenteeseen;

b) sana "merimies" tarkoittaa jokaista henkilöä, joka on aluksella toimessa tai palveluksessa, - olkoon se mitä laatua hyvänsä - ja on viety miehistöluetteloon, lukuunottamatta päällikköjä, luotseja, koululaivojen oppilaita ja merimiesoppilaita, jotka ovat tehneet erikoisen oppilassopimuksen; sopimuksen ulkopuolelle jäävät samoin sotalaivaston miehistöt ynnä muut henkilöt, jotka vakituisesti ovat valtion palveluksessa;

c) sana "päällikkö" tarkoittaa jokaista henkilöä, jolle on uskottu aluksen komennus ja valvonta, lukuunottamatta luotseja;

d) sanat "eräänlaiseen naapurimaiden väliseen (home trade) liikenteeseen käytetyt alukset" tarkoittavat sellaisia aluksia, jotka välittävät yhteyttä jonkin maan sekä sen naapurimaan satamien välillä kansallisen lainsäädännön määräämien maantieteellisten rajojen sisäpuolella.

3 artikla.

Työsopimuksen allekirjoittaa laivanvarustaja tai hänen edustajansa ja merimies. Merimiehelle ja tarpeen tullen hänen neuvonantajalleen on annettava tilaisuus ennen sen allekirjoittamista tarkastaa työsopimusta.

Ehdot merimiehen työsopimuksen allekirjoittamista varten tulee olla määrätty kansallisissa laeissa siten, että asianomaisen julkisen viranomaisen valvontaoikeus on turvattu.

Edelläolevia, työsopimuksen allekirjoittamista koskevia säännöksiä katsotaan noudatetun, jos asianomaisen viranomaisen laatimalla asiakirjalla on todettu, että sopimuksen määräykset on kirjallisesti esitetty tälle viranomaiselle ja että niin hyvin laivanvarustaja tai hänen edustajansa kuin merimies ovat ne vahvistaneet.

Kansallisessa lainsäädännössä tulee olla määräyksiä, jotka antavat takeita siitä, että merimies ymmärtää sopimusmääräysten merkityksen.

Työsopimus älköön sisältäkö määräyksiä, jotka ovat vasten kansallista lainsäädäntöä tahi tätä sopimusta.

Kansallisiin lakeihin tulee sisältyä määräyksiä kaikista muista työsopimuksen tekemistä koskevista muodollisuuksista ja takeista, jotka katsotaan tarpeellisiksi laivanvarustajan ja merimiehen etujen turvaamiseksi.

4 artikla.

Kansallisten lakien mukaisesti on sopivilla toimenpiteillä estettävä, että työsopimus sisältäisi määräyksiä, joiden nojalla sopimuspuolet edeltäpäin voisivat päättää poiketa yleisistä tuomioistuinten laillista pätevyyttä koskevista säännöksistä.

Tätä säännöstä ei ole tulkittava niin, että se estäisi turvautumasta välitystuomioon.

5 artikla.

Kullekin merimiehelle on annettava asiakirja, jossa mainitaan hänen työnsä aluksella. Kansallisen lainsäädännön tulee määrätä tämän asiakirjan muoto, siihen tehtävät merkinnät sekä, miten se on laadittava.

Tämä asiakirja älköön sisältäkö mitään arvostelua merimiehen työn laadusta eikä ilmoitusta hänen palkastaan.

6 artikla.

Työsopimus voidaan tehdä joko määräajaksi, määrättyä matkaa varten tai, jos kansallinen lainsäädäntö sen sallii, määräämättömäksi ajaksi.

Työsopimuksessa on selvästi mainittava kummankin sopimuspuolen oikeudet ja velvollisuudet.

Siinä on ehdottomasti mainittava seuraavat seikat:

1. Merimiehen suku- ja ristimänimet, hänen syntymävuotensa ja -päivänsä tai hänen ikänsä sekä ilmoitus siitä, missä hän on syntynyt;

2. Sopimuksentekopäivä ja -paikka;

3. Ilmoitus siitä tai niistä aluksista, joilla merimies sitoutuu työhön;

4. Ilmoitus miehistön lukumäärästä, jos kansallinen lainsäädäntö niin määrää;

5. Suoritettava tai suoritettavat matkat, mikäli ne sopimusta tehtäessä voidaan määritellä;

6. Mihinkä työhön merimiestä tullaan käyttämään;

7. Mikäli mahdollista, missä ja milloin merimiehen tulee saapua laivaan alkaakseen työnsä;

8. Merimiehelle annettava ravinto, paitsi jos kansallinen laki säätää tässä suhteessa eri menettelyä noudatettavaksi;

9. Palkan määrä;

10. Sopimuksen umpeenmenemisaika, siten että mainitaan:

a) jos sopimus on tehty määräajaksi, sopimuksen päättymispäivä;

b) jos sopimus on tehty määrättyä matkaa varten, määräpaikka, jossa sopimus päättyy, sekä määräaika, minkä kuluttua mainittuun paikkaan saapumisen jälkeen merimies on päästettävä työstä vapaaksi;

c) jos sopimus on tehty määräämättömäksi ajaksi, ne ehdot, joilla kumpikin sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen, sekä määräaika irtisanomista varten, minkä määräajan tulee olla yhtä pitkän laivanvarustajalle kuin merimiehelle;

11. Vuosiloma täysin palkkaeduin, jos kansallinen laki määrää vuosiloman annettavaksi, merimiehelle, joka vuoden ajan on ollut saman laivanvarustajayhtiön palveluksessa;

12. Kaikki muut seikat, jotka kansallinen lainsäädäntö mahdollisesti määrää.

7 artikla.

Milloin kansallinen laki säätää, että aluksella on pidettävä miehistöluetteloa, on siinä myöskin säädettävä, että merimiehen työsopimus on jäljennettävä tai liitettävä tähän miehistöluetteloon.

8 artikla.

Jotta merimiehillä olisi tilaisuus saada selvyys oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa laadusta ja laajuudesta, tulee kansallisen lainsäädännön sisältää määräyksiä tarpeellisista toimenpiteistä, mitkä tekevät merimiehelle mahdolliseksi laivalla ollessaan hankkia itselleen tarkkoja tietoja työehdoistaan;

tämä voi tapahtua joko asettamalla työsopimuksen määräykset julki laivalla sellaiseen paikkaan, mihin miehistö helposti pääsee, tahi jollakin muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

9 artikla.

Määräämättömäksi ajaksi tehty työsopimus päättyy jossakin aluksen lastaus- ja purkaussatamassa jommankumman sopimuspuolen irtisanottua sen, jolloin kuitenkin on noudatettava tässä tarkoituksessa sovittua irtisanomisaikaa, jonka tulee olla vähintään kaksikymmentäneljä tuntia.

Irtisanominen on tehtävä kirjallisesti; kansallisen lainsäädännön tulee määrätä, millä tavoin irtisanominen on tehtävä, jotta ehkäistäisiin sopimuspuolten välillä myöhemmin mahdollisesti syntymästä erimielisyyksiä.

Kansallisessa lainsäädännössä tulee olla määrättynä ne poikkeukselliset olosuhteet, joissa säännönmukaisestikin tehty irtisanominen ei aiheuta sopimuksen purkamista.

10 artikla.

Työsopimus, olkoon se tehty määrättyä matkaa varten, määräajaksi tai määräämättömäksi ajaksi, raukeaa lain mukaan allaolevissa tapauksissa:

a) asianomaisten keskinäisestä sopimuksesta;

b) merimiehen kuollessa;

c) aluksen tuhoutumisen tai täydellisesti merikelvottomaksi joutumisen johdosta;

d) muusta kansallisessa lainsäädännössä tai tässä sopimuksessa määrätystä syystä.

11 artikla.

Kansallisen lainsäädännön tulee määritellä ne seikat, joiden perusteella laivanvarustaja tai sen päällikkö ovat oikeutettuja ilman irtisanomista eroittamaan merimiehen toimestaan.

12 artikla.

Kansallisen lainsäädännön tulee samoin määritellä ne seikat, joiden perusteella merimies on oikeutettu vaatimaan heti eroa työstään.

13 artikla.

Jos merimies näyttää toteen varustajalle tai hänen edustajalleen, että hänellä on tilaisuus päästä jonkin aluksen päälliköksi, upseeriksi, konemestariksi tai johonkin muuhun hänen silloista tointaan ylempään toimeen, tahi että hänen työhöntulonsa jälkeen esiintyneitten seikkojen perusteella laivastalähtö on hänelle olennaisen tärkeä, voi hän vaatia eroa työstä ehdolla, että hän, aiheuttamatta varustajalle uusia menoja, hankkii pätevän sijaisen, jonka varustaja tai hänen edustajansa hyväksyy.

Tässä tapauksessa merimies on oikeutettu saamaan todellista palvelusaikaansa vastaavan palkan.

14 artikla.

Olkoon sopimuksen umpeenmenemisen tai purkamisen syy mikä tahansa, jokaisen sitoumuksen raukeaminen on todettava merimiehelle 5 artiklan mukaisesti annettuun asiakirjaan sekä miehistöluetteloon tehtävällä erikoisella merkinnällä, minkä tulee olla julkisen viranomaisen vahvistama, jos jompikumpi sopimuspuoli sitä vaatii.

Merimiehellä on joka tapauksessa oikeus saada laivan päälliköltä erikseen laadittu todistus, jossa arvostellaan hänen työnsä laatua tai jossa ainakin mainitaan, onko hän kaikin puolin täyttänyt sopimuksen mukaan hänelle kuuluvat tehtävät.

15 artikla.

Kansallisen lainsäädännön tulee sisältää määräyksiä sopivista toimenpiteistä tämän sopimuksen noudattamisen turvaamiseksi.

16 artikla.

Tämän sopimuksen viralliset ratifioinnit ovat Versailles'in sopimuksen XIII osan ja muiden rauhansopimusten vastaavien osien määräysten mukaisesti ilmoitettavat kansainliiton pääsihteerille kirjattaviksi.

17 artikla.

Tämä sopimus tulee voimaan, kun pääsihteeri on kirjannut kahden Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltion ratifioinnit.

Se velvoittaa vain niitä jäsenvaltioita, joiden ratifioinnit on kirjattu sihteeristössä.

Senjälkeen tämä sopimus tulee voimaan kuhunkin jäsenvaltioon nähden siitä päivästä alkaen, jolloin tämän ratifiointi on kirjattu sihteeristössä.

18 artikla.

Niinpian kuin kahden Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltion ratifioinnit ovat sihteeristössä kirjatut, antaa Kansainliiton pääsihteeri siitä ilmoituksen kullekin työjärjestön jäsenvaltioille. Hänen tulee samoin ilmoittaa näille niiden ratifiointien kirjaamisesta, joita järjestön muut jäsenvaltiot myöhemmin tekevät.

19 artikla.

Kukin jäsenvaltio, joka ratifioi tämän sopimuksen, sitoutuu, huomioonottaen 17 artiklan määräykset, soveltamaan 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14 ja 15 artiklan määräyksiä viimeistään tammikuun 1 päivästä 1928 ja ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin näiden määräysten toteuttamiseksi.

20 artikla.

Kukin Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltio, joka ratifioi tämän sopimuksen, sitoutuu soveltamaan sitä siirtomaissaan, alusmaissaan tai suojelusvaltioissaan, Versailles'n sopimuksen 421 artiklan ja muiden rauhansopimusten vastaavien artiklain määräysten mukaisesti.

21 artikla.

Kukin jäsenvaltio, joka on ratifioinut tämän sopimuksen, voi, 10-vuotisen ajanjakson päätyttyä sopimuksen ensimmäisestä voimaantulopäivästä lukien, Kansainliiton pääsihteerille antamallaan ilmoituksella, jonka tämä kirjaa, irtisanoa sopimuksen. Irtisanonta tulee voimaan vasta yhden vuoden kuluttua sen kirjaamisesta sihteeristössä.

22 artikla.

Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston on vähintään kerran 10 vuoden kuluessa annettava yleiselle konferenssille selostus tämän sopimuksen soveltamisesta ja sen on niinikään päätettävä, onko syytä ottaa konferenssin päiväjärjestykseen kysymys sopimuksen tarkistuksesta tai muuttamisesta.

23 artikla.

Tämän sopimuksen ranskan- ja englanninkielisiä tekstejä on kumpaakin pidettävä alkuperäisinä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.