39/1936

Merenkulkusignaaleja koskeva sopimus.

Allekirjoittaneiden edustamat sopimushallitukset ovat, päätettyään yhdenmukaistuttaa eräät merenkulkusignaalilajit, sopineet seuraavista säännöksistä.

1 artikla.

Kukin sopimushallituksista sitoutuu siihen, että aina milloin niitten alueilla asianomaisten viranomaisten toimesta annetaan merenkulkijoille näkömerkein sellaisia ilmoituksia tai varoitussignaaleja, joita oheinen ohjesääntö koskee, nämä viranomaiset tällöin ryhtyvät ainoastaan mainitun ohjesäännön määräysten mukaisiin toimenpiteisiin. Tätä varten tarvittavat täytäntöönpanotoimet on suoritettava kahdessa vuodessa tämän sopimuksen voimaansaattamisesta lukien.

2 artikla.

Oheisen ohjesäännön määräyksistä voidaan poiketa vain, milloin niitä paikallisten olojen tai poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi ei voida järkevästi soveltaa ja eritoten milloin niitten soveltaminen ehkä saattaisi merenkulun uhatuksi tai aiheuttaisi kysymykseentulevaan liikenteeseen verraten suhteettomia kustannuksia. Tällaiset poikkeamiset on lisäksi rajoitettava niin vähäisiksi kuin niiden aiheena olleen tilanteen asettamat vaatimukset suinkin sallivat. Merenkulkijoille on asianmukaisesti ilmoitettava näistä poikkeamisista. Tällöin on ryhdyttävä kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin, jotta vältettäisiin sekaannusta muitten, ohjesäännössä edellytettyjen signaalien kanssa.

3 artikla.

Tällä sopimuksella ei tarkoiteta missään kohdin muuttaa sitä eri maissa voimassa olevaa oikeussuhdetta, joka vallitsee yleisön ja merenkulkusignaaleista huolehtivien viranomaisten välillä.

4 artikla.

Tämä sopimus, jonka ranskan- ja englanninkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, päivätään tälle päivälle; se voidaan 30 päivään huhtikuuta 1931 mennessä, mainittu päivä mukaanluettuna, allekirjoittaa jokaisen hallituksen puolesta, joka on ollut edustettuna siinä konferenssissa, jossa tämä sopimus on laadittu, tai jota on kutsuttu siihen osallistumaan.

5 artikla.

Hallitukset voivat hyväksyä tämän sopimuksen joko pelkästään allekirjoittamalla sen, mikäli tämä tapahtuu ilman ratifioimisvaraumaa, tai ratifioimalla sen tai liittymällä siihen.

Ratifioimiskirjat on toimitettava Kansainliiton pääsihteerille, joka ilmoittaa niitten vastaanotosta asianomaisille hallituksille.

Sopimus tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, kuin viisi hallitusta on sen hyväksynyt.

6 artikla.

Toukokuun 1 päivästä 1931 alkaen voidaan jokaisen 4 artiklassa tarkoitetun hallituksen nimessä liittyä tähän sopimukseen.

Liittymiskirjat on toimitettava Kansainliiton pääsihteerille, joka ilmoittaa niitten vastaanotosta asianomaisille hallituksille.

7 artikla.

Jokainen allekirjoitus, ratifiointi tai liittyminen, joka tapahtuu tämän sopimuksen tultua 5 artiklan mukaisesti voimaan, tulee oikeusvoimaiseksi yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä allekirjoittamisesta tai siitä lukien, jolloin Kansainliiton pääsihteeri on vastaanottanut ratifioimiskirjat tai liittymisilmoituksen.

8 artikla.

Jokainen sopimushallituksista voi seitsemän vuoden kuluttua siitä päivästä, jolloin sopimus tuli voimaan tämän hallituksen kohdalta, sanoa sen irti ilmoittamalla siitä kirjallisesti Kansainliiton pääsihteerille, joka tiedoittaa asiasta kaikille 4 artiklassa tarkoitetuille hallituksille. Tällainen irtisanominen tulee oikeusvoimaiseksi vuoden kuluttua siitä päivästä, jolloin Kansainliiton pääsihteeri on vastaanottanut sitä koskevan ilmoituksen; irtisanomisen vaikutus kohdistuu ainoastaan siihen hallitukseen, jonka puolesta se on tehty.

Kukin sopimushallituksista voi jokaisen tämän sopimuksen voimaantulosta laskettavan seitsenvuotiskauden päättyessä pyytää sen tarkistamista. Neljäsosa sopimushallituksista voi kaikkina muina aikoina esittää pyynnön sopimuksen tarkistamisesta.

9 artikla.

Jokainen sopimushallitus voi allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan sopimuksen tai liittyessään siihen ilmoittaa, ettei se hyväksyessään tämän sopimuksen sitoudu mihinkään velvollisuuksiin määrättyjen tai kaikkien siirtomaidensa, suojelualueidensa tai yliherruutensa tai huoltonsa alaisuuteen kuuluvan alueen puolesta; tällöin ei tätä sopimusta sovelleta alueisiin, joista tällainen ilmoitus on tehty.

Jokainen sopimushallitus voi milloin tahansa myöhemmin ilmoittaa Kansainliiton pääsihteerille aikovansa soveltaa tätä sopimusta kaikkiin tai osaan niistä alueista, joista edellisessä kohdassa tarkoitettu ilmoitus on annettu. Tällöin tulee sopimus voimaan niillä alueilla, joita ilmoitus koskee, yhdeksänkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jolloin Kansainliiton pääsihteeri on sen vastaanottanut.

Jokainen sopimushallitus voi joko seitsemän vuoden kuluttua edellisessä kappaleessa edellytetyn ilmoituksen tekemisestä, tai 8 artiklan mukaisen irtisanomisen yhteydessä, ilmoittaa haluavansa lopettaa tämän sopimuksen soveltamisen kaikkiin tai joihinkin siirtomaihinsa, suojelualueisiinsa tai yliherruutensa tai huoltonsa alaisuuteen kuuluviin alueisiin. Tässä tapauksessa sopimus lakkaa olemasta voimassa tällaisen ilmoituksen tarkoittamien alueiden suhteen vuoden kuluttua tämän ilmoituksen antamisesta Kansainliiton pääsihteerille. Ellei tällaista ilmoitusta tehdä, ei 8 artiklan mukaisella irtisanomisella ole mitään vaikutusta tässä artiklassa tarkoitettuihin alueihin.

10 artikla.

Jokainen sopimushallituksista voi panna tätä sopimusta koskevan hyväksymisensä ehdoksi, että yksi tai useampi 4 artiklassa mainituista valtioista hyväksyy sen.

11 artikla.

Jokainen sopimushallituksista voi allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan sopimuksen tai liittyessään siihen ilmoittaa, että ensimmäisessä artiklassa mainittu velvoitus on käsitettävä siten, että se sitoo sitä vain oheisen ohjesäännön johonkin tai joihinkin nimenomaan mainittuihin lukuihin. Tässä tapauksessa se voi vedota toisten sopimushallitusten velvoituksiin vain sen luvun tai niiden lukujen puitteissa, jota tai joita se itse on sitoutunut noudattamaan.

12 artikla.

Tämä sopimus on rekisteröitävä Kansainliiton pääsihteerin toimesta sinä päivänä, jolloin se tulee voimaan.

Vakuudeksi ovat allekirjoittaneet varustaneet tämän sopimuksen nimikirjoituksillaan.

Tehty Lissabonissa kahdentenakymmenentenäkolmantena päivänä lokakuuta tuhat yhdeksänsataa kolmekymmentä yhtenä kappaleena, joka on talletettava Kansainliiton sihteeristön arkistoon ja josta oikeaksi todistetut jäljennökset lähetetään kaikille 4 artiklassa tarkoitetuille hallituksille.

ERINÄISIÄ MERENKULKUSIGNAALEJA KOSKEVA OHJESÄÄNTÖ.

I luku. -- Paikkakunnalle otaksuttavasti ulottuvaa myrskyä koskeva varoitus.

A. Tuulen suunta.

Käytettävät signaalit ovat:

1. Myrskyn alkaessa LP kvadrantissa:

Päivällä: ylöspäinen kartio;

Yöllä: Kaksi yläkkäin olevaa punaista valoa.

2. Myrskyn alkaessa LE kvadrantissa:

Päivällä: Alaspäinen kartio;

Yöllä: Kaksi yläkkäin olevaa valkeaa valoa.

3. Myrskyn alkaessa IP kvadrantissa:

Päivällä: Kaksi ylöspäistä kartiota yläkkäin;

Yöllä: Punainen valo valkoisen valon yläpuolella.

4. Myrskyn alkaessa IE kvadrantissa:

Päivällä: Kaksi alaspäistä kartiota yläkkäin;

Yöllä: Valkoinen valo punaisen valon yläpuolella.

B. Odotettavissa oleva huono sää, hirmumyrsky tai kova myrsky.

Käytettävät signaalit ovat:

1. Odotettavissa huonoa säätä:

Päivällä: Musta pallo;

Yöllä: Punainen valo mastonhuipussa.

2. Odotettavissa hirmumyrskyä tai kovaa myrskyä:

Päivällä: Kaksi yläkkäin olevaa mustaa palloa;

Yöllä: Kaksi vierekkäistä punaista valoa mastonhuipussa.

Niin pian kuin tuulen odotettavissa oleva suunta voidaan määrätä, on A kohdassa määrätty merkki asetettava B kohdassa mainitun merkin tilalle tahi on molempia merkkejä käytettävä samanaikaisesti.

C. Tuulen suunnan muutokset.

Käytettävät signaalit ovat:

1. Tuulen kääntyminen oikealle (myötäpäivään): Musta lippu tai musta sylinteri.

2. Tuulen kääntyminen vasemmalle (vastapäivään): Kaksi yläkkäin olevaa mustaa lippua tai kaksi yläkkäin olevaa mustaa sylinteriä.

Tuulen suunnan muutosta osoittava signaali nostetaan tuulen suuntaa osoittavan signaalin viereen.

Päiväsignaalin kahden yläkkäin olevan osan keskinäinen etäisyys ei saa olla pienempi kuin jommankumman signaalin osan suurin mitta.

Yläkkäin olevien valojen välisen etäisyyden tulee olla vähintään kaksi metriä (6 jalkaa).

Tässä ohjesäännössä määrättyjen signaalien käyttö ei estä käyttämästä toisia välttämättömiksi arvioituja signaaleja, kuten erittäinkin Zi-Ka-Wein observatorion yksissä tuumin Kiinan meritullilaitoksen merenkulkuosaston kanssa järjestämiä taifuunisignaaleja.

ERINÄISIÄ MERENKULKUSIGNAALEJA KOSKEVA OHJESÄÄNTÖ.

II luku. -- Vuorovesi- ja vedenkorkeussignaalit.

A. Vuoroveden korkeuden vaihtelu.

1. Vuoroveden laskeminen (luode) ilmoitetaan:

Päivällä: Pitkulaisella, alaspäisellä kartiolla;

Yöllä: Valkoisella valolla vihreän valon yläpuolella.

2. Vuoroveden nouseminen (vuoksi) ilmoitetaan:

Päivällä: Pitkulaisella ylöspäisellä kartiolla;

Yöllä: Vihreällä valolla valkoisen valon yläpuolella.

Kartion korkeuden on oltava ainakin kolme kertaa sen pohjan läpimittaa suurempi.

B. Vedenkorkeus.

Ellei purjehdusselityksissä ole toisin määrätty, mitataan veden korkeus karttojen nolla-korkeudesta.

Hyväksyttynä mittayksikkönä on kaksi desimetriä maissa, joissa käytetään metrijärjestelmää ja Englannin jalka muissa maissa.

Yhtä yksikköä (2 desimetriä tai 1 jalkaa) vastaava vedenkorkeus ilmoitetaan:

Päivällä: Alaspäisellä kartiolla tai pallolla;

Yöllä: Vihreällä tai valkoisella valolla.

Viittä yksikköä (1 metriä tai 5 jalkaa) vastaava veden korkeus ilmoitetaan:

Päivällä: Sylinterimuotoisella merkillä;

Yöllä: Punaisella valolla.

Kahtakymmentäviittä yksikköä (5 metriä tai 25 jalkaa) vastaava vedenkorkeus ilmoitetaan:

Päivällä: Pallolla;

Yöllä: Valkoisella valolla.

Puolta yksikköä (1 desimetri tai « jalkaa) vastaava vedenkorkeus ilmoitetaan tarvittaessa seuraavasti:

Päivällä: Sylinterillä;

Yöllä: Punaisella valolla.

Nämä merkit on nostettava seuraavasti:

Kartiot tai pallot, jotka ilmaisevat yksiköitä, asetetaan joko yhteen tai kahteen pystysuoraan riviin. Sylinterit, jotka ilmaisevat yksikön osia, voidaan asettaa joko samaan pystysuoraan riviin yksikköjen alle tai vasemmalle puolen pystysuoraa yksikköriviä.

Sylinterit, jotka osoittavat viittä yksikköä kukin, asetetaan pystysuoraan riviin yksikkörivin tai rivien oikealle puolen.

Pallot, jotka osoittavat kahtakymmentäviittä yksikköä, asetetaan pystysuoraan riviin, äärimmäiseksi oikealle.

Oikea ja vasen määräytyy saapuvan merenkulkijan kannalta.

Samat määräykset koskevat yömerkkejä.

Signaalien antaminen semafoorilla tai optillisin Morsen-aakkosin, kansainvälisen signaalijärjestelmän merkeillä, radiolennättimellä tai radiopuhelimella sekä vedenkorkeuden ilmoittaminen numeroilla, on edelleen sallittua joko tässä ohjesäännössä määrätyn signaalinantojärjestelmän ohella tai sen asemesta.

ERINÄISIÄ MERENKULKUSIGNAALEJA KOSKEVA OHJESÄÄNTÖ.

III luku. -- Alusten liikuntoa satamien tai tärkeiden väylien suussa koskevat signaalit.

A. Vakavissa tilanteissa.

Satamaan tulon ehdoton kielto vakavien tilanteiden vuoksi ilmoitetaan:

Päivällä: Kolmella yläkkäin olevalla pallolla;

Yöllä: Kolmella yläkkäin olevalla punaisella valolla.

B. Säännöllisissä oloissa.

1. Satamaan tulon kielto ilmoitetaan:

Päivällä: Kahden yläkkäisen pallon välissä olevalla ylöspäisellä kartiolla;

Yöllä: Kahden yläkkäisen punaisen valon välissä olevalla valkoisella valolla.

2. Satamaan tulon ja sieltä lähdön kielto ilmoitetaan:

Päivällä: Ylöspäisellä kartiolla, jonka yläpuolella on alaspäinen kartio ja jonka alapuolella on pallo;

Yöllä: Valkoisella valolla, jonka yläpuolella on vihreä valo ja alapuolella punainen valo.

3. Satamasta lähdön kielto ilmoitetaan:

Päivällä: Ylöspäisellä kartiolla, kahden alaspäisen kartion välissä, kaikki yläkkäin;

Yöllä: Kahden vihreän valon välissä olevalla valkoisella valolla, kaikki yläkkäin.

Nämä signaalit on asetettava kyllin korkealle, jotta vältettäisiin kaikki sekaannus toisiin satamamerkkeihin.

Eri signaalien yksityisten osien välisen etäisyyden tulee olla tarpeeksi suuri, jotta ne voidaan selvästi eroittaa siltä etäisyydeltä, jolta ne ovat tarkoitetut nähtäviksi säännönmukaisissa oloissa.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.