7/1925

Suomen ja Tanskan välinen, sovintomenettelyä koskeva sopimus.

Suomi ratifioinut sopimuksen 22 päivänä elokuuta 1924. Ratifioimisasiakirjat vaihdettiin Köpenhaminassa 7 päivänä maaliskuuta 1925.

Suomen Tasavallan Presidentti ja Hänen Majesteettinsa Tanskan ja Islannin Kuningas, haluten edistää sovintomenettelyä kansainvälisissä riitaisuuksissa Kansainliiton liittosopimuksen mukaisessa hengessä ja pyrkien täten omasta puolestaan toteuttamaan Kansainliiton yleiskokouksen syyskuun 22 päivänä 1922 tekemää päätöstä, joka koskee sovintolautakuntain asettamista tarkoittavien sopimusten aikaansaamista, ovat päättäneet tätä varten tehdä keskenään sopimuksen ja ovat valtuutetuikseen määränneet:

Suomen Tasavallan Presidentti Tasavallan Tukholmassa olevan Erikoislähettilään ja Täysivaltaisen Ministerin T:ri Werner Söderhjelmin,

ja hänen Majesteettinsa Tanskan ja Islannin Kuningas väliaikaisen Asiainhoitajansa Tukholmassa Bent Fritz Falkenstjernen,

jotka, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat sopineet seuraavista artikloista:

1 art.

Sopimusvaltiot sitoutuvat pysyväiseen lautakuntaan, joka muodostetaan alempana mainitulla tavalla, tutkintaa ja sovintoa varten lykkäämään kaikki riitaisuudet, olkoot mitä laatua tahansa, joita ei kohtuullisessa ajassa ole voitu ratkaista diplomaattista tietä ja joita ei Kansainliiton pysyväisen tuomioistuimen säännön taikka muun niitten kesken voimassa olevan sopimuksen mukaan ole alistettava joko sanotun tuomioistuimen taikka välitysoikeuden ratkaistaviksi.

2 art.

Jos riitaisuus, jonka toinen sopimuspuoli on saattanut lautakunnan tutkittavaksi, toisen sopimuspuolen toimesta pannaan vireille tuomioistuimessa taikka välitysoikeudessa sellaisten sopimusmääräysten nojalla, joita 1 artiklassa tarkoitetaan, tulee lautakunnan lykätä riitaisuuden käsittely, kunnes tuomioistuin taikka välitysoikeus on ratkaissut kysymyksen omasta pätevyydestään.

3 art.

Lautakuntaan kuuluu viisi jäsentä. Kumpikin sopimuspuoli asettaa niistä kaksi, joista toinen voidaan valita valtion omista kansalaisista. Viidennen jäsenen, jonka on toimittava puheenjohtajana, pitää olla toista kansallisuutta kuin lautakunnan muut jäsenet. Puheenjohtajan sopimuspuolet yhteisesti valitsevat. Elleivät he voisi vaalista sopia, valitsee hänet, jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä, pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen presidentti taikka, jos tämä olisi jommankumman sopimusvaltion kansalainen, tuomioistuimen varapresidentti.

Lautakunnan pitää olla asetettuna kuusi kuukautta sen jälkeen kuin tämän sopimuksen ratifioimisasiakirjat on vaihdettu.

4 art.

Lautakunnan jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi. Heidän toimeksiantoaan ei voida toimikauden kestäessä peruuttaa, paitsi jos sopimuspuolet ovat siitä yhtä mieltä. Jos jäsen kuolee tai luopuu toimestaan, on toinen valittava hänen sijalleen, mikäli mahdollista kahden kuukauden kuluessa sen jälkeen ja joka tapauksessa niin pian kuin jokin riitaisuus on saatettu lautakunnan käsiteltäväksi.

5 art.

Kun riitaisuus on saatettu lautakunnan käsiteltäväksi, on kummallakin sopimuspuolella valta neljäntoista päivän kuluessa sen jälkeen, sanotun riitaisuuden käsittelyä varten, korvata toinen hänen puoleltaan valittu jäsen toisella henkilöllä, jolla käsiteltävässä kysymyksessä on erityistä asiantuntemusta, noudattaen kuitenkin 3 artiklan säännöstä lautakunnan jäsenten kansallisuudesta.

Sopimuspuolen, joka tahtoo käyttää tätä oikeutta hyväkseen, tulee heti antaa siitä tieto vastapuolelle, joka silloin neljäntoista päivän kuluessa tiedon siitä saatuaan voi ryhtyä vastaavaan toimenpiteeseen.

6 art.

Jos jäsenen toimikauden päättyessä toista jäsentä ei olisi hänen sijalleen asetettu, katsotaan hänen toimensa kolmeksi vuodeksi uudistetuksi; puheenjohtajan toimi kuitenkin lakkaa toimikauden päättyessä, jos jompikumpi sopimuspuoli sitä ennen on sitä vaatinut.

Jäsen, jonka toimi päättyy jonkun riitaisuuden ollessa lautakunnassa vireillä, ottaa edelleen osaa riitaisuuden käsittelyyn, kunnes se on päättynyt.

7 art.

Riitaisuus saatetaan lautakunnan käsiteltäväksi ilmoituksella, jonka jompikumpi sopimuspuoli antaa lautakunnan puheenjohtajalle. Sellainen ilmoitus on viipymättä saatettava toisen sopimuspuolen tietoon. Puheenjohtajan tulee mahdollisimman pian kutsua lautakunta koolle.

Asianomaisen sopimuspuolen tulee toimittaa ilmoitus riitaisuuden saattamisesta lautakunnan käsiteltäväksi Kansainliiton pääsihteerin tietoon.

8 art.

Lautakunnan tulee kokoontua sillä paikkakunnalla, missä Kansainliitolla on toimikeskuksensa, elleivät sopimuspuolet erikoistapauksen varalta ole toisin sopineet.

9 art.

Sopimuspuolet sitoutuvat toimittamaan lautakunnalle kaikki tarpeelliset tiedot sekä muuten valmistamaan sille kaikki sen toimen suorittamiseen tarvittavat helpotukset.

Lautakunta voi Kansainliiton pääsihteeriltä pyytää sihteeristön apua, milloin tämä on lautakunnan toiminnalle tarpeen.

10 art.

Sopimuspuolilla on oikeus asettaa lautakuntaan erityiset asiamiehet, jotka myöskin toimivat välittäjinä heidän ja lautakunnan välillä.

11 art.

Lautakunnan käsittelyt eivät ole julkiset, ellei lautakunta itse sopimuspuolten suostumuksella päätä julkisesti käsitellä asiaa.

12 art.

Asian käsittely lautakunnassa on kontradiktoorinen.

Lautakunnan asiana on itse vahvistaa muut menettelyä koskevat säännöt, kuitenkin niin että lokakuun 18 päivänä 1907 Haagissa päivätyn, kansainvälisten riitaisuuksien rauhanomaista ratkaisemista koskevan yleissopimuksen III osastossa olevia säännöksiä on sovellutettava, ellei lautakunta yksimielisesti toisin päätä.

13 art.

Lautakunta tekee päätöksensä yksinkertaisella enemmistöllä, mikäli ei tässä sopimuksessa toisin säädetä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan ääni. Lautakunta on päätösvaltainen, jos kaikki jäsenet ovat saaneet asianmukaisen kutsun istuntoon ja puheenjohtaja sekä ainakin kaksi muuta jäsentä ovat siinä saapuvilla.

14 art.

Lautakunnan tulee antaa mietintö kustakin riitaisuudesta, joka on saatettu sen käsiteltäväksi. Mietinnön tulee sisältää ehdotus riitaisuuden ratkaisemiseksi, jos asian laatu antaa siihen aihetta ja lautakunnan jäsenistä ainakin kolme yhtyy kannattamaan sellaista ehdotusta.

Lautakunnassa ilmennyt eriävä mielipide on perusteluineen mietinnössä mainittava.

15 art.

Lautakunnan tulee suorittaa työnsä loppuun kuuden kuukauden kuluessa luettuna siitä päivästä, jolloin riitaisuus saatettiin lautakunnan käsiteltäväksi, ollen kuitenkin sopimuspuolten vallassa sopia tämän ajan pidentämisestä.

Edellämainittuun määräaikaan ei lueta sitä aikaa, jolloin lautakunnan toiminta 2 artiklassa olevan säännöksen nojalla on ollut keskeytettynä.

16 art.

Lautakunnan mietintö on puheenjohtajan allekirjoitettava. Se on viipymättä saatettava sopimuspuolten sekä Kansainliiton pääsihteerin tietoon.

Sopimuspuolet sitoutuvat kohtuullisessa ajassa ilmoittamaan toisilleen, hyväksyvätkö he mietinnön sisällön ja suostuvatko he siihen sovintoehdotukseen, joka siinä ehkä esitetään.

Sopimuspuolten keskinäisestä välipuheesta riippuu, onko lautakunnan mietintö julkaistava heti kun se on annettu; lautakunta voi kuitenkin, milloin erityisiä syitä siihen on olemassa, päättää, että mietintö on heti julkaistava, vaikka sellaista välipuhetta ei ole tehty.

17 art.

Lautakunnan jäsenille suoritetaan korvausta heidän toimestaan lautakunnan käsiteltäväksi saatetussa asiassa siten, että kumpikin sopimuspuoli suorittaa korvauksen hänen valitsemilleen jäsenille sekä puolet puheenjohtajalle tulevasta korvauksesta.

Sopimuspuolten tulee pyrkiä keskenään sopimaan siitä, että korvausta suoritetaan samojen perusteiden mukaan kummaltakin puolen valituille lautakunnan jäsenille.

Kummankin sopimuspuolen on suoritettava menettelyn aiheuttamat omat kustannuksensa sekä puolet niistä kustannuksista, joitten lautakunta on harkinnut olevan yhteisiä.

18 art.

Tämä sopimus on laadittu suomen, ruotsin, tanskan ja ranskan kielillä ja on ranskalainen teksti sopimuksen tulkintaan nähden oleva todistusvoimainen.

Tämä sopimus on ratifioitava ja ratifioimisasiakirjat on vaihdettava Köpenhaminassa niin pian kuin mahdollista on. Sopimus tulee voimaan heti kun ratifioimisasiakirjat on vaihdettu ja on voimassa viisi vuotta mainitusta ajankohdasta luettuna. Ellei sitä ole irtisanottu viimeistään kuutta kuukautta ennen mainitun viisivuotiskauden päättymistä, on se oleva voimassa edelleen viisi vuotta. Tämän jälkeenkin sopimus jatkuvasti katsotaan pidennetyksi viideksi vuodeksi kerrallaan, ellei sitä ole irtisanottu vähintäin kuutta kuukautta ennen lähinnä edellisen viisivuotiskauden päättymistä.

Ylläolevan vakuudeksi asianomaiset valtuutetut ovat tämän sopimuksen allekirjoittaneet ja sineteillään varustaneet.

Laadittu Tukholmassa, kahtena kappaleena, kesäkuun 27 päivänä 1924.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.