1/1925

Suomen ja Italian välinen kauppa- ja merenkulkusopimus.

Suomi ratifioinut sopimuksen 5 päivänä tammikuuta 1925. Ratifioimisasiakirjat vaihdettiin Roomassa 19 päivänä tammikuuta 1925.

Suomen Tasavallan Presidentti ja Hänen Majesteettinsa Italian Kuningas ovat, haluten yhä kehittää näiden kahden valtion kaupallisia suhteita, päättäneet solmia kauppa- ja merenkulkusopimuksen ja tätä tarkoitusta varten nimittäneet täysivaltaisiksi edustajikseen:

Suomen Tasavallan Presidentti:

entisen pääministerin, Hänen Ylhäisyytensä professori Juho Heikki Vennolan;

Suomen Roomassa-olevan ylimääräisen lähettilään ja täysivaltaisen ministerin, herra tohtori Herman Gummeruksen;

Hänen Majesteettinsa Italian Kuningas:

Hänen Ylhäisyytensä pääministeri, ulkoasiainministeri Benito Mussolinin;

jotka ovat, vaihdettuaan päteviksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, sopineet seuraavista artikloista:

1 art.

Molempien korkeitten sopimuspuolten kansalaiset saavat keskenään täysin vapaasti harjoittaa kauppaa ja merenkulkua.

Kummankin sopimuspuolen kansalaiset saavat, noudattaen maan lakeja ja asetuksia, vapaasti tulla toisen sopimuspuolen koko alueelle, matkustella ja oleskella siellä tai asettua sinne asumaan ja siellä harjoittaa kauppaansa, teollisuuttaan ja ammattejaan, olematta tällöin joko henkilöönsä tai omaisuutensa nähden tahi kaupan, teollisuuden tai ammattien suhteen minkäännimisten muiden tai korkeampien verojen, maksujen, rasitusten tai suoritusten alaisia, kuin mitä kannetaan oman maan tai suosituimman maan kansalaisilta.

Ne oikeudet, etuoikeudet, vapaudet ja erikoisvapaudet tahi mitkä muut edut tahansa, joita toisen korkean sopimuspuolen kansalaiset nauttivat kaupan, merenkulun tai teollisuuden suhteen, on myönnettävä toisenkin sopimuspuolen kansalaisille.

Tämän artiklan määräykset eivät muuta kummassakin maassa voimassaolevia, kauppaa, teollisuutta, ammatteja ja järjestyksen ylläpitoa koskevia lakeja, asetuksia ja erikoissäännöksiä, joita sovelletaan samalla tavoin jokaisen muun vallan kansalaisiin.

2 art.

Kummankin korkean sopimuspuolen kansalaisilla on oikeus hankkia ja omistaa toisen korkean sopimuspuolen alueella kaikenlaatuista ja -kaltaista omaisuutta, irtainta ja kiinteätä, ja vapaasti sitä ostaa, myydä, lahjoittaa ja vaihtaa sekä käyttää sitä avioliiton, jälkisäädöksen tai perinnön nojalla taikka millä tahansa muulla tavoin samoilla ehdoilla kuin suosituimman maan kansalaiset ja suorittamatta muita tai korkeampia veroja, rasituksia ja maksuja, kuin minkä alaisia lakien mukaisesti oman maan kansalaiset ovat.

Niinikään he saavat viedä maasta omaisuutensa, noudattamalla kuitenkin maan lakeja, maksamatta ulkomaalaisina minkäänlaista vientiveroa ja tarvitsematta suorittaa muita tai korkeampia veroja, kuin mitä oman tai suosituimman maan kansalaisten tulisi maksaa samanlaisessa tapauksessa.

3 art.

Kummankin korkean sopimuspuolen kansalaiset ovat toisen sopimuspuolen alueella vapautetut kaikesta pakollisesta sotapalveluksesta sekä maa-armeijassa, lentojoukoissa ja laivastossa että kansalliskaartissa tai -miliisissä. Niinikään he ovat vapautetut pakollisesti vastaanottamasta mitään julkista, oikeudellista, hallinnollista tai kunnallista tointa, ottamasta osaa sotilasmajoitukseen, suorittamasta mitään maksua rahassa tai luonnossa vastineeksi jostakin edellämainitusta henkilökohtaisesta palveluksesta, alistumasta pakko-ottoihin ja -tilauksiin sekä pakkolainoihin. Poikkeuksena ovat kuitenkin kiinteimistön omistamisesta tai vuokraamisesta aiheutuvat rasitukset sekä sotilaalliset pakkotilaukset ja -otot, joihin omat kansalaiset kiinteimistön omistajina tai vuokraajina voidaan samalla tavoin velvoittaa alistumaan.

Kummankin sopimuspuolen kansalaiset nauttivat tällöin täyttä suojaa korvauksen ja hyvityksen sekä pakko-ottohintojen määräämisen suhteen. Lisäksi on sovittu, ettei heitä tässä suhteessa milloinkaan kohdella epäsuopeammin kuin minkään kolmannen vallan kansalaisia.

4 art.

Kummankin sopimuspuolen kansalaiset nauttivat toisen sopimuspuolen alueella, maan lakien mukaisesti, täydellistä suojaa itsensä, omaisuutensa ja etujensa turvallisuudelle. Tässä suhteessa he nauttivat samoja oikeuksia ja etuoikeuksia, jotka on myönnetty tai vastedes myönnetään oman tai suosituimman maan kansalaisille.

Heillä on niinikään valta vapaasti ja vaikeuksitta kääntyä eriasteisten ja erivaltaisten tuomioistuinten puoleen oikeuksiensa säilyttämiseksi ja puolustautuakseen maan lakien mukaisesti.

He saavat tätä varten käyttää asianajajia, notareita ja kaikenlaatuisia asiamiehiä, jotka he katsovat soveliaiksi etujansa puolustamaan ja joilla maan lakien mukaan on siihen oikeus, ja he nauttivat oikeudellisissa suhteissa samoja oikeuksia ja samoja etuoikeuksia, kuin mitä on myönnetty tai vastedes myönnetään omille tai suosituimman maan kansalaisille.

5 art.

Toisen korkean sopimuspuolen alueella kotipaikkaoikeutta nauttivat ja siellä voimassaolevien lakien mukaan laillisesti muodostetut kauppa-, teollisuus-, raha- ja vakuutusyhtiöt (niihin luettuina julkiset henkivakuutuslaitokset) tunnustetaan, huomioonottamalla voimassaolevien lakien asettamat rajoitukset ja edellyttäen, että kaikki lakien määräämät muodollisuudet täytetään, laillisiksi toisen sopimuspuolen alueella, ja ne saavat siellä harjoittaa toimintaansa ja kaikkia oikeuksiansa. He saavat vapaasti ja vaikeudetta hakea oikeutta tuomioistumissa joko kantajina tahi vastaajina.

Mainitut yhtiöt nauttivat joka tapauksessa toisen korkean sopimuspuolen alueella samoja oikeuksia, kuin mitä on myönnetty tai vastedes myönnetään minkä tahansa muun maan samanlaisille yhtiöille.

Mainittuja yhtiöitä ja laitoksia älköön asetettako kaupan tai teollisuuden harjoittamisesta toisen sopimuspuolen alueella muiden tai korkeampien rasitusten, verojen tai maksujen alaisiksi, kuin mitä kannetaan oman maan yhtiöiltä ja laitoksilta.

6 art.

Korkeat sopimuspuolet ovat yhtä mieltä siitä, että ne eivät millään tavalla ehkäise molempien maiden keskinäistä kauppaa tuonti- tai vientikielloilla. Ne eivät niinmuodoin ylläpidä eivätkä aseta tuonti- tai vientikieltoja tai -rajoituksia, ellei se ole ehdottoman välttämätöntä ja ainoastaan niin pitkäksi aikaa, kuin ne poikkeukselliset olosuhteet, jotka siihen ovat syynä, kestävät.

Poikkeuksia tästä säännöstä, mikäli niitä sovelletaan kaikkiin maihin tai yhtäläisessä asemassa oleviin maihin, sallitaan ainoastaan seuraavissa tapauksissa:

1) poikkeuksellisissa olosuhteissa sotatarpeisiin nähden;

2) yleisen turvallisuuden vuoksi;

3) nykyään voimassaolevien tai vastedes voimaansaatettavien valtionmonopolien vuoksi;

4) sellaisten kieltojen tai rajoitusten soveltamiseksi ulkomaisiin tavaroihin, jotka sisäisen lainsäädännön kautta on toimeenpantu tai vastedes toimeenpannaan samanlaisten kotimaisten tavarain tuotantoa, myyntiä, kuljetusta tai maansisäistä kulutusta silmälläpitäen;

5) terveyspoliittisista syistä ja hyödyllisten eläinten ja kasvien suojelemiseksi taudeilta, vahinkohyönteisiltä ja -loisilta sekä varsinkin julkisen terveydenhoidon vuoksi ja tässä suhteessa hyväksyttyjen kansainvälisten periaatteiden mukaisesti.

7 art.

Italiasta peräisin olevat luonnon- tai teollisuustuotteet, jotka on lueteltu tähän sopimukseen liitetyssä luettelossa Liite A, nauttivat sopimuksen voimassaoloaikana Suomeen tuotaessa mainitussa Liitteessä A sanottuja prosentittaisia alennuksia, jotka prosenttimäärät koskevat kaikkia nykyään voimassaolevia tai vastedes määrättäviä lisätulleja ja korotuskoeffisientteja.

Suomesta peräisin olevia luonnon- tai teollisuustuotteita, jotka on lueteltu tähän sopimukseenliitetyssä luettelossa Liite B, ei voida sopimuksen voimassaoloaikana Italiaan tuotaessa asettaa muiden tai korkeampien tullien alaisiksi, koeffisientit mukaanluettuina, kuin mitä mainitussa Liitteessä B on määrätty.

8 art.

Italiasta peräisin olevia luonnon- tai teollisuustuotteita, jotka on lueteltu luetteloissa Liite A ja Liite C, ei missään tapauksessa voida Suomeen tuotaessa tullimaksuihin, koeffisientteihin tai lisätulleihin nähden eikä missään muussakaan suhteessa kohdella epäsuopeammin, kuin mitä nyt tai vastedes kohdellaan minkä tahansa kolmannen maan samanlaisia tuotteita.

Suomesta peräisin olevia luonnon- tai teollisuustuotteita, jotka on lueteltu luetteloissa Liite B ja Liite D, ei missään tapauksessa voida Italiaan tuotaessa tullimaksuihin, koeffisientteihin tai lisätulleihin nähden eikä missään muussakaan suhteessa kohdella epäsuopeammin, kuin mitä nyt tai vastedes kohdellaan minkä tahansa kolmannen maan samanlaisia tuotteita.

9 art.

Suomi sitoutuu ostamaan italialaisia kaikki erikoislajeja olevat viinit ja alkoholipitoiset juomat, jotka sille ovat välttämättömiä laillista kulutusta varten

Soveltaakseen edellistä kohtaa Suomi sallii mainittujen italialaisten tuotteiden käyttämisen joko farmakopean mukaan tahi eläinten lääkkeinä tahi teknillistä tai tieteellistä tarvetta varten.

Mainittuja tuotteita pitää seurata virallisten italialaisten laboratorioiden - näistä on liitetty tähän sopimukseen luettelo (Liite E) -antamat todistukset, joista käy selville, että viinit ja alkoholipitoiset juomat ovat hyvää laatua ja että niillä on kaikki kysymyksessäolevan erikoislajin ominaisuudet.

10 art.

Siinä tapauksessa, että Ranskalle tavallisiin viineihin nähden myönnettyjä etuoikeuksia rajoitetaan tai että ne lakkaavat, Suomi sitoutuu viipymättä ryhtymään neuvotteluihin Italian kanssa saman kohtelun myöntämisestä sille myöskin italialaista alkuperää olevien tavallisten viinien suhteen, mikä edellisessä artiklassa on myönnetty italialaisia erikoislajeja oleville viineille ja alkoholipitoisille juomille.

Joka tapauksessa on sovittu, että jos Suomi mistä syystä hyvänsä myöntää, jonkun muun kolmannen maan kuin Ranskan tavallisille viineille mitä tahansa etuja, niin samat edut on heti myönnettävä italialaisille tavallisille viineille.

Suomi sitoutuu lisäksi varaamaan italialaisille viineille prosentittaisen tuontimäärän, jos se, muuttaen nykyisin noudattamiansa periaatteita, sitoutuisi mistä kolmannesta maasta tahansa ostamaan määräerän viinejä ja alkoholipitoisia juomia.

11 art.

Viennistä Italiaan ei kanneta Suomessa eikä viennistä Suomeen kanneta Italiassa muita tai korkeampia vientitulleja tai muunlaatuisia veroja, kuin mitä kannetaan samojen tuotteiden viennistä tässä suhteessa suosituimpaan maahan.

Samoin jokainen muu etu, jonka jompikumpi korkea sopimuspuoli myöntää kolmannelle maalle viennin suhteen, tulee viipymättä ja samoilla ehdoilla toisen sopimuspuolen hyväksi.

12 art.

Molemmat korkeat sopimuspuolet myöntävät toisilleen vastavuoroisesti suosituimmuuden tullitakuuseen ja tullimaksujen kantoon sekä muihin tullimuodollisuuksiin nähden, jotka koskevat tavarain tuontia, vientiä, tullivarastoonpanoa, jälleenvientiä, uudestilastausta ja kauttakuljetusta.

Kumpikin sopimuspuoli sitoutuu niinmuodoin päästämään toisen sopimuspuolen viipymättä ja muitta ehdoitta osalliseksi jokaisesta edusta, jokaisesta etuoikeudesta sekä jokaisesta tullimaksujen, lisätullien, korotuskoeffisienttien, lisämaksujen ja paikallistullien alennuksesta, jonka se tämän artiklan ensimäisessä kohdassa mainituissa suhteissa on myöntänyt tai vastedes myöntää pysyväisesti tai tilapäisesti kolmannelle maalle.

Milloin jompikumpi korkea sopimuspuoli panee eräiden tuotteiden tai tavarain tuonnin tai viennin monopolin alaiseksi tai riippuvaksi hallituksen tai jonkun sen valtuuttaman elimen valvomista hinnoista, ovat toiseen sopimuspuoleen sovellettavat ehdot olevat suopeimmat, mitä on sovellettu tai vastedes sovelletaan mihin tahansa kolmanteen maahan ja minkä tahansa kolmannen maan kansalaisiin.

13 art.

7, 8, 11 ja 12 artiklan määräykset eivät koske:

a) etuja, jotka nykyään on myönnetty tai myöhemmin myönnetään naapurivaltioille rajaliikenteen helpottamiseksi;

b) velvollisuuksia, jotka jommallekummalle korkealle sopimuspuolelle johtuvat jo solmitun tai vastedes solmittavan tulliliiton aiheuttamista sitoumuksista.

Lisäksi Italia sitoutuu olemaan vaatimatta mitään tullietuja tai minkäänlaisia helpotuksia, jotka Suomi voi myöntää Virolle säilyttääkseen perinnäiset suhteensa tähän maahan.

Samoin Suomi sitoutuu olemaan vaatimatta mitään tullietuja tai minkäänlaisia helpotuksia, jotka Italia on myöntänyt tai vastedes myöntää siirto-, suojelus- tai alusmailleen.

Kuitenkin on sovittu, että kumpikin sopimuspuoli voi viipymättä vaatia itselleen samat edut, jos toinen sopimuspuoli on ne myöntänyt tai vastedes myöntää mille tahansa kolmannelle maalle.

14 art.

Jompikumpi korkea sopimuspuoli asettaa jonkun kolmannen maan tuotteille korkeammat tullit, kuin mitä sovelletaan toisesta sopimusmaasta peräisin oleviin samoihin tuotteisiin, tai jos se panee kolmannen maan tavaroille tuontikieltoja tai -rajoituksia, joita ei sovelleta toisen sopimuspuolen samoihin tavaroihin, sillä on oikeus, olosuhteiden sitä vaatiessa, panna alempien tullimaksujen soveltaminen toisesta sopimusmaasta alkuperäisin oleviin tuotteisiin tai niiden maahantuonnin salliminen riippuvaksi alkuperätodistuksen esittämisestä.

Mainittuja todistuksia voivat antaa lähtötullitoimisto joko sisämaassa tai rajalla tahi asianomainen kauppa- ja teollisuuskamari taikka muut viranomaiset tai laitokset, joista molemmat hallitukset ovat yhteisesti sopineet. Ne voidaan myös korvata faktuuralla, jos asianomaiset hallitukset katsovat sen soveliaaksi.

Korkeat sopimuspuolet valvovat, ettei kaupankäynti kärsi haittaa näistä todistuksista kannettavien maksujen suuruuden vuoksi eikä tarpeettomien muodollisuuksien takia niitä annettaessa.

15 art.

Sisäiset verot ja maksut, joita kannetaan valtiolle, maakunnille, kunnille tai yhdyskunnille ja jotka nyt tai vastedes rasittavat tavarain tuotantoa, valmistusta ja kulutusta jommankumman korkean sopimuspuolen alueella, eivät saa olla korkeammat eivätkä rasittavammat toisen korkean sopimuspuolen tuotteille kuin samanlaisille oman maan tuotteille.

16 art.

Korkeat sopimuspuolet myöntävät vastavuoroisesti vapaan kauttakulun, kummassakin maassa voimassaolevien lakien ja määräysten mukaisesti, alueittensa kautta sekä rautateitse että purjehduskelpoisia vesiteitä ja kanavia pitkin henkilöille, matkatavaroille, tavaroille, rautatievaunuille, aluksille ja postille.

Kaikenlaatuiset tavarat, jotka tulevat toisen sopimuspuolen alueelta tai ovat menossa sinne joko suoraan kauttakuljetettuina tai kauttakuljetuksen aikana purettuina, varastoituina ja uudestilastattuina, vapautetaan toisen sopimuspuolen alueella vastavuoroisesti kauttakulkumaksuista.

Kumpikaan korkea sopimuspuoli ei ole velvollinen takaaman kauttakulkua matkustajille, joilta on kielletty pääsy sen alueelle, eikä tavaroille, joiden tuonti on kielletty joko terveydenhoitoa tai yleistä tai valtion turvallisuutta silmälläpitäen tai varokeinona eläin- tai kasvitautien ehkäisemiseksi.

Kummallakin sopimuspuolella on lisäksi oikeus panna sellaisten tavarain kauttakuljetus, jotka toisessa sopimusmaassa ovat monopolin esineenä, voimassaolevien lakien ja määräysten edellyttämäin valvontatoimenpiteiden alaiseksi.

17 art.

Valtion monopoleja sekä sota-aseita ja -tarpeita koskeva säännöstely jää kummankin korkean sopimuspuolen lakien ja määräysten alaiseksi.

18 art.

Nauttien suurimpia etuja, mitä suosituimmuudesta voi johtua, toisen sopimusmaan kauppiailla, tehtailijoilla ja muilla tuottajilla sekä heidän kauppamatkustajillaan on oikeus, esittämällä elinkeinooikeustodistus ja noudattamalla toisen sopimusmaan alueella säädettyjä muodollisuuksia, tehdä tässä maassa ostoksia kauppaansa, teollisuuttaan tai muuta yritystään varten sekä hankkia siellä tilauksia tuottajilta ja kauppiailta.

Jos toinen korkea sopimuspuoli ryhtyisi tämän johdosta kantamaan maksuja tai erikoista kauppalupaveroa, niin toinen puoli voi mukaannuttaa järjestelmäänsä aikaansaadakseen vastavuoroisuuden.

Mainituilla kauppiailla, tehtailijoilla, tuottajilla ja kauppamatkustajilla saa olla mukanaan näytteitä, kaavoja tai malleja, mutta ei tavaroita, ellei tämä voimassaolevien lakien ja määräysten mukaan ole sallittu kotimaisille kauppamatkustajille.

Edellämainittu elinkeino-oikeustodistus on laadittava tämän sopimuksen Liitteessä F olevan kaavan mukaisesti, ja sen antavat kummankin maan kauppakamarit.

Tämä asiakirja kelpaa sen vuoden, joksi se on annettu.

Edelläolevia määräyksiä ei sovelleta kuljeskeleviin elinkeinoharjoittajiin, kulkukauppiaihin eikä tilausten hankintaan henkilöiltä, jotka eivät harjoita teollisuutta eivätkä kauppaa, ja korkeat sopimuspuolet pidättävät tässä suhteessa itselleen täyden lainsäädäntövapauden.

Esineet, jotka edellämainitussa tarkoituksessa on tuotu maahan näytteinä, ovat kummassakin maassa väliaikaisesti vapaat tullimaksuista niiden tullisäännösten ja -muodollisuuksien mukaisesti, jotka on säädetty silmälläpitäen näytteiden jälleenvientiä tai määrättyjen tullimaksujen suoritusta, ellei jälleenvientiä ole tapahtunut lain määräämän ajan kuluessa. Mainittu etuoikeus ei kuitenkaan koske esineitä, joita niiden määrän tai arvon vuoksi ei voida pitää näytteinä tai joiden samuutta, niiden laadun vuoksi, ei voida jälleenvietäessä todeta.

19 art.

Tavarat, joita jommankumman sopimusmaan tuottajat tai kauppiaat lähettävät toisen sopimusmaan alueella pidettäviin näyttelyihin, messuihin ja kilpailuihin, saadaan väliaikaisestimaahantuoda, ja ne nauttivat vapautta tulleista ja muista tuontimaksuista, jos ne, pysyen myymättöminä, jälleen maastaviedään kahden kuukauden kuluessa näyttelyn, messujen tai kilpailun päättymisestä.

Näiden tavarain jälleenvienti on taattava joko tallettamalla rahasumma tai antamalla pätevä vakuus taikka muulla tavalla, joka olisi omiaan vähentämään väliaikaisesta maahantuonnista vaadittavan takuun rasittavuutta.

20 art.

Molemmat korkeat sopimuspuolet takaavat vastavuoroisesti toisilleen suosituimmuuden rautateittensä kuljetusmaksujen ja -muodollisuuksien, kuljetusehtojen, yleisten tariffien ja maksujen suhteen.

21 art.

Molempien korkeiden sopimuspuolten alueiden välillä vallitsee vastavuoroisesti merenkulunvapaus. Kummankin korkean sopimuspuolen kansalaisilla on täysi vapaus, samoilla ehdoilla kuin omilla tai suosituimman maan kansalaisilla, kulkea aluksineen ja lasteineen toisen sopimuspuolen alueella oleviin paikkoihin ja satamiin; he ovat kuitenkin velvollisia aina noudattamaan sen maan lakeja, mihin he saapuvat.

Jommankumman sopimusmaan kansalaisten tai yhtiöiden kauppa-alukset, näiden miehistöt, matkustajat ja lastit nauttivat, saapuessaan toisen maan alueelle joko suoraan kotimaasta tai muualta ja huolimatta siitä, mistä niiden matkustajat ja lastit ovat tulossa tai minne menossa, kaikissa suhteissa ainakin yhtä suopeata kohtelua, kuin mikä on myönnetty oman maan tai suosituimman maan aluksille, miehistöille, matkustajille ja lasteille.

22 art.

Kumpikin korkea sopimuspuoli sallii kaikkien tavarain, joita on lupa laillisesti maahantuoda ja maastaviedä, tuonnin ja viennin sekä myös toisen sopimuspuolen alueelta tulevien tai sinne lähtevien matkustajien kuljetuksen toisen sopimuspuolen aluksilla.

23 art.

Alusten oleskelun ja sijoituksen sekä niiden lastauksen ja purkauksen suhteen korkeitten sopimuspuolten alueilla olevissa satamissa, telakoilla, merenlahdissa, satama-altaissa ja redeillä ulotetaan toisen sopimuspuolen aluksiin kaikki ne etuoikeudet ja kaikki ne helpotukset, jotka toinen sopimuspuoli on myöntänyt oman maan aluksille tai minkä tahansa kolmannen maan aluksille.

24 art.

Suomalaiset ja italialaiset alukset voivat mennä jostakin toisen sopimuspuolen satamasta yhteen tai useampaan saman sopimuspuolen satamaan ottaakseen tai täydentääkseen siellä ulkomaille määrättyä lastiaan tai purkaakseen siellä kokonaan tai osaksi ulkomailta tuomansa lastin. Mainitut alukset saavat, noudattamalla kuitenkin asianomaisessa valtiossa voimassaolevia lakeja ja määräyksiä, pitää aluksessa sen osan ulkomailta peräisin olevaa lastia, joka on määrätty joko muuhun saman maan satamaan tai toisen maan satamaan, ja jälleenviedä sen tarvitsematta suorittaa tästä viimeksimainitusta osasta lastia mitään tullimaksuja, lukuunottamatta valvontamaksuja, jotka voidaan kantaa ainoastaan oman maan tai suosituimman maan kansalaisten tai yhtiöiden aluksille määrättyjen alimpien taksojen mukaan.

25 art.

Toisen sopimusmaan aluevesillä ei saa panna toisen sopimusmaan aluksille mitään tonnisto-, kauttakulku-, kanava-, satama-, luotsi-, majakka-, karanteeni- tai muuta samanlaista tai samankaltaista maksua eikä rasitusta, jota, olipa se minkäniminen tahansa, kannetaan hallituksen valtuuttamain yksityisten, yhdyskuntien tai laitosten nimessä tai hyväksi, ellei sitä samalla tavalla ja samoilla ehdoilla ole pantu oman maan tai suosituimman maan aluksille.

Tätä kohtelun yhdenvertaisuutta sovelletaan vastavuoroisesti kummankin maan aluksiin huolimatta siitä, mistä paikasta ne tulevat ja mikä on niiden määräpaikka.

26 art.

Mitä tulee kulkuun luonnollisilla tai keinotekoisilla sisävesiteillä, ovat suomalaiset alukset ja niiden lastit Italiassa ja vastavuoroisesti italialaiset alukset ja niiden lastit Suomessa samojen ehtojen alaiset kuin suosituimman maan alukset ja niiden lastit; kuitenkaan eivät aluksista ja niiden lasteista kannettavat maksut, lukuunottamatta tullimaksuja, saa olla suuremmat kuin kotimaisista aluksista ja niiden lasteista.

27 art.

Oman maan ja suosituimman maan alusten kohtelu ei koske:

1. rannikkolaivaliikennettä, joka edelleenkin on kummassakin maassa nyt tai vastedes voimassaolevien lakien alainen;

2. avustuksia, joita on myönnetty tai vastedes myönnetään oman maan kauppalaivastolle;

3. erikoismyönnytyksiä, joita on annettu purjehdusseuroille ja huvialuksille;

4. kalastusta - siihen luettuna hylkeenpyynti - korkeitten sopimuspuolten aluevesillä sekä merenkulkutoimen hoitoa satamissa, redeillä ja rannikoilla. Merenkulkutoimi käsittää hinauksen, avustuksen ja meripelastuksen.

28 art.

Jos toiselle sopimusmaalle kuuluva alus on tehnyt haaksirikon, ajanut karille, kärsinyt merivahingon tai pakollisesti joutunut toisen sopimusmaan vesille, on aluksen ja lastin nautittava samoja etuja ja vapautuksia, mitä sen maan lainsäädännön mukaan samanlaisten olosuhteiden vallitessa myönnetään oman tai suosituimman maan aluksille. Apua ja tukea on annettava päällikölle, miehistölle ja matkustajille sekä henkilökohtaisesti että alukseen ja sen lastiin nähden samassa määrin kuin oman maan kansalaisille.

Karille joutuneesta tai haaksirikkoutuneesta aluksesta pelastetut tavarat eivät ole tullin alaisia, ellei niitä viedä käyttöä varten maahan.

29 art.

Kauppa-alukset, jotka purjehtivat Suomen tai Italian lipun suojassa ja joissa on niiden maan lakien ja määräysten vaatimat asiakirjat alusten kansallisuuden toteamiseksi, katsotaan Italiassa ja Suomessa suomalaisiksi ja italialaisiksi aluksiksi.

Toinen korkea sopimuspuoli tunnustaa toisen korkean sopimuspuolen antamat mittakirjat ja muut mittausta koskevat asiakirjat niiden erikoissopimusten mukaisesti, joita molemmat korkeat sopimuspuolet saattavat keskenään tehdä.

30 art.

Jos korkeitten sopimuspuolten kesken syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta ja jos jompikumpi korkea sopimuspuoli pyytää riidan alistamista välitysoikeuden ratkaistavaksi, on toisen sopimuspuolen siihen suostuttava, myöskin siinä tapauksessa, että olisi selvitettävä, kuuluuko riitakysymys luonnostaan välitysoikeudelle.

Välitysoikeus muodostetaan kutakin riita-asiaa varten siten, että kumpikin korkea sopimuspuoli määrää yhden kansalaisensa välitystuomariksi ja molemmat puolet valitsevat kolmanneksi tuomariksi ystävällisen kolmannen vallan kansalaisen.

Korkeat sopimuspuolet pidättävät itselleen oikeuden sopia ennakolta ja määrätyksi ajaksi henkilöstä, joka riidan sattuessa toimii kolmantena välitystuomarina. Välitysoikeuden päätöksellä on velvoittava voima.

31 art.

Tämä sopimus on ratifioitava ja ratifioimisasiakirjat vaihdettava Roomassa, senjälkeen kun kummalakin puolella lainsäädännön edellyttämät muodollisuudet on täytetty.

Se tulee voimaan 15 päivän kuluttua ratifioimisasiakirjain vaihtamisesta ja pysyy voimassa vuoden mainitusta päivästä lukien.

Jos kumpikaan korkea sopimuspuoli ei ilmoita kuutta kuukautta ennen määräajan päättymistä aikomuksestaan antaa sopimuksen lakata, pysyy se voimassa, kunnes vuosi on kulunut siitä päivästä, jolloin jompikumpi sopimuspuoli on sen irtisanonut.

Tämän vakuudeksi täysivaltaiset edustajat ovat sopimuksen allekirjoittaneet ja sineteillään varustaneet.

Tehtiin Roomassa, kahtena kappaleena, 22 päivänä lokakuuta tuhatyhdeksänsataakaksikymmentäneljä.

Luettelo A. Tullialennuksia Suomeen tuotaessa.

Suomen
tariffin   Tavarain nimitys                     Alennus
nimike                                          prosentti

    72  Sitroonat                                    100%
    73  Appelsiinit, mandariinit, pomeransit          75%
ex  78  Saksanpähkinät ja muut syötävät pähkinät      75%
ex  79  Mantelit                                      75%
ex 147  Tomaattisäilykkeet                            75%
   232  Silkki, kehrätty, myös muilla
        kehruuaineksilla sekoitettuna, pienemmissä,
        vähittäiskauppaan tarkoitetuissa
        pakkauksissa, kuten sykkyröissä, rullissa
        ja muissa sellaisissa                         75%
   233  Silkki, kehrätty, myös muilla
        kehruuaineksilla sekoitettuna, muunlainen     75%
   279  Kankaat, erikseen mainitsemattomat,
        kokosilkkiset                                 80%
   280  Kankaat, erikseen mainitsemattomat,
        puolisilkkiset                                80%
ex 708  Ajo- ja kuljetusneuvot, erikseen
        mainitsemattomat, sekä niiden alustat,
        samoin sellaisten ajoneuvojen kummirenkaiset
        pyörät, lukuunottamatta sahatukkien
        kuljetusvaunuja sekä lastiautomobiilejä
        samoin kuin näiden viimemainittujen
        ajoneuvojen kummirenkaisia pyöriä             75%

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.