15.5.2012

Vaatimukset

Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry on vaatinut, että työtuomioistuin

• vahvistaa, että A:lla on oikeus kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen V luvun 2 §:n mukaiseen sairausloma-ajan palkkaan ajalta 2.5. – 1.6.2008 1.5.2008 sattuneesta tapaturmasta johtuneen työkyvyttömyyden vuoksi kuitenkin niin, että määrästä on vähennettävä A:lle tältä ajalta maksetut sairauspäivärahat sekä

• velvoittaa Oulun kaupungin suorittamaan A:lle 1.128,40 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.6.2008 lukien sekä

• velvoittaa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Oulun kaupungin yhteisvastuullisesti korvaamaan Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry:n oikeudenkäyntikulut 6.470,54 eurolla korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä kun kuukausi on kulunut korvauksen tuomitsemisesta.

Perusteet

A:n edellä selostettu tapaturma sattui hänen vapaa-aikana 1.5.2008 kello 19.15 sään ollessa lämmin. Aurinko laski tapaturmapäivänä kello 21.39.

A oli nauttinut alkoholia lounaan yhteydessä kello 11 alkaen ja lopettanut nauttimisen ennen kello 18:aa. Sen jälkeen hän oli kierrellyt aurinkoisessa kaupungissa ja katsellut vapun viettoa. Kuuden keskiolut pullon nauttiminen oli tapahtunut pitkän, noin seitsemän tunnin ajan sisällä, pääosin lounaan yhteydessä.

A lähti hieman kello 19:n jälkeen pyöräilemään kotiinsa pyöräteitä pitkin. Onnettomuus sattui Oulun Pikisaaren ja Kuusisaaren välisellä tieosuudella, "Sokerijussin" takana olevalla hiekkaisella pyörätiellä. Onnettomuuden vaara ei ollut alkoholin nauttimisen vuoksi ilmeinen, eikä A ollut päihtynyt vaan täysin asiallisessa kunnossa. Todellisena syynä tapaturmalle oli se, että tapaturmakohdalla pyörätien pohja on pehmeä ja tie hiekkainen sekä sorainen.

A ei ole nauttinut alkoholia siinä määrin, että se olisi aiheuttanut tapaturman. Pelkkä keskioluen nauttiminen ja siitä seurannut mahdollinen lievä päihtymys ei täytä työehtosopimuksessa tarkoitettua tahallisuutta taikka törkeää huolimattomuutta. Soraisella ja pehmeällä hiekkatiellä voi kaatua kuka tahansa. Työnantajalla ei ollut perusteltua syytä katsoa A:n aiheuttaneen vammaa törkeällä huolimattomuudella eikä myöskään tapaturmailmoitus tai hoitoon hakeutumisen ajankohta sitä osoita. Sen vuoksi A:lla on oikeus kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaiseen sairausloma-ajan palkkaan ajalta 2.5.–1.6.2008 1.5.2008 sattuneesta tapaturmasta yhteensä 1.128,40 euroon korkoineen.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vastauksessaan, johon Oulun kaupunki on yhtynyt, kiistänyt kanteen ja vaatinut sen hylkäämistä.

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry:n velvoittamista korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Oulun kaupungin yhteiset oikeudenkäyntikulut 2.498,50 eurolla laillisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä

Kanteen kiistämisen perusteet

A on tekemänsä tapaturmailmoituksen vahinkoa koskevissa lisätietoja-kohdassa ilmoittanut tapaturman aiheutumissyyksi päihtymyksen, joka johtui hänen juomastaan kuudesta keskioluesta. Juodusta alkoholimäärästä johtuen voidaan A:n veren promillemäärän arvioida onnettomuushetkellä ylittäneen rattijuopumusrajan. Promillemäärä riippuu siitä, onko A nauttinut kaupungilla kierrellessään 0,33 litran pulloissa vai 0,5 litran pulloissa myytävää keskiolutta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) promillelaskurin mukaan 60 kiloa painavan naisen veren alkoholipitoisuus on hänen juotuaan kuusi 0,33 litran keskiolutpulloa (kello 11 - 19 ) kello 19 noin 0.6 promillea eli se ylittää rattijuopumusrajan. 60 kiloa painavan naisen veren alkoholipitoisuus on hänen juotuaan samassa ajassa kuusi 0,5 litran keskiolutpulloa kello 19 noin 1.6 promillea eli ylittää törkeän rattijuopumusrajan. Tarkkoihin lukemiin vaikuttavat A:n tarkan painon lisäksi (arvioitu esimerkeissä 60 kiloksi) muu mahdollinen alkoholinkäyttö esimerkiksi edeltävänä päivänä.

A:n päihtymystila on ollut sen kaltainen, että hän ei ole pystynyt hallitsemaan pyörää vain jalkakäytäväksi tarkoitetulla soraisella hiekkatiellä. Hiekkatiellä on selvä liikennemerkki jalkakäytävästä. A:n olisi tullut ymmärtää, että hän on ylipäätään liian päihtynyt ajaakseen polkupyörää, puhumattakaan pyöräilystä jalkakäytäväksi tarkoitetulla soraisella hiekkatiellä. A:n olisi tullut arvioida tilansa niin, että hän olisi vaihtoehtoisin keinoin (taksi, kävely) välttänyt onnettomuuden vaaran. A on aiheuttanut vammansa törkeällä huolimattomuudella.

A on hakeutunut hoitoon solisluun murtumisen johdosta vasta kaatumista seuraavana päivänä 2.5.2008. Tämä tukee käsitystä A:n päihtymyksestä, koska hän ei ole heti ymmärtänyt lähteä hoitamaan solisluun murtumaa. A:lla olisi ollut mahdollisuus hakeutua hoitoon samana iltana Oulun seudun (OYS:n) yhteispäivystykseen.

Koska A on aiheuttanut vahingon nautittuaan alkoholia yli rattijuopumusrajan ja lähdettyään sen jälkeen ajamaan polkupyörää soraisella jalkakäytävällä samalla liikenneturvallisuuden vaarantaen, ei hän ole KVTES:n V luvun 2 §.n 7 momentin määräyksen mukaan oikeutettu sairausajan palkkaan työkyvyttömyytensä ajalta.

Perustelut

Erimielisyys

A on 1.5.2008 sattuneen tapaturman johdosta ollut sairauslomalla 2.5. - 1.6.2008. Tapaturmailmoituksessa A on ilmoittanut tapaturman johtuneen päihtymyksestä tai huolimattomuudesta. Tapaturmailmoituksen mukaan A oli juonut kuusi olutta.

Oulun kaupunki on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen V luvun 2 §:n 7 momentin nojalla kieltäytynyt maksamasta A:lla sairausloman ajalta sairausajan palkkaa katsoen A:n aiheuttaneen työkyvyttömyytensä törkeällä huolimattomuudella.

Esitetty näyttö

A on todistelutarkoituksessa kuultaessa kertonut kysymyksessä olevan vappupäivän olleen Oulussa lämmin ja aurinkoinen. A lähti yhdessä miehensä kanssa ennen kello 11:tä polkupyörällä läheiseen ruokapaikkaan syömään. Ateriointi kesti tunnista puoleentoista tuntiin, ja aterioinnin yhteydessä hän nautti kaksi pulloa keskiolutta. Aterioinnin jälkeen he pyöräilivät ympäristössä ja päätyivät kaupunkiin, jossa he jättivät pyöränsä parkkiin ja lähtivät kävelemään ympäri kaupunkia. Kävelyn lomassa he istahtivat välillä eri paikkoihin, joissa he nauttivat päivän aikana kolme tai neljä keskiolutta. Viimeisen oluen hän joi kello 17:n ja 18:n välillä.

Kun A oli miehensä kanssa lähdössä kotiin, he tapasivat vielä A:n työtoverin C:n ja juttelivat hänen kanssaan hetken. Kotimatkalla A kaatui soraisella ja hiekkaisella pyörätiellä, jolloin ohjaustanko oli osunut olkapäähän. Isku oli kova, mutta näkyvää vammaa tapaturmasta ei tullut. Kaatumisen jälkeen A jatkoi kotimatkaa pyöräillen. Koska kaatumisesta ei ollut aiheutunut avohaavaa, A ei katsonut aiheelliseksi hakeutua lääkärinhoitoon välittömästi. Hän hakeutui lääkärin vastaanotolle seuraavana päivänä. Suoritettujen tutkimusten jälkeen hänellä todettiin sittemmin solisluun murtuma, joka hoidettiin perinteisellä mitellasiteellä.

A:n kertoman mukaan hän ei ollut nauttinut alkoholia tapaturmapäivää edeltäneenä päivänä. Missään vaiheessa tapaturmapäivän aikana hän ei myöskään ollut tuntenut olleensa päihtynyt. Antaessaan tapaturmailmoituksessa kysytyt tiedot A ei ollut tarkoittanut, että hän olisi ollut tapaturman sattuessa humalassa, vaan hän oli halunnut ainoastaan ilmoittaa kysytyt tiedot rehellisesti.

Todistajana kuultu A:n avopuoliso B on kertonut tapahtumista 1.5.2008 pääosin samalla tavoin kuin A. B:n mukaan alkoholin nauttiminen ei ollut syynä A:n tapaturmaan, vaan se johtui yksinomaan kysymyksessä olleen tien pehmeydestä. Tie oli sellainen, jota on jo vuosien ajan on käytetty yleisesti myös pyöräilytienä. Kaupungista päin tultaessa ei tien alussa ollut merkkiä, jonka mukaan sen on tarkoitettu ainoastaan jalankulkijoille, mutta toisesta suunnasta tultaessa tällainen liikennemerkki oli.

A:n työtoveri C on kertonut tavanneensa A:n torilla vuoden 2008 vappupäivänä noin kello 19. Hän oli keskustellut A:n kanssa noin viiden minuutin ajan. Hänen havaintojensa mukaan A ei ollut humalassa eikä hänestä ollut lähtenyt alkoholin hajua. A oli keskustellut asiallisesti ja kertonut olleensa päivällä lounaalla. Alkoholin nauttiminen ei ollut tullut ilmi keskusteluissa. Tie, jolla C oli kuullut tapaturman sattuneen, oli sorainen ja hiekkainen. Tavallista myös oli, että tiellä pyöräiltiin.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:n ylilääkärin D kertomuksesta on käynyt ilmi, että jos noin 60 kiloa painava naishenkilö on nauttinut kello 11:n ja kello 19:n välillä kuusi pulloa keskiolutta, veren alkoholipitoisuus on todennäköisesti noin 0,5:n ja 0,7:n promillen välillä. Jos sama henkilö olisi nauttinut kuusi pulloa keskiolutta siten, että olutta olisi nautittu pullo tunnissa, olisi promillemäärä edellä esitetyn suuruinen Jos sama määrä nautitaan kerralla, veren alkoholipitoisuus olisi yli yhden promillen. Veren alkoholipitoisuus ja alkoholin vaikutukset riippuvat myös siitä, kuinka tottunut henkilö on alkoholin käyttöön. Työterveyslaitoksen suorittamien tutkimusten mukaan veren alkoholipitoisuuden ollessa 0,5 promillea alkoholin nauttimisella on jo vaikutuksia henkilön motorisiin kykyihin. Tällaisia vaikutuksia voi olla jo, jos veren alkoholipitoisuus on 0,2 promillea. Veren alkoholipitoisuuden ollessa 0,5 promille on henkilön tapaturmariski 5 - 10 kertainen verrattuna täysin selvän henkilön tapaturmariskiin.

Solisluun murtuman kivulloisuus riippuu siitä, ovatko luun päät liikkuneet vai ei. Jos luupäät ovat liikkuneet, on murtuma kohta kivulias. Elleivät luun päät ole liikkuneet, murtuma ei ole yhtä kivulloinen.

Arviointi ja johtopäätökset

A on tapaturmailmoituksessa vastannut myönteisesti kysymykseen, jossa on tiedusteltu, aiheutuiko tapaturma päihtymyksestä tai huolimattomuudesta ja ilmoittanut juoneensa kuusi olutta. A ei kertomansa mukaan tapaturmapäivänä kello 11:n ja 18:n välillä nauttimansa kuuden keskiolutpullon johdosta ole missään vaiheessa päivän aikana tuntenut oloansa päihtyneeksi. Todistajana kuultu C, joka oli keskustellut A:n kanssa ennen tapaturman sattumista, ei kertomansa mukaan ollut havainnut A:ssa merkkejä alkoholin nauttimisesta.

Työnantajapuolelta esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan noin 60 kiloa painavan henkilön veren alkoholipitoisuus on todennäköisesti ainakin noin 0,5 promillea, mikäli alkoholia on nautittu kuten nyt esillä olevassa tapauksessa. Veren alkoholipitoisuuteen vaikuttavat kuitenkin useat henkilöstä riippuvat tekijät. Jos veren alkoholipitoisuus on 0,5 promillea, sillä on vaikutusta henkilön motorisiin toimintoihin. Tällaisia vaikutuksia voi olla jo pienemmällä veren alkoholipitoisuudella.

Edellä esitetyn perusteella A:n on nauttimansa alkoholin määrän johdosta täytynyt olla ennen tapaturmaa ainakin jossakin määrin alkoholin vaikutuksen alainen. A:n ei ole kuitenkaan näytetty ennen tapaturmaa olleen alkoholin nauttimisen vuoksi sellaisessa tilassa, että hänen olisi tullut harkinnan jälkeen päätyä siihen, että polkupyörällä ajamaan lähtemisestä aiheutuisi todennäköisesti tapaturmanvaara itselle tai muille. Tapaturman yhtenä syynä on esitetyn selvityksen mukaan ollut hiekkaisen ja soraisen tien pinnan pehmeys. Vaikka tie, jolla tapaturma on sattunut, on merkitty jalankulkutieksi, on kysymys kuitenkin ollut tiestä, jota on yleisesti käytetty myös pyörätienä. Näin ollen myöskään A:n kulkureitin valinta ei osoita hänen toimineen tilanteessa törkeää huolimattomuutta osoittaen ja siten itse vaikuttaneen tapaturman syntymiseen.

Se seikka, että A terveydenhoitoalan ammattilaisena on halunnut tarkkailla vamman tilaa yön ajan ennen hakeutumistaan lääkärille seuraavana aamuna, ei osoita, että lääkärille hakeutuminen pienellä viiveellä olisi johtunut A:n päihtymystilasta.

Koska A:n ei edellä esitetyillä perusteilla voida katsoa aiheuttaneen työkyvyttömyyttään törkeällä huolimattomuudella, hänellä on oikeus kanteessa vaadittuun sairausajan palkkaan.

Oikeudenkäyntikulut

Jutun hävitessään ovat Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Oulun kaupunki työtuomioistuimesta annetun lain 33a §:n 1 momentin nojalla velvolliset korvaamaan Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry:n oikeudenkäyntikulut. Kulujen määräksi on ilmoitettu 6.470,54 euroa. Vastaaja on paljoksunut kantajan ilmoittamien toimenpiteiden määrää ja laskutuksen perusteena käytettyä tuntiveloitusta.

Kantajan kuluvaatimus perustuu työtuomioistuimelle esitettyyn erittelyyn asian ajamiseksi suoritetuista toimenpiteistä ja niistä aiheutuneista kustannuksista. Suoritettuja toimenpiteitä on pidettävä aiheellisina eikä käytetty laskutusperuste poikkea tavanomaisesta. Näin ollen oikeudenkäyntikulut on suoritettava vaatimuksen mukaisesti.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

• vahvistaa, että A:lla on oikeus kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen V luvun 2 §:n mukaiseen sairausloma-ajan palkkaan ajalta 2.5. – 1.6.2008 1.5.2008 sattuneesta tapaturmasta johtuneen työkyvyttömyyden vuoksi kuitenkin niin, että määrästä on vähennettävä A:lle tältä ajalta maksetut sairauspäivärahat, ja

• velvoittaa Oulun kaupungin suorittamaan A:lle 1.128,40 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 1.6.2008 lukien.

Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Oulun kaupunki velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö TNJ ry:n oikeudenkäyntikulut 6.470,54 eurolla, jolle on maksettava viivästyskorkoa korkolain 4 § 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ruikka puheenjohtajana sekä Siitonen, Sutela, Äimälä, Kirvesniemi ja Sillanpää jäseninä. Sihteeri on ollut Laurila.

Tuomio on yksimielinen.