29.8.2014

HAKEMUS

Vaatimukset

Kuluttaja-asiamies on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää DNA Oy:tä 200.000 euron sakon uhalla vastaisessa kuluttajiin kohdistuvassa televisiossa tapahtuvassa viestintä- tai sisältöpalveluiden etämyynnissä tarjoamasta palvelua ilmoittamatta käytettyyn etäviestintävälineeseen soveltuvalla selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla palvelun hintaa ja maksuehtoja, toimitusta ja sopimuksen täyttämistä koskevia ehtoja, sopimuksen vähimmäiskestoa ja tarjouksen voimassaoloaikaa.

Perusteet

DNA Oy (DNA) on mainostanut huhtikuussa 2013 MTV3 televisiokanavalla DNA Welho TV Mix HD - ja MTV3 Sport maksukanavapakettia. DNA:n televisiomainoksessa on tarjottu kuluttajalle maksukanavapakettia niin, että sopimuksen tekemiseen käytetään muun muassa puhelinta ja sitä edeltävään markkinointiin televisiota. Siten DNA:n markkinointiin tulee soveltaa kuluttajansuojalain 6 luvun (1072/2000) 13 §:ää.

Kuluttajansuojalain 6 luvun (1072/2000) 13 §:n 1 momentin mukaan etämyynnissä kuluttajalle on hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä annettava pykälässä tarkemmin luetellut tiedot.

Mainoksen kokonaispituus on ollut noin 25 sekuntia. Mainoksessa on ilmoitettu selkeästi esimerkiksi markkinoidun palvelun ominaisuutta koskeva tieto, jonka mukaan palvelu on käytettävissä kaapeliverkossa. Sen sijaan pääosa markkinoitua palvelua koskevista etämyynnissä annettavista ennakkotiedoista on esitetty mainoksessa niin sanotulla pikkuprintillä viiden sekunnin ajan siten, etteivät nämä tiedot ole olleet mainoksen perusteella kuluttajan omaksuttavissa tai edes luettavissa. Pikkuprintillä annetut tiedot ovat olleet sellaisia kuluttajansuojalain 6 luvun (1072/2000) 13 §:n 1 momentissa mainittuja olennaisia tietoja, jotka elinkeinonharjoittajan on annettava kuluttajalle ennakkoon. Televisiomainoksessa pikkuprintillä annetut tiedot ovat olleet sinänsä riittäviä. DNA ei kuitenkaan ole ilmoittanut kyseisiä kuluttajalle olennaisia ennakkotietoja käytettyyn etäviestimeen soveltuvalla selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla.

Vaikka mainoksessa on sinänsä selkeällä tavalla esitetty tieto "29,95 €/kk/6kk", tieto ei itsessään ole ollut riittävä selventämään markkinoidun sopimuksen hintaa ja maksuehtoja, toimitusta ja sopimuksen täyttämistä koskevia muita ehtoja tai sopimuksen vähimmäiskestoa. Tiedon "29,95 €/kk/6kk" perusteella ei ole ollut yksiselitteistä, onko kampanjan kohteena ollut määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva sopimus. Se, onko kyse määräaikaisesta vai toistaiseksi voimassaolevasta sopimuksesta, vaikuttaa ilmoitettavaan tilausjakson kokonaishintaan. Tiedon perusteella ei ole ollut yksiselitteisesti pääteltävissä maksuehtoja, kuten ei myöskään markkinoitua palvelua koskevan sopimuksen vähimmäiskestoa. Tiedon perusteella ei ole myöskään voitu yksiselitteisesti päätellä muita toimitusta ja sopimuksen täyttämistä koskevia tietoja.

Tieto "29,95 €/kk/6kk" ei ole ollut sillä tavoin ymmärrettävä, että se olisi korvannut mainoksen pikkuprintillä ilmoitetut täsmällisemmät tiedot kulutushyödykkeen hinnasta ja maksuehdoista, toimitusta ja sopimuksen täyttämistä koskevista ehdoista, sopimuksen vähimmäiskestosta ja tarjouksen voimassaoloajasta.

Arvioitaessa käytettyyn etäviestimeen soveltuvaa selkeää ja ymmärrettävää tietojen ilmoittamistapaa, eli tässä tapauksessa televisiomainoksen sisältämän tekstin luettavuutta, arvioinnin perustana käytetään etäisyyttä ja olosuhteita, joissa kuluttajien on tyypillisesti tarkoitettu havainnoivan kyseisiä mainoksia.

DNA:n televisiomainoksessa pikkuprintin sisältämän tekstin esitystavassa ei ole otettu huomioon etäisyyttä ja olosuhteita, joissa katsoja tyypillisesti havainnoi mainosta. Mainoksen sisältämä teksti ei ole ollut katsojan luettavissa. Mainoksessa annettujen tietojen esitystavasta johtuen menettely on vastannut käytännössä tilannetta, jossa ennakkotietoja ei ole ilmoitettu lainkaan.

Palvelun kokonaishinta ja muut etämyynnissä kuluttajalle ennakkoon pikkuprintillä annetut tiedot olisivat olleet helposti esitettävissä 25 sekunnin pituisessa mainoksessa selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla tekstiä ja ääntä käyttäen. Käytetystä viestimestä johtuvaa rajoitetta tietojen selkeään esittämiseen ei ole ollut.

DNA:n televisiomainoksessa on kehotettu kuluttajaa tilaamaan palvelu puhelinnumerosta 0800 550044. Kuluttajan on ollut mahdollista hankkia tarjottu palvelu välittömästi mainoksen perusteella soittamalla mainoksessa ilmoitettuun puhelinnumeroon. Markkinoinnin sopimattomuutta on sen vuoksi arvioitava hakemuksen perusteena olevassa televisiomainoksessa annettujen tietojen valossa.

Koska kuluttajaa on mainoksessa ohjattu soittamalla hankkimaan mainostettu palvelu, mainoksessa annettujen tietojen puutteellisuutta ei ole voitu korvata sillä, että tiedot olisivat olleet jossakin muualla kuluttajan saatavilla. Mikäli tietojen ilmoittaminen jätetään puhelinkeskustelun varaan eli tilanteeseen, jossa kuluttaja ottaa puhelimitse yhteyttä DNA:n mainoksessa annettuun puhelinnumeroon, kuluttaja ei saa tietoja hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä. Tällöin hän saa tiedot vasta sopimuksentekotilanteessa.

Edellä mainittujen kuluttajansuojalain 6 luvun (1072/2000) 13 §:n 1 momentin mukaisten tietojen antamatta jättäminen pykälän 2 momentissa tarkoitetulla käytettyyn etäviestimeen sopivalla tavalla selkeästi ja ymmärrettävästi on kuluttajansuojalain 2 luvun 7 §:n 1 momentin vastaista olennaisen tiedon ilmoittamatta jättämistä.

Koska DNA on jättänyt antamatta kuluttajansuojalain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitettuja olennaisia tietoja, menettely on ollut luvun 3 §:n 2 momentissa mainitulla tavalla sopimatonta. Kuluttajien kannalta sopimattoman menettelyn käyttäminen markkinoinnissa on lain 2 luvun 1 §:n mukaan kiellettyä.

Kuluttajansuojalain 6 luvun (1072/2000) 13 §:n ohella asiaan tulevat sovellettaviksi myös kuluttajansuojalain 2 luvun 8 § (561/2008) ja 12 §. DNA:n mainoksessa on ilmaistu markkinoidun tuotteen ominaispiirteet ja hinta ja näin mahdollistettu kuluttajalle ostoksen tekeminen. Lisäksi mainoksessa on ilmoitettu puhelinnumero palvelun tilaamiseksi. Mainoksen kuluttajansuojalain mukaisuuden ja tiedonantovelvollisuuden toteuttamisen arviointiin voidaan soveltaa siten myös kuluttajansuojalain 2 luvun 8 §:ää (561/2008), jossa säädetään tiedonantovelvollisuudesta tarjottaessa yksilöityä kulutushyödykettä, sekä kuluttajansuojalain 2 luvun 12 §:ää, jossa säädetään tiedonantovelvollisuudesta tarjottaessa hyödykkeitä yhteisellä hinnalla. Säännösten soveltaminen ei edellytä, että mainoksessa annetaan kuluttajalle väline oston toteuttamiseksi.

Vaadittu kielto on määrättävä voimaan heti.

VASTAUS

Vaatimukset

DNA Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää kuluttaja-asiamiehen hakemuksen. Kiellon määräämisen varalta DNA Oy on vaatinut, että mahdollinen kielto rajoitetaan koskemaan ainoastaan maksutelevisiopalvelujen markkinointia eikä sen tehosteeksi aseteta 100.000 euroa suurempaa uhkasakkoa. Lisäksi DNA Oy on vaatinut kiellon noudattamiselle kolmen kuukauden sopeutumisaikaa lainvoimaisesta päätöksestä.

Perusteet

DNA on antanut kuluttajille kaikki kuluttajansuojalain 2 luvun 8 §:ssä (561/2008) ja 12 §:ssä sekä 6 luvun (1072/2000) 13 §:ssä edellytetyt tiedot jo televisiomainoksessa etäviestimeen soveltuvalla selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla. Kuluttaja on saanut mainoksessa tiedot palvelun hinnasta, toimituskuluista ja maksuehdoista, sopimuksen vähimmäiskestosta sekä tarjouksen voimassaoloajasta, vaikka kaikkia näitä tietoja ei olisi kuluttajansuojalain mukaan edes tarvinnut ilmoittaa mainoksessa.

Mainoksessa esitetty tieto "29,95 €/kk/6kk" on kattanut palvelun kuukausihinnan. Lisäksi ilmaisusta "/6kk" on ollut ymmärrettävissä, että kyseessä on määräaikainen palvelu, jonka kesto on kuusi kuukautta.

Kulutushyödykkeen hinta, toimituskulut ja maksuehdot, sopimuksen vähimmäiskesto ja tarjouksen voimassaoloaika on esitetty mainoksessa käytettyyn etäviestimeen soveltuvalla tavalla, selkeästi ja ymmärrettävästi. Mainoksesta on ilmennyt näkyvällä tavalla tieto "DNA WELHO TV MIX HD + MTV3 SPORT 29,95 €/kk/6kk (norm. 34,95 €/kk)". Pienemmällä tekstillä on esitetty lisätietoja, kuten "6 kk yht. 197,10 e", jotka ovat täydentäneet suuremmalla tekstillä ilmaistuja tietoja.

Mainoksessa on selkeästi ja suurella huomioarvolla kerrottu kuluttajan ostopäätöksen kannalta olennaiset tiedot. Tv-maksukanavapaketin tarjouskuukausihinta ja normaali kuukausihinta sekä tieto sopimuksen määräaikaisuudesta on esitetty mainoksessa selkeästi, näkyvästi ja helposti ymmärrettävällä ja havaittavalla tavalla. Mainoksesta ei ole syntynyt harhaanjohtavaa kuvaa liittymän kustannuksista.

Se, että osa mainoksessa annetuista tiedoista on esitetty pienemmällä tekstillä, on johtunut television rajoituksista viestintävälineenä. Kaiken tiedon esittäminen lyhyessä televisiomainoksessa ei vastaa televisiomainonnan tarkoitusta ohjata kuluttaja täydellisemmän tiedon luokse joko toisen etäviestimen kautta tai myymälään.

Kuluttajansuojalain yleissäännös 2 luvun 7 §:ssä kieltää olennaisten tietojen antamatta jättämisen markkinoinnissa tai asiakassuhteessa. Markkinoinnissa ja asiakassuhteessa voi olla kysymys useammasta markkinointiviestistä. Lainkohdan sanamuodosta ei voida päätellä, että olennaiset tiedot tulisi antaa jokaisessa markkinointiviestissä tai ensimmäisessä markkinointiviestissä. Lainkohdassa on sitä vastoin todettu nimenomaisesti, että arvioitaessa tietojen riittävyyttä otetaan huomioon tietojen oikea-aikaisuus, käytettyyn viestimeen liittyvät rajoitukset sekä elinkeinonharjoittajan muut toimenpiteet tietojen antamiseksi. Lainkohta edellyttää, että tiedot annetaan markkinoinnissa tai asiakassuhteessa yleensä.

Koska etämyynnissä on sen määritelmän mukaisesti mahdollisuus hyödyntää useaa etäviestintä, kuluttajansuojalain 6 luvun (1072/2000) 13 § ei velvoita elinkeinonharjoittajaa antamaan kuluttajalle lainkohdassa tarkoitettuja tietoja jokaisessa markkinointiviestissä erikseen. Kuluttajansuojalain 6 luvun (1072/2000) 13 § mahdollistaa tietojen antamisen myös myöhemmässä vaiheessa televisiomainoksen jälkeen, kunhan tiedot annetaan kuluttajalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä.

Kuluttajansuojalaissa käytetty ilmaisu "hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä" ei myöskään tarkoita, että tietoja ei voitaisi antaa samassa yhteydessä, jossa kuluttajan on mahdollista tehdä sopimus. Tiedot voidaan antaa esimerkiksi samassa verkkopalvelussa tai saman puhelinkeskustelun aikana, kunhan ne annetaan hyvissä ajoin ennen kuin kuluttaja sitoutuu sopimukseen.

Televisio poikkeaa etäviestimenä esimerkiksi puhelimesta tai internetistä siten, että sen välityksellä ei voida tehdä sopimusta. Tästä johtuen kaikkia tietoja ei tarvitse ilmoittaa televisiomainoksessa, jos ne kuitenkin annetaan kuluttajalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä.

Sitä vastoin puhelin ei DNA:n käsityksen mukaan poikkea etäviestimenä olennaisesti esimerkiksi internetistä. Kuluttaja voi myös puhelimessa annettujen tietojen perusteella päättää olla tekemättä sopimusta. Puhelimessa annetuilla tiedoilla on siten sama merkitys kuin internetissä annetuilla tiedoilla.

Markkinoidun maksutelevisiopalvelun hinta ja kaikki muut palvelua koskevat olennaiset tiedot ovat olleet esillä DNA:n verkkopalvelussa, minkä lisäksi niistä on tiedotettu kuluttajalle puhelinpalvelussa sekä myymälöissä hyvissä ajoin ennen sopimuksen syntymistä kuluttajan ja DNA:n välille. Kuluttaja on siten saanut hankkimastaan palvelusta DNA:lta kuluttajansuojalain mukaiset tiedot hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä.

Mikäli markkinaoikeus kuitenkin määrää DNA:lle kiellon, tulee kielto rajoittaa koskemaan ainoastaan maksutelevisiopalveluja eikä kuluttaja-asiamiehen vaatimin tavoin viestintä- tai sisältöpalveluja.

Maksutelevisiopalvelut eivät ole viestintäpalveluja vaan sisältöpalveluja (HE 221/2013 vp, s. 93). Tiedonantovelvollisuuden täyttämistä on aina arvioitava tapauskohtaisesti ottaen huomioon muun muassa markkinoidun hyödykkeen luonne. Maksutelevisiopalvelut poikkeavat luonteeltaan selvästi viestintäpalveluista, eikä niitä koskeva tiedonanto-velvollisuus siksi välttämättä ole saman laajuinen viestintäpalveluja koskevan tiedonantovelvollisuuden kanssa. Näin ollen mahdollisesti määrättävää kieltoa ei voida ulottaa koskemaan keskenään erityyppisiä palveluja.

Mahdolliselle kiellolle tulee määrätä kolmen kuukauden sopeutumisaika lainvoimaisesta päätöksestä. Tv-kampanja-ajat ostetaan ja TV-mainokset tehdään hyvissä ajoin etukäteen. Kiellon noudattaminen vaatii kohtuullisen sopeutumisajan, jotta yhtiö pystyy muokkaamaan tulevat mainokset kiellon vaatimusten mukaisiksi.

TODISTELU

Asiakirjatodisteet

Kuluttaja-asiamies

1. DNA Welho TV Mix HD + MTV3 Sport -maksukanavapaketin mainos (= vastaajan
asiakirjatodiste 1)

DNA Oy

1. DNA Welho TV Mix HD + MTV3 Sport -maksukanavapaketin mainos (= hakijan
asiakirjatodiste 1)
2. DNA:n myymälässä allekirjoitettava sopimus
3. DNA:n sopimusehdot
4. DNA:n internet-kaupan ostoprosessi

Henkilötodistelu

DNA Oy

1. PS, DNA Kauppa Oy:n ketjukouluttaja
2. JP, DNA Kauppa Oy:n päävalmentaja

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

DNA:n menettelystä

1. DNA on mainostanut huhtikuussa 2013 MTV 3 -televisiokanavalla DNA Welho TV Mix HD - ja MTV3 Sport -maksukanavapakettia tarjoten kuuden kuukauden määräaikaisen maksukanavapaketin tilaajalle kuusi ensimmäistä kuukautta kuukausihintaan 29,95 euroa, kun normaali hinta on ollut 34,95 euroa.

2. Esitetty mainos on kestänyt kokonaisuudessaan noin 25 sekuntia. Mainoksen ääniraidalla on todettu seuraavaa:

- "Hanki kaapelikotiisi maailmanmestaruustason viihdettä";
- "Ja ota kotikatsomoiden mahtavin kanavapaketti huippuhintaan";
- "Mukana lähes sadan maksu-tv-kanavan valikoima, josta voit miksata mieleisesi" ja
- "Osta netissä, tilaa puhelimitse tai hae DNA-kaupasta."

3. Mainoksen 16. sekunnin kohdalla ruudun oikeassa laidassa on ilmoitettu keltaisen puhekuplan sisällä seuraavat tiedot noin viiden sekunnin ajan: "DNA WELHO TV MIX HD + MTV3 SPORT 29,95 €/kk/6kk (norm. 34,95 €/kk)". Samalla ruudun alalaidassa on ilmoitettu noin viiden sekunnin ajan pienemmällä tekstillä seuraavat tiedot:

"DNA Welho Mix+ MM -kanavapaketin (sis. DNA Welho TV Mix HD ja MTV3 Sport) 6 kk määräaikaistilaus. Ensimmäiset 6 kk 29,95 e/kk (norm. 34,95 e/kk). Avaus 0 e (norm. 30 e) ja TV-kortti 2,90 e/kk. 6 kk yht. 197,10 e. Tilaus on määräaikainen, eikä sitä voi päättää ennen määräajan loppumista. Määräaikaistilauksen jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti toistaiseksi voimassa olevana hinnaston mukaisella hinnalla. Edut eivät koske kampanjan aikana lopetettuja ja uudelleen samaan talouteen avattuja palveluita. Tilaukseen sovelletaan DNA:n yleisiä toimitus- ja erityisehtoja. Kampanja on voimassa DNA:n kaapeliverkossa 19.5.2013 asti. Lisätietoja www.dna.fi".

Mainoksen lopussa ruudulla on esitetty verkko-osoite dna.fi/mmlätkä ja puhelinnumero
0800 550044.

Asian arvioinnin lähtökohdista

4. Kuluttaja-asiamies on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää DNA:ta 200.000 euron sakon uhalla vastaisessa kuluttajiin kohdistuvassa televisiossa tapahtuvassa viestintä- tai sisältöpalveluiden etämyynnissä tarjoamasta palvelua ilmoittamatta käytettyyn etäviestintävälineeseen soveltuvalla selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla palvelun hintaa ja maksuehtoja, toimitusta ja sopimuksen täyttämistä koskevia ehtoja, sopimuksen vähimmäiskestoa ja tarjouksen voimassaoloaikaa.

5. Kuluttaja-asiamies on esittänyt, että maksukanavapakettia koskenut DNA:n televisiomarkkinointi on ollut kuluttajansuojalain 6 luvun (1072/2000) etämyyntisäännösten vastaista, koska pääosa markkinoitua palvelua koskevista etämyynnissä annettavista ennakkotiedoista on esitetty mainoksessa niin sanotulla pikkuprintillä siten, etteivät tiedot ole olleet mainoksen perusteella kuluttajan omaksuttavissa tai edes luettavissa. Mainoksessa ei ole kuluttaja-asiamiehen mukaan annettu kuluttajalle selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla kaikkia etämyynnin ennakkotietoja. Koska kuluttajan on ollut mahdollista hankkia tarjottu palvelu välittömästi mainoksen perusteella soittamalla mainoksessa ilmoitettuun DNA:n puhelinnumeroon, kuluttaja ei kuluttaja-asiamiehen mukaan ole saanut etämyynnin ennakkotietoja hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä, minkä vuoksi markkinoinnin sopimattomuutta on arvioitava yksinomaan mainoksessa annettujen tietojen perusteella. Lisäksi kuluttaja-asiamies on pitänyt DNA:n televisiomainosta kuluttajansuojalain 2 luvun 8 §:n (561/2008) ja 12 §:n perusteella kuluttajien kannalta sopimattomana.

6. DNA:n mukaan sen televisiomainoksessa on annettu kuluttajalle kuluttajansuojalaissa edellytetyt tiedot. DNA on esittänyt, että kuluttajan ostopäätöksen kannalta olennaiset tiedot on ilmoitettu sen mainoksessa selkeästi ja suurella huomioarvolla ja että syyt siihen, miksi osa mainoksessa annetuista tiedoista on esitetty pienemmällä tekstillä, ovat johtuneet television rajoituksista viestintävälineenä. Lisäksi kuluttajansuojalain 6 luvun (1072/2000) mukaiset etämyynnin ennakkotiedot on DNA:n mukaan mahdollista antaa kuluttajalle myös myöhemmässä vaiheessa televisiomainoksen jälkeen.

7. Asiassa on kuluttaja-asiamiehen hakemuksen perusteella arvioitavana kysymys siitä, onko DNA kysymyksessä olevassa televisiossa esitetyssä mainoksessa ilmoittanut kuluttajansuojalaissa edellytetyt tiedot. DNA:n menettelyä on kuluttaja-asiamiehen hakemus huomioon ottaen arvioitava ensisijaisesti kuluttajansuojalain 6 luvun (1072/2000) etämyyntiä koskevien erityissäännösten perusteella ja toissijaisesti kuluttajansuojalain 2 luvun markkinointia koskevien yleissäännösten perusteella.

8. DNA:n menettelyä on arvioitava mainoksen esittämisajankohtana voimassa olleiden kuluttajansuojalain säännösten perusteella. Kuluttajansuojalain säännöksiä on muutettu 13.6.2014 voimaan tulleella kuluttajansuojalain muuttamisesta annetulla lailla (1211/2013). Kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimus kohdistuu tämän jälkeiseen aikaan. Kiellon määräämistä on sen vuoksi arvioitava myös muutettujen säännösten perusteella.

Kuluttajansuojalain 6 luvun etämyyntiä koskevista säännöksistä

9. Kuluttajansuojalain 6 luvun (1072/2000) 1 §:n 1 momentin mukaan mainitussa luvussa säädetään kulutushyödykkeiden kotimyynnistä ja etämyynnistä. Etämyyntiä koskee, mitä 2, 4, 6, 7 ja 13–25 §:ssä säädetään.

10. Etämyynti on määritelty kuluttajansuojalain 6 luvun (1072/2000) 4 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan etämyynnillä tarkoitetaan mainitussa luvussa kulutushyödykkeen tarjoamista kuluttajalle elinkeinonharjoittajan järjestämän sellaisen etätarjontamenetelmän avulla, jossa sopimuksen tekemiseen ja sitä edeltävään markkinointiin käytetään yksinomaan yhtä tai useampaa etäviestintä. Pykälän 2 momentin mukaan etätarjontamenetelmällä tarkoitetaan markkinointi- tai myyntitapaa, joka on järjestetty niin, että sen pääasiallisena tavoitteena voidaan katsoa olevan sopimusten tekeminen etäviestimen avulla. Pykälän 3 momentin mukaan etäviestimellä tarkoitetaan puhelinta, postia, televisiota, tietoverkkoa tai muuta välinettä, jota voidaan käyttää sopimuksen tekemiseen ilman, että osapuolet ovat yhtä aikaa läsnä.

11. Edellä mainitun säännöksen mukainen etämyynnin määritelmä on perustunut kuluttajansuojasta etäsopimuksissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (97/7/EY) 2 artiklan 1 kohtaan, jonka mukaan etäsopimuksella tarkoitetaan elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välistä, tavaraa tai palvelusta koskevaa sopimusta, joka tehdään elinkeinonharjoittajan järjestämän sellaisen etämyynti- tai palvelutarjontamenetelmän avulla, jossa käytetään yksinomaan yhtä tai useampaa etäviestintävälinettä sopimuksen tekemiseen asti, mukaan lukien sopimuksen tekeminen.

12. Kuluttajansuojalain 6 luvun (1072/2000) edellä mainitun direktiivin voimaan saattamiseen liittyvissä esitöissä (HE 79/2000 vp, s. 1) on todettu, että elinkeinonharjoittajalla on etämyynnissä yleensä kaksivaiheinen tiedonantovelvollisuus. Perustiedot elinkeinonharjoittajasta, tarjotusta hyödykkeestä, sopimusehdoista ja kuluttajan peruuttamisoikeudesta on annettava ennen sopimuksen tekemistä. Sopimuksen tekemisen jälkeen ennakkotiedot sekä niitä täydentävät tiedot on vahvistettava kirjallisesti tai muuten pysyvästi.

13. Kuluttajansuojalain 6 luvun (1072/2000) 4 §:ää koskevien esitöiden (HE 79/2000 vp, s. 28) mukaan etämyynnille on ominaista se, että elinkeinonharjoittaja on järjestänyt toimintansa tai osan siitä etäsopimusten tekemistä silmällä pitäen. Tällaisesta järjestelystä on kysymys, jos elinkeinonharjoittaja on varautunut vastaanottamaan etäviestimellä markkinoitujen tuotteidensa tilauksia niin ikään etäviestimellä ja toimittamaan tilatut tuotteet kuluttajille. Tyypillisiä etämyyntitapoja ovat esitöiden mukaan postimyynti, puhelinmyynti, television ostoskanavat ja sähköinen verkkokauppa.

14. Kuluttajansuojalain 6 luvun (1072/2000) 13 §:n 1 momentin mukaan etämyynnissä kuluttajalle on hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä annettava kyseisessä säännöksessä mainitut tiedot, kuten kulutushyödykkeen hinta, toimituskulut ja maksuehdot, toimitusta tai sopimuksen täyttämistä koskevat muut ehdot, sopimuksen vähimmäiskesto, jos sopimus koskee hyödykkeiden jatkuvaa tai toistuvaa toimittamista, sekä tarjouksen voimassaoloaika. Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetut tiedot on annettava käytettyyn etäviestimeen sopivalla tavalla, selkeästi, ymmärrettävästi ja niin, että tietojen kaupallinen tarkoitus käy selvästi ilmi. Kuluttajansuojalain 6 luvun (1072/2000) 14 §:ssä säädetään tietojen vahvistamisesta etämyynnissä.

15. Kuluttajansuojalain 6 luvun (1072/2000) 13 §:ää koskevien esitöiden (HE 79/2000 vp, s. 31 ja 32) mukaan pykälän 1 momentissa luetellaan tiedot, jotka elinkeinonharjoittajan on annettava kuluttajalle ennen sopimuksen tekemistä. Säännöksen tarkoituksena on esitöiden mukaan varmistaa, että sopimuksen tekemistä harkitseva kuluttaja saa ajoissa tarpeelliset tiedot päätöksensä tekemistä varten. Esitöiden mukaan puhelinkeskustelussa kuluttaja saattaa olla haluton kuuntelemaan ennakkotietoselostusta ja pyrkiä tekemään tilauksensa viivytyksettä. Elinkeinonharjoittajan on tällöin varmistettava, että kuluttaja saa kaikki tarpeelliset tiedot viimeistään 14 §:ssä tarkoitetussa vahvistuksessa.

16. Asiaa arvioitaessa on otettava huomioon myös kuluttajan oikeuksista, neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/44/EY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 85/577/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/7/EY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/83/EU. Direktiivi 2011/83/EU on saatettu Suomessa voimaan 13.6.2014 voimaan tulleella kuluttajansuojalain muuttamisesta annetulla lailla (1211/2013), jolla on muun ohella muutettu kuluttajansuojalain 6 luvun säännökset.

17. Lakia 1211/2013 koskevien esitöiden (HE 157/2013 vp, s. 34 ja 35) mukaan lain muutos ei ole merkinnyt etämyyntiin liittyviin määritelmiin olennaisia muutoksia. Sen sijaan kuluttajansuojalain 6 luvun (1072/2000) 13 §:ää vastaava kuluttajansuojalain 6 luvun 9 §, jossa säädetään tiedoista, jotka kuluttajalle on annettava selkeästi ja ymmärrettävästi ennen etämyyntisopimuksen tekemistä, on esitöissä todetun mukaisesti ilmoitettavien ennakkotietojen osalta huomattavasti aiemmin voimassa ollutta pykälää yksityiskohtaisempi. Voimassa olevan kuluttajansuojalain 6 luvun 9 §:n voidaan myös todeta poikkeavan aiemmasta säännöksestä siltä osin, että se koskee sanamuotonsa mukaan ennen etämyyntisopimuksen tekemistä kuluttajalle annettavia tietoja eikä etämyynnissä kuluttajalle hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä annettavia tietoja, kuten aiemmin voimassa olleessa säännöksessä oli säädetty.

DNA:n markkinoinnin arviointi kuluttajansuojalain 6 luvun perusteella

18. Asiassa on riidatonta, että kuluttaja on voinut hankkia puheena olevan maksukanavapaketin esimerkiksi soittamalla televisiomainoksessa ilmoitettuun DNA:n puhelinnumeroon 0800 550044. Sopimusta kuluttajan ja DNA:n välille ei ole syntynyt pelkästään DNA:n televisiomainoksen perusteella, vaan sopimuksen tekeminen on edellyttänyt, että kuluttaja on ottanut yhteyttä esimerkiksi DNA:n puhelinmyyntiin ja tilannut kanavapaketin. Televisiomainoksessa markkinoidusta palvelusta on tällä tavoin menetellen siten sinänsä ollut mahdollista tehdä etämyyntisopimus käyttäen useampaa etäviestintä.

19. Kuluttaja-asiamiehen hakemus tässä asiassa koskee vain televisiomainoksessa annettavia tietoja. Se ei siten koske DNA:n ennen sopimuksen tekemistä muussa yhteydessä muilla etäviestimillä, kuten puhelimessa tai internetissä, antamia tietoja.

20. Elinkeinonharjoittajalla etämyynnissä oleva velvollisuus ennakkotietojen antamiseen koskee sekä kuluttajansuojalain 6 luvun (1072/2000) että voimassa olevan kuluttajansuojalain 6 luvun mukaan tietoja, jotka on annettava kuluttajalle ennen sopimuksen tekemistä. Etämyynnissä sopimuksen tekemiseen ja sitä edeltävään markkinointiin voidaan puolestaan käyttää yhtä tai useampaa etäviestintä. Elinkeinonharjoittajan mainitun tiedonanto-velvollisuuden täyttämistä ja sen oikea-aikaisuutta arvioidaan siten ottaen huomioon kussakin käytetyssä etäviestimessä kuluttajalle ennen sopimuksen tekemistä annetut ennakkotiedot. Etämyyntiä koskevan tiedonantovelvollisuuden kannalta on siten riittävää, että etämyynnin ennakkotiedot annetaan kuluttajalle jossakin etätarjontamenetelmän vaiheessa ennen sopimuksen tekemistä.

21. Edellä lausuttu huomioon ottaen hakemuksen kohteena oleva DNA:n menettely tietojen antamisessa pelkästään televisiomainoksessa ei tule arvioitavaksi kuluttajansuojalain etämyyntiä koskevien erityissäännösten perusteella eivätkä kyseiset säännökset tule asiassa sovellettaviksi. DNA:n menettelyä kuluttaja-asiamiehen hakemuksen kohteena olevan markkinoinnin osalta on näin ollen arvioitava kuluttajansuojalain 2 luvun markkinointia koskevien yleissäännösten perusteella.

Kuluttajansuojalain 2 luvun yleissäännöksistä

22. Kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n mukaan markkinointi ei saa olla hyvän tavan vastaista eikä siinä saa käyttää kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä.

23. Kuluttajansuojalain 2 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan menettelyä pidetään sopimattomana, jos se on elinkeinotoiminnassa yleisesti hyväksyttävän asianmukaisen menettelytavan vastainen ja omiaan selvästi heikentämään kuluttajan kykyä tehdä perusteltu ostopäätös tai kulutushyödykkeeseen liittyvä muu päätös ja johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei ilman menettelyä olisi tehnyt. Pykälän 2 momentin mukaan sopimattomina pidetään erityisesti menettelyjä, jotka ovat 4–14 §:n vastaisia.

24. Kuluttajansuojalain 2 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa jättää antamatta sellaisia asiayhteys huomioon ottaen olennaisia tietoja, jotka kuluttaja tarvitsee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen tekemiseksi ja joiden puuttuminen on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei olisi riittävin tiedoin tehnyt. Pykälän 2 momentin mukaan tietojen riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tietojen selkeys, ymmärrettävyys ja oikea-aikaisuus, käytettyyn viestimeen liittyvät rajoitteet sekä elinkeinonharjoittajan muut toimenpiteet olennaisten tietojen antamiseksi kuluttajille. Viimeksi mainittua lainkohtaa koskevien esitöiden (HE 32/2008 vp, s. 26) mukaan tietojenannon asianmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon käytettyyn viestimeen liittyvät aika- ja tilarajoitteet. Tällaisia rajoitteita liittyy erityisesti televisioon ja radioon. Tällöin voi olla riittävää, että elinkeinonharjoittaja antaa täydelliset tiedot muulla tavoin. Kuluttajalle pelkästään televisio- tai radiomainoksen perusteella syntyvä vaikutelma ei saa kuitenkaan olla harhaanjohtava.

25. Mainoksen esittämisajankohtana voimassa olleen kuluttajansuojalain 2 luvun 8 §:n (561/2008) mukaan tarjottaessa yksilöityä kulutushyödykettä tiettyyn hintaan markkinoinnista on käytävä ilmi muun ohella kulutushyödykkeen kokonaishinta veroineen tai, jos täsmällistä hintaa ei voida ilmoittaa, hinnan määräytymisen perusteet, maksua, toimitusta, sopimuksen täyttämistä ja asiakasvalituksia koskevat käytännöt, jos ne poikkeavat siitä, mitä kuluttajilla on yleensä aihetta olettaa, sekä mahdollinen oikeus irtisanoa tai peruuttaa sopimus.

26. Kuluttajansuojalain 2 luvun 8 §:ää (561/2008) koskevissa esitöissä (HE 32/2008 vp, s. 26) todetun mukaan pykälä koskee sekä elinkeinonharjoittajan toimitiloissa tapahtuvaa kulutushyödykkeiden tarjoamista kuluttajalle että kulutushyödykkeiden etämyyntiä.

27. Kuluttajansuojalain 2 luvun 8 § on muutettu 13.6.2014 voimaan tulleella lailla (1211/2013). Muutos on perustunut edellä mainittuun kuluttajan oikeuksia koskevaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2011/83/EU. Direktiivi koskee sen 3 artiklan mukaisin rajoituksin lähtökohtaisesti kaikkia elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisiä sopimuksia.

28. Voimassa olevan kuluttajansuojalain 2 luvun 8 §:n mukaan tarjottaessa yksilöityä kulutushyödykettä tiettyyn hintaan markkinoinnista on käytävä ilmi muun ohella kulutushyödykkeen kokonaishinta veroineen tai, jos täsmällistä hintaa ei hyödykkeen luonteen takia kohtuudella voida ilmoittaa, hinnan määräytymisen perusteet sekä maksua, toimitusta, sopimuksen täyttämistä ja asiakasvalituksia koskevat käytännöt, jos ne poikkeavat siitä, mitä kuluttajilla on yleensä aihetta olettaa, sekä mahdollinen oikeus peruuttaa tai irtisanoa sopimus. Markkinoinnista on saman pykälän mukaan myös tarvittaessa käytävä ilmi kokonaishintaan sisältymättömät toimituskulut tai, jos näitä kuluja ei voida kohtuudella laskea etukäteen, tieto siitä, että tällaisia kuluja voi aiheutua.

29. Kuluttajansuojalain 2 luvun 12 §:n mukaan, jos markkinoinnissa tarjotaan kulutushyödykkeitä yhteisellä hinnalla tai niin, että ostamalla hyödykkeen saa alennetulla hinnalla toisen hyödykkeen tai muun erityisen edun, markkinoinnissa on selkeästi ilmoitettava tarjouksen sisältö ja arvo sekä yhteisellä hinnalla tarjotuista hyödykkeistä lisäksi niiden erilliset hinnat, jollei hyödykkeen hinta erikseen hankittuna ole pienempi kuin kymmenen euroa, sekä tarjouksen hyväksi käyttämistä koskevat ehdot, erityisesti tarjouksen kesto sekä määrälliset ja muut rajoitukset.

DNA:n markkinoinnin arviointi kuluttajansuojalain 2 luvun perusteella

30. Nyt kysymyksessä olevassa DNA:n televisiomainoksessa on tarjottu yksilöityä maksukanavapakettia kuluttajille tiettyyn alennettuun kampanjahintaan. Televisiomainoksessa on siten ollut kysymys kuluttajansuojalain 2 luvun 8 §:ssä (561/2008) ja 12 §:ssä tarkoitetusta markkinoinnista.

31. Kuluttaja-asiamies on esittänyt, että DNA:n markkinointi on ollut sopimatonta, koska televisiomainoksessa on kuluttajansuojalain vastaisesti jätetty ilmoittamatta kuluttajansuojalain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitettuja olennaisia tietoja. Hakemuksen mukaan mainoksessa esitetyn tiedon "29,95 €/kk/6kk" perusteella ei ole ollut yksiselitteistä, onko kampanjan kohteena ollut määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva sopimus. Kuluttaja-asiamiehen mukaan edellä mainitun tiedon perusteella ei myöskään ole ollut yksiselitteisesti pääteltävissä maksuehtoja, toimitusta ja sopimuksen täyttämistä koskevia ehtoja eikä sopimuksen vähimmäiskestoa. Lisäksi tarjouksen voimassaoloaika on kuluttaja-asiamiehen mukaan laiminlyöty ilmoittaa mainoksessa selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla.

32. Arvioitaessa sitä, ovatko elinkeinonharjoittajan markkinoinnissaan antamat tiedot olleet kuluttajansuojalain 2 luvun 7 §:ään nähden riittäviä, on mainitussa pykälässä todetun mukaisesti otettava huomioon tietojen selkeys, ymmärrettävyys ja oikea-aikaisuus, käytettyyn viestimeen liittyvät rajoitteet sekä elinkeinonharjoittajan muut toimenpiteet olennaisten tietojen antamiseksi kuluttajille. Arviointi on tehtävä tapauskohtaisesti.

33. DNA:n televisiomainoksessa on ollut markkinoinnin kohteena vähintään kuuden kuukauden määräajaksi tehtävä maksukanavapalvelusopimus. Televisiomainoksen ääniraidalla on hinnan osalta korostettu kanavapaketin halpaa hintaa. Kuvaruudulla noin viiden sekunnin ajan esitetyistä tiedoista selvästi suurimmassa koossa ja helpoimmin havaittavissa on ollut hintaa osoittava "29,95". Sen kanssa samassa keltaisessa puhekuplassa ollut "€/kk/6kk" on ollut jo selvästi pienemmässä koossa. Puhekuplassa niin ikään samaan aikaan näytetty "(norm. 34,95 €/kk)" sekä kuvaruudun alalaidassa olleet täsmällisemmät tiedot, kuten tilauksen määräaikaisuus, määräaikaisen palvelun kokonaishinta ja tarjouksen voimassaoloaika, on puolestaan esitetty mainoksessa niin pienellä kirjasinkoolla, etteivät kyseiset tiedot ole olleet mainoksen perusteella katsojan luettavissa.

34. Tehdessään määräaikaisen sopimuksen kuluttaja lähtökohtaisesti sitoutuu maksamaan mainoksessa ilmoitetun kuukausimaksun koko sopimusajalta. Kuluttajalle aiheutuva kokonaiskustannus on keskeinen kuluttajan valintaan ja siten perustellun ostopäätöksen tekemiseen vaikuttava tieto. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, että kuluttajansuojalain 2 luvun 8 §:ssä (561/2008) tarkoitettuna kokonaishintana, jonka on käytävä ilmi markkinoinnista selkeästi, ymmärrettävästi ja oikea-aikaisesti, on pidettävä hintaa koko sopimusajalta.

35. DNA:n televisiomainoksessa on korostunut palvelun kuukausihintaa koskenut hintamerkintä "29,95", eikä mainoksessa ole kuluttajan havaittavissa olevalla tavalla ilmoitettu palvelun kokonaishintaa kaikkine kuluineen. Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että keskivertokuluttaja ei välttämättä ole televisiomainoksessa edellä mainitun hintatiedon yhteydessä esitetyn ilmaisun "€/kk/6kk" perusteella ymmärtänyt, ettei sopimussuhde ole irtisanottavissa ennen kuuden kuukauden määräajan päättymistä ja että kuluttaja on velvollinen maksamaan kuukausimaksun kuuden kuukauden ajalta. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että DNA:n televisiomainoksessa ei ole esitetty kuluttajansuojalain 2 luvun 8 §:ssä (561/2008) ja 12 §:ssä edellytetyllä tavalla markkinoidun palvelun kokonaishintaa eikä sitä, että tarjous on koskenut maksukanavapaketin vähintään kuuden kuukauden määräaikaistilausta, joka ei ole irtisanottavissa ennen määräajan päättymistä. DNA:lla ei voida katsoa olleen estettä ilmoittaa mainoksessaan määräaikaisen palvelunsa kokonaishintaa koko sopimuskaudelle. Televisiomainoksessa ei myöskään ole kuluttajansuojalain 2 luvun 12 §:ssä edellytetyllä tavalla ilmoitettu selkeästi tarjouksen voimassaoloaikaa.

36. DNA:lla ei ole ollut käytettyyn viestimeen liittyviä rajoitteita tai muitakaan kuluttajansuojalain mukaisia perusteita olla ilmoittamatta televisiomainoksessa edellä mainittuja kuluttajan ostopäätöksen kannalta olennaisia tietoja. Kyseisten tietojen puuttuminen on ollut omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei olisi riittävin tiedoin tehnyt. DNA:n menettely on siten ollut kuluttajansuojalain 2 luvun 7 §:n vastaista ja saman luvun 3 §:n 2 momentissa mainitulla tavalla sopimatonta. Kuluttajien kannalta sopimattoman menettelyn käyttäminen markkinoinnissa on kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n mukaan kiellettyä.

37. Siltä osin kuin kuluttaja-asiamiehen vaatimus on kohdistunut maksuehtojen sekä toimitusta ja sopimuksen täyttämistä koskevien ehtojen ilmoittamiseen, asiassa ei ole ilmennyt eikä kuluttaja-asiamies ole edes väittänyt, että kyseiset DNA:n ehdot ja käytännöt olisivat näiltä osin poikenneet siitä, mitä kuluttajilla on yleensä aihetta olettaa. Kuluttaja-asiamiehen kieltovaatimus on siten hylättävä siltä osin kuin se on koskenut mainittujen tietojen ilmoittamista.

Kiellon määrääminen ja uhkasakon asettaminen

38. Kuluttajansuojalain 2 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan elinkeinonharjoittajaa voidaan, jos se on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista, kieltää jatkamasta mainitun luvun säännösten tai niiden nojalla annettujen säännösten vastaista menettelyä taikka uudistamasta sellaista tai siihen rinnastettavaa menettelyä. Kieltoa on tehostettava uhkasakolla, jollei se erityisestä syystä ole tarpeetonta.

39. DNA:n menettely on ollut edellä todetuin tavoin kuluttajansuojalain vastaista. Sen vuoksi DNA:ta on kiellettävä jatkamasta tai uudistamasta sopimattomaksi katsottua menettelyä päätöslauselmasta ilmenevällä tavalla. Kuluttajansuojan kannalta asiassa ei ole perusteita ulottaa kieltoa DNA:n markkinoinnin kohteena olleita maksutelevisiopalveluita laajemmalle.

40. DNA ei ole tuonut esille seikkoja, joiden perusteella kiellon voimaantuloa tulisi lykätä. Kielto on siten määrättävä noudatettavaksi heti.

41. Asiassa ei ole kuluttajansuojalain 2 luvun 16 §:n 1 momentissa tarkoitettuja erityisiä syitä olla asettamatta uhkasakkoa määrättävän kiellon tehosteeksi. Harkittaessa uhkasakon suuruutta on ensisijaisesti otettava huomioon, että sakon uhka on omiaan tehokkaasti ehkäisemään määrättävän kiellon rikkomisen. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo riittäväksi, että uhkasakko asetetaan 100.000 euron määräisenä.

Päätöslauselma

Markkinaoikeus kieltää DNA Oy:tä vastaisessa kuluttajiin kohdistuvassa maksutelevisiopalvelujen televisiomarkkinoinnissa

- tarjoamasta yksilöityä palvelua tiettyyn hintaan ilmoittamatta samalla selkeästi palvelun kokonaishintaa ja, jos kysymys on määräaikaisesta sopimuksesta, sopimuksen vähimmäiskestoa
- tekemästä tarjousta ilmoittamatta selkeästi tarjouksen voimassaoloaikaa.

Kieltoa on noudatettava heti nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Muilta osin kuluttaja-asiamiehen hakemus hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saa hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 28.10.2014.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Maarit Lindroos, Ville Parkkari ja Pasi Yli-Ikkelä.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen.