Finlex ®

Tekijänoikeus

Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla Helsingin yliopiston vahvistamaa nimipäiväluetteloa pidettiin tekijänoikeuslain 49 §:n 1 momentissa tarkoitettuna luettelona, jossa oli yhdisteltynä suuri määrä tietoja. Nimipäiväluettelo ei jäänyt vaille luettelosuojaa myöskään tekijänoikeuslain 9 §:n johdosta.

TekijänoikeusL 49 § 1 mom (34/1991)
TekijänoikeusL 9 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Helsingin käräjäoikeuden tuomio 15.11.1996

Käräjäoikeus totesi asian taustaksi, että Helsingin yliopistolla oli Helsingin yliopistosta annetun lain 5 §:n nojalla ollut yksinoikeus julkaista suomen- ja ruotsinkielisiä almanakkoja ja kalentereita. Tämä yksinoikeus on kumottu 1.1.1995 voimaantulleella lain muutoksella.

Nimipäiväluettelo on Helsingin yliopiston tutkijoiden tekemä kalenterijärjestelmän perusteella jaoteltu luettelo yleisesti käytössä olevista etunimistä. Suomenkielisessä nimipäiväluettelossa oli 752 nimeä. Nimipäiväluetteloa oli yleensä tarkistettu noin kymmenen vuoden välein. Yliopisto oli viimeksi 13.11.1992 vahvistanut muutokset suomen- ja ruotsinkieliseen nimipäiväkalenteriin vuodeksi 1995. Tuolloin hyväksytyt suomenkielisen nimipäiväluettelon muutokset aikaisempaan nimipäiväluetteloon olivat olleet 39 nimen lisäystä, kaksi nimen poistoa ja kuusi nimen siirtoa toiselle päivälle.

Helsingin yliopisto oli marraskuussa 1994 siirtänyt nimipäiväluettelon tekijänoikeuden Helsingin yliopiston Kehityspalvelut Oy:lle, joka vastasi nimipäiväluettelon tekijänoikeuden valvomisesta ja peri nimipäiväluettelon julkaisemisesta sovitut korvaukset.

Aller Julkaisut Oy julkaisi ja kustansi "7-päivää" -nimistä aikakausilehteä. Kyseisen lehden numeron 1/95, joka oli ollut myynnissä 5.1. - 11.1.1995, yhteydessä oli julkaistu kalenteri, joka sisälsi kunkin päivän kohdalla etunimet, joiden nimipäivä oli kyseessä. Lisäksi kalenteri sisälsi muistiinpanotilan kunkin päivän kohdalla sekä kuvallista ja sanallista aineistoa.

Helsingin yliopiston Kehityspalvelut Oy:n kanteen johdosta käräjäoikeus lausui, että "Helsingin yliopisto - suomenkielinen nimipäiväkalenteri 1995" sisälsi kalenterin mukaisessa järjestyksessä esitetyn luettelon nimistä, joita voitiin käyttää etunimenä. Nimipäiväluettelo oli suomenkielisellä väestöllä olevien etunimien kalenteri ja se käsitti 752 nimeä.

Helsingin yliopiston nimistöntutkimuksen professori oli 2.10.1992 päivätyssä ehdotuksessaan muutoksiksi suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin selostanut, että ehdotetut luettelon muutokset perustuivat Helsingin yliopiston aikaisemmin hankkimaan perusaineistoon sekä atk-aineistoon, joka sisälsi vuosina 1981- 1991 syntyneiden lasten nimet. Ehdotus perustui ensisijassa eri nimien yleisyydessä tapahtuneisiin muutoksiin.

Tekijänoikeuskomitean ehdotuksen laiksi tekijänoikeudesta kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiin perusteluista ilmeni, että luettelosuojaa koskevan tekijänoikeuslain 49 §:n tarkoituksena oli antaa suojaa varsinaista tekijänoikeussuojaa vailla olevan luettelon jäljentämistä vastaan, koska suoritukseen oli voinut liittyä paljon vaivaa, ammattitietoa ja pääomaa. Tekijänoikeuskomitean tarkistettujen ehdotusten perusteluissa oli lisäksi todettu, että luettelon suojaa oli pidettävä perusteltuna edellyttäen, että työhön oli erikoisella tavalla yhdistelty suuri määrä tietoja.

"Helsingin yliopisto - Suomenkielinen nimipäiväkalenteri 1995" perustui kattavaan selvitykseen Suomessa pitkän ajan kuluessa annetuista etunimistä. Kysymys siitä, minkä kalenteripäivän kohdalle luetteloon kukin etunimi sijoittui, perustui osittain nimistöntutkimuksen alan ammattitietoon, joka koski nimien alkuperää tai aikaisempaa käyttöä.

Nimipäiväluetteloon vuonna 1992 vahvistettujen muutosten lukumäärällä ei ollut merkitystä harkittaessa saiko nimipäiväluettelo tekijänoikeuslain mukaista suojaa, koska työssä oli huomioitu myös aikaisemman luettelossa olleiden nimien peruste olla uudessakin luettelossa.

Tämän perusteella käräjäoikeus katsoi, että kanteen perusteena olevassa luettelossa oli yhdistelty suuri määrä tietoja siten, että se oli tekijänoikeuslain 49 §:ssä tarkoitettu luettelo.

Tekijänoikeuslain 9 §:n mukaan lakeihin ja asetuksiin sekä viranomaisen tai muun julkisen elimen päätöksiin ja lausumiin ei ollut tekijänoikeutta. Lain 49 §:n 2 momentin mukaan luetteloon oli sovellettava, mitä 9 §:ssä oli säädetty.

Oikeuskirjallisuudessa oli esitetty, että aikaisempien tekijänoikeutta koskevien säännösten valmisteluasiakirjoissa olevien perustelulausumien pohjalta voitiin päätellä kyseisen säännöksen tarkoituksena olleen edistää sen julkisuusintressin toteutumista, joka kohdistui säännöksessä tarkoitettuihin asiakirjoihin.

Helsingin yliopistosta annetun lain 5 §:n muuttamista koskevan hallituksen esityksen perusteluista ilmeni, että yliopisto oli viimeksi voimassa olleen almanakkavuosia 1989- 1998 koskeneen almanakkaerioikeuden vuokraamista koskevan sopimuksen perusteella velvollinen luovuttamaan tarvittavat kalenteritiedot etunimiluetteloineen vuokraajalle.

Helsingin yliopiston päätöksen 13.12.1992 mukaan yliopiston tutkijoiden tekemät nimipäiväkalenteria koskevat muutosehdotukset oli hyväksytty. Kysymys oli päätöksestä, joka oli kuulunut yliopiston sopimukseen perustuvan velvoitteen täyttämiseen. Erityistä velvollisuutta nimipäiväluettelon laatimiseen yliopistolla ei ollut ollut. Liioin velvollisuutta tuon luettelon käyttämiseen nimenvalinnassa ei ollut.

Käräjäoikeus katsoi siten, ettei kanteen perusteena olevaan luetteloon kohdistunut sellaista julkisuusintressiä, mikä puolsi sen jäämistä luettelosuojan ulkopuolelle. Näin ollen se ei tekijänoikeuslain 9 §:n perusteella jäänyt ilman luettelosuojaa.

Kumottu Helsingin yliopiston almanakkaerioikeus oli sitä koskeneen säännöksen mukaan merkinnyt yksinoikeutta almanakkojen ja kalentereiden julkaisemiseen. Kumoamisen syynä oli ollut Suomessa harjoitettu vapaan kilpailun edistämiseen tähdännyt kilpailupolitiikka sekä valtion ETA-sopimuksen 16 artiklaan perustunut velvollisuus huolehtia kaupallisten valtion monopolien muuttamisesta siten, että tavaroiden hankintaa tai myyntiä koskevissa ehdoissa ei syrjitty EY jäsenvaltioiden eikä EFTA valtioiden kansalaisia.

Luettelosuoja merkitsi suojaa luettelon jäljentämistä vastaan. Siihen vetoaminen ei merkinnyt vetoamista kumottuun oikeuteen. Sillä seikalla, että vaatimuksen perusteena oleva luettelo oli julkaistu 2.2.1993, jolloin vielä oli ollut voimassa yliopiston 1.1.1995 lukien kumottu julkaisuoikeus, ei ollut merkitystä luettelon käyttämistä koskevan hyvityksen suoritusvelvollisuuden kannalta.

Riidatonta oli, että vastaajan julkaisema kalenteri sisälsi kaikki vaatimuksen perusteena olevan luettelon mukaiset nimet sen kalenteripäivän kohdalla, missä kukin nimi oli kantajan julkaisemassa luettelossa.

Kanteen perusteena olevan luettelon koko asiasisältö oli toistettu vastaajan julkaisemassa kalenterissa. Käräjäoikeus katsoi, että vastaaja oli jäljentänyt julkaisemassaan kalenterissa nimipäiväluettelon. Luettelon käyttäminen ilman kantajan suostumusta oli loukannut kantajalle oikeudenhaltijana tekijänoikeuslain 49 §:n perusteella kuuluvaa oikeutta. Sen vuoksi vastaajalla oli tekijänoikeuslain 57 ja 60 §:n mukainen velvollisuus suorittaa kantajalle kohtuullinen hyvitys.

Kantajan vaatimus perustui hinnastoon, jonka mukaisesti kantaja ilmoituksensa mukaan oli sopinut luettelon käyttämisestä noin 1200 kalenterissa suoritettavasta korvauksesta. Kantajan vaatimus ei ylittänyt sitä, minkä hyvityksen vastaaja tekijänoikeuslain mukaan oli velvollinen suorittamaan.

Mainituilla perusteilla käräjäoikeus velvoitti Aller Julkaisut Oy:n suorittamaan Helsingin yliopiston Kehityspalvelut Oy:lle tekijänoikeuslain mukaisena kohtuullisena hyvityksenä 60440,26 markkaa korkoineen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Outi Lindholm.

Helsingin hovioikeuden tuomio 22.1.1998

Aller Julkaisut Oy valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus lausui, että hyväksyessään nimipäiväluettelon 13.11.1992 Helsingin yliopiston ei ollut katsottava toimineen tekijänoikeuslain 9 §:ssä tarkoitettuna viranomaisena tai muuna julkisena elimenä, vaan itsenäisenä oikeushenkilönä. Tällä ja muutoin käräjäoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Kartano, Hokkanen ja Sunila. Esittelijä Terhi Mattila.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Aller Julkaisut Oy:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan yhtiö vaati hovioikeuden tuomion kumoamista ja kanteen hylkäämistä.

Helsingin yliopiston Kehityspalvelut Oy antoi pyydetyn vastauksen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Tekijänoikeuslain 49 §:n 1 momentin mukaan, sellaisena kuin se oli lailla 34/1991 säädetyssä muodossa, luetteloa, taulukkoa, ohjelmaa ja muuta sellaista työtä, jossa on yhdisteltynä suuri määrä tietoja, ei ilman valmistajan suostumusta saa jäljentää, ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona työ julkaistiin. Suoja-aika päättyy kuitenkin viimeistään silloin, kun 15 vuotta on kulunut siitä vuodesta, jona työ valmistui.

Tekijänoikeuslain valmistelutöiden mukaan lain 49 §:n 1 momentin luettelosuojasäännöksellä on tahdottu suojata tuotteita, joiden aikaansaaminen vaatii tiettyä vaivaa, ammattitaitoa ja pääomaa ja jotka olematta teoksia tekijänoikeudellisessa mielessä kuitenkin ovat niitä lähellä. Esitöiden mukaan suojaa jäljentämistä vastaan voidaan pitää perusteltuna edellyttäen, että työhön on erikoisella tavalla yhdistelty suuri määrä tietoja.

Käräjäoikeuden tuomiossa kerrotuin tavoin kanteen perusteena oleva nimipäiväluettelo "Helsingin yliopisto - Suomenkielinen nimipäiväkalenteri 1995" käsittää 752 naisen ja miehen etunimeä luettelomuodossa sijoitettuina vuoden eri päivien kohdalle. Luetteloon otettujen nimien valinta on perustunut Suomessa pitkän ajan kuluessa annettujen etunimien yleisyyttä koskevaan laajaan selvitykseen. Nimien sijoittelu eri päiville on perustunut puolestaan ainakin osaksi nimien alkuperää ja aikaisempaa käyttöä koskevaan tutkimustietoon.

Edellä mainittu huomioon ottaen nimipäiväluettelo on tekijänoikeuslain 49 §:n 1 momentissa tarkoitettu luettelo, jossa on yhdistelty suuri määrä tietoja.

Tekijänoikeuslain 9 §:n mukaan lakeihin ja asetuksiin sekä viranomaisen tai muun julkisen elimen päätöksiin ja lausumiin ei ole tekijänoikeutta. Lain 49 §:n 2 momentin (34/1991) perusteella sanottua 9 §:n säännöstä on sovellettava myös lain 49 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin töihin.

Tekijänoikeuslain 9 §:n säännöksen tarkoituksena on suojata sitä julkisuusintressiä, mikä liittyy siinä mainittuihin asiakirjoihin. Nimipäiväluettelon vahvistamisessa Helsingin yliopisto ei ole toiminut viranomaisena eikä vahvistamisessa ole ollut kyse julkisen vallan käyttämisestä. Siten kysymys ei ole ollut tekijänoikeuslain 9 §:ssä tarkoitetusta julkisen elimen päätöksestä tai lausumasta. Nimipäiväluettelo ei näin ollen jää tuon säännöksen perusteella vaille luettelosuojaa.

Käräjäoikeuden tuomiossa kerrotuin tavoin Helsingin yliopiston yksinoikeus suomen- ja ruotsinkielisten almanakkojen ja kalenterien julkaisemiseen on kumottu Helsingin yliopistosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta annetulla lailla (1195/1994). Lain sanamuodosta tai sen valmistelutöistä ei ilmene, että yksinoikeuden kumoamisella olisi tarkoitettu puuttua yliopiston nimipäiväluettelon tekijänoikeudelliseen suojaan.

Aller Julkaisut Oy:n kalenterissa on toistettu sellaisenaan kanteen perusteena oleva nimipäiväluettelo. Näin menettelemällä Aller Julkaisut Oy on tekijänoikeuslain 49 §:n 1 momentin (34/1991) vastaisesti jäljentänyt yliopiston nimipäiväluettelon ja on siten velvollinen suorittamaan hovioikeuden tuomitseman hyvityksen.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Suhonen, Raulos, Palaja, Arponen ja Välimäki. Esittelijä Jussi Karttunen.

Sisällysluettelo

KKO:2000:56