KKO:1995:125
Vakuutussopimus
- Takautumisoikeus
| Diaarinumero: | R94/558 |
|---|---|
| Esittelypäivä: | 6.2.1995 |
| Antopäivä: | 29.6.1995 |
| Taltio: | 2596 |
Vastaaja, joka oli 29-vuotias ja jonka älyllinen toimintataso synnynnäisestä kromosomihäiriöstä (downin oireyhtymä) johtuen vastasi 6 - 7-vuotiaan tasoa, oli pannut palavan savukkeen roskalaatikkoon. Roskat olivat syttyneet tuleen seurauksin, että myös vieressä ollut kioskirakennus oli palanut. Vastaajan, joka oli vajaata vuotta aikaisemmin sytyttänyt roskalaatikon tuleen ja muulloinkin uhkaillut roskalaatikkojen polttamisella, katsottiin aiheuttaneen tulipalon ja siitä seuranneet vahingot vakuutussopimuslain 25 §:n 1 momentissa (132/33) tarkoitetulla törkeällä huolimattomuudella. Ään.
VakuutussopimusL 25 § 1 mom (132/33)
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 29.6.1995
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Varkauden kihlakunnanoikeuden päätös 26.11.1992
Virallisen syyttäjän ja eräiden asianomistajien vaatiessa Heikki Kalervo Korhosen tuomitsemista rangaistukseen tuottamuksellisesta tulipalon aiheuttamisesta Työväen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva on sivuväliintulijana vakuutussopimuslain 25 §:n 1 momentin nojalla vaatinut Korhosen velvoittamista suorittamaan sille vakuutuskorvauksesta johtuvaan takautumisoikeuteen perustuvia korvauksia. Kihlakunnanoikeus on kysymyksessä olevalta osalta lausunut selvitetyksi seuraavan.
Korhonen oli 8.7.1992 Varkaudessa pannut palavan savukkeen Kisa-Grilli Tarja Rahkonen Ky:n omistaman kioskin varastorakennuksessa olevaan roskalaatikkoon, josta siinä olleet roskat olivat syttyneet tuleen ja josta tuli oli levinnyt yhdistettyyn varastorakennukseen ja -katokseen sekä edelleen ilmastointiaukon kautta sisälle kioskirakennukseen. Korhosen varomattomasta menettelystä oli aiheutunut se, että yhtiön omistamat kaksi roskalaatikkoa, yhdistetty varastorakennus ja -katos sekä kioskin sisätiloja ja irtaimistoa oli palanut. Tulipalosta oli aiheutunut vahinkoa myös yhtiön vastuunalaiselle yhtiömiehelle.
Työväen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva oli myöntämiensä vakuutusten perusteella korvannut yhtiömiehelle 16 660 markkaa ja yhtiölle 483 788,02 markkaa eli yhteensä 500 448,02 markkaa.
Kihlakunnanoikeudelle esitetyn lääkärinlausunnon mukaan Korhonen oli kehitysvammainen. Kehitysvamman syynä oli synnynnäinen kromosomihäiriö, downin oireyhtymä. Korhosen älyllinen toimintataso vastasi 6 - 7-vuotiaan tasoa. Lausunnon antaja oli pitänyt Korhosta osittain syyntakeettomana kioskin palamiseen nähden.
Kihlakunnanoikeus katsoi sanotun lausunnon perusteella, että Korhonen ei kehitysvammaisuudestaan ja siihen liittyvästä alhaisesta älyllisestä toimintatasosta johtuen ollut ymmärtänyt tekonsa tosiasiallista luonnetta ja että hän oli ollut tekonsa tehdessään ymmärrystä vailla. Korhonen oli kuitenkin aiheuttanut vahinkoa törkeäksi tuottamukseksi katsottavalla menettelyllään.
Sen vuoksi kihlakunnanoikeus, samalla kun se rikoslain 3 luvun 3 §:n 1 kohdan nojalla jätti Korhosen hänen syykseen lukemastaan rikoslain 34 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta tuottamuksellisesta tulipalon aiheuttamisesta rangaistukseen tuomitsematta, vakuutussopimuslain 25 §:n nojalla velvoitti Korhosen suorittamaan vakuutusyhtiölle kohtuullisena vahingonkorvauksena, korvausta vahingonkorvauslain 2 luvun 3 §:n mukaan sovitellen, 25 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 26.11.1992 alkaen.
Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 19.5.1994
Korhonen valitti hovioikeuteen ja vaati, että vakuutusyhtiön korvausvaatimukset hylättäisiin, koska hän ei ollut aiheuttanut vakuutustapahtumaa törkeällä huolimattomuudella.
Hovioikeus jätti kihlakunnanoikeuden päätöksen pysyväksi.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Ukkola, Jokinen ja Mäkinen (eri mieltä). Esittelijä Tuija Silvento.
Eri mieltä olevan ylimääräisen hovioikeudenneuvoksen Mäkisen lausunto: Katson kihlakunnanoikeuden tavoin, ettei Korhonen ole kehitysvammaisuutensa ja siihen liittyvän alhaisen älyllisen toimintatasonsa vuoksi ymmärtänyt tekonsa tosiasiallista luonnetta ja että hän on ollut teon tehdessään ymmärrystä vailla. Tämän vuoksi katson, ettei hän ole aiheuttanut vakuutustapahtumaa törkeällä huolimattomuudella. Sen vuoksi muutan kihlakunnanoikeuden päätöstä siten, että hylkään vakuutusyhtiön Korhosta vastaan esittämät korvausvaatimukset ja vapautan Korhosen kihlakunnanoikeuden tuomitsemasta maksuvelvollisuudesta.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Valituslupa on myönnetty 2.11.1994. Valituksessaan Korhonen on vaatinut hovioikeuden tuomion ja kihlakunnanoikeuden päätöksen muuttamista siten, että vakuutusyhtiön korvausvaatimukset hylätään kokonaisuudessaan. Vakuutusyhtiö on antanut siltä pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 29.6.1995
Perustelut
Korhonen on menetellyt kihlakunnanoikeuden päätöksessä selostetulla tavalla ja siinä todetuin seurauksin.
Korhonen on tyytynyt kihlakunnanoikeuden päätökseen siltä osin kuin hänen on menettelyllään todettu syyllistyneen tuottamukselliseen tulipalon aiheuttamiseen ja jätetty ymmärrystä vailla olevana teostaan rangaistukseen tuomitsematta. Lisäksi Korhonen on hakiessaan muutosta korvauksen osalta nimenomaisesti tunnustanut tulipalon aiheutuneen hänen huolimattomuutensa seurauksena mutta kiistänyt vakuutusyhtiön oikeuden korvaukseen sillä perusteella, että hänen tekonsa ei ollut tapahtunut törkeästä huolimattomuudesta.
Kuten kihlakunnanoikeus on todennut, Korhosen älyllinen toimintataso vastaa synnynnäisestä kromosomihäiriöstä (downin oireyhtymä) johtuen 6 - 7-vuotiaan tasoa. Siten hänen vastuunsa tuottamuksellaan asianomistajille aiheuttamistaan vahingoista määräytyy vahingonkorvauslain 2 luvun 3 §:ään nojautuvan harkinnan perusteella. Jotta näin määräytyvä oikeus korvaukseen olisi siirtynyt korvauksen asianomistajille suorittaneelle vakuutusyhtiölle, se edellyttää 12.5.1933 annetun vakuutussopimuslain 25 §:n 1 momentin mukaan, että Korhonen on tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttanut vahingon.
Korhonen on vajaata vuotta aikaisemmin asuntolassaan sytyttänyt roskalaatikon tuleen. Lisäksi hän on uhkaillut roskalaatikkojen polttamisella kaupungilla. Tästä voidaan päätellä hänen älyllisen suoritustasonsa vajavaisuudesta riippumatta varsin hyvin ymmärtäneen sen palovaaran, mikä aiheutui sammuttamattoman savukkeen heittämisestä roskien sekaan. Siten Korkein oikeus katsoo hänen aiheuttaneen tulipalon ja siitä seuranneet vahingot törkeällä huolimattomuudella.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Portin (eri mieltä), Pasikoski, Krook, Pellinen ja Palaja (eri mieltä). Esittelijä esittelijäneuvos Mats Wiklund.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Oikeusneuvos Palaja: Korhosta vastaan ajetussa syytejutussa Varkauden kihlakunnanoikeus on 26.11.1992 julistamassaan, tältä osin lainvoimaisessa päätöksessä katsonut, että Korhosen teko vastaa tuottamuksellista tulipalon aiheuttamista. Koska Korhonen teon tehdessään on ollut ymmärrystä vailla, häntä ei ole tuomittu rangaistukseen.
Esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan Korhonen on kehitysvammainen sairastaen synnynnäistä downin oireyhtymää. Älyllisesti hän vastaa 6 - 7-vuotiaan tasoa. Hän on siinä tilassa voinut käsittää tulipalon syttymisen mahdollisuuden. Vahingonkorvauslain 2 luvun 3 §:n mukaan olisi olemassa perusteita velvoittaa Korhonen suorittamaan vahingonkorvausta. Vakuutusyhtiön takautumisoikeuden edellytyksenä on 12.5.1933 annetun vakuutussopimuslain 25 §:n 1 momentin (132/33) mukaan, että vakuutuksensaajan vahinko on aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Ottaen huomioon Korhosen kehitystason katson, ettei Korhosen huolimattomuutta ole luokiteltava törkeäksi.
Näillä perusteilla muutan alempien oikeuksien päätöksiä ja hylkään Työväen Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvan Heikki Kalervo Korhoseen kohdistamat korvausvaatimukset ja vapautan Korhosen kaikesta korvausvelvollisuudesta.
Oikeusneuvos Portin: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Palaja.