Olet tässä: Finlex » Oikeuskäytäntö » Korkein oikeus » Ennakkopäätökset » 1993 » KKO:1993:42

Ennakkopäätökset

Ennakkopäätösten tietokanta sisältää kaikki korkeimman oikeuden vuosikirjassa julkaistut ratkaisut kokoteksteinä v. 1980 alkaen sekä KKO:n ratkaisuhakemistot vuosilta 1926-1979. Vanhoista ratkaisuista on vain lyhyet tiivistelmät.

Pikahaku

Haun katkaisu *, esim. eläk* ja ulosmitt*. Laveampi haku tai-sanalla, esim. testame* tai lahjoit*. Numerohaku esim. KKO:2004:30.

KKO:1993:42

Työsopimus - Työsopimuslain soveltamisala - Koeaika

Diaarinumero: S91/1240
Esittelypäivä: 21.5.1992
Antopäivä: 13.4.1993
Taltio: 1326

Ammattilaiskoripalloilijan pelaajasopimusta koripalloyhdistyksen kanssa pidettiin työsopimuksena. Ään.

Pelaajan katsottiin koeaikana purkaneen sopimuksen epäasiallisella perusteella, kun purkamiselle ei ollut esitetty muuta syytä kuin paremman vastikkeen saaminen toisessa koripallojoukkueessa. Ään.

TSL 1 § 1 mom
TSL 3 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 13.4.1993

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Turun raastuvanoikeudessa

Tapiolan Honka r.y. (jäljempänä Honka) on Daryl Thomasille ja Turun Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys r.y:lle (Turun NMKY) 23.1.1990 tiedoksi toimitetun haasteen nojalla lausunut Hongan sopineen Thomasin kanssa siitä, että Thomas pelaa Hongan ykkösjoukkueessa koripalloa pelikauden 1989-1990 siten, että sopimus tulee voimaan 10.8.1989 ja päättyy 10 päivää pelikauden jälkeen keväällä 1990 edellyttäen, että Honka hyväksyy Thomasin amerikkalaisvahvistuksekseen viimeistään 28.8.1989 hänen koeaikansa umpeen kuluttua. Tämä oli vallitseva käytäntö Suomessa hankittaessa tänne ulkomaalaisia koripalloilijoita.

Thomas oli allekirjoittanut sopimuksen jo 8.6.1989 ja oli siitä lähtien ollut valmis omasta puolestaan noudattamaan sovittuja ehtoja. Thomas oli tullut agenttinsa välityksellä Suomeen 10.8.1989.

Koska ulkomaalaisten pelaajien seuroille aiheuttamat kustannukset olivat huomattavat, halusivat koripalloseurat ennen lopullisen kirjallisen sopimuksen tekemistä varmistautua pelaajien taidoista. Honka oli siten noudattanut Suomessa vallitsevaa sopimuskäytäntöä.

Turun NMKY:n edustaja oli jo 11.8.1989 ottanut yhteyttä Thomasiin alkaen värvätä häntä Turkuun. Lauantaina 12.8.1989 Thomas oli haettu neuvottelemaan Turkuun ja seuraavalla viikolla Thomas oli tehnyt sopimuksen Turun NMKY:n kanssa. Thomas oli rikkonut Hongan kanssa tekemäänsä suullista ja kirjallista sopimusta ja oli siten velvollinen korvaamaan Hongalle sopimusrikkomuksellaan aiheuttamansa vahingon.

Turun NMKY oli puolestaan menetellyt Thomasin värväyksessä sopimattomalla ja yleisen koripallokäytännön vastaisella tavalla. Turun NMKY oli myötävaikuttanut sopimusrikkomukseen tarjoamalla Thomasille paremmat taloudelliset edut kuin Honka. Turun NMKY:n menettely oli suoraan syyyhteydessä Thomasin sopimusrikkomukseen, minkä vuoksi se oli velvollinen yhdessä Thomasin kanssa korvaamaan Hongalle aiheuttamansa vahingon. Turun NMKY oli menettelyllään tahallisesti aiheuttanut Hongalle vahinkoa, jonka se oli vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan.

Sen vuoksi Honka on vaatinut Thomasin ja Turun NMKY:n velvoittamista yhteisvastuullisesti suorittamaan Hongalle vahingonkorvaukseksi lentomatkoista 16 383,60 markkaa, agentin välityspalkkioista 11 000 markkaa, puhelin-, telefax- ynnä muista yhteyskuluista 3 000 markkaa, Thomasin majoituksesta Suomessa 2 000 markkaa, Thomasin kuljetuksesta Suomessa 1 000 markkaa sekä muusta ylimääräisestä työstä ja haitasta 33 000 markkaa, kaikki määrät 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiantopäivästä lukien sekä korvaamaan Hongan oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen päätöksen julistamispäivästä lukien.

Thomasin ja Turun NMKY:n vastaus

Thomas ja Turun NMKY ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet sen hylkäämistä sekä Hongan velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Thomas on lausunut, että hänen agenttinsa oli välittänyt hänet Suomeen Hongan tilauksesta. Thomasin ja Hongan välillä ei kuitenkaan ollut tehty sopimusta. Hongan tarkoitus oli katsastaa Thomasin kyvyt 28.8.1989 mennessä ja sinä aikana joko tarjota sopimus tai jättää tarjoamatta. 8.6.1989 päivätty asiakirja ei ollut Honkaa tai Thomasia sitova sopimus, mikä ilmeni jo siitäkin, että asiakirjassa ei ollut edes Hongan edustajan allekirjoitusta. Jos Thomasin ja Hongan välillä katsottaisiin olleen sopimussuhde, olisi kysymys työsopimuksesta, joka olisi sovittu koeaikaiseksi 28.8.1989 saakka. Työsopimus voitiin koeaikana molemmin puolin purkaa. Thomas ei ollut syyllistynyt sopimusrikkomukseen.

Turun NMKY on lausunut, ettei se ollut ollut Hongan kanssa sopimussuhteessa, joten se ei ollut voinut rikkoa väitettyä sopimusta. Sopimusrikkomukseen perustuvan korvauksen vaatiminen kolmannelta oli lakiin perustumaton. Myöskään vahingonkorvauslain nojalla Turun NMKY ei ollut vahingonkorvausvelvollinen, koska se oli Thomasilta varmistanut, ettei Thomasin ja Hongan välillä ollut tehty sopimusta.

Lisäksi Thomas ja Turun NMKY ovat lausuneet, että 8.6.1989 päivätyn sopimuksen 8 kohdan mukaan sopimusta selitettäessä, tulkittaessa ja voimaan saatettaessa sovellettiin Kansasin osavaltion lakeja.

Raastuvanoikeuden päätös 30.8.1990

Tapahtumien kulku

Raastuvanoikeus on katsonut selvitetyksi, että käytyjen neuvottelujen jälkeen Thomas oli sitoutunut koripallon pelaajaksi Hongan ykkösjoukkueeseen kaudeksi 1989-1990 siten, että kauden oli määrä alkaa 10.8.1989 ja päättyä 10 päivää pelikauden päättymisen jälkeen. Asiassa oli laadittu kirjallinen sopimus, jonka Thomas oli osaltaan 8.6.1989 allekirjoittanut. Sen sijaan Hongan puolesta sopimusta ei ollut allekirjoitettu. Thomas oli saapunut Suomeen 10.8.1989 ja oli ollut siitä alkaen Hongan käytettävissä.

Tämän jälkeen Thomas oli neuvotellut Turun NMKY:n edustajien kanssa ja tehnyt 11.8.1989 pelaajasopimuksen Turun NMKY:n kanssa sekä pelannut sen perusteella kauden 1989-1990 Turun NMKY:n joukkueessa.

Sopimuksen olemassaolo ja luonne

Honka oli selittänyt, että sen ja Thomasin välillä oli ollut erityinen koripallokäytännön mukainen pelaajasopimus, jota ei voitu pitää työsopimuksena tai muuna tavanomaisena sopimuksena. Honka oli katsonut, että kysymyksessä oli ollut oikeustoimilain 1 luvun 1 §:n 2 momentin tarkoittama muun tavan säätelemä sopimus.

Thomas ja Turun NMKY olivat ensisijaisesti katsoneet, ettei Hongan ja Thomasin välillä ollut ollut mitään sopimusta ja että, mikäli sopimussuhde oli ollut olemassa, kysymyksessä oli ollut työsopimussuhde koeaikoineen.

Thomas oli käytyjen neuvottelujen jälkeen osaltaan hyväksynyt ehdot, joilla hän tuli pelaamaan Hongan edustusjoukkueeseen kaudeksi 1989-1990, sekä myös allekirjoittanut 8.6.1989 tätä tarkoittavan sopimuksen.

Hongan puolesta tuota sopimusta ei ollut allekirjoitettu. Sen sijaan Honka oli katsonut, että sen ja Thomasin välille oli syntynyt suullinen sopimus, jonka sisältö oli määräytynyt edellä mainitun Thomasin allekirjoittaman sopimuksen ja niin sanotun koripallokäytännön mukaisesti.

Raastuvanoikeus on esitetyn selvityksen perusteella katsonut, että Hongan ja Thomasin välille oli syntynyt sopimussuhde, jonka perusteella Thomas oli 10.8.1989 saapunut Suomeen pelatakseen Hongan edustusjoukkueessa sovittua kokonaispalkkaa vastaan.

Työsopimuslain 1 §:n 2 momentin mukaan työsopimus voidaan tehdä kaikenlaisesta työstä. Ammattimaisesti harjoitettua urheilua ei ole työsopimuslain millään muulla määräyksellä suljettu edellä mainitun säännöksen ulkopuolelle.

Työsopimuslain 1 §:n 1 momentin mukaan työsopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Raastuvanoikeus on katsonut, että Thomasin Hongan kanssa tekemässä sopimuksessa toteutuivat työsopimuksen tunnusmerkit. Thomas oli palkkaa vastaan sitoutunut pelaamaan Hongan edustusjoukkueessa, osallistumaan harjoituksiin sekä suorittamaan muitakin hänelle annettavia tehtäviä. Kun joukkueen johdolla ja valmentajalla oli pelaamiseen liittyvissä asioissa määräämisvalta pelaajaan nähden, työnantajan työnjohto-oikeuden oli katsottava olleen myös olemassa.

Kun Thomas oli 8.6.1989 osaltaan hyväksynyt ehdot, joilla hän tuli pelaamaan Hongan joukkueessa, oli Thomasin ja Hongan välille syntynyt suullinen työsopimussuhde, joka oli 10.8.1989 muuttunut työsuhteeksi, kun Thomas oli saapunut Suomeen ja ollut työnantajansa käytettävissä ja siten aloittanut työnteon. Tästä hetkestä alkaen olivat astuneet voimaan kaikki työsuhteeseen molemmin puolin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.

Koeaika

Honka oli ilmoittanut, että yleinen käytäntö Suomessa värvättäessä tänne ulkomaalaisia koripalloilijoita oli se, että ennen lopullisen sopimuksen tekemistä oli pelaajalla koeaika, jonka aikana seura selvitti, täyttikö pelaaja seuran asettamat ehdot. Hongan ilmoituksen mukaan Thomasin koeajan oli määrä päättyä 28.8.1989.

Työsopimuslain 3 §:n mukaan osa työsopimuksen voimassaoloajasta voidaan sopia erityiseksi enintään neljän kuukauden koeajaksi, jonka kuluessa sopimus voidaan molemmin puolin purkaa.

Thomasin 8.6.1989 allekirjoittamassa sopimuksessa ei ollut mainintaa koeajasta. Honka oli vedonnut noudatettuun käytäntöön, jonka mukaan seuralla oli koeajaksi katsottava harkinta-aika, jonka kuluessa se voi ratkaista, ottaako se pelaajan joukkueeseensa vai ei.

Työsopimuslain edellä mainitun pykälän mukaan oikeus työsopimuksen purkamiseen koeaikana on molemminpuolinen. Kun otetaan huomioon, että työlainsäädäntö on työntekijän suojaksi säädetty, oli sellainen käytäntö, jossa vain työnantajalla olisi oikeus vedota koeaikaan, katsottava työsopimuslain vastaiseksi. Tällä perusteella raastuvanoikeus on katsonut, että Hongan ja Thomasin välisessä työsopimussuhteessa oli ollut molemminpuolinen 10.8.1989 alkanut ja 28.8.1989 päättynyt koeaika, jonka kuluessa sopimus oli ollut mahdollista purkaa.

Kun Thomas oli hakeutuessaan uuteen paremmat taloudelliset edut tuottavaan työhön purkanut sopimuksen koeaikana, purkamisen ei voitu katsoa tapahtuneen epäasiallisella perusteella eikä Thomas ollut syyllistynyt sellaiseen menettelyyn, josta hänelle aiheutuisi korvausvelvollisuus Honkaan nähden.

Turun NMKY:hyn kohdistetut vaatimukset

Turun NMKY ei ollut ollut minkäänlaisessa sopimussuhteessa Honkaan, joten sopimusrikkomukseen perustuva korvausvelvollisuus ei voinut tulla kysymykseen. Kun Thomas ei ollut syyllistynyt sopimuksen rikkomiseen, oli Turun NMKY:hyn kohdistettu korvausvaatimus perusteeton.

Tuomiolauselma

Kanne on hylätty. Honka on velvoitettu korvaamaan Thomasin ja Turun NMKY:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 10 000 markalla, josta Thomasin osuus oli 2 000 markkaa ja Turun NMKY:n osuus 8 000 markkaa, 16 prosentin korkoineen 30.8.1990 lukien.

Turun hovioikeuden tuomio 27.8.1991

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi Honka oli saattanut jutun, on lausunut, että Honka oli esittänyt raastuvanoikeudelle oikeaksi todistetun jäljennöksen telekopioidusta sopimukseksi otsikoidusta asiakirjasta, jonka Thomas oli allekirjoittanut 8.6.1989 ja jota Honka ei ollut allekirjoittanut. Sopimuksen 8 kohdan mukaan sopimusta tulkittaessa oli sovellettava Kansasin osavaltion lakeja. Tämän lain sisältö oli jäänyt selvittämättä. Epäselväksi oli siten jäänyt, oliko osapuolten välille syntynyt Kansasin osavaltion lakien mukaan näitä sitovalla tavalla sopimus. Tällä seikalla ei kuitenkaan ollut jutun ratkaisun kannalta merkitystä, koska sopimuksessa ei ollut ollut mainintaa koeajasta, joka oli määräytynyt Hongan ilmoituksen mukaan Suomessa vallitsevan alalla noudatettavan yleisen käytännön mukaan. Koeaikaa koskevilta osilta oli Hongan ja Thomasin väliseen sopimukseen siten sovellettava työsopimuslain koeaikaa koskevia säännöksiä. Työsopimuslain 3 §:n mukainen oikeus työsopimuksen purkamiseen koeaikana oli raastuvanoikeuden lausumin tavoin molemminpuolinen. Perustetta sille, että ammattiurheilijoita koskevissa työsopimuksissa työntekijällä ei olisi oikeutta purkaa sopimusta koeaikana, ei ollut esitetty.

Edellä mainituilla ja raastuvanoikeuden muutoin lausumilla perusteilla hovioikeus on pysyttänyt raastuvanoikeuden päätöksen lopputuloksen.

Honka on velvoitettu suorittamaan Thomasille ja Turun NMKY:lle yhteisesti korvaukseksi näiden oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 2 000 markkaa 16 prosentin korkoineen 27.8.1991 lukien. Jutun näin päättyessä on hylätty Hongan vaatimus saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 9.1.1992. Honka on vaatinut hovioikeuden tuomion kumoamista ja kanteensa hyväksymistä sekä Thomasin ja Turun NMKY:n velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut kaikissa oikeusasteissa korkoineen.

Turun NMKY on antanut pyydetyn vastauksen. Thomasille, jonka osoite Amerikan Yhdysvalloissa ei ole tiedossa, ei ole voitu varata tilaisuutta vastauksen antamiseen.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 13.4.1993

Perustelut

Thomasin vahingonkorvausvelvollisuus

Honka on esittänyt agentin välityksellä Yhdysvalloissa Thomasille kirjallisen sopimuksen, jonka Thomas on hyväksynyt ja allekirjoittanut 8.6.1989. Sopimuksen mukaan hän on tällöin sitoutunut pelaamaan Hongan edustusjoukkueessa 10.8.1989 alkaen pelikauden 1989-1990 ja saapunut viimeksi mainittuna päivänä Suomeen täyttääkseen sopimuksen. Kun tällainen sopimus voidaan tehdä myös suullisesti, Korkein oikeus katsoo, että Thomasin ja Hongan välillä on syntynyt molempia osapuolia sitova sopimus huolimatta siitä, ettei Thomasin allekirjoittamaa sopimusasiakirjaa ole Hongan puolesta allekirjoitettu.

Thomas on ammattilaiskoripalloilija. Sopimuksen mukaan hänen oli pelattava Hongan ykkösjoukkueessa kaikissa sarja-, näytös- ja harjoitteluotteluissa, joihin joukkue osallistui sovitun pelikauden aikana, osallistuttava kaikkiin yhdistyksen määräämiin pakollisiin ja ylimääräisiin harjoituksiin sekä yhdistyksen harkinnan mukaan avustettava nuorten pelaajien valmennusohjelmien kehittämisessä ja osallistuttava kokouksiin yhdistyksen sponsorin kanssa. Sopimusvelvoitteensa perusteella Thomasilla ei ole ollut oikeutta itse määrätä suorituksestaan pelaajana, vaan hänen on pitänyt toimia Hongan johdon ja valvonnan alaisena. Suorituksesta on sovittu rahavastike. Näin ollen sopimus on ollut työsopimuslain 1 §:n mukainen työsopimus.

Thomas on aloittanut työnteon 10.8.1989, kun hän on sopimuksen täyttääkseen tullut Suomeen ja ollut Hongan käytettävissä. Yhdistys on ilmoittanut, että Thomasilla koripallokäytännön mukaisesti oli ollut 28.8.1989 saakka koeaika, jonka aikana yhdistyksellä oli ollut oikeus päättää hyväksyikö se Thomasin pelaajakseen vai ei. Thomas on vedonnut siihen, että myös hänellä oli tuona aikana ollut oikeus purkaa työsopimus. Korkein oikeus katsoo, että Thomasilla työsuhteen alussa on ollut koeaika. Työsopimuslain 3 §:n mukaan oikeus purkaa työsopimus koeaikana on molemminpuolinen.

Thomas on saanut Turun NMKY:ltä paremman vastikkeen kuin Hongalta. Muuta syytä Hongan kanssa tehdyn sopimuksen purkamiseen ei ole esitetty. Korkein oikeus katsoo, että pelaajasopimuksen purkaminen koeaikana pelkästään sovittua paremman vastikkeen saamiseksi toisessa koripallojoukkueessa on vastoin työsopimuslain 3 §:ää tapahtunut epäasiallisella perusteella. Lain 51 §:n 3 momentin nojalla Thomasin tulee korvata vahinko, jonka hän näin on aiheuttanut Hongalle laiminlyömällä tahallaan työsopimuksesta hänelle johtuneiden velvollisuuksien täyttämisen.

Turun NMKY:n vahingonkorvausvelvollisuus

Thomas on tullut Suomeen Hongan kutsusta. Thomas on ollut majoittuneena Hongan puheenjohtajan kotiin. Turun NMKY:n edustaja on Thomasin tultua 10.8.1989 Suomeen soittanut Hongan puheenjohtajan kotiin. Soiton yhteydessä on Thomasilta tiedusteltu, oliko hän allekirjoittanut sopimuksen. Thomas on kieltänyt allekirjoittaneensa sopimusta. Turun NMKY ei ole varmistanut Hongalta, oliko Thomas tehnyt sopimuksen Hongan kanssa. Korkein oikeus katsoo, että olosuhteet huomioon ottaen Turun NMKY on tiennyt Thomasin tehneen työsopimuksen Hongan kanssa. Sen vuoksi Turun NMKY on työsopimuslain 16 §:n 3 momentin nojalla velvollinen korvaamaan Hongalle aiheutuneen vahingon yhdessä Thomasin kanssa.

Vahingonkorvauksen määrä

Honka on sopimuksen rikkomisen johdosta palkannut Thomasin tilalle toisen ulkomaalaisen pelaajan. Tästä aiheutuneina matkakustannuksina Honka on maksanut noin 5 500 markkaa enemmän kuin se olisi joutunut maksamaan Thomasin matkasta. Hongan ja Thomasin sopimuksen mukaan Hongan oli maksettava vain Thomasin lentoliput. Selvitystä ei ole siitä, ettei Honka olisi voinut saada uutta pelaajaa kustantamatta myös tämän seuralaisen matkan. Näin ollen ei ole osoitettu syy-yhteyttä sopimusrikkomuksen ja uuden pelaajan tyttöystävän matkasta aiheutuneen 6 968,26 markan kustannuksen välillä.

Hongalla on oikeus saada Thomasilta korvaus uuden pelaajasopimuksen tekemisestä aiheutuneista puhelin-, telefax- ja työkustannuksista. Kun näiden kustannusten määrästä ei ole saatavissa näyttöä, Korkein oikeus on oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 6 §:n nojalla arvioinut puhelin- ja telefaxkustannusten määräksi 700 markkaa ja työkustannusten määräksi 500 markkaa.

Hongalla ei ole oikeutta korvaukseen uuden pelaajan agentille maksamastaan välityspalkkiosta, kun siltä toisaalta on säästynyt Thomasin agentin suurempi välityspalkkio.

Näyttämättä on jäänyt, että Honka olisi joutunut maksamaan uudelle pelaajalle suurempaa kokonaispalkkaa luontaisetuineen kuin Thomasin kanssa oli sovittu tai että Honka olisi maksanut Thomasin majoituksesta ja kuljetuksesta Suomessa.

Tuomiolauselma

Raastuvanoikeuden päätös ja hovioikeuden tuomio kumotaan. Thomas ja Turun Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys r.y. velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan Tapiolan Honka r.y:lle vahingonkorvaukseksi matkakuluista 5 500 markkaa, puhelin- ja telefaxkuluista 700 markkaa ja ylimääräisestä työstä 500 markkaa eli yhteensä 6 700 markkaa 16 prosentin korkoineen 23.1.1990 lukien sekä korvaamaan Tapiolan Honka r.y:n oikeudenkäyntikulut jutussa 23 000 markalla 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Jalanko, Nikkarinen, Lindholm, Roos (eri mieltä) ja Taipale

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

Oikeusneuvos Roos: Thomasin korvausvelvollisuudesta ja vahingonkorvauksen määrästä olen Korkeimman oikeuden kanssa yhtä mieltä. Turun NMKY:n korvausvelvollisuudesta lausun seuraavaa:

Työsopimuslain 16 §:n 3 momentin mukaan kilpailevan työsopimuksen tehnyt työnantaja vastaa tästä aiheutuneen vahingon korvaamisesta vain, jos hän tiesi, että työntekijä aikaisemman työsopimuksen perusteella oli estynyt ryhtymästä työhön. Turun NMKY on ennen työsopimuksensa tekemistä Thomasilta kysymällä yrittänyt selvittää, ettei tällaista estettä ollut. On jäänyt näyttämättä, että Turun NMKY Thomasin kieltävästä vastauksesta huolimatta olisi tiennyt Thomasin ja Tapiolan Honka r.y:n sopimuksesta. Näin ollen Turun NMKY ei ole korvausvelvollinen Tapiolan Honka r.y:lle mainitun lainkohdan nojalla eikä myöskään ole voinut menettelyllään tahallisesti aiheuttaa Tapiolan Honka r.y:lle kilpailevasta työsopimuksesta seurannutta vahinkoa.

Turun NMKY:llä on kuitenkin ollut perusteltua aihetta uskoa, että vähän ennen pelikauden alkua Suomeen tullut ja yhdistyksen tieten Tapiolan Honka r.y:n puheenjohtajan luona asunut Thomas oli tehnyt pelaajasopimuksen Tapiolan Honka r.y:n kanssa. Tekemällä tästä huolimatta pelaajasopimuksen Thomasin kanssa kysymättä ensin Tapiolan Honka r.y:n edustajalta, oliko Thomas jo tehnyt pelaajasopimuksen, Turun NMKY on osaltaan tuottamuksesta aiheuttanut, ettei Thomas ole täyttänyt sopimustaan Tapiolan Honka r.y:n kanssa ja Tapiolan Honka r.y:lle siitä seuranneen vahingon.

Kun kysymys on sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon, Turun NMKY voidaan vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n perusteella velvoittaa suorittamaan hyvitystä siitä vain, jos on erittäin painavia syitä. Tällainen syy ei sinänsä ole, että Turun NMKY toimintatavoitteensa mukaisesti palkkaamalla Thomasin on pyrkinyt saamaan entistä paremman koripallojoukkueen. Jutussa esitetyistä Suomen Koripalloliitto r.y:n sääntövaliokunnan ja liittohallituksen pöytäkirjanotteista ilmenee myös, ettei Tapiolan Honka r.y:n sääntövaliokunnalle lähettämä kirje ole estänyt peliluvan myöntämistä Thomasille ja että liittohallitus on Tapiolan Honka r.y:n valituksesta Turun NMKY:n menettelystä Thomasin palkkaamisessa vain päättänyt kiinnittää seurojen huomiota pelaajavahvistusten hankinnassa esiintyneisiin ongelmiin ja antaa huippukoripalloilun johtoryhmälle valmisteltavaksi esityksen rekrytointiongelmien poistamiseksi. Nämä merkinnät eivät tue erittäin painavien syiden olemassaoloa Tapiolan Honka r.y:n taloudellisen vahingon hyvittämiselle. Katson, ettei tällaisia syitä ole.

Näillä perusteilla muutan hovioikeuden tuomiota ja velvoitan Thomasin maksamaan Tapiolan Honka r.y:lle Korkeimman oikeuden tuomiolauselmasta ilmenevät korvaukset. Turun NMKY:n osalta jätän hovioikeuden tuomion pääasian osalta pysyväksi. Oikeudenkäyntikuluista velvoitan Tapiolan Honka r.y:n maksamaan Turun NMKY:lle hovioikeuden osalta 1 200 ja Korkeimman oikeuden osalta 1 500 markkaa korkoineen tuomioiden antopäivistä. Raastuvanoikeuden määräämän 8 000 markan kulukorvauksen korkoineen jätän pysyväksi.