18.2.2004

Asian aikaisempi käsittely

Lääninhallitus on 18.10.2001 tekemällään päätöksellä jättänyt merkitsemättä X Oy LKV:n välitysliikerekisteriin.

Lääninhallituksen päätöksen perusteluissa on lausuttu, että käräjäoikeus oli tuominnut 28.8.1998 antamallaan lainvoimaisella tuomiolla kiinteistönvälitysliikkeen vastaavaksi hoitajaksi ilmoitetun Y:n 8.11.1996 ja 21.11.1996 tehdyistä kavalluksista ja kahdesta muusta rikoksesta neljän kuukauden yhteiseen vankeusrangaistukseen. Edellä mainitut kavallukset Y oli tehnyt välitystoimintaa harjoittaessaan. Käräjäoikeus oli tuomiossaan lausunut, että etenkin 21.11.1996 tehty kavallus oli ollut siinä määrin vakava, ettei sakkorangaistusta ollut pidettävä riittävänä seuraamuksena. Kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain mukaan vastaavaa hoitajaa pidetään luotettavana, jos häntä ei ole lainvoiman saaneella tuomiolla viiden viimeisen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen. Y:n lainvoiman saaneesta tuomiosta ei ollut vielä kulunut viittä vuotta. Tämän vuoksi lääninhallitus on katsonut, ettei Y täyttänyt vastaavalle hoitajalle asetettuja edellytyksiä. X Oy LKV:tä ei voitu sen vuoksi merkitä lääninhallituksen välitysliikerekisteriin. Muilta osin ilmoituksen tekijä täytti rekisteröinnin edellytykset.

Sovellettuina säännöksinä mainitaan lääninhallituksen päätöksessä kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain (1075/2000) 5, 7 ja 8 § sekä kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun valtioneuvoston asetuksen (143/2001) 1 §.

X Oy LKV on valituksessaan hallinto-oikeuteen vaatinut, että yhtiö merkitään välitysliikerekisteriin ja että Y:lle myönnetään oikeus toimia välitysliikkeen vastaavana hoitajana.

Y on toiminut yhtiön vastaavana hoitajana sen joulukuussa 1996 tapahtuneesta perustamisesta lähtien. Y on välitysliikkeen ainoa LKV-pätevyyden omaava välittäjä ja siten ainoa yhtiön seitsemästä työntekijästä, joka voi toimia vastaavana hoitajana. Suomen perustuslain 8 §:ssä on säädetty rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta, jonka mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Tämä lähtökohta voi tulla huomioon otettavaksi myös hallinnollisten sanktioiden yhteydessä. Suhteellisuusperiaate huomioon ottaen nyt sovellettu laki johtaa kohtuuttomuuteen ja asianosaisen kannalta epäedulliseen oikeudelliseen seuraamukseen, koska Y on jo kärsinyt rangaistuksensa. Lääninhallituksen päätös on Y:lle langetettu henkilökohtainen lisärangaistus, ja se vaikeuttaa hänen mahdollisuuttaan harjoittaa valitsemaansa ammattia. Y:llä ei ole muuta koulutusta, joten joutuminen pois toimesta olisi taloudellisesti ja sosiaalisesti ankarampi rangaistus kuin hänen jo kärsimänsä ehdollinen vankeusrangaistus.

Kun yhtiön vastaavalle hoitajalle Y:lle langetettiin ehdollinen vankeusrangaistus elokuussa 1998, hän oli tiedustellut oma-aloitteisesti lääninhallituksen virkamieheltä mahdollista kelpoisuuttaan ja soveltuvuuttaan vastaavan hoitajan tehtävien hoitamiseen. Koska tuolloin saadun vastauksen mukaan Y:n saamalla rangaistuksella ei ollut vaikutusta vastaavan hoitajan tehtäviin, hän ei valittanut käräjäoikeuden tuomiosta.

Lääninhallitus on antanut lausunnon, johon lääninhallituksen määräämä asiamies on omassa lausunnossaan yhtynyt. Lääninhallitus on lausunnossaan esittänyt, että kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain mukaan vastaavaa hoitajaa pidetään luotettavana, jos häntä ei lainvoiman saaneella tuomiolla viiden viimeisen vuoden aikana ole tuomittu vankeusrangaistukseen. Lakia koskevassa hallituksen esityksessä HE 61/2000 vp todetaan, viitaten lain vastaavaa hoitajaa koskevaan 5 §:ään, että vastaavaa hoitajaa on pidettävä luotettavana, jos häntä ei ole lainvoimaisesti tuomittu viiden viimeisen vuoden aikana vankeusrangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton vastaavaksi hoitajaksi. Määräajat lasketaan 7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta rekisteri-ilmoituksen tarkasteluhetkestä taaksepäin siihen hetkeen, kun tuomio on tullut lainvoimaiseksi. Ilmeisen sopimattomuuden voidaan katsoa ilmenevän erityisesti sellaisista lainvastaisista toimista, joilla on pyritty taloudellisen hyödyn tavoitteluun toisen kustannuksella. Tällainen rikos on esimerkiksi kavallus, johon vastaavaksi hoitajaksi haettu Y on käräjäoikeuden antaman tuomion mukaan syyllistynyt.

Käräjäoikeus on antanut 28.8.1998 Y:lle lainvoiman saaneen tuomion kahdesta kavalluksesta. X Oy LKV:lle annettu kielteinen päätös on lääninhallituksen mielestä yhteneväinen hallituksen esityksessä olevan laintulkinnan kanssa, koska Y on syyllistynyt kavallukseen ja koska lainvoimaisesta tuomiosta ei ole kulunut viittä vuotta. Mainittu viiden vuoden aika kuluu umpeen vasta vuoden 2003 elokuussa. Edellä mainitun johdosta lääninhallitus on katsonut, että sen antama päätös tulisi jäädä voimaan.

Yhtiö on antanut vastaselityksen, jossa on esitetty muun ohella, että jos Y olisi tiennyt tällaisesta uudesta laista, hän olisi käräjäoikeudessa vaatinut rangaistusten eriyttämistä, jolloin kavalluksista olisi tuomittu yhteinen sakkorangaistus, eikä niistä annettavaa rangaistusta olisi sisällytetty liikenteen vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta määrättyyn ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on hylännyt yhtiön vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta lääninhallituksen virkamiehen kuulemiseksi ja yhtiön lääninhallituksen päätöksestä tekemän valituksen.

Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa on lausuttu, että kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain 3 §:n 1 momentin mukaan kiinteistönvälitystä saa harjoittaa vain sellainen yksityinen elinkeinonharjoittaja tai oikeushenkilö, joka on mainitun lain mukaisesti rekisteröity kiinteistönvälitysliikkeeksi.

Saman lain 8 §:n 1 momentin mukaan lääninhallituksen on rekisteröitävä 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu rekisteri-ilmoituksen tekijä kiinteistönvälitysliikkeeksi tai vuokrahuoneiston välitysliikkeeksi, jos muun ohella ilmoituksen tekijä on ilmoittanut vastaavan hoitajan, joka täyttää 5 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyt edellytykset.

Lain 5 §:n 2 momentissa todetaan muun ohella, että vastaavan hoitajan on oltava luotettava henkilö. Vastaavaa hoitajaa pidetään luotettavana, jos häntä ei ole lainvoiman saaneella tuomiolla viiden viimeisen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen eikä kolmen viimeisen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton vastaavaksi hoitajaksi. Vastaavaa hoitajaa ei kuitenkaan pidetä luotettavana, jos hän on muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton vastaavaksi hoitajaksi.

Hallituksen esityksessä (HE 61/2000 vp) laiksi kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä on tarkasteltu viimeksi mainitussa lainkohdassa säädettyjen määräaikojen laskemista ja todettu, että määräajat lasketaan 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun rekisteri-ilmoituksen tai 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun vastaavan hoitajan vaihtumista koskevan ilmoituksen tarkasteluhetkestä taaksepäin siihen hetkeen, kun tuomio on tullut lainvoimaiseksi. Edelleen sanotussa hallituksen esityksessä todetaan, että ilmeisen sopimattomuuden voidaan katsoa ilmenevän erityisesti sellaisista lainvastaisista toimista, joilla on pyritty taloudellisen hyödyn tavoitteluun toisen kustannuksella. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi petos ja kavallus. Luotettavuutta tulee arvioida nimenomaan tehtävien hoidon kannalta.

Asiakirjoihin liitetyn rikosrekisterin otteen mukaan X Oy LKV:n vastaavaksi hoitajaksi rekisteröimisilmoituksessa esitetty henkilö on käräjäoikeuden 28.8.1998 antamalla lainvoimaisella tuomiolla tuomittu 8.11.1996 ja 21.11.1996 tehdyistä kavalluksista ja 9.4.1997 tehdyistä liikenteen vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta yhteiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Y on antamassaan selityksessä todennut muun ohella, että jos käräjäoikeuden 28.8.1998 neljästä teosta langettaman vankeusrangaistuksen sijaan hänet olisi tuomittu pelkästään kahdesta kavalluksesta, seuraamuksena olisi ollut sakkorangaistus. Asiakirjoihin hankitussa sanotun tuomion perusteluissa on seuraamusharkinnan osalta todettu muun ohella, että 21.11.1996 tehty kavallus, sen suunnitelmallisuus huomioon ottaen, on siinä määrin vakava, että sakkorangaistusta ei enää ole pidettävä riittävänä seuraamuksena.

Edellä mainittu huomioon ottaen ja koska asiassa ei ole kysymys valituskirjelmässä väitetystä rikosvastuun toteutumiseen kuuluvasta tai liittyvästä seuraamuksesta, vaan yksityisiä elinkeinonharjoittajia ja oikeushenkilöitä koskevien kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain 8 §:n 1 momentissa välitysrekisteriin rekisteröitymiselle säädettyjen edellytysten täyttymisestä ja koska sanotun yhtiön vastaavaksi hoitajaksi esitetty henkilö ei täytä sanotun lain 5 §:n 2 momentissa vastaavalle hoitajalle säädettyä luotettavuusedellytystä hänelle alle viisi vuotta sitten langetetun lainvoimaisen vankeusrangaistustuomion vuoksi, lääninhallituksen on tullut jättää sanottu yhtiö merkitsemättä välitysliikerekisteriin.

Edellä esitetyn perusteella valituksenalaista päätöstä ei myöskään ole pidettävä Suomen perustuslain 8 §:stä ilmenevän rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen vastaisena.

Lääninhallituksen päätöksen kumoamiseen valittajan esittämillä perusteilla ei ole syytä.

Sovellettuina oikeusohjeina mainitaan hallinto-oikeuden päätöksessä kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain 3 §:n 1 momentti, 5 §:n 2 momentti, 7 §:n 2 momentti ja 8 §:n 1 momentin 4 kohta.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

X Oy LKV on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja yhtiö merkitään välitysliikerekisteriin. Lääninhallituksen päätös kohdistuu Y:hyn, jolla ei ole mahdollista tehdä muuta työtä kuin toimia kyseisessä välitysliikkeessä. Yhtiön toiminnan jatkaminen taloudellisesti kannattavasti ei ole mahdollista ilman, että Y toimii vastaavana hoitajana. Y oli tyytynyt käräjäoikeuden antamaan ehdolliseen vankeusrangaistustuomioon lääninhallituksen välitysliikkeitä valvovan virkamiehen ilmoitettua hänelle, ettei rangaistus aiheuta ongelmia toimia vastaavan hoitajan työtehtävissä. Y katsoo, että hän on saanut jo kärsimänsä rangaistuksen lisäksi uuden rangaistuksen, kiellon harjoittaa valitsemaansa ammattia.

Lääninhallitus on antanut lausunnon, jossa on todettu muun ohella, että ilmoitettaessa X Oy LKV ensimmäisen kerran rekisteriin vanhan kiinteistönvälittäjäasetuksen (181/1993) voimassa ollessa, käräjäoikeuden tuomiosta ei ollut ongelmia vastaavan hoitajan tehtävien hoidon kannalta. Mainitussa asetuksessa ei edellytetty nykyisessä laissa vastaavalle hoitajalle asetettuja luotettavuusvaatimuksia eikä lääninhallituksella ollut myöskään tietoa tulevista lainsäädännön muutoksista.

Lääninhallituksen määräämä asiamies on lausunnossaan esittänyt valituksen hylkäämistä.

X Oy LKV on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut asian.

Sovellettavat säännökset

Kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annettu laki (1075/2000) on tullut voimaan 1.3.2001. Samalla on kumottu 12 päivänä helmikuuta 1993 annettu kiinteistönvälittäjäasetus (181/1993) ja 20 päivänä elokuuta 1993 annettu asunnonvälittäjäasetus (761/1993) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Edellä mainitun lain 23 §:n siirtymäsäännöksen 1 momentin mukaan se, joka tämän lain voimaan tullessa harjoittaa tämän lain mukaan rekisteröintiä edellyttävää toimintaa, saa jatkaa toimintaansa, kunnes päätös rekisteriin merkitsemisestä on tehty, jos 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu rekisteri-ilmoitus tehdään kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta. Mainitun pykälän 2 ja 3 momentissa säädetään siirtymäjärjestelyistä koskien sellaisia henkilöitä, joilla ei ole lain 5 §:n 3 momentissa säädettyä ammattipätevyyttä.

Lain 7 §:n 1 momentin mukaan lääninhallitus pitää välitysliikkeistä rekisteriä ( välitysliikerekisteri ). Lain 7 §:n 2 momentin mukaan sen, joka aikoo harjoittaa välitystoimintaa, on tehtävä ilmoitus rekisteriin merkitsemistä varten sen läänin lääninhallitukselle, jonka alueella liikkeen hallintoa on tarkoitus pääasiallisesti hoitaa. Rekisteri-ilmoituksen sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Lain 8 §:ssä säädetään rekisteröinnin edellytyksistä. Tällaisena edellytyksenä on mainitun pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaan se, että ilmoituksen tekijä on ilmoittanut vastaavan hoitajan, joka täyttää lain 5 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyt edellytykset.

Vastaavan hoitajan on lain 5 §:n 2 momentin mukaan oltava täysi-ikäinen ja luotettava henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Vastaavaa hoitajaa pidetään luotettavana, jos häntä ei ole lainvoiman saaneella tuomiolla viiden viimeisen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen eikä kolmen viimeisen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton vastaavaksi hoitajaksi. Vastaavaa hoitajaa ei kuitenkaan pidetä luotettavana, jos hän on muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton vastaavaksi hoitajaksi.

Kumotuissa kiinteistönvälittäjäasetuksessa tai asunnonvälittäjäasetuksessa ei ollut vastaavan hoitajan luotettavuutta koskevia säännöksiä.

Oikeudellinen arviointi

Suomen perustuslain 8 §:ssä ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 7 artiklassa säädetyn rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty. Tässä asiassa ei ole kysymys rikosoikeudellisesta rangaistuksesta, vaan edellytyksistä, joilla välitystoiminnan harjoittaja voidaan merkitä lääninhallituksen pitämään välitysliikerekisteriin. Nyt kysymyksessä olevan seuraamuksen laatu huomioon ottaen on tästä huolimatta kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain 5 §:n 2 momenttia sovellettaessa kuitenkin annettava merkitystä mainitulle rikosoikeudelliselle laillisuusperiaatteelle.

X Oy LKV:n vastaava hoitaja Y ei ollut syyllistyessään 8.11.1996 ja 21.11.1996 tehtyihin kavallusrikoksiin ja harkitessaan muutoksen hakemista käräjäoikeuden muun ohella niiden johdosta 28.8.1998 antamaan tuomioon voinut tietää, että 1.3.2001 voimaan tulevassa kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annettavassa laissa säädettäisiin vastaavalle hoitajalle asetetusta kelpoisuusvaatimuksesta ja siihen sisältyvästä ajanjaksosta, jonka aikana tuomittu rangaistus poistaisi vastaavalta hoitajalta edellytetyn luotettavuuden. Toisaalta ennen lain voimaantuloa ei liioin ole voitu varautua siihen, että muutoksen hakeminen rikosasiassa annettuun tuomioon vastaavasti pidentäisi edellä mainittua ajanjaksoa.

Edellä mainittu perustuslain säännös huomioon ottaen ei ennen kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain voimaantuloa tehtyjen rikosten osalta vastaavan hoitajan luotettavuuden arviointia voida lain 5 §:n 2 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetulla ehdottomalla tavalla sitoa lainvoiman saaneen tuomion antamisesta kuluneeseen aikaan.

Kun kuitenkin otetaan huomioon 1.3.2001 voimaan tulleen lain säätämisen perusteena oleva välitystoiminnan luotettavuuteen ja asiakkaansuojaan liittyvä yleinen etu, ei edellä mainitusta rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta johtuvan yleisen ennustettavuusvaatimuksen kannalta ole sinänsä estettä sille, että uutta lakia sovellettaessa vastaavan hoitajan luotettavuusarvioinnissa otetaan huomioon muun ohella myös ennen lain voimaantuloa tehdyt rikokset. Tällaista estettä ei myöskään aseta Suomen perustuslain 18 §:ssä säädetty oikeus työhön ja elinkeinovapaus.

Vastaavan hoitajan luotettavuutta on tältä osin arvioitava kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä annetun lain 5 §:n 2 momentin viimeisen virkkeen mukaisena kokonaisarviointina, jossa voidaan ottaa huomioon muun ohella asianomaisen syyllistyminen rikoksiin ennen lain voimaantuloa sekä kysymyksessä olevien rikosten luonne ja niiden tekemisestä kulunut aika.

Kun lääninhallituksen ei näin ollen olisi tullut jättää päätöksessään mainitsemallaan perusteella X Oy LKV:tä merkitsemättä välitysliikerekisteriin, korkein hallinto-oikeus, joka ei ota muutoin ratkaistavakseen vastaavan hoitajan luotettavuutta, kumoaa hallinto-oikeuden ja lääninhallituksen päätökset ja palauttaa asian lääninhallitukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Esa Aalto, Lauri Tarasti, Marjatta Kaján, Niilo Jääskinen ja Irma Telivuo. Asian esittelijä Marja-Terttu Savolainen.