Vaasan HO 24.1.2018 38

Yksityishenkilön velkajärjestely
Tutkimatta jättäminen
Pääsy tuomioistuimeen

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Hakija oli velkajärjestelyasiassaan toimittanut käräjäoikeuteen velkaluettelon sijasta huomattavan määrän ulosottoviraston tulosteita ja asialuettelon hakijan ulosotossa olevista veloista.

Vastuu velkajärjestelyhakemuksen ja sen liitteiden tiedoista on hakijalla. Hakijan tulee ilmoittaa tiedot selvästi ja yksilöidysti käyttämällä oikeusministeriön ohjeen mukaista lomaketta tai laatimalla sitä vastaava asiakirja. Vahvistetun kaavan mukaisen hakemuksen sijasta ei voida käyttää muuhun käyttöön tarkoitettua todistusta tai tulostetta.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Pohjanmaan käräjäoikeuden päätös 11.7.2017 nro 5815

Asia

Velkajärjestelyhakemus

Valittaja

A

- - -

Päätös

A:n velkajärjestelyhakemus jätetään tutkimatta.

- - -

Perustelut

A:n asiamies varatuomari B on laatinut hakijan velkajärjestelyhakemuksen. Hakemuksesta puuttuu velkaluettelo.

Hakemukseen on merkittävä kaikki velkajärjestelyn piiriin kuuluvat velat. Tällaiset velat on määritelty yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (velkajärjestelylaki) 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa. Kunkin velan määrä ja se, mihin tarkoitukseen velka on käytetty, on merkittävä hakemukseen. Velka merkitään sen suuruisena kuin se on velallisen hallussa olevassa asiakirjassa, jonka päivämäärä merkitään hakemukseen. Lomakkeesta tulee myös käydä ilmi mm. veloista annetut vakuudet ja velan hoitoa koskevat tiedot. Hakemuskaavan velkaluettelossa velat on ryhmitelty kolmeen ryhmään: (A) velat, joista velallisen omistusasunto on vakuutena, (B) velat, joista muu velallisen omistama tai hallitsema omaisuus on vakuutena sekä (C) tavalliset velat. (Koskelo - Lehtimäki 1997: Yksityishenkilön velkajärjestely, s. 117-118).

Saman lain 50 §:n nojalla velkajärjestelyä koskeva hakemus on laadittava vahvistetun kaavan mukaisesti uhalla, että hakemus muutoin voidaan jättää tutkimatta. Oikeusministeriön 16.6.2015 antaman ohjeen mukaan hakemus voidaan tehdä myös muunlaiselle asiakirjalle, jos sen tietosisältö vastaa kaavaa.

A:n hakemuksesta puuttuu velkaluettelo, josta ilmenisi mitkä velat kuuluvat velkajärjestelyn piiriin, velkojen ottamisen ajankohdat, syyt, saatavien kokonaismäärät ja jäljellä oleva pääoma ym. Hakemuksesta puuttuu myös luettelo velkojista ja heidän osoitteista.

Käräjäoikeus on kaksi kertaa kehottanut varatuomari B:tä täydentämään hakemuksen uhalla, että hakemus jätetään muuten tutkimatta. Käräjäoikeus on täydennyskehotuksissa myös antanut osoitteen oikeusministeriön nettisivustolle, josta vahvistetut kaavat löytyvät.

Varatuomari B on katsonut, että käräjäoikeudelle on toimitettu kaikki lain edellyttämät asian ratkaisemiseen tarvittavat selvitykset. Avustajan mukaan hakemus ja sen liitteet on esitetty oikeusministeriön 16.6.2015 antaman ohjeen mukaisesti siten, että liitteiden numerointi vastaa ohjeen numerointia. Liitteestä 8 ilmenee, että kaikki hakijan velat ovat peräisin vuosina 2006-2007 tuomituista rikosperusteisista vahingonkorvausveloista. Avustajan mukaan käräjäoikeudelle on toimitettu kaikkien velkojien yhteys- ja osoitetiedot ja on selvitetty, että kaikki hakijan velat ovat niin kutsuttuja C-velkoja. Muita velkojia hakijalla ei ole. Velkajärjestelyhakemus on laadittu oikeusministeriön 16.6.2015 ohjeen muunlaisella asiakirjalla, koska hakemuksen tietosisältö vastaa kaavan ohjesisältöä.

Käräjäoikeus toteaa, että varatuomari B on hakemuksen liitteeksi toimittanut luettelon yksityisvelkojista ja niiden osoitteista sekä ison määrän tulosteita hakijan ulosottoasioista. Vaikkakin hakijan velat ja velkojat sinänsä ilmenevät niistä, ei voida katsoa olevan tarkoituksenmukaista, että tuomioistuin ja velkojat joutuisivat etsimään kyseisiä tietoja. Velkajärjestelyasioissa löytyy oikeusministeriön vahvistama kaava hakemuksen ja velka- ja velkojaluettelon laatimiselle. Käräjäoikeuden käsityksen mukaan vahvistetun kaavan tarkoitus on yksinkertaistaa ja nopeuttaa hakemusten käsittelyä sekä tuomioistuimen että velkojien osalta. Velkojen selvittäminen ja merkitseminen luetteloon kuuluu näin ollen hakemuksen laatijalle, jolla on siihen parhaimmat mahdollisuudet. Yleisen käytännön mukaan tuomioistuinkäsittelyssä relevanttien seikkojen ja tietojen selvittäminen ja niihin vetoaminen kuuluu osapuolelle itse.

Käräjäoikeus on täydennyskehotuksessa ilmoittanut varatuomari B:lle, että avustajan toimittamia tulosteita hakijan ulosottoasioista tai todistusta ulosottorekisteristä ei voida pitää oikeusministeriön ohjeen tarkoittamana muunlaisena asiakirjana, joista ilmenisi vaaditut tiedot. Koska hakemusta ei ole täydennetty asianmukaisella tavalla, hakijan velkajärjestelyhakemus jätetään velkajärjestelylain 50 §:n nojalla tutkimatta.

- - -

Asian on ratkaissut käräjätuomari Ulf Brunberg.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

A:n valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja hänelle myönnetään velkajärjestely. A on toissijaisesti vaatinut asian palauttamista käräjäoikeuteen.

Perustelut

Käräjäoikeus on virheellisesti katsonut, että A olisi antanut puutteellisen selvityksen veloistaan hakiessaan yksityishenkilön velkajärjestelyä. Käräjäoikeus on kahdesti kehottanut A:ta täydentämään hakemustaan yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun asetuksen 2 §:n mukaisilla liitteillä ja muulla selvityksellä. Velkajärjestelyhakemuksessa on noudatettu oikeusministeriön 16.6.2015 antamaa ohjetta ja annettu asian ratkaisemisen kannalta tarpeellinen selvitys.

A on toimittanut käräjäoikeuteen 24.10.2016 päivätyn ulosottoviraston asialuettelon, josta ilmenee hakijan velat, niiden syntyperusteet ja velkojat. Asialuettelo on kolmen sivun pituinen ja sisällöltään selvä. Hakija on lisäksi täydentänyt asialuetteloa seikkaperäisemmällä, joskin pidemmällä ja vaikeaselkoisemmalla luettelolla ulosottoasioista. Käräjäoikeuteen on myös toimitettu kaikkien velkojien yhteystiedot.

Hakemuksesta ilmenee, että velat ovat rikostuomioista johtuvia vahingonkorvausvelkoja eli vakuudettomia C-velkoja.

Hakemus on tehty oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaisesti vaikkakin muunlaiselle asiakirjalle. Hakemukselle ei ole asetettu muotovaatimusta. - - -

Asian ratkaisuun tarvittava selvitys ilmenee myös ulosottoviraston lyhyehköstä asialuettelosta, joten asian tutkimatta jättäminen selvityksen laajuuden vuoksi ei ole perusteltua.

- - -

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

- - -

Hovioikeudessa on kysymys siitä, vastaako hakemus oikeusministeriön vahvistamaa kaavaa ja onko siinä riittävän täsmällisesti ilmoitettu ne seikat, joihin vaatimus perustuu.

Yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (velkajärjestelylaki) 50 §:n mukaan velkajärjestelyhakemus on laadittava vahvistetun kaavan mukaisesti uhalla, että hakemus muutoin voidaan jättää tutkimatta. Kaavalla tarkoitetaan oikeusministeriön 16.6.2015 vahvistamaa velkajärjestelyhakemuksen täyttöohjetta ja siihen kuuluvia lomakkeita. Oikeusministeriön hakemuslomakkeiden käyttöä ei laissa edellytetä, mikäli hakemus muutoin vastaa niiden sisältöä.

Velkajärjestelylain 39 §:n mukaan oikeusministeriö vahvistaa kaavan velkajärjestelyä koskevaa hakemusta ja maksuohjelmaehdotusta varten sekä antaa niiden laatimista koskevat ohjeet.

Lain esitöiden (HE 183/1992 vp) mukaan asiakirjojen laatiminen kaavan mukaisesti tai sen mukaiselle lomakkeelle on omiaan edistämään ja selkeyttämään velkajärjestelyasian käsittelyä. Velallisen hakemuksen on sisällettävä kaikki sellaiset tiedot, joilla on merkitystä velkajärjestelyn edellytyksiä ja esteitä tutkittaessa. Epätäydellisten hakemusten aiheuttaman lisätyön estämiseksi 50 §:n 1 momentissa säädetään, että hakemus on laadittava kaavan mukaisesti uhalla, että se voidaan muuten jättää tutkimatta.

Velkajärjestelylain 6 §:n mukaan velallinen on velvollinen antamaan tuomioistuimelle ja velkojille sekä selvittäjälle, jos sellainen on määrätty, kaikki tarpeelliset tiedot velkajärjestelyn kannalta merkityksellisistä seikoista. Saman lain 10 §:n 8 kohdan nojalla hakija vastaa siitä, että taloudellisesta asemasta annetut tiedot ovat oikeat.

Vastuu velkajärjestelyhakemuksen ja sen liitteiden tietojen mahdollisista virheistä ja tulkinnanvaraisuuksista tulee yksiselitteisesti olla hakijalla. Mikäli hakijan sallittaisiin käyttää vahvistetun kaavan mukaisen hakemuksen sijasta muuhun käyttöön tarkoitettua todistusta tai tulostetta, mistä tiedot eivät ilmene kaavan mukaisesti laaditun asiakirjan systematiikkaa noudattaen, menettely pakottaisi tuomioistuimen perustamaan ratkaisunsa mahdollisesti epäselviin tai tulkinnanvaraisiin tietoihin, mikä hämärtäisi hakijan vastuuta tietojen oikeellisuudesta ja siirtäisi tuota vastuuta todistusta tai tulostetta tulkitsemaan joutuvalle tuomioistuimelle tavalla, jota ei voida pitää hyväksyttävänä.

Hakemukseen on merkittävä kaikki velkajärjestelyn piiriin kuuluvat velat. Näitä ovat velkajärjestelylain 3 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan kaikki ennen velkajärjestelyn alkamista syntyneet velat, mukaan lukien vakuusvelat ja velat, joiden peruste tai määrä on ehdollinen tai riitainen taikka muusta syystä epäselvä.

Oikeusministeriön ohje ja valmiit lomakkeet on laadittu sen vuoksi, että hakemuksen käsittely yksinkertaistuisi ja nopeutuisi. Edellä esitetyistä seikoista johtuu, että sisällöltään selvä ja yksiselitteinen velkaluettelo prosessiosoitteineen on hakemuksen jatkokäsittelyn kannalta keskeinen hakemuksen liite.

Hakija on toimittanut käräjäoikeuteen runsaat 50 sivua tulosteita velallisen ulosottoasioista ja kolmisivuisen ulosottoviraston asialuettelon. Hakija on ilmoittanut, että asialuettelosta ilmenevät kaikki velallisen velat.

Asialuettelosta ilmenevät ulosotossa olevien velkojen jäljellä olevat pääomat, niiden syntyperusteet ja velkojien nimet. Hakija on erikseen ilmoittanut asialuettelossa mainittujen yksityisten velkojien yhteystiedot, velkojen kokonaismäärän ja sen, että kaikki asialuettelon velat ovat vakuudettomia C-velkoja. Kaavan mukaisia tietoja velkojien saatavien kokonaismääristä, velan lopullisen vanhentumisen päivämäärästä tai mahdollisista muista osallisista ei asialuetteloon ole merkitty. Nämä tiedot ilmenevät kuitenkin pääosin ulosottoasioita koskevista tulosteista. Tulosteista ilmenevän seikkaperäisemmän tiedon yhdistäminen oikeaan velkaan asialuettelossa edellyttää tulosteiden laajuuden vuoksi niihin perehtymistä. Lisäksi tietojen yhdistämistä hankaloittaa se, että asialuettelon ja tulosteiden tiedot velkojen pääomista eivät vastaa toisiaan.

Hakijan tulee ilmoittaa kaavan mukaiset tiedot selvästi ja yksilöidysti. Edellä mainittujen säännösten perusteella hovioikeus katsoo, että hakijan on ilmoitettava velkajärjestelyn piiriin kuuluvat velat joko täyttämällä oikeusministeriön ohjeen mukainen lomake tai laatimalla sitä vastaava asiakirja. Ulosoton asialuetteloa taikka ulosottokaaren 1 luvun 31 §:n ja 34 §:n tarkoittamia todistusta ulosottorekisteristä tai asianosaiselle annettavaa tulostetta ei voida hyväksyä kaavan mukaiseksi velkaluetteloksi. Tällainen todistus tai tuloste voidaan sisältönsä puolesta hyväksyä velkajärjestelyasetuksen 2 §:n 8 kohdan tarkoittamaksi velan jäljellä olevaa määrää osoittavaksi asiakirjaksi, mutta hakija ei voi käyttää niitä kaavan mukaisen velkaluettelon sijasta vain ilmoituksin, että kaavan mukaiset tiedot ovat löydettävissä noista asiakirjoista.

Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan jos haastehakemus on puutteellinen, kantajaa on kehotettava määräajassa korjaamaan puute, jos korjaaminen on oikeudenkäynnin jatkamiseksi tai vastauksen antamista varten välttämätöntä. Kantajalle on samalla ilmoitettava, millä tavoin haastehakemus on puutteellinen ja että kanne voidaan jättää tutkimatta tai hylätä, jos kantaja ei noudata kehotusta. Oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 13 §:n nojalla samaa säännöstä sovelletaan myös hakemusasioissa.

Käräjäoikeus on kaksi kertaa kehottanut hakijaa täydentämään hakemustaan velkaluettelon osalta. A ei ole täydentänyt hakemustaan. Sen vuoksi käräjäoikeus on voinut jättää hakemuksen tutkimatta.

Käräjäoikeuden A:lle asettaman velvoitteen toimittaa velkaluettelo velkajärjestelylain 50 §:n edellyttämällä tavalla ei voida katsoa horjuttavan oikeudenmukaista tasapainoa toisaalta hakemuksen muotovaatimuksen noudattamista koskevan hyväksyttävän intressin eli hakemuksen tietojen selvyyden ja yksiselitteisyyden ja toisaalta tuomioistuimeen pääsyä koskevan oikeuden välillä. - - -

- - -

Päätöslauselma

Valitukset hylätään. Käräjäoikeuden päätöstä ei muuteta.

- - -

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Harri Kurkinen, Jukka Mäkelä ja Markku Mäkynen. Esittelijänä on ollut hovioikeuden esittelijä Matti Sankamo

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.

+

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.