Helsingin HO 1.6.2018 123349

Todistelu - näytön arviointi
Syyttömyysolettama
Huumausainerikos

Vantaan käräjäoikeuden tuomio 22.12.2017, nro 152743

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. Salakuljetus
9010/R/0001738/16
Rikoslaki 46 luku 4 §
Huumausainelaki 23 h §
Valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista 1 §
03.08.2015 - 12.08.2015 Vantaa

X on tuontia koskevien säännösten ja määräysten vastaisesti tuonut tai ainakin yrittänyt tuoda Puolasta postitse maahan 1000 ml gammabutyrolaktonia (GBL), joka on kuluttajamarkkinoilta kielletty psykoaktiivinen aine ja jonka maahantuonti on kiellettyä. Aineen määrä huomioiden on aine ollut tarkoitettu ainakin osittain levitykseen.

2. Salakuljetus
9010/R/000173 8/16
Rikoslaki 46 luku 4 §
Huumausainelaki 23 b §
Valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista 1 §
11.08.2015 - 18.08.2015 Vantaa

X on tuontia koskevien säännösten ja määräysten vastaisesti tuonut tai ainakin yrittänyt tuoda Puolasta postitse maahan 2500 ml gammabutyrolaktonia (GBL), joka on kuluttajamarkkinoilta kielletty psykoaktiivinen aine ja jonka maahantuonti on kiellettyä. Aineen määrä huomioiden on aine ollut tarkoitettu ainakin osittain levitykseen.

3. Huumausainerikos
9010/R/0003794/16
Rikoslaki 50 luku 1 §
20.01.2016 Vantaa

X on laittomasti tuonut postitse maahan huumausaineita eli 51 kappaletta LSD-lappuja. Aineen määrä huomioiden on aine ollut tarkoitettu ainakin osittain levitykseen.

4. Salakuljetus
9010/R/OOO173 8/16
Rikoslaki 46 luku 4 §
Valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista 1 §
Huumausainelaki 23 b §
11.03.2016 Vantaa

X on tuontia koskevien säännösten ja määräysten vastaisesti tuonut Puolasta postitse maahan 2480 ml gammabutyrolaktonia (GBL), joka on kuluttajamarkkinoilta kielletty psykoaktiivinen aine ja jonka maahantuonti on kiellettyä. Aineen määrä huomioiden on aine ollut tarkoitettu ainakin osittain levitykseen.

Vastaus

Syytekohdat 1-4

X on kiistänyt menetelleensä syytteessä kerrotuin tavoin. Hän ei tiedä syytekohdissa 1-4 tarkoitetuista lähetyksistä mitään eikä ole osallistunut kysymyksessä olevien aineiden maahantuontiin.

Todistelu

Henkilötodistelu
- Vastaaja X:n kuuleminen todistelutarkoituksessa.

Kirjalliset todisteet
1. Tilausvahvistus 3.8.2015 (esitutkintaptkm liite 4)
2. Tilausvahvistus 11.8.2015 (esitutkintaptkm liite 5)
3. Tullilaboratorion tutkimusseloste nro 16-00345 / 1030718, 10.6.2016 (esitutkintaptkm liite 2)
4. Kuva postilähetyksestä (esitutkintaptkm liite 3)
5. Tullilaboratorion tutkimusseloste nro 16-01567 / 1025674, 29.3.2016 (esitutkintaptkm liite 2)

Tuomion perustelut

Syyksilukeminen ja perustelut

X:n kiistettyä syytteen asiassa on kysymys siitä, onko hän vastoin kiistämistään tuonut maahan syytteen teonkuvauksissa tarkoitetun kuluttajamarkkinoilta kielletyt psykoaktiiviset aineet ja huumausaineet.

Näyttö

Syytekohdissa 1 ja 2 tarkoitetut tilaukset on tehty C-nimiseltä yritykseltä. Kirjallisena todisteena on esitetty tilausvahvistus 3.8.2015, joka koskee syytekohdassa 1 tarkoitettua tilausta ja tilausvahvistus 11.8.2015, joka koskee syytekohdassa 2 tarkoitettua tilausta. Todisteista ilmenee, että yritys on lähettänyt edellä mainitut vahvistusviestit X:n sähköpostiosoitteeseen. Kummankin tilausvahvistuksen mukaan ko. tilaus on maksettu ja kummassakin vastaanottajaksi on merkitty X ja toimitusosoitteeksi hänen poste restante -osoitteensa. Tilausvahvistuksiin on lisäksi merkitty vastaanottajan sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Asiassa on riidatonta, että sähköpostiosoite ja puhelinnumero ovat X:n. Tilausvahvistuksesta ilmenee, että tilausten maksutapa on pankkisiirto. Syytekohdassa 1 tarkoitettu lähetys on maksanut yhteensä 99, 94 euroa ja syytekohdassa 2 tarkoitettu lähetys 214,73 euroa. Tilaukset on toimitettu DPD-lähetyksenä.

Kirjallisilla todisteilla on selvitetty, että Suomeen on 20.1.2016 (syytekohta 3) saapunut 51 kappaletta LSD-lappuja sekä 11.3.2016 (syytekohta 4) 2.480 ml gammabutyrolaktonia. Kumpikin lähetys on osoitettu X:lle hänen poste restante -osoitteeseensa.

X on kertonut epäilevänsä, että lähetykset on tilannut hänen nimellään ja tiedoillaan joku muu henkilö kiusaamistarkoituksessa tai pilatakseen hänen tulevaisuutensa. X on hakeutumassa ict-alalle, jossa ei saa olla rikosrekisterimerkintöjä. X ei ole osannut nimetä kuka olisi voinut tehdä tilaukset hänen nimissään, mutta on epäillyt, että asiaan saattaisi liittyä hänen kommentointinsa eräällä Facebook-sivustolla. X oli saanut kommenttiensa vuoksi paljon vihaisia ja uhkailevia yhteydenottoja sekä pilapuheluja vuosina 2015 -2016. X on myös kertonut, että hänen osoitteensa ja puhelinnumeronsa ovat julkiset. Myös hänen sähköpostiosoitteensa on selvitettävissä Facebookista.

X tietää kysymyksessä olevat aineet ja on tietoinen siitä, että gammabutyrolaktoni on liuotin, jota käytetään myös päihtymistarkoituksessa. X tietää henkilöitä, jotta käyttävät sanottua ainetta, mutta he eivät kuulu X:n kaveripiiriin.

X on vielä kertonut, että hänellä on ollut käytössään bitcoineja. Hän ei kuitenkaan ollut toiminut TOR-verkossa eikä enää edes muista virtuaalilompakkonsa salasanoja.

X on vielä kertonut, että hän käy melko harvoin tarkastamassa poste restante -osoitteeseensa tulleen postin. Toisinaan on käynyt niin, että jotain postia on toimitettu takaisin lähettäjälle, koska hän ei ole hakenut postia ajoissa.

Johtopäätökset

Syytekohdissa 3 ja 4 lähetysten saapuminen X:n nimellä ja hänen poste restante -osoitteeseensa osoitettuna tukee rikosten syyksilukemista. Syytekohdissa 1 ja 2 syyksilukemista tukee se, että tilausvahvistuksista ilmenee tilaajatietona ja toimitusosoitteena X:n täsmälliset nimi- ja osoitetiedot, minkä lisäksi tilausvahvistukseen on merkitty hänen puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa.

Riidatonta on, että X:n pankkitilitiedoista ei ole löytynyt nyt kysymyksessä olevien tilausten maksuksi sopivia suorituksia.

Koska X:n kertomuksen mukaan hänen yhteystietonsa ovat julkiset ja selvitettävissä ei ole poissuljettua, että joku muu olisi voinut saada hänen yhteystietonsa ja käyttää niitä tilausten tekemisessä ilman X:n myötävaikutusta. Toisaalta X ei ole osannut yksilöidä kuka tilaukset olisi hänen nimissään voinut tehdä. Epäuskottavaa on, että joku X:lle täysin tuntematon henkilö olisi ensin selvittänyt X:n postiosoitteen, puhelinnumeron ja sähköpostiosoitteen sekä tehnyt tilaukset hänen nimissään vain X:n Facebook-keskustelussa esittämien kommenttien vuoksi tai muusta syystä kiusaamis- tai haitantekotarkoituksessa. Tätä johtopäätöstä tukee myös rikosten kohteena olleiden aineiden ja huumausaineiden arvo. Edellä todetuin tavoin syytekohdan 1 tilauksen arvo on ollut noin 99,94 euroa ja 214,73 syytekohdassa 2. Syytekohdassa 4 on ollut kysymys aineen määrä huomioiden hyvin samanarvoisesta tilauksesta kuin kohdassa 2. Syytekohdassa 3 rikoksen kohteena on ollut 51 LSD-lappua. Kun LSD-lapun keskimääräinen arvo katukaupassa on noin 20 euroa, tilauksen arvo olisi ollut 1.020 euroa. Tosin, internetin kautta ostettuna hinta on tätä pienempi.

Epäuskottavaa on myös, että joku muu henkilö olisi tehnyt tilaukset X:n nimissä siten, että olisi pyrkinyt saamaan aineet itselleen. Kohdissa 1 ja 2 lähetykset on toimitettu DPD-lähetyksenä, jota on mahdollista seurata sähköisesti. Lähetykset olisi toimitettu X:n poste restante -osoitteeseen. Postin noutaminen olisi tällöin edellyttänyt X:n myötävaikutusta tai mahdollisesti väärennettyä valtakirjaa. Syytekohdassa 3 tarkoitettua lähetystä ei ole ollut mahdollista seurata sähköisesti. Lähetysten saaminen muun henkilön haltuun ilman X myötävaikutusta olisi siten ollut vaivalloista.

Syytekohdissa 1 ja 2 on jäänyt epäselväksi, onko sanotut tilaukset saapuneet Suomeen ja päätyneet X:n haltuun. Kirjallisina todisteina esitettyjen tilausvahvistusten perusteella on kuitenkin selvitetty, että sanotut tuotteet on lähetetty X:n osoitteeseen hänelle osoitettuna. Kysymys on siten joka tapauksessa ollut yrityksestä tuoda maahan gammabutyrolaktonia, mikä menettely täyttää salakuljetuksen tunnusmerkistön.

Edellä mainituilla perusteilla asiassa ei ole jäänyt varteenotettavaa epäilyä X:n syyllistymisestä syytteessä kuvattuihin rikoksiin. Hän on siten menettelyllään syyllistynyt niihin rikoksiin, joista hänelle on vaadittu rangaistusta.

Rangaistusseuraamus

X:n syyksi on luettu huumausainerikos ja kolme salakuljetusta. Rikoksista ankarimmin arvosteltavana on pidettävä kohdan 3 huumausainerikosta, joka on otettava rangaistuksen mittaamisessa pohjaksi. Tältä osin seuraamus olisi noin 3 kuukautta vankeutta. Muiden X:n syyksi luettujen rikosten vaikutus yhteiseen rangaistukseen on noin 2 kuukautta. Oikeudenmukaisena seuraamuksena on siten pidettävä 5 kuukauden vankeusrangaistusta. X:ää ei ole aikaisemmin rekisteröity rikoksesta. Vankeusrangaistus voidaan siten tuomita ehdollisena.

Tuomiolauselma

Syyksi luetut rikokset

1. Salakuljetus
03.08.2015 - 12.08.2015
Rikoslaki 46 luku 4 §
Huumausainelaki 23 b §
Valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista 1 §

2. Salakuljetus
11.08.2015 - 18.08.2015
Rikoslaki 46 luku 4 §
Huumausainelaki 23 b §
Valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista 1 §

3. Huumausainerikos
20.01.2016
Rikoslaki 50 luku 1 §

4. Salakuljetus
11.03.2016
Rikoslaki 46 luku 4 §
Valtioneuvoston asetus kuluttajamarkkinoilta kielletyistä psykoaktiivisista aineista 1 §
Huumausainelaki 23 b §

Yhteinen rangaistus

Syyksi luetut rikokset 1-4

5 kuukautta vankeutta

Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika päättyy 30.6.2019
Ehdollinen rangaistus voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön, jos tuomittu tekee koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan ehdottomaan vankeuteen ja josta syyte on nostettu vuoden kuluessa koeajan päättymisestä.

Asian on ratkaissut:
Käräjätuomari Jaana Lehto

Hovioikeuden tuomio 1.6.2018, nro 123349

Asian käsittely hovioikeudessa

Valitus

X:lle on myönnetty jatkokäsittelylupa 6.3.2018.

Pääkäsittely on toimitettu 24.4.2018.

Vastaus

X on vaatinut, että syyte hylätään. X ei ollut syyllistynyt syytteessä tarkoitettuihin rikoksiin eikä tiennyt niistä mitään. Syytteet olivat perustuneet postilähetysten vastaanottajatietoihin

ja niiden näyttöarvoon lähetyksen tilaajasta. Muuta syytettä tukevaa näyttöä oli esitetty vain niukasti. X:n pankkitilitiedoista ei ollut löytynyt tilausten maksuksi sopivia suorituksia. X:n ei ollut osoitettu käyttäneen Tor-verkkoa tai muuta vastaavaa verkkoa taikka virtuaalivaluuttoja. X:n yhteystiedot olivat olleet julkisia ja helposti saatavissa. X oli saanut paljon vihaisia ja uhkailevia yhteydenottoja sekä pilapuheluja vuosina 2015-2016 eräällä Facebook-sivustolla tekemiensä kommenttien vuoksi, millä oli voinut olla tekemistä tilausten kanssa.

Syyttäjä on vaatinut, että valitus hylätään.

Käräjäoikeuden tuomio oli oikea. Asiassa oli kyse kolmesta salakuljetuksesta ja yhdestä huumausainerikoksesta. Kaikissa tilauksissa vastaanottajaksi oli merkitty X ja toimitusosoitteeksi X:n käyttämä Poste restante -osoite. Poste restante -lähetyksissä posti tarkisti lähetyksen noutajan henkilöllisyyden, mikä vähensi väärinkäyttömahdollisuuksia. Syytekohdissa 1 ja 2 lähetyksissä oli ollut X:n käyttämä puhelinnumeroja sähköpostiosoite. Jos ulkopuolinen olisi pyrkinyt saamaan lähetykset haltuunsa tai olisi tehnyt tilaukset kiusaamistarkoituksessa, hän olisi erittäin todennäköisesti ilmoittanut oman puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa, jotta tiedot toimituksesta ja tilauksen vahvistamisesta eivät olisi menneet X:n tietoon. Tilausvahvistukset oli lähetetty X:lle, jolla olisi ollut mahdollisuus puuttua tilauksiin ja ilmoittaa, ettei hän ollut tilausten takana. Aineet eivät olleet jääneet tulliin, vaan ne olivat todennäköisesti tulleet maahan ja noudettu postista. Ulkopuolisen henkilön olisi tullut saadakseen aineet haltuunsa väärentää X:n valtakirja.

Syytekohdassa 3 lähetyksessä ei ollut ollut seurantakoodia, jolloin lähetyksen maahantuloa ei ollut voinut seurata. Lähetysten arvo huomioon ottaen kiusaamistarkoitus ei ollut todennäköinen.

X oli itse kertonut, että hänen käytössään oli ollut virtuaalivaluuttoja. Bitcoineja voitiin hankkia myös ilman tilisiirtoja. Ei ollut tavatonta, että huumausainetilauksen maksaja ei ollut sama kuin postilähetyksen tilaajaksi merkitty.

Todistelu

Syyttäjä on vedonnut käräjäoikeuden tuomiosta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiin. Asiassa on kuultu vastaaja X:ää todistelutarkoituksessa.

Hovioikeuden ratkaisu

Käräjäoikeus on lausumillaan perusteilla katsonut, että X:n syyllistymisestä rikoksiin ei ollut jäänyt varteenotettavaa epäilyä.

Käräjäoikeuden tuomion jälkeen korkein oikeus on antanut 16.1.2018 ennakkopäätöksen KKO:2018:3, joka koskee näytön arviointia postihuumerikoksissa. Ratkaisun mukaan postilähetyksen vastaanottajamerkinnällä on merkittävä näyttöarvo sen osoittamisessa, kuka lähetyksen on tilannut. Tällainen näyttö ei kuitenkaan pääsääntöisesti voi yksinään riittää osoittamaan vastaajan syyllistyneen kiellettyjen aineiden tai tavaroiden maahantuontiin. Syyttäjän tulee siten yleensä pystyä esittämään muita syyllisyyttä tukevia seikkoja, jotta syyksilukemisen edellytykset täyttyvät. Korkein oikeus ratkaisussaan katsoi, etteivät syytteen tueksi esitetyt todisteet ja muut asian käsittelyssä esiin tulleet syytettä tukevat seikat riitä sulkemaan pois varteenotettavaa epäilyä siitä, ettei A ole laittomasti tuonut maahan kysymyksessä olevaa huumausainetta. Tämän vuoksi syyte hylättiin.

X on kiistänyt syytteet. X on kertonut, että ei ollut tilannut mitään syytekohdissa mainittu toimitusta. X ei ole saanut kirjallisten todisteiden 1 ja 2 mukaisia tilausvahvistuksia tai tilauksia koskevia puhelinsoittoja. Tilausvahvistuksessa oleva puhelinnumero oli hänen ainoa puhelinnumeronsa. Hän ei ollut käyttänyt liuotinta tai LSD:tä. A eli toimeentulotuella. Hän oli yli kolme vuotta sitten hankkinut bitcoineja sijoittamistarkoituksessa ehkä 50 eurolla.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Kirjalliset todisteet 1 ja 2 osoittavat, että kohdan 1 ja 2 tilaukset on maksettu ja että myyjä on toimittanut tilausvahvistuksen tilauksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Tilausvahvistuksissa on X:n sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Hovioikeudessa on todettu, että DPD-lähetystä ei toimiteta tavanomaisen postinkannon yhteydessä, vaan lähetys pyritään ainakin ensin

toimittamaan vastaanottajalle henkilökohtaisesti.

Kohdan 1 ja 2 tilaukset ovat tulleet ilmi tutkittaessa useita kuukausia myöhemmin saman yrityksen toimittamaa kohdan 4 lähetystä. Mitään näyttöä 1 ja 2 kohdan tilausten saapumisesta Suomeen tai postinkulusta ei ole. Kohdan 4 lähetys on sitä vastoin havaittu Suomessa tullivalvonnassa. Lähetys olisi toimitettu X:n Poste restante-osoitteeseen, jos lähetystä ei olisi tullin valvonnassa pysäytetty. Kohdan 4 toimituksesta ei ole jostakin syystä hankittu todisteeksi tilausvahvistuksia, mutta postilähetyksessä vastaanottajaksi oli merkitty X hänen Poste restante osoitteellaan.

Samalta myyjältä on siten tehty vuosina 2015 ja 2016 kolme samaa ainetta koskevaa tilausta X:n nimellä ja osoitteella. Tämä osoittaa vahvasti, että tilaajana on nimenomaan ollut X. Näistä kolmesta toimituksesta vain yksi on takavarikoitu Suomessa. On hyvin todennäköistä, että X ei olisi tehnyt tätä kohdan 4 tilausta, jos hän ei olisi saanut kohtien 1 ja 2 tilauksia haltuunsa.

Kohta 3 koskee huumausaineiden eli 51 LSD-lapun tuontia postitse maahan. Huumausaineet olivat kirjekuoressa, jossa vastaanottajaksi oli merkitty X hänen Poste restante osoitteellaan, kuten kohdan 4 lähetyksessä. Lähetys havaittiin Suomessa tullivalvonnassa. Kun kohdan 3 lähetys on tullut tällä tavoin X:n nimellä, on vahva oletus, että hän on tämänkin tilannut. Syytettä tukee se, mitä 1, 2 ja 4 kohdan tilauksista ja toimituksista on edellä esitetty.

X on kertonut saaneensa uhkailuja esitettyään rasisminvastaisia kommentteja Facebookissa, jossa oli ollut hänen sähköpostiosoitteensa. Uhkailija oli kysynyt, mistä X:n löytää. X oli tällöin antanut tarkan Poste restante -osoitteensa. X oli joutunut vaihtamaan keskusteluryhmässä nimeään. X:n käsitys on, että lähetykset ovat tulleet hänen nimellään ja osoitteellaan uhkailu- tai kiusaamistarkoituksessa.

Hovioikeus pitää tällaista tarkoitusta hyvin epätodennäköisenä. Tiedossa on, että postihuumelähetykset Suomeen ovat hyvin yleisiä ja että vain mahdollisesti vähäinen osa näistä lähetyksistä havaitaan tullivalvonnassa. Olisi siten erikoista, jos joku olisi maksanut huumaus- tai liuotinaineiden tilauksista varteenotettavia maksuja vain toista kiusatakseen, kun tällaisten lähetysten kiinni joutuminen ja vastaanottajaksi merkityn epäilynalaiseksi saattaminen olisi epävarmaa. On huomattava, että neljä eri lähetystä ovat tulleet Suomeen useiden kuukausien aikana. Ei ole kovin uskottavaa, että joku näin pitkän ajan kuluessa tekisi tilauksia X:n vahingoittamiseksi tämän rasisminvastaisten kommenttien vuoksi.

Tekijän olisi sitä paitsi 1 ja 2 kohdissa täytynyt käsittää X:n saavan tilauksesta tiedon etukäteen sähköpostitse ja lähetyksen maahan saapuessa myös puhelimitse. Samalla perusteella on pidettävä varsin epätodennäköisenä, että X:n tietämättä toiminut tekijä olisi pyrkinyt saamaan tilatut aineet haltuunsa. Kohdassa 3 ja 4 X:n tietämättä toimineen tekijän ei olisi ollut mahdollista saada lähetyksiä postista haltuunsa esittämättä postille väärennettyä henkilöllisyystodistusta tai valtakirjaa. Senkin vuoksi on hyvin epätodennäköistä, että tilausten tekijä olisi ollut joku muu kuin X.

Näillä ja muutoin käräjäoikeuden lausumilla perusteilla hovioikeus katsoo, että X:n syyllisyydestä käräjäoikeuden hänelle syyksilukemiin rikoksiin ei jää varteenotettavaa epäilyä.

Rangaistusseuraamus

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion perustelut ja lopputuloksen.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet:

Hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä
Hovioikeudenneuvos Hanna Vieruaho
Hovioikeudenneuvos Tuomo Kare

Ratkaisu on yksimielinen.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 31.07.2018.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.