Helsingin HO 7.10.2015 1403

Lähestymiskielto

TUUSULAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 28.1.2015

SELOSTUS ASIASTA

Pyyntö

A on pyytänyt, että B määrätään A:n suojaamiseksi laajennettuun lähestymiskieltoon yhden vuoden ajaksi siten, että B ei saa oleskella A:n asunnon läheisyydessä.

B on 20.11.2014 tullut A:n asunnolle ja uhannut tappaa hänet. B on 10.12.2014 pahoinpidellyt junassa A:ta. B on joulukuussa 2014 lähettänyt loukkaavia tekstiviestejä. B on 7.1.2015 julkisella paikalla pahoinpidellyt ja suusanallisesti uhannut A:ta.

Vastaus

B on myöntynyt lähestymiskiellon määräämiseen, vaikkakaan hän ei ole myöntänyt hakemuksen perusteeksi esitettyä menettelyä.

Todistelu

Käräjäoikeuden hankkima selvitys: Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen tutkintailmoitukset 11.12.2014, 23.12.2014 ja 7.1.2015

RATKAISU

Kiellon määrääminen

Määrätään laajennettu lähestymiskielto. Kiellon sisältö samoin kuin rajoitukset ja poikkeukset kieltoon selostetaan jäljempänä.

Perustelut

A on pyytänyt laajennetun lähestymiskiellon määräämistä ja B on suostunut pyydettyyn kieltoon. A on käräjäoikeudessa kertonut B:n menetelleen pyynnön perusteluissa esitetyllä tavalla. Tutkintailmoitusten mukaan B on 10.12.2014 junassa lyönyt A:ta kolme kertaa nyrkillä kasvoihin ja 7.1.2015 B on Keravalla pahoinpidellyt A:ta nyrkein lyömällä ja uhannut häntä suusanallisesti.

A:n lausuman ja poliisin tutkintailmoitusten perusteella käräjäoikeus pitää todennäköisenä, että B tulisi tekemään A:n henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen. Esitetty selvitys osoittaa, että A:lla on ollut perusteltu syy kokea B ja hänen käyttäytymisensä uhkaavana. Käräjäoikeus katsoo asiassa ilmenneitä olosuhteita kokonaisuudessaan tarkasteltaessa näytetyksi, että B on tehnyt sellaisia A:han kohdistuneita tekoja ja uhkauksia, että lähestymiskiellon määrääminen on perusteltua.

Kiellon sisältö

Lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muuten ottaa häneen yhteyttä tai sitä yrittää. Kiellettyä on myös suojattavan henkilön seuraaminen tai tarkkaileminen. B ei saa myöskään oleskella suojattavan A:n asunnon läheisyydessä.

Kiellon voimassaolo

Lähestymiskielto tulee voimaan heti ja se päättyy 27.1.2016. Kieltoa on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, jollei asiaa käsittelevä ylempi tuomioistuin toisin määrää.

Lainkohdat

Laki lähestymiskiellosta 2, 2 a, 3 ja 7 §.

Asian on käräjäoikeudessa ratkaisut käräjätuomari Jari Raappana

HELSINGIN HOVIOIKEUS

Pääkäsittely on toimitettu 8.9.2015

Valitus

B on vaatinut, että lähestymiskielto kumotaan.

Lähestymiskiellon perusteeksi esitetyt tapahtumat eivät pitäneet paikkansa. B puhuu huonosti suomea eikä hän ollut ymmärtänyt, mistä lähestymiskiellossa oli kysymys hänen suostuessaan lähestymiskiellon määräämiseen. Lähestymiskiellon perusteena olleista epäillyistä rikoksista oli tehty päätökset syyttämättä jättämisestä 22.4.2015.

Vastaus

A on vaatinut, että valitus hylätään.

Käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevä peruste lähestymiskiellolle oli edelleen olemassa, vaikka syyttämispyynnöt olikin peruutettu.

Todistelu

Asiassa on esitetty samat kirjalliset todisteet kuin käräjäoikeudessa. B on lisäksi vedonnut neljään päätökseen syyttämättä jättämisestä 22.4.2015. Hovioikeudessa on kuultu todistelutarkoituksessa B:tä.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

A on vaatinut valituksen hylkäämistä ja on ilmoittanut, että lähestymiskiellon perusteet ovat edelleen olemassa, vaikka ei olekaan halunnut enää hovioikeudessa kertoa tapahtumista.

Hovioikeus toteaa, että A on kertonut hakemuksensa perusteluissa yksityiskohtaisesti kokemastaan väkivallasta, uhkailusta ja häirinnästä. Hakemuksen liitteenä on ollut käräjäoikeuden mainitsemat tutkintailmoitukset, joista ilmenee muun muassa, että poliisipartio oli 7.1.2015 todennut A:n kasvoissa vammoja.

Kerrotuilla perusteilla hovioikeus katsoo, että on perusteltu aihe olettaa, että B tulee tekemään A:n henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä. Asian arviointia ei muuksi muuta se, että A on sittemmin ilmoittanut, ettei hänellä ole rangaistus- tai korvausvaatimuksia B:tä kohtaan.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet:

hovioikeudenlaamanni Risto Jalanko
hovioikeudenneuvos Ari Kyllönen
hovioikeudenneuvos Malla Sunell

Äänestys.

Eri mieltä olevan jäsenen lausunto

hovioikeudenneuvos Malla Sunell

Lähestymiskielto voidaan määrätä lähestymiskiellosta annetun lain 2 §:n mukaan, jos on perusteltu aihe olettaa, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, tulisi tekemään itsensä uhatuksi tuntevan henkilön henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään tätä. Kyseisen lain 2 a §:n mukaan kiellon määräämisen edellytyksiä arvioitaessa on otettava huomioon asiaan osallisten henkilöiden olosuhteet, jo tapahtuneen rikoksen tai häirinnän laatu ja toistuvuus sekä todennäköisyys, että henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, jatkaisi häirintää tai tekisi itsensä uhatuksi tuntevaan henkilöön kohdistuvan rikoksen. Lain 16 §:n mukaan lähestymiskielto voidaan siihen määrätyn tai kiellolla suojattavan henkilön vaatimuksesta kumota tai kiellon sisältöä muuttaa, jos se on perusteltua asiaan osallisten muuttuneiden olosuhteiden tai muun erityisen syyn takia. Lähestymiskieltolain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä todetaan, että lähestymiskieltoa koskevaa pyyntöä ratkaistaessa olisi arvioitava, tulisiko henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, todennäköisesti jatkamaan häirintää tai tekemään itsensä uhatuksi tuntevaan henkilöön kohdistuvan rikoksen, ellei tilanteeseen puututtaisi. Jos ei enää olisi perusteltua aihetta olettaa rikoksen tapahtuvan tai häirinnän jatkuvan, kieltoa ei määrättäisi. Vaaran olemassaolo tulisi aina arvioida tapauskohtaisesti ja objektiivisesti. Vaaran ilmenemisen lisäksi merkitystä olisi henkilön omalla uhkakokemuksella. Väärinkäytösten välttämiseksi vaaran tai ainakin sen jatkuessaan aiheuttaman uhan tulisi olla asiaa objektiivisesti arvioivan sivullisen havaittavissa (HE 41/1998 vp s. 9 - 10 ja 17).

Lähestymiskiellon määräämisen perusteena on ollut kolme tutkintailmoitusta sekä A:n asioista kertoma. B on myöntynyt käräjäoikeudessa lähestymiskiellon määräämiseen, vaikka hän ei ole myöntänyt hakemuksen perusteeksi esitettyä menettelyä. A on lähestymiskiellon määräämisen jälkeen ilmoittanut 21.4.2015 asianajajansa välityksellä syyttäjälle mainittuihin tutkintailmoituksiin liittyen, että hänellä ei ole mitään rangaistus- tai korvausvaatimuksia B:tä kohtaan. Syyttäjä on tehnyt 22.4.2015 kaksi syyttämättäjättämispäätöstä sillä perusteella, että pahoinpitelyrikoksia 10.12.2014 ja 7.1.2015 on kokonaisuutena arvostellen pidettävä vähäisinä. Syyttäjä on arvioinut, että molemmat pahoinpitelyt olisivat sakkorangaistuksella sovitettavissa. Syyttäjä on tehnyt viestintärauhan rikkomisesta 21.11.2014 ja laittomasta uhkauksesta 7.1.2015 syyttämättäjättämispäätökset, koska syyttäjällä ei ole ollut syyteoikeutta asianomistajan peruutettua rangaistusvaatimuksensa. Syyttäjän arvion mukaan myöskään yleinen etu ei edellyttänyt syytteen nostamista laittomasta uhkauksesta tai viestintärauhan rikkomisesta. Todistelutarkoituksessa kuultaessa A ei ole halunnut lausua tutkintailmoitusten perusteena olleista tapahtumista mitään hovioikeudessa. A:n mukaan lähestymiskiellon määräämisen jälkeen ei ole ilmennyt mitään uusia perusteita lähestymiskiellon määräämiselle. B on ollut ilman avustajaa asian käsittelyssä käräjäoikeudessa ja hän on tuolloin myöntynyt lähestymiskiellon määräämiseen.

Vaikka lähestymiskieltolain 2 §:ssä säädetty näyttövaatimus "perusteltu aihe olettaa" on varsin matala verrattuna erityisesti rikosasiassa vaadittavaan näyttöön, on lähestymiskiellon määräämisen edellytyksistä esitettävä objektiivisesti arvioitavissa oleva riittävä näyttö. A on peruuttanut asianajajansa välityksellä kaikki syyttämispyyntönsä eikä hän ole perustellut uhkakokemustaan muuten kuin vastustamalla lähestymiskiellon kumoamista. Arvioitaessa häirinnän jatkumista ja todennäköisyyttä on otettava huomioon, että lähestymiskiellon määräämiselle ei ole edes väitetty olevan muita tai uusia edellytyksiä. Näillä perusteilla katson, että objektiivisesti arvioiden ei ole perusteltua aihetta olettaa, että B tulisi tekemään A:n henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai muulla tavoin vakavasti häiritsemään häntä.

Edellä selostetuilla perusteilla hyväksyn valituksen ja kumoan lähestymiskiellon.

Lainvoimainen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.