Turun HO 20.02.2007 315

Tekijänoikeus, Sopimusehdot

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

HÄMEENLINNAN KÄRÄJÄOIKEUS TUOMIO 31.5.2005

Kantaja

A Oy

Vastaaja

B Oy

Asia

Tekijänoikeutta koskeva riita

Vireille

09.12.2003

TUOMIOLAUSELMA

Hämeenlinnan käräjäoikeus:

1) vahvistaa, että B on loukannut A Oy:n tekijänoikeutta ja

2) velvoittaa B Oy:n maksamaan A Oy:lle tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukaista kohtuullista hyvitystä 1.220 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 12.12.2003 lukien sekä

3) velvoittaa B Oy:n korvaamaan A Oy:lle oikeudenkäyntikuluina 7.000 euroa ja asianosaiskuluina 300 euroa korkolain 4 §:1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 30.06.2006 lukien.

LAINKOHDAT

  • Tekijänoikeuslaki 1 §, 2 § ja 57 § 1 mom.
  • Oikeudenkäymiskaari 21 luku 1 § ja 8b §.

ASIANOSAISTEN VAATIMUKSET JA PERUSTEET

Kantajan vaatimukset

Kantaja on vaatinut, että käräjäoikeus

1) vahvistaa B Oy:n loukanneen A Oy:n tekijänoikeutta,

2) velvoittaa B Oy:n maksamaan tekijänoikeuslain 57 §:n 1 momentin mukaista kohtuullista hyvitystä 2.416 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien,

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kantajan perusteet

A Oy:n vakioehdot

A Oy on vuonna 1992 perustettu suomalainen atk-kauppa ja sen omistama verkkokauppa X on Suomen arvostetuin vähittäiskauppa internetissä. A Oy:ssä on luotu vakiosopimusehdot käytettäväksi verkkokauppa X:n tarpeisiin. Sopimusehdot ovat samalla myös opas ostajalle, joten ehdot ovat poikkeukselliset ja omaperäiset. Vakioehtoja laadittaessa on käytetty hyväksi yhtiön kokemuksia mm. verkkotilauksista ja palautuksista sekä takuukorjauksista. Ehdoissa on huomioitu esiintyneet ongelmat ja ne poikkeavat merkittävästi alan muista vakioehdoista. Kukaan toinen vastaavaan työhön ryhtyessään ei olisi päätynyt samaan lopputulokseen ja siten tehnyt samanlaista teosta. Tekijänoikeussuoja voi olla myös yksittäisillä sopimusehdoilla. Tekijänoikeus suojaa ennen kaikkea ilmaisua, ei ideaa. Tekijänoikeusneuvosto on antanut 13.10.2003 lausunnon 2003:17, jossa todetaan, että verkkokauppa X:n sopimus-, toimitus- ja takuuehdot ovat tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettu tekijänoikeudella suojattu teos.

A Oy:llä on tekijänoikeuslain 2 §:n mukainen yksinomainen oikeus valmistaa niistä kappaleita ja saattaa ne yleisön saataviin. Teoksen saattaminen Internetiin merkitsee aina kappaleen valmistamista.

Tekijänoikeuden loukkaus

B Oy (myöhemmin B) on kopioinut ja saattanut Internet-sivuilleen A Oy:n käyttämät vakiosopimusehdot ja saattanut nämä sopimusehdot näin yleisön saataviin. Sopimusehtojen ilmaisutapa on kopioitu sellaisenaan. Tämä loukkaa A Oy:n tekijänoikeutta.

B:n Internet-sivuilla - - - on ollut vakiosopimusehdot. Kantaja on havainnut ne 19.2.2003. Verrattaessa A Oy:n ja B:n vakioehtoja havaitaan että:

1. Sopimusehdoista suurin osa on sanasta sanaan täysin identtisiä yhtiöiden nimiä lukuun ottamatta.

2. B:n vakioehdoissa on vain kuusi lyhyttä sopimusehtoa, joita ei ole A Oy:n ehdoissa, sopimusehtoja on yhteensä 57.

3. B:n sopimusehtoihin on kopioitu samat lyöntivirheet: esimerkiksi A Oy:n ehdosta 2.4 ja B:n ehdosta 2.6 puuttuu pilkku kun -sanan edestä; ehdossa 3.3 mikäli -sanan edestä puuttuu pilkku yms.

4. Ehtojen numerointi on lähes identtinen.

Tarkasteltaessa B:n ja A Oy:n ehtoja havaitaan, että ehdoista saa samankaltaisen kuvan. Vain 17 lausetta poikkeaa A Oy:n ehdoista ja melkein kaikki ehdoissa on sanasta sanaan identtistä. Tehdyt muutokset eivät ole itsenäisiä tai omaperäisiä, vaan ehtoihin on tehty vain tekijänoikeudellisesti epäolennaisia muutoksia, kuten yhtiön nimi on vaihdettu. Muutoin muutoksia on erittäin vähän.

Lähes koko B:n käyttämä sopimus on sanalleen samanlainen kuin A Oy:n sopimus. Puolueeton tekijänoikeusneuvosto on asiantuntijaelin, joka ottaa huomioon kaiken asiaan vaikuttavan aineiston, eikä vain sitä minkä lausunnonpyytäjä on toimittanut. Tekijänoikeusneuvosto on katsonut, että B:n levittämät sopimusehdot loukkaavat A Oy:n tekijänoikeutta.

Kohtuullinen hyvitys

Kohtuullinen hyvitys määräytyy voimassa olevien tekijänoikeusjärjestöjen tariffien tai muutoin kyseisellä alalla noudatettavia korvausperusteita myötäillen. Se on tavallaan kohtuullinen lisenssimaksu. Ratkaisevana voidaan pitää tekijänoikeuden luvallisen käyttöoikeuden objektiivista arvoa loukkauksen kestoaikana. Kopiosto ry:llä, joka myöntää käyttölupia tekijänoikeudella suojattujen teosten kopiointiin, ei ole tariffia teoksen Internet -levitykseen tai saattamiselle Internet-sivuille.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1998:91 on katsottu kohtuulliseksi hyvitykseksi korvaus, jonka laillisesti hankkiva joutuisi teoksesta maksamaan. Jos B olisi hankkinut laillisesti käyttämänsä vakioehdot, se olisi teettänyt vakioehdot asianajajalla. Voidaan arvioida, että asianajajalta olisi mennyt kaksi työpäivää eli 16 tuntia ehtojen laatimiseen. Asianajajan käyttämä työaika käsittäisi asiakkaan tapaamisen ja tämän toimialaan liittyvien ongelmien kartoittamisen sekä yksityiskohtaisten sopimusehtojen laatimisen. Koska sopimusehdot ovat laajat eikä alalla ole yleisesti käytettävissä olevia vakioehtoja, joista asianajaja voisi ottaa mallia, ehtojen laatimiseen menisi arviolta noin kaksi päivää. Asianajajan keskimääräinen tuntiveloitus on 151 euroa. Tällöin sopimusehtojen laatiminen olisi maksanut B:lle 2.416 euroa.

Hyvityksen määrä on riippumaton siitä, miten kauan ehdot ovat olleet vastaajan internet-sivuilla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaajan vastaus

B on vastustanut kannetta ja vaatinut, että kanne hylätään
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vastaajan perusteet

B ei ole kopioinut A Oy:n sopimusehtoja tai muutenkaan loukannut tämän tekijänoikeutta. A Oy:n käyttämät sopimusehdot eivät ole mitenkään ainutlaatuiset. Markkinoilla toimii useita yrityksiä, jotka käyttävät hyvin samansisältöisiä sopimusehtoja. Ehtojen samankaltaisuus johtuu siitä, että alalla toimivat yritykset noudattavat pakottavaa lainsäädäntöä ja yleistä kauppatapaa. Tekijänoikeuslain 9 §:n mukainen teoskynnys ei tässä tapauksessa ylity. Pakottavat kuluttajainsuojasäännökset ja vakiintunut kauppatapa rajaavat käytännössä sen millä ehdoilla kauppaa voidaan käydä. Tämän vuoksi eri toimijoiden sopimusehdot muodostuvat samankaltaisiksi.

Kantaja on hankkinut tekijänoikeusneuvostolta lausunnon 2003:17 osoittaakseen, että sen sopimusehdot ovat tekijänoikeudella suojattuja teoksia. Tekijänoikeusneuvosto on antanut lausuntonsa niiden tietojen pohjalta, jotka lausunnon pyytäjä on sille toimittanut. Tekijänoikeusneuvosto on antanut suosituksenluontoisen lausuntonsa harhaanjohtavan aineiston perusteella. Jos tekijänoikeusneuvoston käytössä olisi ollut vastaajan nyt oikeudenkäynnin yhteydessä kirjallisena todisteina esitettämä aineisto, se olisi voinut todeta, että kantajan käyttämät ehdot eivät ole kovin omaperäisiä verrattuna muiden alalla toimivien kauppiaiden vastaaviin ehtoihin.

Tekijänoikeusneuvoston lausunnon mukaan kantajan käyttämät sopimusehdot saisivat tekijänoikeussuojaa vain kokonaisuutena. Sopimusehtojen sisältämät yksittäiset tiedot, otsikot ja tavanomaiset sopimusmääräykset eivät saa tekijänoikeussuojaa. Kantajan sopimusehdot saattaisivat saada suojaa vain sitä vastaan, ettei niitä käytetä sellaisenaan markkinoinnissa.

Kantajan sopimusehdot eivät ole tekijänoikeuslain 1 §:n perusteella suojattu teos. Jos vahvistetaan, että vastaaja on loukannut kantajan tekijänoikeutta kanteessa vaaditun tavoin, pitäisi vahvistaa, että myös kaikki muut vastaavia ehtoja käyttäneet olisivat syyllistyneet samaan loukkaukseen.

B kiistää vaaditun hyvityksen paitsi perusteeltaan myös määrältään. Etäkauppaa internetissä koskevat samat lainsäännökset kuin postimyyntiäkin, eivätkä esimerkiksi tuotteiden toimittamiseen tai palauttamiseen liittyvät käytännön ongelmat eroa toisistaan riippumatta sitä käydäänkö kauppaa internetin vai postin välityksin. Etäkaupassa noudatettava kauppatapa on vakiintunut vuosikymmeniä käydyssä postimyyntikaupassa. Lisäksi sopimusehdot ovat olleet B:n sivuilla vain muutamia päiviä, jonka jälkeen ne on riidan välttämiseksi poistettu, mikä tulee ottaa huomioon mahdollisen hyvityksen määrässä. Eräiden yritysten kanssa kantaja on sopinut huomattavasti pienemmästä hyvityksen määrästä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Riitaiset kysymykset

  • Onko A Oy oikea kantaja?
  • Mikä on Tekijänoikeusneuvoston lausunnon 2003:17 merkitys tämän jutun ratkaisulle?
  • Voivatko kantajan vakiosopimusehdot saada tekijänoikeuslain 1 §:n nojalla suojaa?
  • Onko B kopioinut sopimusehdot?
  • Ovatko kantajan ja vastaajan sopimusehdot samankaltaiset?
  • hyvityksen peruste ja määrä.
  • Oikeudenkäyntikulujen määrä.

KÄRÄJÄOIKEUDEN PERUSTELUT

A) Tekijänoikeusneuvoston asema ja sen 13.10.2003 antama lausunto 2003:17

Tekijänoikeusneuvosto on valtioneuvoston asettama asiantuntijaelin, jonka tehtävänä on avustaa opetusministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä sekä antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta. Siinä ovat edustettuina sekä tekijänoikeuslaissa säädettyjen oikeuksien haltijat että suojelukohteiden käyttäjät. Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja ainakin yksi jäsen nimetään näiden tahojen ulkopuolelta. Tekijänoikeuslain soveltamista koskevassa asiassa neuvoston lausuntoa voi pyytää kuka tahansa eli sellainenkin taho, jolla ei ole odotettavissa asiasta henkilökohtaista etua. Käräjäoikeus arvioi, että tällainen toimenkuva ja kokoonpano tekevät tekijänoikeusneuvostosta selvästi puolueettoman asiantuntijan.

A Oy on pyytänyt edellä mainittua lausuntoa. Se ei ole nimennyt asiassa mitään tahoa vastapuolekseen, joten neuvosto ei ole voinut pyytää vastineita. Kun tekijänoikeusneuvoston tehtävänä ei ole esitetyn näytön arviointi, vaan sellaisten lausuntojen antaminen lain soveltamisesta, jotka eivät oikeudellisesti sido lausunnonpyytäjää tai vastapuolta, ei tämä heikennä lausunnon arvoa. Tekijänoikeusneuvosto on antanut tämän lausuntonsa täysistunnossa 15 asiantuntijajäsenen ottaessa siihen osaa. Käräjäoikeus pitää myös selvänä, ettei tätä tekijänoikeuslain soveltamista koskevaa kysymystä ole ratkaistu pelkästään sen aineiston nojalla, mitä lausuntopyynnössä on esitetty.

B) Onko A Oy oikea kantaja

Tässä jutussa on suurelta osin kysymys siitä, onko A Oy:llä tekijänoikeuslain 2 §:n mukainen yksinomainen oikeus määrätä niistä sopimusehdoista, joita yhtiö on käyttänyt internetissä (verkkokauppa X) tapahtuvassa vähittäiskaupassa.

A Oy:n toimitusjohtaja S on oikeudessa kertonut kehitelleensä sopimusehtoja vuodesta 1998 lähtien. Hän on vakuuttanut, ettei sellaisia ehtoja ole aikaisemmin ollut, koska verkkokauppakin on vasta silloin alkanut. Nämä ehdot eroavat kuitenkin aikaisemmin käytetyistä koti- ja postimyyntiehdoista selvästi. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossakaan ei ole tuotu esiin sellaisia seikkoja, jotka kumoaisivat tämän käsityksen. Käräjäoikeudessa ei ole esitetty näyttöä siitä, että joku muu olisi ne jo aikaisemmin laatinut.

Kun kenelläkään toisella kuin A Oy:llä ei ole selvitetty olleen nyt kyseessäoleviiin sopimusehtoihin parempaa oikeutta, on A Oy oikea kantaja tässä asiassa.

C) Voivatko vakiosopimusehdot saada tekijänoikeudellista suojaa?

S:n kertomuksen ja kirjallisten todisteiden 9 - 17 perusteella on selvää, että hän on kehittänyt ja laatinut verkkokauppa X:n harjoittaman myynnin vakiosopimusehdot pääosin vuosien 1998 - 2001 välisenä aikana. Hän on kertonut kirjoittaneensa ehdot omintakeiseen kieliasuun. S on kuitenkin neuvotellut ehtojen sisällöstä mm. kuluttajansuojaviranomaisten kanssa.

Tekijänoikeuslain 1 §:n mukaan tuotteen on ylitettävä teoskynnys saadakseen tekijänoikeussuojaa. Tällöin edellytetään, ettei kukaan toinen vastaavaan työhön ryhtyessään päätyisi muodoltaan vastaavaan lopputulokseen. Tekijänoikeusneuvosto on lausunnossaan 13.10.2003 katsonut, että A Oy:n sopimusehdot ovat siinä määrin omaperäiset ja persoonalliset, että niitä pitäisi tekijänoikeuslain nojalla suojata, vaikka niiden sisältö onkin suurelta osin lakien ja käytännön tarpeiden sanelema. Tämä tarkoittaa sitä, että A Oy:n vakiosopimusehdot ovat niin omaperäiset, että ne voidaan kokonaisuutena katsoa kirjalliseksi teokseksi. Yksittäiset tiedot, otsikot tai tavanomaisina pidetyt sopimusehdot eivät kuitenkaan saa tekijänoikeussuojaa.

S:n kertomuksen ja Tekijänoikeusneuvoston lausunnon perusteella käräjäoikeus katsoo, että nyt kyseessä olevat vakiosopimusehdot ovat tekijänoikeudella suojattava teos.

D) Onko B Oy:n katsottava kopioineen verkkokauppa X:n vakiosopimusehdot omistamalleen verkkokauppa Y:lle ja ovatko ne samankaltaiset?

B on ilmoittanut, että yhtiön palkkalistalla ollut J on laatinut vastaajayhtiön omistaman internet kaupan verkkokauppa Y:n sopimusehdot. Todistajana kuultu J on kertonut vuosina 2001 - 2003 toimineensa B:n sähköisten verkkosivujen ylläpitäjänä ja tuona aikana pääosin kopiomalla luoneensa verkkoyhtiölle vakiosopimusehdot. Hän on kertonut imuroineensa usean eri verkkokauppaa käyvän yhtiön sopimusehdot ja koonneensa niistä sopivat osat omiksi sopimusehdoiksi. J on kertonut, että mukana ovat olleet verkkokauppa X:n sopimusehdot, mutta myös useiden muiden yhtiöiden vastaavat ehdot. Näin kootut ehdot on käyty läpi yhtiön sisäisissä palavereissa. J on kertonut, ettei hänellä ole ollut sellaista koulutusta tai kokemusta, joka olisi mahdollistanut omien tai omaperäisten sopimusehtojen laatimisen.

Vertaamalla verkkokauppa X:n ja verkkokauppa Y:n asiakkailleen osoittamia vakiosopimusehtoja, voidaan helposti todeta, että suurin osa viimeksimainitun sopimusehtojen sisällöstä on sanasta sanaan samanlaisia edellämainitun yhtiön ehtojen kanssa. Suuri osa erilaisuuksistakin on yhtiöiden nimistä, osoitteista tai yhteystiedoista johtuvia. Erottuakseen kantajan sopimusehdoista olisi vastaajan ehtojen pitänyt poiketa niistä selvästi ainakin ilmaisun osalta. Vakiosopimusehtojen sisällössä ei voine olla merkittäviä eroavuuksia erityisesti kuluttajansuojasta johtuen.

Kantaja on nimennyt kirjalliset todisteet n:ot 4 - 8 osoittaakseen, että verkkokauppaa käyvien yhtiöiden sopimusehdot voivat poiketa olennaisesti sen laatimista ehdoista. Vastaaja puolestaan on nimennyt todisteet 4 - 8 ja 20 - 30 osoittaakseen, että sähköisessä kaupassa noudatetaan vakiintuneesti ja varsin laajasti vastaavanlaisia ehtoja kuin kantaja ja vastaaja. Käräjäoikeus toteaa, ettei näiden ehtojen syntyhistoriasta ole esitetty tarkkaa selvitystä. A Oy:n väite siitä, että ainakin vastaajan kohdissa 20 - 30 nimeämät sopimusehdot on enemmän tai vähemmän kopiotu kantajalta tai myöhemmässä vaiheessa toisiltaan on uskottava, sillä ne ovat olleet internetissä nähtävilla jo kauan ja niillä on ollut paljon katsojia. Käräjäoikeus toteaa, että tekijäoikeutta jo loukkaavasta kopiosta kolmannen osapuolen ottama uusi kopio loukkaa yhtälailla alkuperäistä tekijänoikeuden haltijaa, kuin jos sitä kopioitaisiin suoraan.

Koska verkkokauppa X:n jo 3.1.2002 voimassaolleet toimitus- ja takuuehdot sekä verkkokauppa Y:n 19.2.2003 voimassaolleet kaupankäynnin ohjeet ovat hyvin suurelta osin samankaltaiset, on ilmeistä, että J on kopionut vastaajan verkkokaupan ehdot osittain suoraan kantajan ehdoista ja osittain kantajalta aikaisemmin kopioitujen ehtojen kautta. Tätä tukee erityisesti kantajan vakiosopimusehtojen ajallisesti selvästi varhaisempi kehitys verrattuna vastaajan vuonna 2003 markkinoille tulleisiin ehtoihin.

Koska ehdot ovat sekä kopioituja että varsin samankaltaiset, on vastaaja loukannut kantajan tekijänoikeutta.

E) Hyvityksen peruste ja määrä

Koska B on käyttänyt A Oy:n luomia vakiosopimusehtoja, on se velvollinen suorittamaan loukatulle kohtuullisen hyvityksen. Korkeimman oikeuden ratkaisussaan 1998:91 antaman ohjeen mukaan hyvityksen saaminen ei edellytä loukkaajalta minkäänlaista tuottamusta tai että oikeuden haltija olisi kärsinyt jotain vahinkoa. Saman ratkaisun mukaan kohtuullisen hyvityksen määrä on kopioitujen ehtojen vähittäismyyntihinta eli se hinta jolla sellaiset ehdot olisi voinut ostaa tai tilata asiantuntijalla.

Kantaja on perustanut hyvitysvaatimuksensa siihen, että asianajaja olisi käyttänyt niiden laatimiseen 16 tuntia 151 euron tuntikorvauksella. Toisaalta S on kertonut kantajan vastaavissa tapauksissa sopineen eräiden yritysten kanssa 1.000 euron korvauksesta lisättynä arvonlisäverolla. Koska tämän jutun vastaaja on vetänyt riitautetut ehdot pois internet sivuiltaan heti huomautuksen saatuaan, ei käräjäoikeus pidä tätä suuremman hyvityksen määräämistä perusteltuna myöskään B:n osalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet

Käräjätuomari Jari Kirmo

TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 20.2.2007

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Hämeenlinnan käräjäoikeus 10. os. 31.5.2005 nro 1578
(liitteenä)

ASIA

Tekijänoikeutta koskeva riita

VALITTAJA

B Oy

VASTAPUOLI

A Oy

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitus

B Oy on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan, kanne hylätään ja A Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen.

Perusteenaan B Oy on lausunut seuraavaa:

B Oy ei ole loukannut A Oy:n tekijänoikeutta, koska A Oy:n Internetissä - - - julkaisemat sopimusehdot eivät ole tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettu tekijänoikeudella suojattu kirjallinen teos. Käräjäoikeus on perustanut käsityksensä tekijänoikeussuojasta virheellisesti tekijänoikeusneuvoston asiassa antamaan lausuntoon. Siinä ei kuitenkaan ole otettu huomioon sitä B Oy:n esittämistä kirjallisista todisteista ilmenevää seikkaa, että A Oy:n sopimusehdot ovat verkkokaupassa noudatettavasta pakottavasta lainsäädännöstä ja kauppatavasta johtuen hyvin samankaltaiset kuin muiden alalla toimivien yritysten käyttämät sopimusehdot. A Oy:n sopimusehdot eivät siten ole itsenäiset ja omaperäiset eivätkä ne yllä teostasolle.

B Oy on vielä korostanut, että sopimusehdot voivat saada tekijänoikeussuojaa vain kokonaisuutena. Näin ollen ja koska asiassa ei ole väitetty, että B Oy olisi kopioinut sopimusehdot kokonaisuudessaan, kysymys ei ole tekijänoikeuden loukkauksesta. Näyttämättä on lisäksi jäänyt, että A Oy olisi oikea kantaja asiassa.

Vastaus

A Oy on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana ja että B Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa korkoineen.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pääasian perustelut

A Oy:n asema asiassa

Asiassa ei ole väitettykään, että A Oy:ltä puuttuisi prosessioikeudessamme omaksutun muodollisen asianosaiskäsitteen mukaan kantajalta edellytettävä ominaisuus. Niin ikään asiassa ei ole käräjäoikeudessa väitetty, että Internet-sivuilla - - - julkaistujen toimitus- ja takuuehtojen mahdollinen tekijänoikeus kuuluisi nimenomaisesti jollekin muulle kuin A Oy:lle. Asiassa ei ole myöskään riitautettu A Oy:n toimitusjohtaja S:n käräjäoikeuden tuomioon kirjattua kertomusta sopimusehtojen luomisesta. Asiassa ei siten ole väitettykään, että yhtiöltä puuttuisi oikeus omissa nimissään prosessata oikeudenkäyntiin saatetusta vaateesta. Näin ollen tuomioistuimen arvioitavaksi ei ole saatettu kysymystä siitä, onko A Oy oikea kantaja asiassa tai siitä, onko sillä asiavaltuus asiassa. Käräjäoikeuden ei tämän vuoksi olisi tullut lausua yhtiön prosessuaalisesta asemasta asiassa. Lausunto poistetaan.

Ovatko A Oy:n sopimusehdot tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettu kirjallinen teos ?

B Oy on perustanut käsityksensä virheellisestä kantajasta siihen, ettei A Oy:llä voi olla tekijänoikeutta sopimusehtoihin, koska ne ovat samankaltaiset muiden verkkokaupassa toimivien yritysten sopimusehtojen kanssa ja vastaavat alalla käytössä olevia yleisiä sopimusehtoja. Väite ei siten ole prosessuaalinen, vaan liittyy sen riitaisen seikan ratkaisemiseen, suojataanko A Oy:n sopimusehtoja tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettuna kirjallisena teoksena.

Tekijänoikeuslain 1 §:n 1 momentin mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Lainkohdan esimerkkiluettelon mukaan tekijänoikeussuojaa saavat esimerkiksi kaunokirjalliset ja selittävät kirjalliset teokset. Lainkohdan luettelo ei ole tyhjentävä, vaan kirjallinen teos voi ilmetä myös muulla tavalla. Teoksen on tekijänoikeussuojaa saadakseen oltava tekijänsä itsenäisen ja omaperäisen työn tulos eli sen tulee yltää niin sanotulle teostasolle ja siten ylittää teoskynnys.

Kuten asiassa esitetyssä tekijänoikeusneuvoston lausunnossa on todettu, kirjallisten teosten osalta teoskynnys on vakiintuneesti sekä oikeuskäytännössä että kirjallisuudessa asetettu suhteellisen alhaiseksi. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että suojan ulkopuolelle jäävät lähinnä vain lyhyet uutiset, tavanomaiset ilmoitukset, aikataulut ja tavaraluettelot. (Haarmann 2006: Immateriaalioikeuden oppikirja, s. 47). Oikeuskirjallisuudessa on niin ikään esitetty, että kirjallisten teosten teoskynnyksen alhainen taso merkitsee sitä, että lähes kaikki kirjallisessa ilmenemismuodossa olevat luomistyön tuotteet saavat tekijänoikeuslain 1 §:n nojalla suojaa, kunhan yksittäisestä tuotteesta ilmenee laatijan itsenäisyys ja omaperäisyys (Harenko-Niiranen-Tarkela 2006: Tekijänoikeus - kommentaari ja käsikirja, s. 16).

Edellä lausutun perusteella A Oy:n sopimusehdot voivat saada tekijänoikeussuojaa kirjallisena teoksena edellyttäen, että ne ovat itsenäiset ja omaperäiset. Itsenäisyydellä ja omaperäisyydellä tarkoitetaan vakiintuneesti sitä, että kenenkään toisen kuin tekijän ei voitaisi olettaa päätyneen ilmaisumuodoltaan samankaltaiseen lopputulokseen, jos hän ryhtyisi itsenäisesti vastaavaan luomistyöhön. Tekijänoikeussuojaa saa vain se ilmaisumuoto, johon teoksen tekijä on luomistyön tuotteensa saattanut. Suojaa eivät saa teoksen idea, aihe, motiivi eivätkä siinä esitetyt ajatukset tai tiedot. Teoksen tarkoituksella, laadullisilla seikoilla tai sillä, miten paljon henkistä luomistyötä teokseen on käytetty, ei ole merkitystä arvioitaessa teoksen itsenäisyyttä ja omaperäisyyttä.

Teoksen itsenäisyys ja omaperäisyys ratkaistaan lähtökohtaisesti asianomaisen teoskappaleen antaman kokonaisvaikutelman perusteella vertaamalla sitä aikaisemmin olemassa oleviin teoksiin. Vertailukohteena voidaan käyttää vain sellaisia teoksia, jotka on luotu ennen A Oy:n sopimusehtoja. Asiassa ei ole esitetty nimenomaista selvitystä siitä, minkälaisia sopimusehdot ovat olleet ennen A Oy:n sopimusehtojen luomista. A Oy:n kirjallisina todisteina esittämistä muiden yritysten verkkokaupassa käyttämistä sopimusehdoista ainoastaan DataVuorinen KY:n ja Rauta-Maatalous Hyvärinen Oy:n sopimusehdot ovat tulleet niihin tehdyn merkinnän mukaan voimaan ennen A Oy:n sopimusehtojen luomista. Molemmat sopimusehdot poikkeavat ilmaisutavaltaan A Oy:n sopimusehdoista. Ne eivät siten osoita, että A Oy:n sopimusehdot eivät olisi aikaisemmin luotuihin teoksiin verrattuna itsenäiset ja omaperäiset. B Oy:n kirjallisina todisteina esittämistä muiden yritysten käyttämistä sopimusehdoista osa on tullut voimaan A Oy:n sopimusehtojen luomisen jälkeen ja osan osalta ei ole esitetty selvitystä luomisajankohdasta. Koska siten on jäänyt näyttämättä, että nämä sopimusehdot olisi luotu ennen A Oy:n sopimusehtoja, niille ei voi antaa merkitystä teostason arvioinnissa. Pelkästään B Oy:n väite siitä, että verkkokaupassa toimivien yritysten käytössä on pakottavasta lainsäädännöstä ja kauppatavasta johtuen samankaltaiset sopimusehdot kuin A Oy:llä, ei osoita A Oy:n sopimusehtojen jäävän tekijänoikeussuojan ulkopuolelle.

A Oy:n toimitus- ja takuuehdot sisältävät yksityiskohtaisia säännöksiä tilaamisesta, hinnoista, toimituksesta, maksuehdoista, palautusoikeudesta, takuusta ja virhetilanteista. Edellä tekijänoikeussuojan kohteesta sanotun perusteella pelkästään näitä seikkoja koskevat sopimusehdoista ilmenevät tiedot tai ideat eivät saa suojaa. Vaikka S on sopimusehtoja luodessaan kertomallaan, käräjäoikeuden tuomioon kirjatulla tavalla joutunut ottamaan huomioon pakottavan lainsäädännön ja yleisen kauppatavan ja vaikka sopimusehdot sisältävät niiden mukaista tietoa, ehtojen sanavalinnat ja ilmaisutapa poikkeavat pääosiltaan siitä, millä tavoin sopimusehdoissa vastaavat tiedot tavanomaisesti ilmaistaan. Tämä ilmenee esimerkiksi siitä, että osa ehdoista on kirjoitettu asiakkaalle osoitettujen neuvojen muotoon. Kuten tekijänoikeusneuvoston lausunnossa on todettu, kysymys ei siten ole malleihin perustuvasta tekstistä tai alan yleisistä sopimusehdoista. Kaiken edellä lausutun perusteella hovioikeus katsoo, ettei kenenkään muun voitaisi olettaa päätyneen ilmaisuasultaan samanlaiseen lopputulokseen ryhtyessään luomaan vastaavia tietoja sisältäviä sopimusehtoja. A Oy:n sopimusehdot ovat näin ollen käräjäoikeuden toteamalla tavalla kokonaisuutena tekijänoikeuslain 1 §:ssä tarkoitettu tekijänoikeudella suojattu kirjallinen teos.

Onko B Oy loukannut A Oy:n tekijänoikeutta ?

Tekijänoikeuslain 2 §:n 1 momentin mukaan tekijänoikeus tuottaa, laissa säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttumattomana tai muutettuna. Tämä merkitsee sitä, ettei kukaan saa ilman oikeudenhaltijan lupaa valmistaa teosta, jota on pidettävä samana tai liian samanlaisena aikaisemmin tehdyn teoksen kanssa. Toisin kuin B Oy on väittänyt, edellytyksenä tekijänoikeuden loukkaukselle ei siten ole, että ilman oikeudenhaltijan lupaa valmistettu teos olisi täysin identtinen aikaisemman tekijänoikeussuojaa nauttivan teoksen kanssa.

Hovioikeus on verrannut B Oy:n omistaman verkkokauppa Y:n kaupankäynnin ohjeiksi otsikoituja sopimusehtoja A Oy:n sopimusehtoihin. Kuten käräjäoikeus on todennut, suurin osa sopimusehdoista on sanasta sanaan samanlaisia A Oy:n ehtojen kanssa. Edellä tekijänoikeuden tuottamasta suojasta sanotun perusteella se seikka, että sopimusehdot sisältävät tiedoiltaan A Oy:n sopimusehtojen kanssa samanlaisia ehtoja, ei vielä tee niistä tekijänoikeudellisessa merkityksessä samanlaisia. Koska sopimusehdot ovat kuitenkin pääosiltaan samanlaiset sanavalintojen ja ilmaisutavan osalta A Oy:n sopimusehtoihin verrattuna, samankaltaisuus koskee teoksen itsenäisiä ja omaperäisiä osia ja siten tekijänoikeussuojan piiriin kuuluvia seikkoja. Sen vuoksi hovioikeus päätyy siihen, että verkkokauppa Y:n sopimusehdot on tekijänoikeuslaissa tarkoitetulla tavalla samankaltainen teos kuin A Oy:n sopimusehdot.

Käräjäoikeudessa todistajana kuultu J on kertonut luoneensa sopimusehdot imuroimalla usean verkkoyhtiön, mukaan lukien A Oy:n sopimusehdot ja koonneensa niistä sopivat osat omiksi sopimusehdoiksi. Kertomuksen oikeellisuutta ei ole riitautettu hovioikeudessa. Riidatonta on niin ikään, että J:n näin luomat sopimusehdot on julkaistu verkkokauppa Y:n Internet-sivuilla.

Oikeuskirjallisuudessa on esitetty, että teoksen imuroiminen Internetistä ja syöttäminen Internetiin merkitsee aina tekijänoikeuslain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua teoskappaleen valmistamista (Haarmann 2006: Immateriaalioikeuden oppikirja, s. 58). J:n kertomus ja muut edellä selostetut seikat osoittavat siten B Oy:n valmistaneen kappaleita A Oy:n tekijänoikeudella suojatuista sopimusehdoista. Koska B Oy:llä ei ole ollut menettelyynsä A Oy:n suostumusta, se on loukannut A Oy:n yksinoikeutta valmistaa sopimusehdoista teoskappaleita. Toisin kuin käräjäoikeuden perusteluista on pääteltävissä, loukkauksen todentamisen kannalta merkitystä ei ole sillä seikalla, onko sopimusehdot valmistettu suoraan A Oy:n sopimusehdoista kopioimalla vai onko valmistamisessa käytetty apuna muiden alan yritysten käyttämiä sopimusehtoja, joiden osalta mahdollinen A Oy:n tekijänoikeuden loukkaus ei ole ollut arvioitavana tässä oikeudenkäynnissä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenlaamanni Tapio Kilpi
hovioikeudenneuvos Markku Nieminen
hovioikeudenneuvos Eeva Perho

Esittelijä: viskaali Katja Mäki

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.