Vaasan HO 30.11.2006 1670

Tappo, Surma, Hätävarjelun liioittelu

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Jyväskylän käräjäoikeuden tuomio 20.4.2006

Syyttäjä

VAATIMUKSET

Syyttäjän rangaistusvaatimukset

1. TAPPO
Rikoslaki 21 luku 1 § 1

26.11.2005 JYVÄSKYLÄ

A on tappanut asianomistajien E:n ja H:n lapsen, asianomistaja D:n isän ja asianomistajien G:n, C:n ja F:n veljen B:n lyömällä tätä sahateräisellä keittiöveitsellä vasemmalle puolelle rintaan niin, että veitsen lävistyskanava on kulkenut rintakehän seinämän I ja II kylkiluuvälilihaksen kohdalta rintaonteloon hipaisten vasemman keuhkon ylälohkoa ja puhkaisten sydämestä nousevan aortan. Aiheutuneesta noin 10 cm:n syvyisestä pistohaavasta on aiheutunut runsasta verenvuotoa rintaonteloon. Tästä taas on seurannut B:n välitön kuolema. A:n on näissä olosuhteissa täytynyt käsittää, että teosta seuraisi varsin todennäköisesti B:n kuolema.

A oli tapahtumailtana ennen kuolettavaa veitsen iskua huitonut B:n edessä veitsellä siten, että tälle on aiheutunut yhteensä seitsemän pinnallista naarmumaista haavaa ainakin vasemman kulmakarvan seutuun, vasempaan kainaloon, oikean olkavarren yläosaan, oikeaan kyynärvarteen ja oikeaan kylkeen vartalon alueelle.

- - -

Asianomistajien vaatimukset

D, E, H, G ja C ovat yhtyneet syyttäjän rangaistusvaatimukseen.

- - -

VASTAUS

A on myöntänyt syytteen mukaisen teonkuvauksen oikeaksi. Hän on kuitenkin kiistänyt syyllistyneensä tappoon.

Teko on tehty poikkeuksellisissa olosuhteissa ja kokonaisuutena arvostellen lieventävien asianhaarojen vallitessa, joten kysymys on surmasta. Koska teko on lisäksi tehty B:n oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi, mutta liiallisia voimakeinoja käyttäen, A on myöntänyt menettelyllään syyllistyneensä hätävarjelun liioitteluna tehtyyn surmaan.

A on joutunut B:n hyökkäyksen kohteeksi. Hän on aiemmissa parisuhteissaan kärsimänsä poikkeuksellisen ja pitkään jatkuneen väkivallan johdosta joutunut sellaiseen vakavaan mielenterveyden tai tajunnan häiriötilaan B:n yllättävän hyökkäyksen vuoksi, ettei ole kyennyt ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai ainakin hänen kykynsä säädellä käyttäytymistään on tästä syystä ollut ratkaisevasti heikentynyt. Näin ollen hän on ollut teon tehdessään ymmärrystä vailla ja syyntakeeton.

Vaikka katsottaisiin, ettei kysymys ole ollut hätävarjelusta tai sen liioittelusta taikka jos mielentilatutkimus osoittaisi, ettei kyse ole varsinaisesti vähentyneestä syyntakeisuudesta, on teko joka tapauksessa tehty hätävarjelun liioittelua lähellä olevissa olosuhteissa, joissa surmaaminen on tehty A:n kokeman poikkeuksellisen järkytyksen vuoksi.

- - -

TODISTELU

Henkilötodistelu
1. Vastaaja A:n kuuleminen henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa
2. Todistaja NN
3. Asianomistaja C
4. Asianomistaja G
5. Asianomistaja H

Asiakirjatodistelu
1. Lausunto oikeuslääketieteellisestä ruumiinavauksesta
2. Hätäkeskusnauhoite kirjallisessa muodossa
3. Lääkärinlausunto vastaajan todetuista vammoista
4. Kansanterveyslaitoksen lausunto
5. Asunnon pohjapiirros
6. Valokuvaliite
7. Potilaskertomuksia A:n lääkärikäynneistä
8. Psykologin D:stä antama lausunto 24.2.2006
9. B:n Sampo Pankin tiliotteet, kesä-, heinä- ja syyskuu 2003
10. B:n Nordea pankin tiliotteet 16.6.2004-30.6.2004 ja 1.8.2004 ja 15.8.2004
11. Lääkärinlausunto G:n terveydentilasta
12. Vastaaja A:n 5.1.2006 laatima kirje H:lle

TUOMION PERUSTELUT

Syyksilukeminen

A on syyllistynyt tappoon syytteessä kuvatulla tavalla.

Syyksilukemisen perustelu

Syyksilukeminen on perustunut vastaajan luotettavana pidettyyn, vaikkakin osin vaillinaiseen kertomukseen tapahtumankulusta sekä oikeudelle jätettyyn asiakirjanäyttöön (nrot 1-6), joka on tukenut vastaajan kertomusta. Todistaja NN:n kertomus on osaltaan myös tukenut vastaajan kertomusta siitä, että B oli tapahtumailtana tullut mustasukkaiseksi puolisostaan, mikä oli johtanut riitaan puolisioiden välillä. Riita oli päättynyt siihen, että A oli puukottanut riidan seurauksena aviomiehensä B:n hengiltä. Lyönti oli suuntautunut kohti B:n rintaa. A:n oli täytynyt pitää kuoleman aiheutumista varsin todennäköisenä seurauksena lyödessään miestään kohti. Tällä perusteella tekoa on pidetty tappona.

A ei ole oikeudessa pystynyt selvittämään, mitä itse asiassa puolisoiden kesken oli aikaisemmin asunnossa ennen puukotusta tapahtunut. Sitä seikkaa, että väkivallan uhkaa asianosaisten kesken oli jo ennen puukotusta ollut, tukee jomman kumman asianosaisen muovikassiin sohvan taakse keräämät veitset. Pussissa ei ole ollut verijälkiä, mikä on merkinnyt sitä, että veitset oli pantu pussiin ennen puukotusta - ei sen jälkeen.

A:n kertomuksen mukaan B ei koskaan aikaisemmin ollut käyttäytynyt väkivaltaisesti häntä kohtaan. A:n kertomuksen mukaan B oli lyönyt häntä vasta sen jälkeen, kun A oli jo sitä ennen sohinut miestään puukolla. Vasta tämän jälkeen A oli lyönyt miestään kuolettavasti. Yllä mainittu huomioon ottaen käräjäoikeus on katsonut, että A:n tarttuminen puukkoon ei ole ollut tarpeen B:n aloittaman tai välittömästi uhkaavan hyökkäyksen torjumiseksi. Turvautuminen puukkoon ei ole ollut puolustettavaa. Olosuhteet tapahtuma-aikana ovat edellä kerrotun perusteella olleet sellaiset, että A:lta on jälkikäteen tilannetta arvioiden voitu kohtuudella vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon B:n vaarallisuus ja tilanne muutenkin. Löytyneen veitsikassin perusteella B:n hyökkäys ei ole voinut olla niin yllätyksellinen kuin A on sen jälkeenpäin muistanut olleen.

Yllä mainituin perustein A:n syyllisyydestä tappoon ei ole jäänyt järkevää epäilyä, vaikka hän on syytteen tappona kiistänyt. Rikos ei kokonaisuutena arvostellen ole tehty lieventävien asianhaarojen vallitessa. Myöskään rangaistusvastuun poistavia vastuuvapausperusteita (hätävarjelu tai hätävarjelun liioittelu) ei ole ollut.

Sen sijaan rangaistusasteikon lieventämisperusteet tapauksessa ovat olleet käsillä, sillä rikos on joka tapauksessa tehty sellaisissa olosuhteissa, jotka läheisesti muistuttavat vastuuvapausperusteiden soveltamiseen johtavia olosuhteita. A:n ja B:n kesken oli ennen puukotusta ollut riitaa ja ennen kuolettavaa puukoniskua B oli lyönyt puolisoaan kasvoihin. Tässä tilanteessa paljon perheväkivaltaa aikaisemmassa elämässään kohdannut A oli reagoinnut puolisonsa, vahvasti päihtyneen B:n päällekäyntiin tarpeettoman väkivaltaisella tavalla puukkoon tarttumalla ensin häntä kohti sillä sohimalla ja sen jälkeen nyrkin iskun saatuaan puukolla rintaan pistämällä.

- - -

Näyttö ja sen arviointi sekä johtopäätökset näytöstä

Asiakirjatodistelu

Asiakirjatodisteet ovat olleet riidattomia.

Lääninoikeuslääkärin lausunnon mukaisesti B:n kuolinsyy on ollut rintakehän pistohaava, mikä on aiheuttanut runsaan verenvuodon aortan kaaresta rintaonteloon. Sekä B että A ovat olleet rikoksentekohetkellä humalassa. B:n veren alkoholipitoisuus on ollut 3,4 promillea ja A:n veren alkoholipitoisuus on ollut 2,04 promillea.

Oikeudelle jätetyistä valokuvista ilmenee muun ohella se, että olohuoneen sohvan vieressä ikkunaseinän puoleisessa päädyssä oli muovikassillinen keittiö- ja ruokailuveitsiä.

Vastaajan oikeudelle jättämästä lääketieteellisestä selvityksestä ilmenee, että hän on aikaisemmin joutunut paljon väkivallan kohteeksi.

- - -

Asiakirjatodisteena olevalla kirjeellä H:lle ei ole näyttönä muuta merkitystä kuin se, että vastaaja katuu tekoaan eikä sitä ymmärrä.

Henkilötodistelu

Henkilötodisteluna on kuultu vastaaja A:ta, asianomistaja C:tä, asianomistaja G:tä ja asianomistaja H:ta sekä todistaja NN:ää.

Itse tapahtumasta ja B:n ja A:n perheen illasta ennen puukotusta ei ole ollut muuta näyttöä kuin vastaajan kertomus, joka sekin on ollut varsin aukollinen.

A:n kertomus:
Vastaaja on aikaisemmissa miessuhteissaan joutunut kokemaan poikkeuksellisen paljon väkivaltaa. Hänen ja B:n kesken mitkään riitaisuudet eivät koskaan olleet aikaisemmin edenneet väkivallan asteelle. B oli tapahtumailtana käyttäytynyt mustasukkaisesti epäillen vastaajan ja todistaja NN:n välillä olleen jotain. B oli ottanut asian esille heti kotiin paluun jälkeen. Tämän jälkeen vastaajalla on muistikatko siihen saakka, kun vähän ennen puukotusta B oli käynyt hänen kimppuunsa täysin malttinsa menettäneenä syyttäen häntä samalla uskottomuudesta. Tuossa tilanteessa A oli saanut jostain surmaveitsen käteensä ja sohinut sillä miestään kohti. Ilmeisesti tämän jälkeen B oli lyönyt vastaajaa nyrkillä kasvoihin, jolloin vastaaja oli lyönyt kädessään olleella veitsellä kohti miestään seurauksin, että lyönti oli osunut suoraan tämän sydämeen veren purskahtaessa vastaajan päälle. Tilanteen tajutessaan vastaaja oli mennyt aivan sekaisin ja oli soittanut heti apua paikalle ja oli yrittänyt elvyttää miestään. Mitään muistikuvaa "veitsikätköstä" ja siitä, mihin se oli liittynyt, vastaaja ei ole oikeudessa osannut kertoa.

- - -

Todistaja NN:n kertomus:
Todistajan kertomus asianosaisten käynnistä todistajan autotallilla tapahtumailtana ei ole tuonut muuta selvitystä asiaan kuin sen, että B oli saattanut olla tapahtumailtana mustasukkainen NN:lle vaimostaan, vaikka siihen ei NN:n kertomuksen perusteella olisi pitänyt olla mitään syytä. B:n ja NN:n kesken oli tapahtumailtana tullut NN:n autotallilla sanaharkkaa, joka oli kuitenkin koskenut tavaroiden palauttamista eikä A:ta. Sanaharkan seurauksena ja NN:n käskystä B oli poistunut NN:n autotallilta.

Henkilötodistelun arviointi

Vastaajan kertomus on ollut uskottava, vaikka vielä poliisikuulustelussa vastaaja ei ole muistanut lainkaan tapahtuman yksityiskohtia ja vaikka vastaaja oli tapahtumahetkellä ollut humalassa.

Myös asianomistajien ja todistajan kertomukset ovat olleet uskottavia. Mitään syytä epäillä niiden luotettavuutta ei ole ollut.

Johtopäätökset näytöstä

Vastaajan kertomuksen ja asiakirjatodisteiden 1-6 perusteella tapahtumien pääasiallinen kulku on tullut selvitetyksi. Vastaajan kertomusta jonkinasteisesta käsikähmästä ja veitsellä huitomisesta on osaltaan tukenut vainajassa todetut muut vammat kuin kuolemaan johtanut pistohaava ja vastaajalla itsellään käsivarsissa olleet mustelmat, jotka ovat vastaajan ja hänen avustajansa kertomuksen perusteella olleet nähtävissä myös poliisikuulusteluissa ja joita ei kuitenkaan ollut tutkintapöytäkirjaan kirjattu. Syyttäjä ei ole kiistänyt mustelmien olemassaoloa, joten käräjäoikeus on pitänyt seikkaa riidattomana.

A:n mielentilaa koskevan lausunnon mukaan hän on ollut kysymyksessä olevan teon aikana syyntakeinen.

Syyte on tullut näytetyksi.

- - -

Seuraamus

Rikoksen vakavuus ja siitä ilmenevä tekijän syyllisyys edellyttävät ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista vastaajalle. Käräjäoikeus on katsonut, että rikos on tehty olosuhteissa, jotka läheisesti muistuttavat vastuuvapausperusteiden soveltamiseen johtavia olosuhteita. Tällä perusteella A:n rangaistusta on alennettu 9 vuodesta 6 kuukaudesta 8 vuoteen 6 kuukauteen.

- - -

TUOMIOLAUSELMA

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Tappo 26.11.2005

VANKEUS
Syyksi luettu rikos 1
8 vuotta 6 kuukautta vankeutta
Rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla tehtävä vähennys 4 kuukautta 25 päivää.
Vapaudenmenetysaika 26.11.2005 - 19.4.2006

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 21 luku 1 § 1
Rikoslaki 6 luku 8 § 1 / 4

MUUT RIKOSOIKEUDELLISET SEURAAMUKSET

- - -

KORVAUSVELVOLLISUUS

- - -

MUUT LAUSUNNOT

- - -

YKSITYISOIKEUDELLISET KORVAUKSET

- - -

Asian ovat ratkaisseet:

Puheenjohtaja Heikki Lehtinen sekä lautamiehet.

Ratkaisu on yksimielinen.

VAASAN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 30.11.2006

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Virallisen syyttäjän valitus

Vaatimus

Virallinen syyttäjä on vaatinut, että A:lle tuomittua rangaistusta korotetaan.

Perusteet

Käräjäoikeuden tuomitsema rangaistus ei ole oikeudenmukaisessa suhteessa syyksiluetun rikoksen
vaarallisuuteen ja vahingollisuuteen sekä siitä ilmenevään tekijän syyllisyyteen. Käräjäoikeus on tulkinnut tilanteen väärin, kun se on katsonut, että rikos on tehty olosuhteissa, jotka läheisesti muistuttavat vastuuvapausperusteiden soveltamiseen johtavia olosuhteita. Mustasukkaisuus on esiintynyt uhrin puolella eikä väkivaltaa ollut esiintynyt tässä suhteessa aikaisemmin. Se mitä on tapahtunut aikaisemmissa suhteissa ei oikeuta tekoon. Myöskään mielentilatutkimuksesta ei voida tehdä sellaisia johtopäätöksiä, että edellisissä parisuhteissa käytetyllä väkivallalla voitaisiin katsoa olevan tekijän syyllisyyttä vähentävää vaikutusta. Oikea rangaistus on 9 vuotta 6 kuukautta.

Vastaus

A on vaatinut, että virallisen syyttäjän valitus perusteettomana hylätään.

- - -

A:n valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että hänen katsotaan syyllistyneen enintään hätävarjelun liioitteluna tehtyyn surmaan ja että syyte enemmälti hylätään. Lisäksi hän on vaatinut, että hänelle tuomittua vankeusrangaistusta joka tapauksessa alennetaan.

Perusteet

A on saanut Hämeenlinnan vankisairaalassa intensiivistä hoitoa, johon on sisältynyt muun muassa psykologin vastaanotot kolmesti viikossa sekä psykiatrilla käynnit. Terapia on aikaansaanut sen, että A on alkanut muistaa aiempaa tarkemmin, mitä asunnolla todella tapahtui. Hän on muistanut, että mustasukkainen ja voimakkaasti päihtynyt B oli repinyt A:n sängystä, jossa tämä oli ollut jo nukkumassa, ja retuuttamalla kuljettanut tämän keittiöön. Tilanne oli tullut yllättäen ja A:ta oli lyöty nyrkillä ja lisäksi hän oli lyönyt päänsä makuuhuoneen oveen. Kysymys on ollut hätävarjelusta, koska B on aloittanut A:ta vastaan oikeudettoman hyökkäyksen, joka ei vielä veitsellä lyömisen hetkellä ollut päättynyt.

A on myöntänyt, että puolustautumisessa on ylitetty sallittujen voimakeinojen rajat. B:n hyökkäys on
kuitenkin ollut paitsi ennalta-arvaamaton myös ensimmäinen laatuaan. A ei ole tilanteen aiheuttaman pelon, hämmennyksen ja hätäännyksen vaikutuksen johdosta voinut arvioida tilannetta oikein hätävarjelun keinojen tai välttämättä ajallisenkaan ulottuvuuden suhteen. Kun otetaan huomioon, että A on joutunut elämässään pitkäkestoisen ja vakavan parisuhdeväkivallan uhriksi, on hänen voimakas reagointinsa vieläkin ymmärrettävämpi. Hänen subjektiivisista lähtökohdistaan katsoen hän ei ole
senhetkisessä mielentilassa ja olosuhteissa voinut mieltää muuta ulospääsyä tilanteesta. Ottaen huomioon, että hän on ollut jo valmiiksi traumatisoitunut häneen aiemmissa suhteissa kohdistetusta väkivallasta, että hän on joutunut väkivallan kohteeksi turvalliseksi kokemansa puolison toimesta ja että hän on ollut humaltunut ja juuri herätetty, on katsottava, että teko on kokonaisuutena arvioiden tehty lieventävien asianhaarojen vallitessa.

Mikäli A tuomitaan hätävarjelun liioitteluna tehdystä surmasta, oikeudenmukainen rangaistus olisi alle kuusi vuotta. Jos tappo luetaan hänelle syyksi, rangaistus tulisi olla aivan rangaistusasteikon alapäästä, kahdeksan vuotta.

Virallisen syyttäjän vastaus

Vaatimus ja perusteet

Virallinen syyttäjä on vaatinut, että A:n valitus hylätään perusteettomana ja tämä velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista hovioikeudessa suoritetut todistelukustannukset.

Käräjäoikeus on tehnyt esitetystä näytöstä oikeat johtopäätökset ja tuominnut tekijän syyllisyys ja teon
vakavuus huomioon ottaen oikeanpituisen rangaistuksen.

C:n ja G:n vastaus

Vaatimukset ja perusteet

C ja G ovat viitaten käräjäoikeuden tuomion perusteluihin vaatineet, että A:n valitus hylätään ja hänet velvoitetaan korvaamaan heidän vastauskulunsa laillisine viivästyskorkoineen.

Muiden asianomistajien vastaus

D, E ja H eivät ole vastanneet A:n valitukseen.

PÄÄKÄSITTELY

Hovioikeus on 11.10.2006 toimittanut asiassa pääkäsittelyn niin kuin siitä erikseen laadittu pöytäkirja osoittaa.

Asiassa on esitetty seuraavat kirjalliset todisteet:
1. Lausunto oikeuslääketieteellisestä ruumiinavauksesta, liite 6
2. Kansanterveyslaitoksen lausunto, liite 5
3. Valokuvaliite, liite 10
4. Hätäkeskusnauhoite kirjallisessa muodossa, liite 2
5. Lääkärinlausunto A:lla todetuista vammoista, liite 4
6. Asunnon pohjapiirros, liite 7
7. Lisätutkintapöytäkirjan valokuvaliitteen kuva 3
8. A:ta koskeva epikriisi
9. C:tä koskeva lääkärinlausunto 21.9.2006
10. G:tä koskeva lääkärinlausunto 14.2.2006
11. G:tä koskeva lääkärinlausunto 22.9.2006

A:ta ja G:tä on kuulusteltu todistelutarkoituksessa. Todistajina on kuulusteltu NN:ää ja LL:ää.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Näyttöä tapahtumista

Tapahtumista A:n ja B:n asunnossa syytteessä tarkoitettuna iltana on olemassa vain yhden henkilön, A:n, kertomus. Asiassa on lisäksi esitetty teknistä todistelua ja muun muassa valokuvia asunnon tilasta tapahtuman jälkeen. A:n kertomus on tarkentunut huomattavasti sen jälkeen, kun häntä oli kuulusteltu esitutkinnassa. Käräjäoikeudessa hän on pystynyt kertomaan tarkemmin tapahtumista ja hovioikeu-
dessa hän on kertonut myös siitä, mitä oli tapahtunut välittömästi ennen puukotusta. Tämä selittyy ainakin osittain lääketieteellisesti sillä tavalla, että A oli heti tapahtuman jälkeen ollut shokissa ja muisti on palannut vähitellen.

A on samoin kuin käräjäoikeudessa kertonut, että hänellä on taustalla traumaattisia parisuhteita, joissa hän on joutunut jatkuvan perheväkivallan uhriksi. A:n mukaan B ei ollut aikaisemmin käyttänyt väkivaltaa häntä kohtaan, ainakaan siten kuin hän on väkivallan kokenut tai ymmärtänyt. Hän on kuitenkin johdonmukaisesti kertonut, että B oli juuri tapahtumailtana ollut mustasukkainen sen jälkeen kun he olivat yhdessä käyneet NN:n luona. Lisäksi on tutkinnassa käynyt ilmi, että molemmat olivat
tapahtumailtana käyttäneet runsaasti alkoholia: B:n veren alkoholipitoisuus oli ollut 3,4 promillea ja A:n veren alkoholipitoisuus oli ollut 2,04 promillea.

A on hovioikeudessa kertonut, että hän oli tullut noin kello 14 töistä ja käynyt sen jälkeen kaupassa ja Alkossa. Iltapäivän ja illan aikana hän oli nauttinut miehensä kanssa alkoholia ja mies oli A:n käsityksen mukaan käyttäytynyt normaalisti. Jossakin vaiheessa NN oli soittanut ja pyytänyt, että he tulisivat hakemaan tämän autotallista pahvilaatikollisen A:n tavaroita, joita oli säilytetty siellä. A ja B olivat käyneet hakemassa laatikon. Käynnin jälkeen B oli alkanut ilmaista epäilyksensä siitä, että A:lla ja NN:llä olisi suhde. Tästä epäilyksestä hän oli jankuttanut pitkin iltaa. Lisäksi B oli A:n mukaan ollut tyytymätön siihen, että A aikoi perustaa oman yrityksen, ja siihen, että tämä sai rahaa kyseiseen hankkeeseen isältään. A oli yrittänyt katsoa televisiota, mutta kun B:n jankuttaminen ja
häiriköinti oli jatkunut, hän oli jonkin ajan kuluttua paennut nukkumaan. Hän oli ainoastaan nostanut
päiväpeitteen sängystä ja mennyt nukkumaan vaatteet päällä.

A oli kertomansa mukaan herännyt siihen, että B oli repinyt hänet ylös sängystä. B oli retuuttanut häntä ja raahannut hänet mukanaan keittiöön siten, että A oli lyönyt päänsä ovenpieleen. B oli kutsunut A:ta huoraksi ja nartuksi ja sanonut, että kukaan nainen ei häntä enää petä. Keittiössä B oli pitänyt A:n käsistä kiinni molemmin käsin. B oli yrittänyt tarttua veitseen, joka oli ollut työtason päällä, mutta A oli onnistunut saamaan veitsen käteensä. Hän oli huitonut sillä ja huutanut, koska B oli ollut niin harhainen ja uhkaava. Tässä vaiheessa veitsi oli osunut mieheen ja tähän oli tullut viiltoja. Niiden
olemassaolo ja sijainti käyvät ilmi myös ruumiinavauspöytäkirjasta. A:n mukaan B oli tämän jälkeen
lyönyt häntä nyrkillä ohimoon, minkä seurauksena A oli lyönyt B:ta veitsellä rintaan.

A oli soittanut hätäkeskukseen. Kirjallisesta todisteesta, jossa hätäpuhelu on kirjallisessa muodossa, käy ilmi, että A oli ollut paniikissa.

Hovioikeus katsoo, että A:n kertomus tapahtumista on lähtökohtaisesti uskottava, koska teknisessä tutkinnassa ja todistajien kertomuksista ei ole käynyt ilmi mitään, joka puhuisi sitä vastaan. NN on todistajana vahvistanut, että A ja B olivat käyneet hänen luonaan. A on itse kertonut, että hänelle oli tullut, paitsi lääkärintodistuksessa mainitut vammat, myös mustelmia käsivarsiin. Tarttumamustelmiin on viitattu myös avustajan esitutkinnassa tekemässä kysymyksessä. LL, joka oli esitutkinnassa kuulustellut A:ta, ei ole todistajana muistanut, oliko tällä näkynyt mustelmia, mutta hän on toisaalta todennut, että A:lla oli kuulustelutilaisuudessa ollut pitkähihainen haalari päällä. Hovioikeus katsoo, ettei ole poissuljettua, että mustelmat olivat tulleet näkyviin vasta tekopäivää seuraavana päivänä. LL:n muisti-
kuvien mukaan ensimmäinen kuulustelu oli ollut sekava ja A:n kertomus oli kuulusteluissa vähitellen tarkentunut. Asunnon tilanteesta LL on kertonut, että siellä oli eri paikoissa ollut verijälkiä. Hänen mukaansa on mahdollista, että asunnossa oli kamppailtu.

Onko ollut kysymys hätävarjelutilanteesta?

A:n uskottavasta kertomuksesta on käynyt ilmi, että hänet oli herätetty ja väkivallalla äkillisesti nykäisty sängystä. Väkivallasta oli aiheutunut mustelmia. B oli ollut päihtynyt, vihainen ja A:ta voimakkaampi ja kookkaampi. Tapahtumainkulku oli ollut nopea ja A:n arvion mukaan koko tilanne oli kestänyt noin kaksi minuuttia.

Hovioikeus katsoo edellä kerrotun perusteella selvitetyksi, että B oli oikeudettomasti hyökännyt A:n
kimppuun ja että kysymys on ollut hätävarjelutilanteesta. A:lle ei ollut jäänyt aikaa miettiä tilannetta eikä sitä, miten siinä oli toimittava. Hän oli ollut keittiön nurkassa, mistä ei olisi päässyt pakenemaan. B:n teosta ei toisaalta ollut aiheutunut A:lle mustelmia vakavampia vammoja eikä hän ollut käyttänyt tekovälinettä. Hyökkäys ei sen vuoksi ole ollut niin vaarallinen ja yllätyksellinen, että veitsellä lyömistä voitaisiin pitää kokonaisuutena arvostellen puolustettavana. Koska A on sen vuoksi ylittänyt puolustuksessaan hätävarjelun rajat, kysymys on ollut hätävarjelun liioittelusta.

Onko teko tappo vai surma?

Jos tappo, huomioon ottaen rikoksen poikkeukselliset olosuhteet, rikoksentekijän vaikuttimet tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen lieventävien asianhaarojen vallitessa tehty, rikoksentekijä on tuomittava surmasta. Hallituksen esityksen 94/1993 mukaan pykälässä tarkoitettuina
poikkeuksellisina olosuhteina voisivat tulla kysymykseen pakkotilaa muistuttavat tai sitä lähellä olevat tilanteet. Lisäksi mainitaan esimerkkinä jatkuvan väkivallan kohteeksi joutunut vaimo, joka surmaa miehensä. Vielä mainitaan sellainen tilanne, jossa joku surmaa toisen kokemansa poikkeuksellisen järkytyksen vuoksi, ilman että tekijän syyntakeisuuden katsottaisiin vähentyneen. Surmaa koskeva säännös on tarkoitettu sovellettavaksi vain poikkeuksellisesti.

Rikoksentekijän vaikuttimien huomioon ottaminen tarkoittaa lähinnä tekijän motivaatiotilanteen arvioimista. Arvioinnissa voidaan lisäksi ottaa huomioon, että A oli herätetty nukkumasta ja että hän oli siten yhtäkkiä joutunut odottamattomaan tilanteeseen, joka onkin arvioitu hätävarjelutilanteeksi.

Hovioikeus toteaa, että asiassa on käynyt ilmi, että A:lla on traumaattinen tausta ja että hän on usean vuoden aikana ollut perheväkivallan uhrina. Tämä on saattanut vaikuttaa hänen reaktioihinsa nyt kyseessä olevassa yllättävässä tilanteessa. Toisaalta A on kuitenkin itse kertonut, että B ei ollut aikaisemmin käyttäytynyt väkivaltaisesti häntä kohtaan. Tämän vuoksi hovioikeus katsoo, etteivät olosuh-
teet ja rikokseen liittyvät seikat kokonaisuutena arvostellen ole olleet niin poikkeukselliset, että A
tulisi tapon asemesta tuomita surmasta.

Rangaistusseuraamus - - -

A tuomitaan hätävarjelun liioitteluna tehdystä taposta. Teon vakavuus ja vaarallisuus sekä A:n syyllisyys huomioon ottaen oikeudenmukainen rangaistus teosta on viisi vuotta vankeutta.

- - -

TUOMIOLAUSELMA

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Hätävarjelun liioitteluna tehty tappo 26.11.2005

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

VANKEUS
Syyksi luettu rikos 1
5 vuotta vankeutta
Rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla tehtävä vähennys 1 vuosi 4 päivää.
Vapaudenmenetysaika 26.11.2005 - 29.11.2006

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 21 l uku 1 § 1
Rikoslaki 4 luku 4 § 2
Rikoslaki 6 luku 8 § 1 / 4

OIKEUDENKÄYNTIAVUSTAJAN JA PUOLUSTAJAN PALKKIOT

- - -

MUUT LAUSUNNOT

- - -

ERI MIELTÄ OLEVAN JÄSENEN LAUSUNTO ASIASSA R 06/752

Hovioikeudenneuvos Jorma Rudanko:

Erimielisyyteni koskee vain sitä kysymystä, onko teko ollut tappo vai surma, ja tähän liittyen rangaistusseuraamusta.

Rikoslain 21 luvun 3 §:ssä säädetään, että jos tappo, huomioon ottaen rikoksen poikkeukselliset olosuhteet, rikoksentekijän vaikuttimet tai muut rikokseen liittyvät seikat, on kokonaisuutena arvostellen lieventävien asianhaarojen vallitessa tehty, rikoksentekijä on tuomittava surmasta. Säännöksen soveltuminen perustuu kokonaisarvosteluun. Hallituksen esityksen 94/1993 mukaan säännöstä on tarkoitus soveltaa poikkeuksellisesti. Poikkeuksellisina olosuhteina voisivat tulla kysymykseen pakkotilaa muistuttavat tai lähellä olevat tilanteet. Joissakin tapauksissa henkilön omista lähtökohdista arvostellen tilanne voi muistuttaa sillä tavoin pakkotilaa, että henkirikos näyttäytyy hänelle ainoana ulospääsynä, hallituksen esityksessä lausutaan.

A:n on selvitetty joutuneen aikaisemmissa ihmissuhteissaan usean vuoden ajan vakavan ja toistuvan perheväkivallan uhriksi. B ei ollut aikaisemmin yleensä käyttäytynyt väkivaltaisesti häntä kohtaan. A on asiasta erityisesti kysyttynä kuitenkin lopulta kertonut tilanteesta, jossa B oli vetäissyt hänet hiuksista ikkunalaudalta lattialle. A on kuitenkin selittänyt, ettei hän ole pitänyt tällaista väkivaltana verrattuna siihen, mitä oli aikaisemmin joutunut muiden taholta kokemaan.

A:n kertomuksesta käy ilmi, että väkivaltatilanne oli tullut hänelle täysin yllättäen ja että B:n häneen kohdistama väkivalta oli alkanut välittömästi hänen herättämisestään lähtien. Tilanne oli edennyt kaiken kaikkiaan nopeasti, eikä A:lla ollut ollut tilaisuutta harkita minkäänlaisia puolustautumiskeinoja tai pohtia tilannetta muutoinkaan, puhumattakaan siitä, että hänen toimintansa olisi ollut kontrolloitua. Veitsi oli ollut tiskipöydällä keittiössä, johon B oli hänet raahannut. B oli irrottanut toisen kätensä A:sta tarttuakseen sillä veitseen. A oli kuitenkin saanut otetuksi sen itselleen. Veitseen hän oli siis tarttunut estääkseen B:tä ottamasta sitä ja tekemästä sillä väkivaltaa hänelle. Huutamalla ja veitsellä huitomalla hän oli yrittänyt saada B:hen kontaktin ja saada tämä lopettamaan väkivaltatilanne. Huitoessaan veitsellä A:n on tosin arvioni mukaan täytynyt ymmärtää, että veitsi saattaa myös osua B:hen vakavinkin seurauksin. Se sohaisu, joka oli johtanut kuolemaan, oli kuitenkin annettu tilanteessa, jossa B oli juuri lyönyt häntä nyrkillä kasvoihin. Koko tapahtumasarja A:n sängystä repimisestä tähän tilanteeseen oli kestänyt minuutin tai kaksi. Katson rikoksen olosuhteiden olleen poikkeukselliset ja A:n keskeisenä motiivina olleen puolustaa itseään. Huomioon ottaen nämä seikat katson tapon olevan kokonaisuutena arvostellen tehdyn lieventävien asianhaarojen vallitessa. Kun A on tehnyt rikoksen enemmistönkin arvioimalla tavalla hätävarjelun liioitteluna, luen hänen syykseen hätävarjelun liioitteluna tehdyn surman ja tuomitsen hänet siitä kolmen vuoden vankeuteen, josta on tehtävä tuomiolauselmassa mainittu vähennys. Muulta osin olen lopputuloksestakin samalla kannalla kuin enemmistö.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
Hovioikeudenlaamanni Robert Liljenfeldt sekä hovioikeudenneuvokset Mikko Pentti ja Jorma Rudanko (eri mieltä).

Valmistelija:
Viskaali Yvonne Strömsholm

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.