Turun HO 20.11.2006 2473

Oikeudenkäyntimenettely - Todistelun nimeäminen hovioikeudessa - Pääkäsittelyn toimittaminen - Hovioikeuden edellytykset muuttaa alioikeuden tuomiota

TURUN HOVIOIKEUS TUOMIO 20.11.2006

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Turun käräjäoikeus 12. os. 26.10.2005 nro 7119

ASIA

Velkomus ja vahingonkorvaus

ASIANOSAISET HOVIOIKEUDESSA

R Oy
K Oy

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitus

R Oy on vaatinut, että se vapautetaan velvollisuudesta suorittaa K Oy:lle korkoineen maksettavaksi tuomittuja 2.244,61 euroa - - - ja että K Oy velvoitetaan suorittamaan sille vahingonkorvauksena 4.753,40 euroa korkoineen. - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perusteinaan R Oy on esittänyt, että sateesta aiheutuneet vahingot R Oy on korjannut omalla kustannuksellaan eikä niistä vahingoista ole vaadittu korvausta K Oy:ltä. Vahingot, joista korvausta vaaditaan, johtuvat kolmesta K Oy:n vastuulla olevasta syystä: 1) Sliippaus oli jäänyt osin keskeneräiseksi, minkä vuoksi lattian pinta ei ollut ollut riittävän tasainen. 2) Jälkihoitoaine oli levitetty huolimattomasti, minkä vuoksi lattiaan oli jäänyt väriläikkiä. 3) Sliippauksen yhteydessä syntyneitä betoniroiskeita ei ollut poistettu asianmukaisesti, minkä vuoksi valusaumat olivat olleet likaisia. R Oy ei ole ottanut vastuuta K Oy:n työvirheistä. Näiltä osilta kysymys ei ole ollut ollenkaan sateen vaikutuksesta työn jälkeen. K Oy:n työvirheistä on aiheutunut vahinkoa 7.412,75 euroa. Koska laskuista numerot 1171 ja 1222 on pidätetty yhteensä 3.244,61 euroa, vahingon arvonlisäveroton määrä on 4.753,40 euroa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

K Oy:n valitus

K Oy:n haettua muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun - - - - - - - - - - - - - yhtiö on asetettu konkurssiin 28.3.2006. K Oy ja sen konkurssipesä ovat ilmoittaneet, että ne eivät jatka oikeudenkäyntiä. Näin ollen lausunnon antaminen mainitusta muutoksenhakemuksesta raukeaa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

R Oy:n valitus

Käsittelyratkaisu

R Oy on vaatinut, että hovioikeus toimittaa asiassa pääkäsittelyn.

Hovioikeus on varannut R Oy:lle tilaisuuden antaa lausuma ja ilmoittaa todistelunsa teemoineen pyytämänsä ja mahdollisesti toimitettavan pääkäsittelyn varalta. Samalla hovioikeus on kehottanut yhtiötä kiinnittämään erityistä huomiota oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 15 §:ään ja maininnut, että sen 2 momentin mukaan, jos 1 momentissa tarkoitettua todistelua ei voida vastaanottaa uudelleen pääkäsittelyssä, käräjäoikeuden ratkaisua ei siltä osin saa muuttaa, jollei todistelua erityisestä syystä ole arvioitava toisin. Tähän liittyen hovioikeus on nimenomaisesti tiedustellut R Oy:ltä, nimeääkö se K Oy:n käräjäoikeudessa esittämän todistelun hovioikeuden pääkäsittelyyn. Antamassaan lausumassa R Oy ei ole nimennyt hovioikeuden pääkäsittelyyn K Oy:n käräjäoikeudessa esittämää henkilö- eikä muutakaan todistelua.

Koska K Oy:n konkurssipesä ja K Oy konkurssivelallisena eivät ole jatkaneet oikeudenkäyntiä, niitä ei voida hovioikeuden pääkäsittelyä varten velvoittaa nimeämään käräjäoikeudessa esittämäänsä henkilötodistelua. R Oy ei ole sille edellä kerrotuin tavoin varatusta tilaisuudesta huolimatta sanottua henkilötodistelua nimennyt. Pääsääntönä oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 8 §:n mukaan on, että asianosaisten on hankittava asiassa tarpeelliset todisteet. Hovioikeuden harkinnan mukaan hovioikeus ei voi tässä riita-asiassa, jossa sovinto on sallittu, omasta aloitteestaan päättää hankittavaksi henkilötodistelua, jota R Oy ei ole nimennyt. Näin ollen hovioikeus ei voi ottaa pääkäsittelyssä vastaan käräjäoikeudessa vastaanotettua K Oy:n nimeämää henkilötodistelua.

Käräjäoikeuden tuomion perusteluista ja valituksesta on pääteltävissä, että asiassa on hovioikeudessa kysymys oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 15 §:n 1 momentissa tarkoitetusta tilanteesta, jossa asian ratkaiseminen riippuu käräjäoikeudessa vastaanotetun suullisen todistelun uskottavuudesta. Pykälän 2 momentin mukaan silloin, kun 1 momentissa tarkoitettua todistelua ei voida vastaanottaa uudelleen hovioikeuden pääkäsittelyssä, käräjäoikeuden ratkaisua ei saa siltä osin muuttaa, jollei todistelua ole erityisestä syystä arvioitava toisin. Viimeksi selostettu säännös on perusteltu siihen nähden, että jos hovioikeus ei voi kokonaan tai osaksi ottaa vastaan sanottua todistelua, sillä ei pääsääntöisesti ole edellytyksiä arvioida todistelun uskottavuutta kokonaisuutena tai nuo edellytykset ovat ainakin huonommat kuin mitkä käräjäoikeudella ovat olleet. Tästä puolestaan seuraa, että todistelun arvioiminen säännöksessä tarkoitetuin tavoin erityisestä syystä toisin on perusteltua vain silloin, kun hovioikeus muun kuin suullisen todistelun perusteella toteaa käräjäoikeuden selvästi erehtyneen todistelun arvioinnissaan.

Mikäli hovioikeus toimittaisi asiassa pääkäsittelyn, se ei edellä kerrotun mukaisesti voisi ottaa siellä vastaan kaikkea sitä käräjäoikeudessa esitettyä suullista todistelua, jonka uskottavuudesta asian ratkaiseminen riippuu. Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 15 §:n 2 momentin säännös huomioon ottaen hovioikeus ei siten tuossa tapauksessa myöskään voisi muuttaa käräjäoikeuden ratkaisua, ellei todistelua olisi erityisestä syystä arvioitava toisin kuin käräjäoikeus. Sen ratkaiseminen, onko asiassa sanottua erityistä syytä todistelun arviointiin toisin, ei edellytä pääkäsittelyn toimittamista. Näin ollen pääkäsittelyn toimittaminen on oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 14 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetuin tavoin selvästi tarpeetonta, minkä vuoksi hovioikeus hylkää sitä koskevan pyynnön.

Pääasia

Perustelut

Käsittelyratkaisusta ilmenevillä perusteilla hovioikeus ei voi muuttaa käräjäoikeuden ratkaisua, jollei todistelua ole erityisestä syystä arvioitava toisin kuin käräjäoikeus. Asiassa esitetyistä kirjallisista todisteista, asian riidattomista seikoista tai asiassa muutoinkaan ilmi tulleesta ei ole pääteltävissä, että käräjäoikeuden todistelun arviointi olisi selvästi virheellinen ja että hovioikeus voisi sen vuoksi edellä mainitun 2 momentin nojalla erityisestä syystä arvioida todistelua toisin kuin käräjäoikeus. Näin ollen hovioikeus oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 15 §:n 2 momentin säännös huomioon ottaen ei voi muuttaa käräjäoikeuden ratkaisua.

Näillä perusteilla hovioikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevällä tavalla.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaiseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenneuvos Juhani Saarinen
hovioikeudenneuvos Pentti Mäkinen
hovioikeudenneuvos Sinikka Linnavuori

Esittelijä: viskaali Esko Junnila

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot

Lainvoimainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.