Turun HO 26.10.2006 618

Oikeudenkäyntimenettely rikosasiassa, Korvausvaatimuksen yksilöiminen

TURUN HOVIOIKEUS KÄSITTELYRATKAISU JA VALITUKSEN TÄYDENTÄMINEN 26.10.2006

RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA

Tampereen käräjäoikeus 44. os. 16.12.2005 nro 6306

ASIA

Petos

VALITTAJAT

Kihlakunnansyyttäjä
D
E

VASTAPUOLI

C

KÄSITTELYRATKAISU

Vaatimus

D:n ja E:n haettua muutosta käräjäoikeuden tuomioon ja uudistettua käräjäoikeudessa esittämänsä 17.000 euron määräisen vahingonkorvausvaatimuksensa C on vaatinut, että hovioikeus jättää korvausvaatimuksen yksilöimättömänä tutkimatta. Lisäksi C on vaatinut, että D:lle ja E:lle ei enää varata tilaisuutta yksilöidä vaatimuksiaan.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

D ja E ovat käräjäoikeudessa rikosasian asianomistajina vaatineet, että C velvoitetaan suorittamaan heille yhteisesti vahingonkorvausta 17.000 euroa korkoineen. Vaatimustaan D ja E ovat perustelleet sillä, että heidän oli C:n syyksi väitetyn menettelyn johdosta täytynyt ottaa lainoja, joista oli vaatimuksen esittämishetkellä maksamatta takaisin mainittu määrä.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuimen tulee rikosasiassa kysymyksin poistaa asianosaisten lausuntojen epäselvyyksiä ja puutteellisuuksia. Tuomioistuimen sanotut velvollisuudet koskevat myös asianomistajan vaatimuksia ja niiden perusteita (Jokela, Oikeudenkäynti III, Helsinki 2004, s. 104). Tarkoituksena on, että vaatimukset ja niiden perusteet esitetään sellaisella tarkkuudella, että vastaaja saa niiden oikeudellisen arvioinnin mahdollistavat tiedot ja siten edellytykset vaatimuksiin perusteineen vastaamiseen. Lisäksi tuomioistuimen on vaatimusten ja niiden perusteiden perusteella voitava antaa sellainen yksilöity ratkaisu, jonka perusteella voidaan myöhemmin varmistautua, ettei samaa vaatimusta saateta uudelleen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Jos asianomistajan vaatimus ja/tai sen tueksi esitetyt perusteet eivät täytä sanottuja edellytyksiä eli vaatimuksen riittävää yksilöintiä senkään jälkeen, kun tuomioistuin on kysymyksin yrittänyt poistaa niiden puutteet, vaatimus on jätettävä tutkimatta.

D:n ja E:n yllä selostetusta vaatimuksesta ja käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevästä C:n viaksi väitetystä menettelystä voidaan päätellä D:n ja E:n vaatimuksen ainakin pääosin perustuneen väitteelle, jonka mukaan heille oli C:n menettelystä aiheutunut kuluja, joiden maksamiseksi he olivat ottaneet vetoamiaan lainoja. Vahingot, jotka he ovat väittäneet aiheutuneen ja joista he ovat tarkoittaneet vaatia korvausta, ovat siten olleet mainittuja kuluja. Se, mitä kuluja D ja E ovat tarkoittaneet, on senkin jälkeen, kun käräjäoikeus on yrittänyt kysymyksin poistaa heidän vaatimuksensa perusteissa tältä osin olleen puutteellisuuden, jäänyt epäselväksi eli vaatimus ei ole perusteiden osalta tullut riittävästi yksilöidyksi. Näin ollen käräjäoikeuden olisi tullut jättää vaatimus, jonka se on tuomiollaan hylännyt, yksilöimättömänä tutkimatta.

Mikäli asianomistajan vahingonkorvausvaatimus jätetään tutkimatta, hänellä on mahdollisuus saattaa vaatimuksensa uudelleen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Näin ollen se, jos asianomistaja hovioikeudessa yksilöi käräjäoikeudessa yksilöimättä jääneet vaatimuksensa niiden tutkimisen mahdollistavalla tavalla ja vaatimukset sen jälkeen otetaan tutkittavaksi, ei merkitse vastaajalle oikeudenmenetystä eikä muutoinkaan vaaranna hänen oikeusturvaansa. Kerrotut seikat huomioon ottaen on perusteltua katsoa, että hovioikeus voi, mikäli muut edellytykset siihen ovat olemassa, sanotussa tilanteessa palauttaa vaatimuksen käräjäoikeuden tutkittavaksi tai ottaa sen suoraan tutkittavakseen.

D ja E ovat hovioikeudelle toimittamassaan muutoksenhakemuksessa vaatineet, että C velvoitetaan korvaamaan heille, paitsi eräät niin määrältään kuin perusteiltaankin yksilöidyt vahingot, myös hovioikeuden kohtuulliseksi katsoman määrän heille aiheutuneista muista kuluista. Viimeksi selostettu vaatimus on määrältään kokonaan yksilöimätön ja perusteiltaan vastaavin tavoin puutteellinen, kuin mitä edellä on lausuttu heidän käräjäoikeudessa esittämästään vaatimuksesta.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 12 luvun 1 §:n mukaan rikosasioiden muutoksenhaussa noudatetaan sen lisäksi, mitä sanotussa laissa säädetään, oikeudenkäymiskaaren säännöksiä. Viimeksi mainitun lain 26 luvun 25 §:n mukaan pääkäsittelyssä hovioikeudessa noudatetaan soveltuvin osin niitä säännöksiä, jotka ovat voimassa pääkäsittelystä käräjäoikeudessa. Sanotut säännökset huomioon ottaen edellä selostettua oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 luvun 5 §:n 2 momentin säännöstä on sovellettava myös hovioikeudessa. Perustetta tulkita säännöstä niin, että sitä ei sovellettaisi tilanteessa, jossa käräjäoikeus on jättänyt vaatimuksen yksilöimättömänä tutkimatta tai sen olisi pitänyt niin menetellä, ei ole.

Kerrotuilla perusteilla ja viivytyksen välttämiseksi hovioikeus ottaa tutkittavakseen D:n ja E:n sellaiset korvausvaatimukset, jotka sisältyvät heidän käräjäoikeudessa esittämäänsä 17.000 euron määräiseen vaatimukseensa ja D ja E viimeistään jäljempänä esitettävän valituksen täydennyksen määräpäivänä kirjallisesti yksilöivät perusteeltaan ja määrältään edellä vaatimuksen tutkimisen edellytysten osalta selostettu huomioon ottaen riittävän tarkasti.

MUUTOKSENHAKU

Tähän ratkaisuun ei saa erikseen hakea muutosta.

VALITUKSEN TÄYDENTÄMINEN

Hovioikeus varaa D:lle ja E:lle tilaisuuden valituksensa täydennyksenä ilmoittamaan

A. Vaatimuksensa yksilöityinä (perusteet ja määrät)
B. Todistelun, johon he vaatimustensa tueksi vetoavat
= Luettelomaisesti ja yksilöidysti kirjalliset todisteet ja henkilötodistelu.

Kirjallisista todisteista tulee ilmoittaa todistusteema eli se, mitä kullakin todisteella pyritään näyttämään toteen. Todiste on liitettävä valituksen täydennykseen, ellei sitä ole toimitettu jo käräjäoikeuteen. Henkilötodistelun osalta tulee ilmoittaa kunkin kuultavaksi nimetyn henkilön henkilötiedot (nimi ja osoite) ja todistusteema eli mitä kuultavan kertomuksella pyritään näyttämään toteen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Päätöksentekijät

Hovioikeudenneuvokset Juhani Saarinen, Pentti Mäkinen ja Esko Junnila

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.