Rovaniemen HO 05.11.1999 737

Sakkorangaistuksen kohtuullistaminen

Esittely 4.10.1999

Diaarinumero R 98/529
Esittely 4.10.1999
Taltio 737
Antopäivä 5.11.1999

OULUN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 10.11.1998

Käräjäoikeus katsoi jutussa todistajana kuullun poliisi B:n kertomuksen perusteella selvitetyksi, että A oli 7.8.1998 Oulussa kuljettaessaan henkilöautoa Kansankatua etelään tahallaan tai piittaamattomuudesta ajanut 40 km/h nopeusrajoitusalueella taajamassa ainakin 100 kilometrin tuntinopeudella. Kansankadulla A:n ajamalla matkalla oli ollut myös muuta liikennettä sekä useita T-risteyksiä ja suojateitä. A:n menettely, huomioon ottaen hänen huomattava ylinopeutensa, taajama-alue, risteykset ja muu liikenne, oli ollut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle. A:lla ei myöskään ollut ajoneuvon kuljettamiseen vaadittavaa ajo-oikeutta.

Käräjäoikeus tuomitsi A:n törkeästä liikenteen vaarantamisesta ja ajo-oikeudetta ajosta 60:een 39 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 2.340 markkaa. Käräjäoikeus kohtuullisti rangaistusta ottamalla huomioon Oulun käräjäoikeuden lainvoimaa vailla olleen tuomion 11.9.1998.

Käräjäoikeus lisäksi määräsi menetetyksi A:n 28.5.1998 alkaneen ehdonalaisen vapauden sekä määräsi A:n ajokieltoon, jonka viimeinen voimassaolopäivä oli 8.2.1999.

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitus

A on vaatinut, että kohdassa 1 syyte kokonaan hylätään tai että hänen katsotaan syyllistyneen vain liikenteen vaarantamiseen ja syyte törkeästä liikenteen vaarantamisesta hylätään. A on lisäksi vaatinut, että rangaistusta alennetaan ja että määräykset ehdonalaisen vapauden menettämisestä ja ajokiellosta kumotaan.

A on lausunut, että asiassa esitetty näyttö oli selostettu käräjäoikeuden tuomiossa oikein. Sen sijaan käräjäoikeuden tekemä johtopäätös esitetystä näytöstä oli virheellinen. Todistaja B:n kertomus ei ollut riittävä näyttö siitä, että A:n ajonopeus olisi ollut syytteen mukaisesti yli 100 kilometriä tunnissa. Joka tapauksessa päiväsakkojen lukumäärä oli liian korkea asiassa suoritettu rangaistuksen kohtuullistaminen huomioon ottaen. Myös päiväsakon rahamäärä oli liian korkea, koska A:lla ei tutkintavankina ollut ollenkaan tuloja. Ehdonalaisen vapauden menettäminen oli teon laatu ja tuomittu rangaistuslaji huomioon ottaen kohtuutonta. A oli jo 3.6.1998 määrätty väliaikaiseen ajokieltoon, joten hänelle ei tullut enää määrätä ajokieltoa.

Vastaus

Syyttäjä on vastannut valitukseen ja vaatinut, että se hylätään.

HOVIOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Syyksilukeminen

Käräjäoikeus on tuomiossaan perustellut todistaja B:n kertomuksesta tekemänsä johtopäätökset.

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut.

Rangaistusseuraamus

Hovioikeus toteaa, että A:n syyksi luetuista rikoksista on tullut tuomita sakkorangaistus.

Käräjäoikeus on rikoslain 7 luvun 6 §:n 1 momentin nojalla kohtuullistanut A:n sakkorangaistusta ottamalla huomioon Oulun käräjäoikeuden lainvoimaa vailla olleen tuomion 11.9.1998, jolla A on tuomittu 75 päivän ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Rikoslain 7 luvun 6 §:n 1 momentissa säädetään, että jos ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittua syytetään hänen ennen tämän rangaistuksen tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta, voidaan aikaisempi ehdoton vankeusrangaistus ottaa uutta rangaistusta määrättäessä kohtuuden mukaan huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana. Lainvalmistelutöiden (HE 48/1997 ja LaVM 8/1997) mukaan sanotun 1.10.1997 voimaan tulleen säännöksen tavoitteena ei ole ollut muuttaa aikaisempaa rangaistustasoa kovemmaksi eikä lievemmäksi, vaan ainoastaan yksinkertaistaa yhteisen vankeusrangaistuksen määräämistä siten, että eri aikoina tuomituista ehdottomista vankeusrangaistuksista ei enää jälkikäteen määrättäisi yhteistä rangaistusta, vaan aikaisemman rangaistuksen huomioon ottaminen tapahtuisi uuden rangaistuksen tuomitsemisen yhteydessä.

Lain sanamuoto sinänsä ei näyttäisi estävän ottamasta aikaisempaa ehdotonta vankeusrangaistusta huomioon myös silloin, kun rangaistukseksi tuomitaan sakkoa. Lainvalmistelutyöt eivät myöskään sulje pois tätä tulkintavaihtoehtoa. Tälle käsitykselle on saatavissa tukea myös oikeuskirjallisuudesta (Pekka Viljanen: Yhtenäisrangaistusjärjestelmän muutokset, 1998). Kuitenkin, mikäli sakkorangaistusta kohtuullistettaisiin kyseisen lainkohdan nojalla, merkitsisi se lain tavoitteen vastaisesti selvää rangaistuskäytännön lieventymistä aikaisempaan käytäntöön nähden. Hovioikeus katsoo, että tämän vuoksi sakkorangaistuksia tulisi kohtuullistaa sanotulla perusteella vain poikkeustilanteissa kohtuuden sitä edellyttäessä.

Hovioikeus katsoo, ettei nyt käsiteltävänä olevassa asiassa olisi ollut perusteita kohtuullistaa sakkorangaistusta aikaisemman ehdottoman vankeusrangaistuksen perusteella. A:lle tuomittu yhteinen sakkorangaistus on päiväsakkojen lukumäärän osalta oikeudenmukaisessa suhteessa hänen syykseen luettujen rikosten vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen sekä hänen rikoksista ilmenevään syyllisyyteensä siitäkin huolimatta, ettei rangaistusta kohtuullisteta rikoslain 7 luvun 6 §:n 1 momentin nojalla.

Rikoslain voimaanpanemista annetun asetuksen 3 §:n 1 momentin perusteella rikokseen sovelletaan sitä lakia, joka oli voimassa kun rikos tehtiin. Mainitun pykälän 2 momentin perusteella muutoksenhakutuomioistuimen on sovellettava käräjäoikeuden ratkaisun jälkeen voimaan tullutta uutta lakia vain silloin, kun teosta ei uuden lain mukaan ole tuomittava rangaistusta tai kun tekohetkellä voimassa olleen lain soveltaminen johtaisi olennaisesti ankarampaan lopputulokseen. Päiväsakon rahamäärästä 1.10.1999 voimaan tulleen asetuksen (1999/609) mukaan päiväsakon rahamäärää ei saa vahvistaa pienemmäksi kuin 40 markkaa, joten tuon asetuksen soveltaminen johtaisi A:lle rikoksentekohetkellä voimassa olleen päiväsakon rahamäärästä annetun asetuksen (1985/786) mukaisesti määräytyvää päiväsakon rahamäärää ankarampaan lopputulokseen. Näin ollen asiassa sovelletaan viimeksi mainittua asetusta. A on käräjäoikeuden pääkäsittelyssä 10.11.1998 ilmoittanut tuloikseen 5.000 markkaa kuukaudessa. A on kuitenkin 20.11.1998 vangittu, eikä hänellä Oulun oikeusaputoimiston antaman selvityksen mukaan ole ollenkaan tuloja. Tämän vuoksi päiväsakon rahamäärää on alennettu.

Ehdonalainen vapaus

Ehdonalaista vapautta ei yleensä ole määrätty menetetyksi sellaisen teon johdosta, josta rangaistukseksi on tuomittu sakkoa. Asiassa ei ole ilmennyt sellaisia seikkoja, joiden perusteella A tulisi yleisestä rangaistuskäytännöstä poiketen määrätä menettämään ehdonalainen vapautensa. Tämän vuoksi määräys A:n 28.5.1998 alkaneen ehdonalaisen vapauden menettämisestä kumotaan.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Muutos käräjäoikeuden tuomioon.

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

Yhteinen sakkorangaistus

60 päiväsakkoa á 20 markkaa = 1.200 markkaa

Ehdonalainen vapaus

28.5.1998 alkanutta ehdonalaista vapautta ei määrätä menetetyksi.

LAINKOHDAT

1) Tieliikenneasetus 3 § 1
Tieliikennelaki 99 § (267/81)

2) Tieliikennelaki 64 § 1
Tieliikennelaki 102 § (676/90)

Muilta osin käräjäoikeuden tuomio jää pysyväksi.

Asia on ratkaistu täysistunnossa.

Hovioikeudessa äänestys.

Ks. KKO:2003:8

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.