Rovaniemen HO 11.11.1998 851

Pesänjakaja - Esteellisyys

Kuolinpesän osakkaina olevat vainajan lapset hakivat pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämistä selvittämään kuolinpesä ja suorittamaan ositus lesken ja lasten välillä sekä perinnönjako lasten välillä. Hakijoiden avustajana ja asiamiehenä määräyksen hakemisessa toimi A, jota hakijat pyysivät määrättäväksi pesänselvittäjäksi ja pesänjakajaksi. Leski vastusti A:n sanotun toimen vuoksi tämän määräämistä kyseiseen tehtävään. Tämän jälkeen hakijat pyysivät, että A:n sijasta tehtävään määrätään A:n yhtiökumppanina lakiasiaintoimistossa oleva B. Käräjäoikeus määräsi tehtävään B:n.
Leski valituksessaan vastusti kyseisen yhtiökumppanuussuhteen vuoksi B:n määräämistä pesänjakajaksi.

Perintökaaren 23 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan oikeuden tulee hakemuksesta määrätä sopiva henkilö pesänjakajaksi. Perintökaaressa ei ole tarkemmin yksilöity niitä perusteita, joilla henkilön sopivuus pesänjakajaksi ratkaistaan. Pesänjakajan toimittama ositus tai perinnönjako on tarkoitettu lopulliseksi.
Pesänjakajan toimivalta on yksinomainen ja laaja. Toimivaltaan kuuluu paljon harkintavaltaa jättävien säännösten soveltaminen.
Noissa suhteissa pesänjakajan tehtävä rinnastuu tuomarin tehtävään. Sen vuoksi tuomaria koskevat esteellisyysperusteet antavat tarkoituksenmukaisen lähtökohdan arvioida pesänjakajaksi esitetyn henkilön sopivuutta tuohon tehtävään tilanteessa, jossa henkilöä vastaan on esitetty asianosaisten taholta esteellisyysväite.

Tuomari on oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:stä ilmenevän oikeusohjeen nojalla esteellinen, jos hän toimii tai on samassa asiassa toiminut asianosaisen avustajana tai asiamiehenä.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen säännös asianosaisen oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin puolueettomassa tuomioistuimessa ja tuon säännöksen soveltamiskäytäntö Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa antavat aiheen lähteä siitä, että tuomaria koskevat esteellisyysperusteet edellyttävät myös, että oikeutetut epäilyt tuomarin puolueettomuudesta ovat poissuljettuja (objektiivinen puolueettomuus). Tällöin on muun muassa otettava huomioon, antaako tuomarin jokin erityinen suhde asianosaiseen tai tämän avustajaan tai asiamieheen objektiivisesti katsoen perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta.

Hovioikeus sovelsi noita esteellisyysperusteita arvioidessaan B:n sopivuutta pesänjakajan tehtävään. A on ollut esteellinen tuohon tehtävään, koska hän toimi hakijoiden avustajana ja asiamiehenä pesänjakajamääräyksen hakemisessa. Sen vuoksi ja koska B oli A:n yhtiökumppani lakiasiaintoimistossa, josta hakijat olivat hankkineet A:n avustajakseen ja asiamiehekseen, ja koska leskellä tuon yhtiökumppanuussuhteen vuoksi oli perusteltu aihe epäillä B:n puolueettomuutta pesänjakajan tehtävässä, hovioikeus katsoi B:n esteelliseksi toimimaan pesänjakajana kyseisessä kuolinpesässä.

Käräjäoikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen asian selvittämiseksi sekä uuden pesänselvittäjän ja pesänjakajan määräämiseksi.

Jäsenet: Erkki Nenonen, Maija Liisa Kilpeläinen ja Teija Unkila Esittelijä: Anne Niemi

Vrt. KKO:1985-II-84

Saarenpää: Pesänselvittäjä ja pesänjakaja, 1980, s. 46-51 Saarenpää: DL 1978, s. 348 ss.
Välimäki: Pesänjakajan määräämisen ongelmia. SLY 30 (1997), s. 345-347 Tuomarin esteellisyys. Työryhmän mietintö. OM:n lainvalmisteluosaston julkaisu 2/1996

Lainvoimainen (LVT:1)

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.