Itä-Suomen HO 12.09.1991 1574

Törkeä rattijuopumus - Liikennerikos - Ajokielto

Tuomitessaan syytetyn yksin teoin tehdyistä törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenteen vaarantamisesta KO oli lausunut, että ajo-oikeus oli syytetyn elinkeinotoiminnan takia välttämätön eikä yleinen etu vaatinut ajokiellon määräämistä ehdottomana ottaen huomioon lyhyen ajomatkan ja teko-olosuhteet kokonaisuudessaan.
Sen vuoksi KO oli määrännyt ajokiellon ehdollisena.

HO katsoi virallisen syyttäjän valituksesta, ettei rikoksista ollut näytetty aiheutuneen vaaraa toisten turvallisuudelle.
Teon myöhäinen ajankohta kello 22.50 oli ollut liikenteen kannalta hiljaista aikaa. Ajo-oikeus oli syytetylle ilmeisesti ammatin takia välttämätön. Näiden seikkojen voitiin katsoa puoltavan ajokiellon määräämistä ehdollisena. Sen sijaan lyhyt ajomatka ei voinut tässä tapauksessa olla ajokiellon ehdollisuutta puoltava peruste, koska ajo oli jäänyt lyhyeksi auton suistuttua tieltä niin, ettei syytetty ollut enää pystynyt jatkamaan ajoaan.

Syytetyn korkea veren alkoholipitoisuus 2,78 promillea ja piittaamattomuus hänen lähtiessään ajoon heti alkoholin nauttimisen jälkeen olivat perusteita, joiden vuoksi yleinen etu kuitenkin vaati ajokiellon määräämistä ehdottomana. Sen vuoksi HO muutti ajokiellon ehdottomaksi.

III jaosto

TLL 79 § 1 (676/90)

Lainvoimainen (LVT:1)

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.