Helsingin HO 18.12.1990 3052

Pakkokeino - Vangitseminen

Virallinen syyttäjä oli pääasiaa koskevassa valituksessaan vaatinut, että syytetty tuomitaan rangaistukseen murhan ja tapon yrityksestä. Koska syytettyä näin ollen todennäköisin syin epäiltiin rikoksista, joista ei ollut säädetty lievempää rangaistusta kuin kaksi vuotta vankeutta, syyttäjä oli vaatinut, että syytetty määrätään heti vangittavaksi. Se, että hovioikeus oli ennen pääasian ratkaisemista antamallaan erillisellä päätöksellä hylännyt tämän syyttäjän vaatimuksen, ei estänyt hovioikeutta pääasian ratkaistessaan harkitsemasta kysymystä tuomitun vangitsemisesta sillä syyttäjän esiintuomalla perusteella, että syytetyn vangitseminen oli tarpeen myös rangaistuksen täytäntöönpanon turvaamiseksi, tai muulla pakkokeinolain 8 §:ssä mainitulla rangaistuksen tuomitsemisen yhteydessä harkittavalla perusteella.

Läsnä: J.L. - M.K. - S.P.
Esittelijä: Arvo

Lainvoimainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.