Itä-Suomen HO 10.01.1986 1327/85

Salakuljetus - Tullirikkomus

A ja B olivat yrittäneet viedä Neuvostoliittoon ilmapallojen avulla alle 1.000 markan arvosta venäjänkielisiä uskonnollisia kirjoja, joiden alkuperämaa oli jäänyt selvittämättä, muualta kuin tulliteitä pitkin sekä ilmoittamatta tavaraa tullattavaksi. Koska uskonnollisen kirjallisuuden vienti maasta ei ole kiellettyä eikä sitä ole myöskään säädetty luvanvaraiseksi, A ja B eivät syyllistyneet salakuljetukseen. Kun kirjojen arvo oli alle 1.000 markkaa, niistä ei ollut tarvinnut tehdä vientitarkkailuilmoitusta.
Koskei ilmapallojen ollut edes väitetty ylittäneen valtakunnan rajaa, heidän ei katsottu syyllistyneen myöskään tullirikkomukseen.

Vesterbacka: Tullirikoksista. Lakimiesliiton koulutuskeskuksen julkaisusarja n:o 32, 1981, s. 211

Virtanen: Vero- ja tullirikokset valvontaviranomaisen näkökulmasta. Taloudellinen rikollisuus, osa I. Turun yliopiston julkisoikeuden laitos, Rikos- ja prosessioikeuden julkaisusarja A n:o 9, 1979, s. 66

Hämäläinen: Tuonnin ja viennin yhteydessä tapahtuva rikollisuus. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos n:o 59, 1983, s. 84.

Lainvoimainen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.