7.4.1981

A oli yrittänyt luvattomasti tunkeutua B:n ja hänen avomiehensä C:n yhteiseen asuinhuoneeseen, jossa B oli ollut vahvan humalatilansa vuoksi puolustautumaan tai pakenemaan kykenemättömän C:n kanssa, ja hakannut siinä tarkoituksessa kirveellä huoneen lukittuun oveen miehenmentävän aukon. B:llä oli A:n aikaisemman käyttäytymisen huomioon ottaen ollut perusteltu syy olettaa, että A:n tarkoituksena oli pahoinpidellä tai surmata hänet ja C. B oli laukaissut haulikon A:n oveen murtaman aukon kautta pimeään eteiseen. Haulipanos oli osunut A:n vartaloon ja aiheuttanut kuoleman. B:n katsottiin syyllistyneen hätävarjelun liioitteluna tehtyyn kuolemantuottamukseen, mutta hänet jätettiin RL 3 luvun 9 §:n 1 momentin nojalla rangaistukseen tuomitsematta, koska olosuhteiden katsottiin olleen sellaiset, ettei hän ollut voinut mieltänsä malttaa.

Lainvoimainen