Itä-Suomen HAO 10.05.2019 19/0466/1

Ampuma-ase - Aselupa - Valmet Petra kivääri - Itselataava kertatuli - Metsästysperuste - Soveltuvuus ilmoitettuun käyttötarkoitukseen

Diaarinumero: 02826/18/1602
Taltionumero: 19/0466/1
Antopäivä: 10.5.2019

A oli hakenut aselupaa .308 Win. kaliiperin itselataava kertatuli -toimiselle Valmet Petra -merkkiselle kiväärille metsästysperusteella. Aselupahakemuksen mukaan A:n tarkoituksena oli metsästää kyseisellä aseella hirvieläimiä, villisikoja, pienriistaa ja petoeläimiä.

Poliisilaitos hylkäsi aselupahakemuksen. Poliisilaitoksen päätöksen mukaan Valmet Petra kivääri on alkujaan sotilaskäyttöön tarkoitetusta rynnäkkökivääristä muunnettu niin sanottu siviiliversio, jolloin sitä tulee myös sen mukaisesti arvioida. Kyseiseen kivääriin on saatavilla suurikapasiteettisia, jopa 20 ja 30 patruunan lippaita. Näin ollen hakemuksen kohteena olevaa ampuma-asetta on pidettävä metsästykseen tarpeettoman tulivoimaisena ja tehokkaana, eikä näin ollen metsästykseen hyvin soveltuvana.

A:n valituksen johdosta hallinto-oikeus kumosi poliisilaitoksen päätöksen ja palautti asian sille uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus perusteli päätöstään seuraavasti:

Lupaviranomainen voi ampuma-aselain 44 §:n 1 momentin nojalla hylätä aselupahakemuksen silloin, kun lupaa haetaan selvästi liian voimakastehoisten tai muuten tarpeettoman vaarallisten aseiden hankkimiseen. Ottaen huomioon hallituksen esityksessä (HE 183/1997 vp) ampuma-aselain 44 §:n 1 momentin osalta lausuttu, kyseisen säännöksen tarkoituksena on estää luvan antaminen esimerkiksi metsästyksen perusteella aseisiin, jotka eivät metsästykseen hyvin sovellu, vaikka niillä metsästyslainsäädännön mukaan saisikin ampua riistaeläimiä. Kyseisessä hallituksen esityksessä on todettu, että varsinaisten metsästysaseiden osalta noudatettu lupakäytäntö ei ole osoittautunut ongelmalliseksi eikä esityksellä ole pyritty vaikeuttamaan riittävän tehokkaiden aseiden hankkimista metsästykseen. Hallituksen esityksen mukaan metsästyslainsäädännössä ei aseteta ylärajaa luodin painolle ja osumaenergialle. Niinpä hyvinkin tehokkaat aseet ovat metsästyslainsäädännön kannalta arvioiden sallittuja. Ylitehokkaan aseen hankkiminen voi olla luvan hakijan kannalta perusteltua, sillä tällöin hänen ei tarvitsisi hankkia uutta kallista ampuma-asetta siirtyessään entistä suurempien eläinten metsästämiseen.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan kyseessä on suomalaisen Valmet-tehtaan metsästyskäyttöön valmistama niin sanottu puoliautomaattikivääri, jota myydään yleisesti metsästyskäyttöön metsästystarvike- ja aseliikkeissä ja jota myös käytetään yleisesti metsästyksessä. Kiväärin kaliiperi .308 Win on yleiskaliiperi, jolla voidaan metsästyslain ja -asetuksen säätämissä rajoissa metsästää kaikkia Suomessa sallittuja riistaeläimiä.

Kyseisen ampuma-aseen ominaisuuksista ja asiassa muutoin saatu selvitys sekä edellä mainitussa hallituksen esityksessä (HE 183/1997 vp) ampuma-aselain 44 §:n 1 momentin osalta todettu huomioon ottaen kyseisen Valmet Petra -merkkisen kiväärin ei voida katsoa olevan hakijan ilmoittamaan käyttötarkoitukseen nähden tarpeettoman tulivoimainen ja tehokas, vaan sen voidaan katsoa soveltuvan ampuma-aselain 44 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hyvin valittajan ilmoittamaan käyttötarkoitukseen eli hirvieläinten, villisikojen, pienriistan ja petoeläinten metsästykseen. Metsästyslain 33 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan metsästyksessä on yleisesti kielletty toimintatavaltaan sellaiset itselataavat aseet, joiden lippaaseen mahtuu enemmän kuin kolme patruunaa. Tähän nähden asiassa ei voida antaa ratkaisevaa merkitystä sille poliisilaitoksen päätöksessä esiin tuodulle seikalle, että kyseiseen Valmet Petra kivääriin on mahdollista hankkia suurikapasiteettisia lippaita. Näin ollen poliisilaitos ei ole mainitsemillaan perusteilla voinut hylätä hakemusta.

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeustuomarit Toni Sarivirta, Riitta Huurre ja Marjo Wenho. Asian esittelijä Marjo Wenho.

Ei lainvoimainen.

Itä-Suomen HAO 10.5.2019 19/0466/1

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.