969/2019

Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2019

Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ampumakoulutuksesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) 20 a ja 20 b §:n nojalla, sellaisina kuin ne ovat laissa 725/2019:

1 §
Ampumakoulutuksen sisältö

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) 20 a §:n 1 momentissa tarkoitetusta sotilaallisia valmiuksia palveleva ampumakoulutus järjestetään liitteessä säädetyllä tavalla.

Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 20 b §:ssä tarkoitetun ammunnan johtajan päätöksellä voidaan hänen johtamassaan ammunnassa poiketa liitteessä säädetyn koulutusohjelman mukaisesta vähimmäisampumaetäisyydestä ja patruunakulutuksesta. Poikkeamisen edellytyksenä on, että se voidaan toteuttaa vaarantamatta ammunnan turvallisuutta. Liitteessä säädetystä vähimmäisampumaetäisyydestä ja patruunakulutuksesta ei kuitenkaan saa poiketa liitteen 9, 18 ja 24 kohdassa tarkoitettujen ammuntojen osalta.

2 §
Ampumakokeen aihealueet

Vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 20 a §:n 1 momentissa tarkoitetussa turvallista aseenkäsittely- ja ampumataitoa mittaavassa ampumakokeessa arvioidaan kokelaan perehtyneisyys seuraaviin aihealueisiin:

1) aseen turvallinen käsittely;

2) ammunnan turvallisuus;

3) ampuma-aselainsäädäntö;

4) liitteenä olevan koulutusohjelman tuntemus;

5) aseen toimintaperiaate;

6) aseen huolto;

7) aseen säilyttäminen;

8) ensiapu.

3 §
Ampumakokeen sisältö ja hyväksyminen

Turvallista aseenkäsittely- ja ampumataitoa mittaavan ampumakokeen osia ovat vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 20 b §:ssä tarkoitetun ammunnanjohtajan antama koulutus ja hänen valvonnassaan tapahtunut harjoittelu sekä kirjallinen koe ja käytännön koe. Turvallista aseenkäsittely- ja ampumataitoa mittaava ampumakoe katsotaan hyväksytysti suoritetuksi, kun kokelas on osallistunut koulutukseen ja harjoitteluun sekä suorittanut hyväksytysti kirjallisen kokeen ja käytännön kokeen.

Kirjallinen koe sisältää 60 Puolustusvoimien laatimaa monivalintakysymystä, joista hyväksyttävässä suorituksessa väärin saa olla korkeintaan yhdeksän. Kysymys jätetään arvostelematta, jos oikea vastaus on muuttunut kysymyksen laatimisen jälkeen. Kirjallinen koe on hylättävä, jos kokeen suorittaja käyttää muuhun kuin todistettaviin rajoitteisiinsa liittyviä apuvälineitä, hankkii vastauksen muilta kokeen suorittajilta tai häiritsee muita kokeen suorittajia.

Käytännön koe on kiväärin osalta liitteen 9 kohdassa tarkoitettu tasokoeammunta. Ammunnan hyväksymisen edellytyksenä on, että kokelas saa vähintään viisi osumaa maaliin. Lisäksi edellytetään, että kokelas on ampunut noudattaen Puolustusvoimien ammuntaa koskevia varomääräyksiä.

4 §
Ampumakokeen osien valvonta ja koesuoritusten hyväksyminen

Turvallista aseenkäsittely- ja ampumataitoa mittaavan ampumakokeen koulutuksiin ja harjoitteluun osallistumisen valvoo ja koesuoritukset hyväksyy vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 20 b §:ssä tarkoitettu ammunnanjohtaja.

5 §
Ampumakokeen suorittamisesta annettava todistus

Edellä 4 §:ssä tarkoitettu ammunnanjohtaja antaa turvallista aseenkäsittely- ja ampumataitoa mittaavan ampumakokeen hyväksytystä suorituksesta kokelaalle todistuksen.

6 §
Ammunnanjohtajan näyttökokeen aihealueet

Puolustusvoimien järjestämässä vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 20 b §:ssä tarkoitetussa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ammunnanjohtajan näyttökokeessa arvioidaan kokelaan perehtyneisyys seuraaviin aihealueisiin:

1) aseen turvallinen käsittely;

2) ammunnan turvallisuus;

3) ammunnan turvallinen järjestäminen;

4) vapaaehtoista maanpuolustusta koskeva lainsäädäntö;

5) ampuma-aselainsäädäntö;

6) liitteenä olevan koulutusohjelman tuntemus;

7) reserviläisampumataidon koulutustaito;

8) aseen toimintaperiaate;

9) aseen huolto;

10) aseen säilyttäminen;

11) ensiapu;

12) yleisen järjestyksen ja turvallisuuden huomioiminen ammunnoissa.

7 §
Näyttökokeen sisältö ja hyväksyminen

Näyttökokeen osia ovat koulutus, harjoittelu, kirjallinen koe ja käytännön koe. Näyttökoe katsotaan hyväksytysti suoritetuksi, kun kokelas on osallistunut koulutukseen ja harjoitteluun sekä hyväksytysti suorittanut kirjallisen kokeen ja käytännön kokeen.

Kirjallinen koe sisältää 100 Puolustusvoimien laatimaa monivalintakysymystä, joista hyväksyttävässä suorituksessa väärin saa olla korkeintaan 13. Kysymys jätetään arvostelematta, jos oikea vastaus on muuttunut kysymyksen laatimisen jälkeen. Koe on hylättävä, jos kokeen suorittaja käyttää muuhun kuin todistettaviin rajoitteisiinsa liittyviä apuvälineitä, hankkii vastauksen muilta kokeen suorittajilta tai häiritsee muita kokeen suorittajia.

Käytännön kokeessa kokelas johtaa liitteen 4 ja 13 kohdassa tarkoitetut ammunnat. Käytännön koe järjestetään Puolustusvoimien johtamassa reservin koulutustapahtumassa tai ampumakilpailussa taikka Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevassa ampumakoulutuksessa. Käytännön kokeen vastaanottaa Puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluva ammattisotilas, jolla on tehtävään riittävä osaaminen ja kokemus. Käytännön kokeen suoritus hyväksytään, jos kokelas on johtanut ammunnan turvallisesti ja osoittanut osaavansa riittävästi kouluttaa kyseistä ammuntaa.

8 §
Ammunnanjohtajaoikeuden myöntämisestä tehtävät merkinnät

Puolustusvoimien myöntämä ammunnanjohtajaoikeus merkitään asevelvollisrekisteriin sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen henkilörekisteriin. Merkinnästä tulee käydä ilmi oikeuden myöntämisen ajankohta ja oikeuden voimassaoloaika.

9 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2019.

Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2019

Puolustusministeri
Antti Kaikkonen

Hallitussihteeri
Timo Tuurihalme

Liite: Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä antaman ampumakoulutuksen koulutusohjelma

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.