703/2019

Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2019

Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

kumotaan metsästysasetuksen (666/1993) 24 §:n 1 momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on asetuksessa 392/2018, sekä

muutetaan 10, 11, 12, 14 a, 16 a, 17, 20, 20 a, 25 ja 26 §,

sellaisina kuin ne ovat, 10, 14 a ja 26 § asetuksessa 270/2013, 11 ja 20 § asetuksessa 516/2017, 12 § osaksi asetuksessa 440/2005, 16 a § asetuksissa 759/2016 ja 516/2017, 17 § asetuksessa 823/2009, 20 a § asetuksessa 392/2018 sekä 25 § asetuksessa 759/2016, seuraavasti:

10 §
Rautojen käyttäminen

Eläinten pyydystämisessä saa käyttää vain rautoja, jotka aiheuttavat lauetessaan eläimen välittömän kuoleman. Raudat on huollettava säännöllisesti. Raudat on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille eikä muille kuin pyydystettäville eläimille.

Rautoja saa käyttää maalla hillerin, kärpän, näädän ja oravan metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Tällöin rautojen läpimitta saa olla enintään 20 senttimetriä.

Rautoja saa käyttää veden alla euroopanmajavan ja kanadanmajavan metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Tällöin rautojen läpimitta saa olla enintään 30 senttimetriä.

11 §
Loukun, aitauksen ja jalkanarun käyttäminen

Elävänä pyytävää loukkua tai muuta vastaavaa pyyntivälinettä saa käyttää ilveksen, euroopanmajavan, kanadanmajavan, tarhatun naalin, ketun, kärpän, hillerin, näädän, mäyrän, saukon, villikanin, oravan, villisian, itämeren norpan ja hallin sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Loukun ja muun pyyntivälineen on oltava sellainen, että eläin mahtuu siinä seisomaan ja makaamaan luonnollisessa asennossa vahingoittamatta itseään.

Jalkanarua saa käyttää ketun pyydystämiseen, jos maasto on lumipeitteinen. Jalkanarun silmukan halkaisijan tulee lauenneena olla vähintään 30 millimetriä.

Elävänä pyytävää aitausta saa käyttää villisian pyydystämiseen. Aitauksen tulee olla niin suuri, että villisika jälkeläisineen mahtuu sinne. Aitauksen tulee olla kattamaton ja muodoltaan pyöreä tai soikea. Aitauksen ulkopuolella, kiinteästi sen sivulla, tulee olla villisikojen erottelua varten suljettavissa oleva käytävä.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun pyyntivälineen käyttäminen on järjestettävä siten, että ainakin kerran vuorokaudessa todetaan, onko eläin mennyt pyyntivälineeseen. Jos 1 momentissa tarkoitettua pyyntivälinettä käytetään villisian pyydystämiseen tai käytetään 3 momentissa tarkoitettua pyyntivälinettä, toteamisen on tapahduttava vähintään kaksi kertaa vuorokaudessa.

12 §
Koiran käyttö hirvieläinten metsästyksessä

Hirvieläinten metsästyksessä ei saa käyttää kytkemättömänä sellaista ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus on yli 39 senttimetriä.

Metsäkauriin metsästyksessä 1 momentissa tarkoitettua koiraa saa käyttää vain syyskuun viimeisestä lauantaista 31 päivään tammikuuta.

14 a §
Lehtipuhaltimen käyttäminen

Lehtipuhallinta saa käyttää vain luolassa, louhikossa, rakennuksessa, rakennuksen tai puupinon alla taikka niitä vastaavissa olosuhteissa olevan tarhatun naalin, ketun, kärpän, oravan, mäyrän sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseksi tai karkottamiseksi.

16 a §
Luotiasetta koskevat yleiset vaatimukset

Riistaeläimen ampumiseen käytettävän rihlatun luotiaseen luodin osumaenergian on piipun suusta mitattuna oltava vähintään 100 joulea.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään:

1) kettua, tarhattua naalia, mäyrää, saukkoa, metsäjänistä, rusakkoa, metsoa, teertä ja hanhea saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin paino on vähintään 2,5 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 200 joulea tai jonka patruunan luodin osumaenergia on luodin painosta riippumatta piipun suusta mitattuna vähintään 300 joulea;

2) metsäkaurista, itämeren norppaa, hallia, kirjohyljettä, sutta, ilvestä, ahmaa, euroopanmajavaa, kanadanmajavaa ja muflonia saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin paino on vähintään 3,2 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea;

3) valkohäntäpeuraa, saksanhirveä, metsäpeuraa, kuusipeuraa ja japaninpeuraa saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin paino on vähintään 6 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 000 joulea tai, jos luodin paino on 8 grammaa tai enemmän, osumaenergia on vastaavalla tavalla mitattuna vähintään 1 700 joulea;

4) hirveä, villisikaa ja karhua saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin paino on vähintään 9 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 700 joulea tai, jos luodin paino on 10 grammaa tai enemmän, osumaenergia on vastaavalla tavalla mitattuna vähintään 2 000 joulea.

Edellä 2 momentin 3 ja 4 kohdassa mainittujen eläinten ampumiseen on käytettävä laajenevaa luotia.

Kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, karhua tai villisikaa rihlatulla luotiaseella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut metsästyslain 21 §:ssä tarkoitetun ampumakokeen.

17 §
Haulikon kaliiperi

Riistaeläimen ampumiseen käytettävän haulikon kaliiperin on oltava 10 tai pienempi mutta vähintään 20. Haulikkoa, jonka kaliiperi on pienempi kuin 20, saa kuitenkin käyttää villikanin, oravan, kärpän, riekon, kiirunan, pyyn, peltopyyn, lehtokurpan ja sepelkyyhkyn ampumiseen, ei kuitenkaan haulikkoa, jonka kaliiperi on pienempi kuin 36.

20 §
Jousiasetta koskevat yleiset vaatimukset

Jousiasetta saa käyttää vain villikanin, metsäjäniksen, rusakon, oravan, euroopanmajavan, kanadanmajavan, tarhatun naalin, ketun, mäyrän, kärpän, hillerin, näädän, metsäkauriin, kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran, metsäpeuran, muflonin ja villisian sekä riistaeläimiin kuuluvien lintujen ja rauhoittamattomien eläinten ampumiseen.

Riistaeläimen ampumiseen saa käyttää vain sellaista jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia.

Eläimen ampumiseen käytettävän nuolen kärjen on oltava sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan, kanadanmajavan, metsäkauriin, kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran, metsäpeuran, muflonin tai villisian ampumiseen, nuolessa on käytettävä leikkaavaa kärkeä, jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan tai kanadanmajavan ampumiseen, nuoli on lisäksi kytkettävä siimalla jouseen.

Metsäkaurista, kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, muflonia tai villisikaa jousella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut metsästyslain 21 §:ssä tarkoitetun ampumakokeen.

20 a §
Ilma-aseen käyttäminen

Ilma-asetta saa käyttää vain rakennuksen sisällä ja siellä vain variksen, harakan, naakan, kesykyyhkyn, oravan, näädän ja kärpän sekä muun rauhoittamattoman nisäkkään kuin villiintyneen kissan tappamiseen.

Ilma-asetta saa käyttää riistaeläimen tai rauhoittamattoman eläimen ampumiseen tainnuttavaa ainetta sisältävällä ammuksella tutkimus-, istutus- tai uudelleensijoitustarkoituksessa.

25 §
Erityiset rauhoitusajat

Tarhatun naalin ja hillerin naaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu toukokuun 1 päivästä heinäkuun 31 päivään.

Villisian naaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu maaliskuun 1 päivästä heinäkuun 31 päivään.

Hirven naaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu syyskuun 1 päivästä lokakuun toista lauantaita edeltävään päivään.

Japaninpeuran, kuusipeuran, metsäkauriin, muflonin, valkohäntäpeuran ja saksanhirven naaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu syyskuun 1 päivästä syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään.

26 §
Euroopanmajavan ja kanadanmajavan pesän rauhoitus

Majavan asuttua pesää ei saa rikkoa. Asuttuun pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi kuitenkin rikkoa:

1) kesäkuun 15 päivän ja syyskuun 15 päivän välisenä aikana Lapin maakunnassa;

2) kesäkuun 15 päivän ja syyskuun 30 päivän välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa,

3) kesäkuun 15 päivän ja lokakuun 15 päivän välisenä aikana Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa;

4) kesäkuun 15 päivän ja lokakuun 31 päivän välisenä aikana muualla kuin 1–3 kohdassa mainituilla alueilla.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2019.

Helsingissä 23 päivänä toukokuuta 2019

Maa- ja metsätalousministeri
Jari Leppä

Osastopäällikkö
Juha Niemelä

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.