106/2019

Säädöstä oikaistu.

Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2019

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2019 maksettavasta pohjoisesta tuesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 §:n 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan kasvintuotannon tukea, kotieläintalouden tuotantosidonnaista tukea, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettua tukea, jäljempänä tuotannosta irrotettu tuki, kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukea vuodelta 2019 siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) tukiyksikkökertoimella sitä osuutta tukihakemuksen kohteena olevasta tukeen oikeuttavasta tukiyksikkömäärästä, jolle tuki maksetaan;

2) tukeen oikeuttavalla tukiyksikkömäärällä hyväksytyksi haettua ja valvontaseuraamusten jälkeen hyväksyttyä pinta-alaa sekä tuotanto-, eläinyksikkö- ja eläinmäärää;

3) maksun perusteena olevalla tukiyksikkömäärällä pinta-alaa sekä tuotanto-, eläinyksikkö- ja eläinmäärää, joka saadaan kertomalla tukeen oikeuttava tukiyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella;

4) tukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1307/2013;

5) kasvimaalla viljelyalaa, jolla viljellään puutarhakasveja tai perunaa omaan käyttöön;

6) seosviljalla pelkistä korsiviljoista muodostuvaa kasvustoa;

7) seoskasvustolla viljan ja tukiasetuksen 52 artiklassa tarkoitettujen valkuaiskasvien seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta siten, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta kylvösiemenmäärästä kiloina vähintään 50 prosenttia on viljakasvien siementä;

8) vihantaviljalla puhdasta viljakasvustoa, joka korjataan ennen jyväsadon valmistumista;

9) rehuviljalla rehuohraa, kauraa, ruisvehnää, seosviljaa, seoskasvustoa ja vihantaviljaa;

10) valkuaiskasvustolla tukiasetuksen 52 artiklassa tarkoitettujen valkuaiskasvien ja viljan sellaista seoskasvustoa, jossa kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta siten, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta kylvösiemenmäärästä kiloina yli 50 prosenttia on valkuaiskasvin siementä;

11) peltokasveilla viljoja, syysrapsia, syysrypsiä, kevätrapsia, kevätrypsiä, auringonkukkaa, ruistankiota (Camelina sativa), valkuaiskasveja, valkuaiskasvustoja, öljypellavaa, kuitupellavaa ja tukiasetuksen 32 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja hamppulajikkeita;

12) tuotantojaksolla sitä 12 kuukauden jaksoa, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2019;

13) tuen hakijan perheenjäsenellä tuen hakijan puolisoa ja hakijan 31 päivänä joulukuuta 2018 alle 18-vuotiasta lasta;

14) nautarekisterillä nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 3 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan ja eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain (238/2010), jäljempänä eläintunnistusjärjestelmälaki, 2 luvun mukaista rekisteriä;

15) lammas- ja vuohirekisterillä lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 ja eläintunnistusjärjestelmälain 2 luvun mukaista rekisteriä;

16) sikarekisterillä eläintunnistusjärjestelmälain nojalla annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa tarkoitettua sikaeläinten tunnistamiseen tarkoitettua rekisteriä;

17) eläinryhmällä ryhmää eläimiä jonka kaikki eläimet ovat joko emolehmiä, vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, yli kahden vuoden ikäisiä emolehmähiehoja, vähintään kuuden kuukauden mutta alle 20 kuukauden ikäisiä sonneja ja härkiä, teurastettuja hiehoja, teurastettuja sonneja ja härkiä, vähintään vuoden ikäisiä uuhia tai vähintään vuoden ikäisiä kuttuja;

18) emolehmällä liharotuista tai tällaisen rodun kanssa tehdystä risteytyksestä syntynyttä vähintään 50 prosenttisesti liharotuista ja vähintään kerran poikinutta nautaa, jota käytetään yksinomaan vasikoiden tuottamiseen ja jonka vasikoita kasvatetaan lihatuotantoon tai emolehmätuotannon lisäämiseen ja jonka käyttötavaksi nautarekisterissä on merkitty emolehmä;

19) emolehmähieholla vähintään kahdeksan kuukauden ja enintään neljän vuoden ikäistä poikimatonta 19 kohdan mukaiset rotu- ja käyttötapavaatimukset täyttävää eläintä;

20) teurastetulla hieholla enintään neljän vuoden ikäistä poikimatonta naaraspuolista nautaeläintä;

21) maidon suoramyynnillä tuottajan suorittamaa maidon myyntiä tai siirtoa suoraan kuluttajalle sekä tuottajan suorittamaa muiden maitotuotteiden myyntiä tai siirtoa.

3 §
Tuen yleiset määräytymisperusteet

Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen maatalouden tukien tukialueista ja niiden saaristoksi luettavista osa-alueista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (5/2015), jäljempänä tukialueasetus, säädettyä tukialuejakoa.

Pohjoista tukea voidaan myöntää enintään tukiyksikkökertoimella kerrotulle osuudelle tukeen oikeuttavien tukiyksiköiden määrästä. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, tukiyksikkökerroin on 1,00.

Pohjoista tukea voidaan maksaa enintään liitteessä mainittujen enimmäismäärien mukaisesti. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava maksun perusteena oleva tukiyksikkömäärä tai tuen kokonaismäärä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukiyksikkökerrointa ja yksikkötuen tasoa voidaan muuttaa.

2 luku

Kasvintuotannon tuet

4 §
Kasvintuotannon tukien määräytyminen

Tuki maksetaan kunkin kasvulohkon osalta vain kerran, vaikka samalla lohkolla viljellään saman kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin. Tukeen oikeuttavan kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.

Kasvintuotannon tukea ei makseta, jos ala on ilmoitettu kasvimaaksi.

Pohjoista hehtaaritukea, yleistä hehtaaritukea ja nuorten viljelijöiden tukea ei makseta, jos peltoala ei ole eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 6 §:ssä säädetyn luonnonhaittakorvauksen edellytyksenä olevaa korvauskelpoista alaa.

5 §
Pohjoisen hehtaarituen määräytyminen

Pohjoista hehtaaritukea myönnetään vuoden 2019 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetyn pellon perusteella enintään seuraavasti:

Tukialueet C1 ja C2 sekä C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet euroa/ha
Ruis 75
Sokerijuurikas 150
Tärkkelysperuna 150
Tukialueet C1, C2, C2 pohjoinen, C3 ja C4 euroa/ha
Avomaanvihannekset 400
Tukialueet C1 ja C2 euroa/ha
Valkuaiskasvusto 45

Avomaanvihannesten viljelyyn voidaan myöntää tukea, jos kyseessä ovat ihmisravinnoksi tarkoitetut vihannekset ja sato korjataan. Herneiden viljelyyn avomaalla voidaan myöntää tukea, jos kyseessä ovat tarhaherneisiin kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- tai taittoherneet, jotka korjataan tuleentumattomina.

Jos sääolosuhteista, tuhoeläimistä tai kasvitaudeista johtuen satoa ei voida korjata, voidaan lohko katsoa tukeen oikeutetuksi, jos lohko on viljelty paikkakunnan tuotanto-olosuhteiden mukaisen viljelytavan mukaisesti.

Peltokasvien viljelyyn vehnää, mallasohraa, ruista, valkuaiskasvustoja ja rehuviljaa lukuun ottamatta myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Tukialueet C1 ja C2 euroa/ha
Peltokasvit 75
6 §
Yleinen hehtaarituki

Yleistä hehtaaritukea myönnetään vuoden 2019 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevan alan perusteella enintään seuraavasti:

Tukialue euroa/ha
C2 10
C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet 20
C3 30
C4 55

Yleistä hehtaaritukea ei makseta kasvimaaksi, hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi, suojavyöhykenurmeksi, suojakaistaksi, suojavyöhykkeeksi, luonnonlaitumeksi tai luonnonniityksi ilmoitettujen peltoalojen eikä kasvihuonealojen perusteella.

Tukialueilla C3 ja C4 ei makseta yleistä hehtaaritukea vehnän, mallasohran tai 5 §:ssä tarkoitettujen kasvien viljelyalan perusteella, ellei kyseessä ole avomaanvihannesten viljely.

7 §
Nuorten viljelijöiden tuki

Nuorille viljelijöille myönnetään tukea tukialueilla C1, C2, C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet, C3 ja C4 vuoden 2019 kasvukauden ajan maatalous-, puutarha- ja peltoenergiakasvien viljelyksessä olevan alan perusteella enintään 50 euroa hehtaarilta.

Nuorten viljelijöiden tukea ei makseta kasvimaaksi, hoidetuksi viljelemättömäksi pelloksi, suojavyöhykenurmeksi, suojakaistaksi, suojavyöhykkeeksi, luonnonlaitumeksi tai luonnonniityksi ilmoitettujen peltoalojen eikä kasvihuonealojen perusteella.

8 §
Ympäristöehdot

Ympäristön hoitoon liittyvistä ehdoista, joita tuen hakijan tulee noudattaa, säädetään täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (4/2015) 4 ja 11 §:ssä, 12 §:n 3 momentissa sekä 13–15 §:ssä.

3 luku

Kotieläintalouden tuotantosidonnaiset tuet

9 §
Maidon tuotantotuki

Maidon tuotantotukea voidaan myöntää hakijalta vuonna 2019 markkinointiin ostetun ja hyväksytyn maidon tai maidon suoramyynnin perusteella enintään seuraavasti:

Tukialue 1.1.–31.3. senttiä/litra 1.4.–31.12. senttiä/litra
C1 7,8 7,3
C2 8,5 8,0
C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet 9,5 9,0
C3 alue P1 12,5 12,0
C3 alue P2 14,2 13,7
C3 alueet P3 ja P4 16,8 16,3
C4 alue P4 21,5 21,0
C4 alue P5 30,7 30,2

Maidon tuotantotukea maksetaan meijerin ilmoittamien kuukausittaisten tuotantotietojen perusteella tai viljelijän ilmoittamien suoramyyntimaidon määrien mukaan.

Maidon tuotantotukea voidaan myöntää 1 päivänä tammikuuta 2019 alkavalla tuotantojaksolla hakijaa kohti enintään seuraavan litramäärän perusteella:

Tukialue miljoonaa litraa
C1 3,5
C2 3,5
C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet 3,0
C3 alue P1 2,5
C3 alue P2 2,0
C3 alueet P3 ja P4 2,0
C4 alue P4 1,5
C4 alue P5 1,0

Pohjoista tukea voidaan myöntää maidon määrän perusteella yhteensä enintään 163,2 miljoonaa euroa. Jos tukeen oikeuttavan maitomäärän perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan vastaavasti.

10 §
Eläinyksikköä kohti myönnettävä tuki

Eläinyksikköä kohti maksettavaa kotieläintukea myönnetään hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärän perusteella. Eläinyksikköä kohti maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että eläimistä on pidetty kirjaa. Tuki määräytyy määrätyn ajanjakson eläinyksiköiden lukumäärän perusteella.

Muiden eläinten kuin teurastettujen hiehojen, sonnien ja härkien eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen eläinyksiköistä eräissä maatalouden tuissa annetun valtioneuvoston asetuksen (45/2015) mukaista menettelyä.

Eläimen lähtiessä tilalta teurastettavaksi teurastamoon, tuki 2 momentissa lasketun eläinyksikkömäärän perusteella maksetaan eläimen lammas- ja vuohirekisteriin tai nautarekisteriin ilmoitettuun tilalta poistopäivään tai teurastamon ilmoittamaa eläimen teurastuspäivää edeltävään päivään saakka riippuen siitä, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi.

Tukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Tukialueet/tuki euroina C1 C2 C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet C3 alueet P1 ja P2 C3 alueet P3 ja P4 C4 alue P4 C4 alue P5
Emolehmät ja emolehmähiehot 322 322 398 473 473 658 658
Sonnit ja härät (6 kk–alle 20 kk) 567 567 667 742 742 1 087 1 087
Uuhet 370 376 433 575 636 794 794
Kutut 768 787 828 1 070 1 149 1 288 1 493
11 §
Uuhista ja kutuista maksettavan tuen myöntämisen edellytykset

Uuhista maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että uuhista kertyy vähintään 4,0 tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä.

Tukeen oikeuttavien uuhien enimmäismäärä on vuonna 2019 syntyneiden karitsoiden lukumäärä. Hakijoille, jotka ovat aloittaneet uuhien pidon tukivuonna 2019, tuki voidaan myöntää uuhien määrän perusteella. Uuhien pito katsotaan aloitetuksi, kun hakijalle on syntynyt velvollisuus rekisteröityä eläintenpitäjäksi lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 ja eläintunnistusjärjestelmälain 2 luvun mukaiseen rekisteriin.

Kutuista maksettavan täyden tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) kutuista kertyy vähintään neljä tukeen oikeuttavaa eläinyksikköä;

2) kuttujen maidontuotanto on vuonna 2019 vähintään 400 litraa kuttua kohden.

12 §
Teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä maksettava tuki

Vuoden 2019 aikana teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Hiehot
Tukialue euroa/eläinyksikkö
C1 507
C2 507
C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet 612
C3 682
C4 807

Teurastettu hieho vastaa 0,6 eläinyksikköä.

Sonnit ja härät
Tukialue euroa/teurastettu eläin
C3 alueet P1 ja P2 131
C3 alueet P3 ja P4 182
C4 alue P4 182
C4 alue P5 333

Tukea ei myönnetä sellaisista teurastetuista hiehoista, joista on maksettu 10 §:ssä tarkoitettua emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavaa tukea.

13 §
Teurastetun eläimen tukikelpoisuus

Teurastetusta eläimestä maksettavan tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) eläimistä on pidetty kirjaa ja nautarekisteriin on ilmoitettu eläimen tilalta poistopäivä teurastamoon;

2) eläin on teurastettu Ruokaviraston hyväksymässä teurastamossa tai aluehallintoviraston hyväksymässä poroteurastamossa ja teurastiedot sekä teurastuspäivä on ilmoitettu nautarekisteriin.

3) eläimen ruho on todettu lihantarkastuksessa ihmisravinnoksi kelpaavaksi;

4) hiehon ruhopaino on vähintään 170 kiloa ja sonnin tai härän ruhopaino vähintään 220 kiloa;

5) hieho, sonni tai härkä on ollut hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa yhtäjaksoisesti vähintään 60 vuorokautta viimeisten 90 vuorokauden aikana ennen sen teurastusta; hallinta-aika lasketaan eläimen ilmoitettuun tilalta poistopäivään tai teurastamon ilmoittamaa eläimen teurastuspäivää edeltävään päivään saakka riippuen siitä, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi.

Tukea ei makseta teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta. Jos hiehon, sonnin tai härän ruho on hylätty osittain, ruhosta maksetaan tukea, jos ruhon kokonaispaino ruhon hylätty osa mukaan lukien on vähintään 1 momentin 4 kohdan mukainen.

Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruhon perusteella voidaan maksaa tukea. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, tukea ei sen osalta makseta.

14 §
Eräiden kotieläintukien määräytyminen

Teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä maksettava tuki määräytyy hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa olleiden vuonna 2019 teurastettujen eläinten lukumäärän perusteella.

Jos kuttujen maidontuotanto on pienempi kuin 11 §:n 3 momentin 2 kohdassa säädetty, tukeen oikeuttavien kuttujen määrä saadaan jakamalla tuotetun maidon määrä määrällä, joka kutun on keskimäärin tuotettava.

15 §
Vakiintuneen eläinmäärän käyttäminen tuen myöntämisperusteena

Tukilain 10 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vakiintuneena eläinmääränä voidaan pitää edellisen tukivuoden tuen perusteena ollutta eläinmäärää. Eläinmäärän pienenemisestä on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on pienentynyt eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä tulee lisäksi olla eläinlääkärin antama todistus.

Jos edellisen tukivuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan pitää edellistä tukivuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen tukivuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa.

16 §
Tuotantosidonnaisen eläinyksikkötuen porrastaminen

Emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien, härkien, uuhien, kuttujen ja teurashiehojen eläinyksikkötukea voidaan myöntää 10 ja 12 §:ssä säädettyjen tukitasojen mukaisesti hakijaa kohti enintään seuraavan tukeen oikeuttavien eläinyksikköjen yhteismäärän perusteella:

Tukialue eläinyksikkömäärä
C1 700
C2 700
C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet 500
C3 350
C4 225

Jos 1 momentissa tarkoitettu hakijakohtainen eläinyksikköjen yhteismäärä ylittyy ja hakijalla on useampaan eläinryhmään kuuluvia eläimiä eläinyksikköjen yhteismäärän laskennassa, tuki myönnetään ensimmäisenä niiden eläinryhmien perusteella, joiden tuki yksikköä kohden on suurin. Tukea voidaan myöntää myös siten, että perusteena on vain osa eläinryhmän eläinyksiköistä.

17 §
Tuotantosidonnaisen kotieläintuen ennakon määräytyminen

Edellä 10 ja 12 §:ssä tarkoitetun kotieläintuen ennakon määräytymisperusteena on se eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2018 kotieläintuki on maksettu.

Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2019 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2018 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.

Jos tuottaja on aloittanut eläinryhmän tuotannon vuoden 2018 tuen hakemisen jälkeen tai jos tuotanto laajenee merkittävästi vuonna 2019, tuen ennakko määräytyy eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella, jos selvitystä voidaan pitää luotettavana. Jos selvitystä ei voida pitää luotettavana, eläinryhmän perusteella maksettava ennakko voidaan jättää kokonaan tai osittain maksamatta. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2019 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2018 tuen perusteeksi hyväksytty eläinmäärä.

Edellä 3 momentissa tarkoitettuna luotettavana selvityksenä voidaan pitää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muuta vastaavaa selvitystä.

Ennakon määräytymisperusteena olevassa eläinmäärässä otetaan huomioon 16 §:ssä tarkoitettu yksikkötuen porrastaminen.

Ennakko myönnetään enintään sen eläinyksikkömäärän perusteella, joka saadaan kertomalla ennakkoon oikeuttava eläinyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella.

Tukikelpoisista eläimistä myönnetään tuen ennakkoa 75 prosenttia.

4 luku

Tuotannosta irrotettu tuki

18 §
Tuotannosta irrotetun tuen määrä ja ennakko

Tuotannosta irrotettua tukea vuodelta 2019 voidaan myöntää 1 päivänä syyskuuta 2019 hakijan hallinnassa olevan viitemäärän perusteella viitemäärän eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Tukialue euroa
C1 173
C2 150
C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet 205
C3 ja C4 212

Jos tilakohtaisen viitemäärän eläinyksikkömäärä ylittää tukialueella C1 146 yksikköä, tukialueella C2 170 yksikköä, tukialueella C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueilla 200 yksikköä, tukialueella C3 200 yksikköä tai tukialueella C4 200 yksikköä, tuotannosta irrotettua tukea voidaan myöntää edellä mainitun rajan ylittävältä osalta eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Tukialue euroa
C2 71
C1 61
C2 pohjoinen ja tukialueiden C saaristoalueet 52
C3 ja C4 52

Tuotannosta irrotetun tuen ennakkoa voidaan myöntää 75 prosenttia hakijan hallinnassa 1 päivänä maaliskuuta 2019 olevan viitemäärän perusteella lasketusta tuen määrästä.

5 luku

Kasvihuonetuotannon tuki sekä varastointituet

19 §
Kasvihuonetuotannon tuki

Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 15 päivänä toukokuuta 2019 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen tukikelpoisen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka oli viljelykäytössä taukoa edeltäneenä aikana.

Tukea myönnetään, jos kasvihuone on viljelykäytössä ja kasvihuoneiden yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 300 neliömetriä. Lisäksi edellytyksenä on, että hakija laatii kalenteriviikon tarkkuudella kasvihuonekohtaisen viljelysuunnitelman, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Jos viljelykausi muuttuu lyhyestä pitkäksi, tuki määräytyy lyhyen viljelykauden mukaisena.

Tukea myönnetään tomaatin, kasvihuonekurkun, avomaankurkun, Lactuca sativa ja Cichorium -lajien salaattien, lehtitillin, persiljan, paprikan, kiinankaalin, leikkokukkien, leikkovihreän, ryhmäkasvien sekä sisätiloihin tarkoitettujen, ruukussa viljeltävien koristekasvien kasvihuonetuotantoon. Tukea myönnetään salaatin sekä lehtitillin ja persiljan taimituotannolle omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muuhun taimituotantoon ei myönnetä tukea.

20 §
Kasvihuonetuotannon tuen määrä ja ennakko

Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Viljelykausi euroa/m²
Lyhyt: vähintään 2 kk, mutta enintään 7 kk 2,9
Pitkä: yli 7 kk 8,8

Pitkän viljelykauden tukea voidaan myöntää, jos kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2019 aikana. Tillin ja persiljan osalta edellytyksenä on lisäksi, että niitä viljellään maapohjassa käyttäen istutettuja taimia, viljelyssä tuotetaan taimia omaan käyttöön, tai niitä viljellään ruukkutuotantona taikka yhdistelmäviljelyssä käyttäen suoraa siemenkylvöä siten, että viljelyn pääkasvi on jokin muu tukikelpoinen kasvi kuin tilli tai persilja. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalan perusteella tuki myönnetään kuitenkin aina lyhyen viljelykauden tukena. Jos viljelykaudella viljellään yhdistelmänä useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.

Kasvihuonetuotannon tuen ennakko on 60 prosenttia haetun viljelyalan perusteella laskettavasta tuesta.

21 §
Puutarhatuotteiden varastointituki

Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 1 päivänä marraskuuta 2019 ja 15 päivänä joulukuuta 2019 varastossa olevien puutarhatuotteiden tukeen oikeuttavien varastointimäärien keskiarvon perusteella enintään seuraavasti:

Varastotyyppi euroa/m³
Koneellisesti jäähdytetty varasto 14,2
Muu varasto 8,8

Tuen perusteena oleva varastointimäärä on ilmoitettava kuutiometrin tarkkuudella ja siihen saa sisällyttää ainoastaan ne puutarhatuotteet, jotka ovat olleet kauppakelpoisia varastoon pantaessa. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tuotteet säilytetään normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei saa sisällyttää ilmoitettavaan varastointimäärään.

Puutarhatuotteita, joiden varastointiin voidaan myöntää tukea, ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali.

22 §
Metsämarjojen ja -sienten varastointituki

Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy 30 päivän kesäkuuta 2019 varastointimäärän perusteella.

Tukea voidaan myöntää ihmisravinnoksi tarkoitettujen ennen 1 päivää tammikuuta 2019 poimittujen metsämarjojen ja -sienten varastointiin. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että metsämarjat varastoidaan pakastettuina, kuivattuina, soseena, täysmehuna tai täysmehutiivisteenä ja metsäsienet pakastettuina, kuivattuina tai suolattuina.

Tukea myönnetään tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti:

Varastoitu tuote senttiä/kg
Lakka 34
Muut metsämarjat 10
Metsäsienet 42

6 luku

Erinäiset säännökset

23 §
Rekisterit

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) nautojen, lampaiden, vuohien, sikojen tai siipikarjan pitämisen perusteella tukea hakeva on rekisteröitynyt eläintenpitäjäksi eläintunnistusjärjestelmälain 9 §:n mukaisesti;

2) naudat on rekisteröity ja merkitty nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 sekä eläintunnistusjärjestelmälain mukaisesti;

3) lampaat ja vuohet on rekisteröity ja merkitty lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 sekä eläintunnistusjärjestelmälain mukaisesti;

4) sikojen pitämisen perusteella tukea hakevan eläinmäärät ilmoitettu eläintunnistusjärjestelmälain mukaisesti;

5) hevoset ja ponit on tunnistettu neuvoston direktiivien 90/427/ETY ja 2009/156/EY mukaisten sääntöjen vahvistamisesta hevoseläinten tunnistusmenetelmien osalta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/262 sekä eläintunnistusjärjestelmälain mukaisesti;

6) metsämarjojen ja -sienten varastointituen hakija on rekisteröitynyt arvonlisäverolain (1501/1993) 172 §:ssä tarkoitettuun arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

24 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä tammikuuta 2019.

Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2019

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri
Kimmo Tiilikainen

Neuvotteleva virkamies
Juha Vanhatalo

Liite

Suomen pohjoisten alueiden maataloutta koskevasta pitkäaikaisten kansallisten tukien järjestelmästä annetussa komission päätöksessä (EU) 2018/672 säädetyt enimmäismäärät

Tukiluokka- ja tuotantoalat Keskimääräinen vuotuisen tuen enimmäismäärä kaudella 1.1.2017–31.12.2021 (milj. euroa) Tukikelpoisten tuotannontekijöiden vuosittainen enimmäismäärä
1. Eläintenhoito: Lehmänmaito, nautaeläimet, uuhet ja kutut, hevoset, siat ja siipikarja 433,7 josta lehmänmaito 216,9 227 200 lypsylehmää, 181 000 muuta eläinyksikköä,139 200 eläinyksikköä sikoja ja siipikarjaa1)
2. Kasvintuotanto: Peltokasvi- ja kasvihuonetuotanto, puutarhatuotteiden varastointi 110,5 944 300 hehtaaria peltokasvituotantoa, josta 481 200 hehtaaria nurmialaa; 203 hehtaaria kasvihuonetuotantoa
3. Muu tuki: Poronhoito, maidon ja lihan kuljetus, kotieläintuotannon edellyttämät palvelut, metsämarjojen ja -sienten varastointi 19,7 171 100 poroa
Pohjoisen tuen enimmäismäärä yhteensä 563,9

1) Tuotannosta irrotetun tuen viitemäärä sian- ja siipikarjanlihan tuotannossa

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.